2012-01-30 YLE: Populismihepuli voi koitua kohtaloksi

[rekttk]

http://yle.fi/alueet/tampere/2012/01/populismihepuli_voi_koitua_kohtaloksi_3210975.html

Populismihepuli voi koitua kohtaloksi

Populistisen puolueen roihu palaa usein niin rajusti, että paloaika jää väkisinkin lyhyemmäksi kuin tasaisesti kannatustaan keränneen puolueen pienellä liekillä palavan kynttilän. Näin tiivistää eräs Tampereen yliopistolla järjestetyssä populismiseminaarissa puhuneista tutkijoista.

Tuoreiden mielipidemittausten mukaan perussuomalaisten suosio on hienoisessa laskussa. Puolueen äänestäjäkuntaa tutkinut Juho Rahkonen Taloustutkimukselta arvioi nopeasti kasvaneen suosion olevan romahduksille riskialttiimpaa kuin tasaisen kannatuksen.

- Aikoinaan esimerkiksi SMP:n ympärille kasautunut populismi kuihtui nopeasti. Kun kannatus kasvaa nopeasti, se ei ehkä ole yhtä tukevalla pohjalla kuin pitkän ajan myötä kertynyt suosio.

Vahvan johtajan aate

Populismi on usein johtajakeskeistä.

- Näyttäisi siltä, että populistinen puolue tarvitsee vahvan johtajan voidakseen nousta suosionsa huipulle. Esimerkiksi perussuomalaiset on puolueena vahvasti henkilöitynyt Timo Soiniin. Joskus karismaattinen populisti saattaa löytyä myös valtaeliitin joukosta. Tästä hyvä esimerkki oli Margaret Thatcher.

Tutkijan mukaan kaikki puolueet ovat tavallaan populistisia, mutta perussuomalaisista on ajan mittaan muodostunut populismin kirkas kärki.

- Nimitystä 'populistipuolue' käyttää myös Timo Soini itse, Rahkonen muistuttaa.

Populismi pakenee määrittelyjä

Perussuomalaisten ideologiset juuret ovat amerikkalaisessa uudisraivaajahengessä ja talonpoikaisradikalismissa. Kansan syviin riveihin johtavat myös termin 'populismi' etymologiset jäljet. Latinan kielen sana populus tarkoittaa kansaa.

- Populismi hyödyntää hieman yksinkertaistavia, kansaan vetoavia ja tunneperäisiä teemoja pyrkiessään kahmimaan kannatusta mahdollisimman laajasti, Rahkonen kuvailee.

Termiä voi arvottaa niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Määritelmiä on yhtä monia kuin määrittelijöitäkin. Populismista on esimerkiksi sanottu, että se on puhetta vailla vastuuta. Juho Rahkonen ei osta väitettä suoralta kädeltä.

- Jotkut käyttävät populismi-termiä kriittisessä mielessä, toiset kehuna. Sana ei ole yksiselitteisesti hyvä tai paha, vaan sen merkitys riippuu määrittelijästä.

Demokratian riemuvoitto

Onko tunteisiin vetoava, kansaa kosiskeleva populismi siis demokratian vihollinen?

- Ei missään tapauksessa. Populismihan on demokratiaa puhtaimmillaan. Se antaa kansalle äänen, Rahkonen kumoaa.

Ilman populismia ei politiikan kentällä oikeastaan edes voi menestyä, tutkija sanoo.

- Hyvästä esimerkistä käy presidentinvaali. Molemmat tämänhetkiset ehdokkaat ovat omilla tavoillaan erittäin populistisia. He koettavat välttää vakavia ja ikäviä kysymyksiä ja keskittyvät vetoamaan laajoihin joukkoihin. Presidentinvaalin toinen kierros on populismin riemuvoitto.

[seuraa_tilannetta]

Hienoa, että kirjoitetaan itsestäänselvistä asioista...

[Alapo]

Populismilla on myös kepu ja kokoomuskin ratsastaneet

[seuraa_tilannetta]

Populismilla on myös kepu ja kokoomuskin ratsastaneet

Kukapa ei olisi?

[Oami]

... ja tämä siis oli Ylessä. Siis siinä yhteisin varoin väkisin kustannetussa mediassa. Uutisten joukossa.

[Kalevi Aronen]

Populismilla on myös kepu ja kokoomuskin ratsastaneet

Eivät kuitenkaan Demarit, me ollaan nääs asialinjalla.

[foobar]

- Populismi hyödyntää hieman yksinkertaistavia, kansaan vetoavia ja tunneperäisiä teemoja pyrkiessään kahmimaan kannatusta mahdollisimman laajasti, Rahkonen kuvailee.

Onneksi muut puolueet eivät tätä ole koskaan harrastaneet. Varsinkaan ne, joihin Tampereen yliopistolla tunnetaan suurta vetoa: kommunistit, sosialistit ja vihreät. Oletteko koskaan kuulleet tutkijoiden kutsuvan näitä liikkeitä populistisiksi mitä ilmeisimmällä tavalla mutkia oikovien puheiden takia? (Oikeistopuolueille on tietenkin tiedostavissa älykköpiireissä ihan omat leimasanansa.)