2012-01-21 Hesari: Helsingissä moni vanhempi karttaa lähikoulua

[JoKaGO]

Minulla on hiukan sellainen kutina, että tämä sopii ankkalammikon väelle tasan niin kauan kun suomenkieliset ovat selkeä vähemmistö.  Peli vihelletään takuulla poikki jo siinä vaiheessa, kun suomenkielisten osuus nousee yli kymmenen prosentin.  Oli tilaa tai ei.   

Toisin kuin finnikouluissa, ruotsinkielisten koulujen tavoitteena ei ole edes bikulttuurisuus, puhumattakaan monikulttuurisuudesta.  Senhän havaitsi jo ankkalammen asukkien nuivasta suhtautumisesta kaksikielisiin kouluihin.  Joissakin kunnissa nikotellaan jopa erikielisten oppilaiden sijoittamisesta samaan koulurakennukseen.   

Tätä tukee kuulemani juttu Porvoosta noin kymmenen vuoden takaa. Kyseessä oli kuitenkin ruotsinkielinen lukio, jossa kaksi oppilasta keskustelivat välitunnilla pari repliikkiä keskenään Suomeksi. Välituntuntivalvoja kuuli tuon, kertoi reksille, joka antoi varoituksen Suomen kielen käyttämisestä ruotsinkielisessä koulussa.
Tästä nousi jonkinlainen myrsky vesilasissa, ja lopulta varoitukset peruttiin yhteisymmärryksessä. Että erittäin suvaitsevia ovat, Porvoon hurrit.

[nuiv-or]

Työmaa päällikköni, aito ruåtsinkuoma, kertoi muuttaneensa kotikaupungistaan  Södertäljestä pois kun grabbe oli alkanut puhumaan jotain **lvetens sekakakieltä.

Grabben 2- luokalla oli enää 1-luokan jälkeen vain kaksi muuta  ruotsalaistaustaista.

Järkyttävää se, että tämä tapahtui jo 90-luvun alussa ja että kanttis joutuu nåstamaan kädet pystyyn ja pakenee synnyinseudultaan.

Olemme aina olleet 20v Ruotsia jäljessä, nyt näyttäis  Suomessa alkavan sama kehitys, siis 20-vuoden viiveellä Vantaallakin.

Kyllä se sama kehitys siitä lähtee, jätetään getto että heilahtaa, gettoihin ei jäädä makaamaan, muuta pois jo Suomenpoika –muuta pois jo Suomenpoika – muuta pois jo Suomenpoika..... ennenkuin veri kuivuu.

Näinhän se on, Suomi on myöhässä.


Tuonne hesarin palstalle on taas joku masinoinut 20 netsin hyökkäyksen. Miksi hesarin moderaattorit antavat kkk:n julistaa vihapropagandaansa? Hirveä sananvapausloukkaus.

Onneksi löytyy kuitenkin pari mång kylttyyrenin puallustujaa,

Öö, se on juuri sitä. Olet ennakkoluuloinen, ihan sananmukaisesti. Voit toki yrittää selittää sitä itsellesi parhain päin. Missään pääkaupunkiseudun koulussa ei kuitenkaan (vieläkään) ole todellisia turvallisuusongelmia, tai oppimenestystä estäviä tekijöitä.

Laitoimme molemmat lapsemme aliarvostettuun kouluun tarkoituksella. Lähikoulua pidetään "parempana" mutta tosiasia on kun verrataan oppimistuloksia niin Tästä itähelsingin koulusta pääsee paremmin eteenpäin

On tärkeää, ettei Helsinkiin synny alueita, joista kantaväestö muuttaa pois taatakseen lapsilleen laadukkaan opetuksen. Opetuksen tason säilyttäminen hyvänä on mahdollista myös alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Se vaatii rahaa, jolla voidaan palkata tarpeeksi tavoitteisiin sitoutunutta ja eri kulttuureja tuntevaa henkilökuntaa.

Meidän on oltava valmiita rajoittamaan lasten vanhempien oikeuksia peruskouluvalintojen suhteen, vaikka se kuulostaakin ikävältä asialta. Monikulttuurisuuteen oppiminen on tärkeä oppia jo nuorella iällä.

(fry.jpg)

Vanhempien ennakkoluulot monikulttuurisuutta kohtaan johtuvat ainoastaan tiedon puutteesta. Monikulttuurisuuden on osoitettu parantavan oppimistuloksia, vähentävän järjestyshäiriöitä luokissa ja rikastuttavan oppilaita monin tavoin.

Ongelma on, että vanhemmat voivat valita koulun, johon lapsensa laittavat. Tämä johtaa tietämättömien vanhempien lasten joutumiseen monikulttuuristen koulujen ulkopuolelle. Tähän on lainsäädännöllä saatava loppu.

Pitäisiköhän miettiä, mikä on lapselle parasta. Koulussa oppinen ja niin sanottu "korkeatasoinen opetus" on toissijainen. Tärkeämpää ovat sosiaaliset kontaktit - ei pelkästään valkoisten keskiluokkaisten välillä, vaan kontaktit kaikkiin ihmisiin. Lapsi, joka on saanut vahvan kulttuurisen kylvyn kouluaikana, pystyy eri tavalla kansain välisiin kontakteihin aikuisiässään ja jos joutuu johtopaikoille yhteiskunnassa, niin ymmärtää paremmin alaisiaan. Opetus koulussa ei todellakaan ole pääasia ja sitä paitsi on todettu, että "huonompi" tasoinen koulu tuottaa lapsille enemmän oppia kuin "hyvä" tasoinen. Tämä johtuu siitä, että lapset tuppaavat valikoitumaan kunnianhimoisten vanhempien pakottamina.

Täällä taas kriittiset meuhkaavat, mitä todennäköisimmin sen ikäiset, joiden kouluaikoina tummahiuksisetkin ihmiset olivat eksoottisia.

Todellisuudessa suurin osa muita kouluja käyvistä lapsista käy erityispainotteisissa kouluissa.

Ennakkoluuloisten vanhempien – ja nimenomaan vanhempien, lapset eivät asiasta juuri välitä – määrä on kuitenkin ongelma. Maahanmuuttajien tai köyhempien alueiden eriyttäminen ei palvele ketään, varsinkaan pitkällä aikavälillä. Yksinkertaisin, mutta eriarvoistamisen vuoksi hankala ratkaisu olisi näiden lasten hajauttaminen eri kouluihin. Muitakin mahdollisuuksia on, eritoten kun tietotekniikka kehittyy (erityiskouluissa ei tarvitsisi olla fyysisesti läsnä).

Suomalaiset koulut, ihan kaikki, ovat kuitenkin turvallisia ja oppiminen onnistuu. Jos lapsella on vaikeuksia oppimisen kanssa, se on lähinnä TEIDÄN vikanne, ei koulun. Ylivoimaisesti suurin vaikutus lapsen oppimiseen on vanhempien osallistumisella ja avulla, ja osaa teistä ei vain kiinnosta. Koulua on helpompi syyttää kuin ottaa itse vastuuta.

Hyvät ihmiset, tilatkaa Hesari kotiin tai ostakaa irtonumero ja lukekaa tilastot lehdestä, niin ei tarvitse täällä spekuloida...

Koulujen palvelukyky


http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk  Tämä olisi hyvä lähikoulu Baudenille.

[Ano Nyymi]

"Uskallan epäillä, että valintaan vaikuttavat ennakkoluulot. Ehkä koulussa on monikulttuurisempi tai kansainvälisempi ryhmä kuin vanhempien omassa lapsuudessa."

Millä tavalla monikulttuurinen ja kansainvälinen ryhmä eroavat toisistaan?

Toisessa on kovasti paljon suvisten toukkia, toisessa taasen ei lainkaan 

[Professori]

Tämä kouluhomma on hankala. En itsekään olisi halunnut lasteni käyvän kovin monikulttuurista peruskoulua syistä jotka ovat kaikille selviä. Toisaalta äskettäin blogitekstinä referoimani tutkimus osoittaa, että monikultturinen koulu on kokonaisuuden kannalta parempi kuin koulujen eriytyminen kulttuurisilla perusteilla. Ainakin jos yhteiskunnassa on selvät pelisännöt toimivine rangaistuksineen.

[Arvoton]

Sinänsä outoa vanhempien toimintaa, koska meikkis livenä näkee etenkin ala-asteikäisten lasten olevan ja touhuavan keskenään ilman kansallisuusrajoitteita. Harvemmin myöskään lienee yhtä maahanmuuttajaryhmää selkeänä enemmistönä koululuokissa, vaan kansallisuuksia on yleensä useita?

[Koskela Suomesta]

Ainakin jos yhteiskunnassa on selvät pelisännöt toimivine rangaistuksineen.

Tällä lauseella olet ongelmien ytimessä. Kouluissa ei ole selviä pelisääntöjä ja toimivia rangaistuksia. Koulu ei pysty nykyisillä säännöillä ja menetelmillä tarjoamaan turvallista ympäristöä opiskeluun vaikka koulu olisi täysin suomalainen. Sitä pahempi tämä ongelma on kun kouluun tulee oppilaita kulttuureista joihin kuuluu hakeä rajat väkivaltaisella tilan haltuunotolla ja joissa heikompi on vapaata riistaa, muun uskoinen arvoton koira ja nainen arvottomampi kuin pikkupoika. Jos näitä asioita ei saada kuntoon heti ja lujilla otteilla, menee koko touhu aivan kärpästenherraksi. Ja eiväthän ne siellä kouluissa saa näitä kuntoon. Ei osin ole halua edes käyttää keinoja joita ongelman poistaminen vaatisi, eikä ole niitä keinojakaan.

[Kokoliha]

Objektiivisen tiedon puuttuessa yksi kriteeri vanhemmille lienee koulun vastaanottama positiivisen diskriminaation tuki.

Hyvä pointti, joita Roopella toki muutenkin riittää. Kyseinen tuki ja sen jakaminen kouluittain lienee julkista tietoa. Sen julkaiseminen oliskin järkevää, jolloin asiaan sanotaanko intenseiivisesti suhtautuvat voisivat laittaa omat lapsensa niihin kouluihin, jotka saavat erityisen paljon tukea? Kielikylpyjä po. kouluissa ainakin olisi perunanenäisille pilteille luvassa niin oppi- kuin välitunneillakin ja kenties myös koulumatkoilla. Tehokasta ajankäyttöä jos mikä.
Me muut voisimme sitten suhtautua tietoon itse parhaaksi katsomallamme tavalla jälkikasvumme parasta ajatellen.

[nuiv-or]

Objektiivisen tiedon puuttuessa yksi kriteeri vanhemmille lienee koulun vastaanottama positiivisen diskriminaation tuki.

Hyvä pointti, joita Roopella toki muutenkin riittää. Kyseinen tuki ja sen jakaminen kouluittain lienee julkista tietoa. Sen julkaiseminen oliskin järkevää, jolloin asiaan sanotaanko intenseiivisesti suhtautuvat voisivat laittaa omat lapsensa niihin kouluihin, jotka saavat erityisen paljon tukea? Kielikylpyjä po. kouluissa ainakin olisi perunanenäisille pilteille luvassa niin oppi- kuin välitunneillakin ja kenties myös koulumatkoilla. Tehokasta ajankäyttöä jos mikä.
Me muut voisimme sitten suhtautua tietoon itse parhaaksi katsomallamme tavalla jälkikasvumme parasta ajatellen.

Aivan aluksi haluaisin muistuttaa, että kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.

Että taas meni kumoon yksi rasistien kiljupierulegenda!


Vakavammin; muistelisin, että tästä oli uutinen taulukoineen "Nämä koulut saavat eniten rahaa" tjsp. -otsikolla, mutten nyt löytänyt.


http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_yrittaa_estaa_alueellista_syrjaytymista_etenkin/

Itä-Helsingin lähiöt saavat palveluihin kaupungilta eniten ylimääräistä tukea, koska alueille keskittyy huono-osaisuutta.

Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että Helsingin alueiden eriytyminen näkyy koulujen oppimistuloksissa: koulujen keskimääräisiä oppimistuloksia voidaan ennustaa 70-prosenttisesti vuokra-asuntokannan, heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajien määrän perusteella.

Kaupungin toimialoista juuri koulut saavat kaupungin palveluista eniten syrjäytymisen estorahaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana eniten rahaa saaneet koulut sijaitsivat Itä- ja Pohjois-Helsingissä eli esimerkiksi Kontulassa, Jakomäessä ja Malmilla.

Syrjäytymisen estoon suunnattujen rahojen jaossa käytetään apuna Helsingin tietokeskuksen laskemaa kaupunginosien huono-osaisuuskerrointa.

Sitä kutsutaan myös positiivisen diskriminaation eli erityiskohtelun indeksiksi.

"Myös yksinhuoltajien määrä on merkittävä, koska he ovat keskimäärin vähävaraisempia, eikä heillä ole rahaa mennä yksityisille lääkäreille", selittää Helsingin tietokeskuksen erikoistutkija Markku Lankinen . Hän on laskenut rahanjakomalleja siitä saakka, kun niitä on Helsingissä teetetty eli vuodesta 1998.

Millä ryhmällä on yli 48 % yh-äitejä.

Koulujen välinen oppimistulosten ero ei näytä lisärahasta huolimatta kaventuneen, kritisoi tutkija Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.

Rahat hyvässä käytössä.

Hän on selvittänyt helsinkiläiskoulujen oppimistulosten ja asuinalueiden välistä suhdetta ja havainnut, etteivät tukea saaneet koulut eroa alueellisesta ennusteestaan muita alueiden kouluja enempää.

"On  mahdollista,  että  ilman rahoja kouluilla menisi heikommin.  Ehkä on kuitenkin todennäköisempää, etteivät rahat vain riitä siihen, mihin niillä on toivottu päästävän."

Niin on mahdollista. Tai sitten mitään ei ole tehtävissä.

"Nyt rahaa on liian vähän", hän sanoo.

Lisää resursseja.

Hänen mielestään konkreettisia tuloksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi voitaisiin saada aikaan, jos sosiaalisin perustein jaettavan rahan määrä vähintään kaksinkertaistettaisiin.

Rasisti, jaettavan rahan voisi satakertaistaa. Oha meillä varraa.

http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Uutiset/Opetuslautakunta+kokoontuu+30.8.2011
Opetusviraston esityksen mukaan oppilaiden kokonaismäärä voidaan ottaa määrärahan jaossa huomioon siten, että jokaisesta maahanmuuttajataustaisesta oppilaasta koululle maksettavaa oppilaskohtaista ns. reppurahaa korotetaan 25 eurosta 75 euroon.

"Erityisesti sitä tarvittaisiin peruspalveluiden turvaamiseen"

Sherlock.

Mutta nuo koulut; mies on ollut 18 vuotta Jakiksessa opettajana enkä tosiaankaan tahtoisi lapsiani sinne kouluun. Alueella ei taida asua ketään kaupungin päättävissä elimissä toimivaa, niin kansoitettu tuo koulu on erityis- ja maahanmuuttajaluokkien kanssa.

Joku jossain ihmetteli PD-lyhenteen käyttöä, tässä sitä on:
http://www.ara.fi/download.asp?contentid=24656&lan=fi


Ajankohtainen kakkonen - 1.11.2011 - Ummikon maahanmuuttajan koulupolku

[Melbac]

Objektiivisen tiedon puuttuessa yksi kriteeri vanhemmille lienee koulun vastaanottama positiivisen diskriminaation tuki.

Hyvä pointti, joita Roopella toki muutenkin riittää. Kyseinen tuki ja sen jakaminen kouluittain lienee julkista tietoa. Sen julkaiseminen oliskin järkevää, jolloin asiaan sanotaanko intenseiivisesti suhtautuvat voisivat laittaa omat lapsensa niihin kouluihin, jotka saavat erityisen paljon tukea? Kielikylpyjä po. kouluissa ainakin olisi perunanenäisille pilteille luvassa niin oppi- kuin välitunneillakin ja kenties myös koulumatkoilla. Tehokasta ajankäyttöä jos mikä.
Me muut voisimme sitten suhtautua tietoon itse parhaaksi katsomallamme tavalla jälkikasvumme parasta ajatellen.

Aivan aluksi haluaisin muistuttaa, että kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.

Että taas meni kumoon yksi rasistien kiljupierulegenda!


Vakavammin; muistelisin, että tästä oli uutinen taulukoineen "Nämä koulut saavat eniten rahaa" tjsp. -otsikolla, mutten nyt löytänyt.


http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_yrittaa_estaa_alueellista_syrjaytymista_etenkin/

n
Paljos sulla oli koulussa se matematiikka?.Laskeppas vähän paljon noi käyttää niitä tukia ja paljon noihin ylensäkkin pistetään rahaa yms.Noihan on luku ja kielitaidottomia tyyppejä jotka roudaa suuria perheitä tänne elämään valtion kustannuksella eivätkä ole ikinä _senttiäkään_ maksaneet tähän maahan edes veroja.Jos noi on jossain töissä niin niiden tänne roudaamiseen,kouluttamiseen ja kieliopintoihin yms on käytetty todennäköisesti enemmän rahaa kuin mitä ne tuottavat valtiolle verotuloina koko elämänsä aikana ja yleensä sitä yhtä työssäkäyvää kohti on ne pari vaimoa ja ainakin se viisi kakaraa jotka elävät kunnan/valtion tuilla.Kannattaa myös muistaa että sen suomalaisen lapsen (jonka aiheuttamia kuluja tossa vertaillaan "halpaan" "pakolaiseen") vanhemmat ovat niitä veroja maksaneet suomeen eli siis ovat jo etukäteen maksaneet ainakin osan niistä kustannuksista mitä se lapsi yhteiskunnalle maksaa.

/edit
Ilmeisesti porukka tekee näitä quote hirviöitä tahalteen että olisi mahdollisimman hankalaa vastata noihin valheellisiin väittämiin?.

[nuiv-or]

Paljos sulla oli koulussa se matematiikka?.Laskeppas vähän paljon noi käyttää niitä tukia ja paljon noihin ylensäkkin pistetään rahaa yms.Noihan on luku ja kielitaidottomia tyyppejä jotka roudaa suuria perheitä tänne elämään valtion kustannuksella eivätkä ole ikinä _senttiäkään_ maksaneet tähän maahan edes veroja.Jos noi on jossain töissä niin niiden tänne roudaamiseen,kouluttamiseen ja kieliopintoihin yms on käytetty todennäköisesti enemmän rahaa kuin mitä ne tuottavat valtiolle verotuloina koko elämänsä aikana ja yleensä sitä yhtä työssäkäyvää kohti on ne pari vaimoa ja ainakin se viisi kakaraa jotka elävät kunnan/valtion tuilla.

En muista koulun arvosanoja

Mutta luitko siis koko viestini? Tuo boldaamasi oli vain alustusta, jossa lainasin Johanna Suurpään lausuntoa 21.4.1991, HS

http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2010/02/12/johanna-suurpaan-nimitys-askel-lahemmaksi-kansandemokratiaa/
http://wiki.hommaforum.org/wiki/Talous
http://suomaliansanomat.blogspot.com/2007/12/johanna-suurp-revisited.html

Täällä on suhtauduttu kovin toiveikkaasti uuteen vähemmistövaltuutettuun Johanna Suurpäähän. Valitettavasti ainakin minä muistan että kun somalit tuotiin Suomeen Moskovasta 1990, tämä silloinen oik.yo oli tovereidensa kanssa Georg Otsin laskusillalla ihmisbarrikadina hidastamassa poliisin laivaan pääsyä sen aikaa että somalit ehtivät repiä passinsa ja muut paperinsa ja vetää ne laivan vessoista alas. Sankarireportaasi löytynee HS:n paperiarkistoista, nettiähän ei tuolloin vielä ollut.

Että vähän sordiinoa niihin ihasteluihin kuinka nätti se oli nuorena. Samaa jengiä tämä täti on, Suomessa on pienet piirit ja kaikki suvaitsevaistoeliitin jäsenet kyllä tuntevat toisensa ja pitävät huolta toisistaan. Turha kuvitella että vähemmistövaltuutetuksi ketään tolkun ihmistä ikinä nimitettäisiin.

[juge]

Opetusministeri: Huhut saavat karttamaan lähikoulua

Helsingin Haataisen mielestä oma lähikoulu on alaikäiselle lapselle paras paikka.

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) on huolissaan koulujen eriarvoistumisesta pääkaupunkiseudulla. Hänen mielestään tilanteeseen on johtanut paitsi joidenkin koulujen parempi opetustarjonta, myös vanhempien väärät mielikuvat.

"Huhut, arviot ja mutu-tieto vaikuttavat valintaan", Gustafsson sanoi lauantaina vaalikampanjoinnin lomassa.

"Vanhempien pitäisi voida luottaa siihen, että jokainen koulu tarjoaa tasavertaiset oppimismahdollisuudet."

Kaikilla Helsingin alueilla niin ei nyt ole. Opetusviraston tilastojen mukaan joillain Helsingin alueilla lähikoulu kelpaa vain alle puolelle perheistä. Tällaisia alueita ovat muun muassa Pikku Huopalahti, Munkkivuori ja Länsi-Pasila.

Lähikoulu on koulu, jonka kaupunki osoittaa lapselle hänen asuinpaikkansa mukaan, mutta perhe voi hakea koulupaikkaa muualtakin.

Helsingin sivistystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Tuula Haataisen mielestä kaupungin osoittama lähikoulu on alakouluikäiselle lapselle paras vaihtoehto.

"Ei meillä ole huonoja kouluja. Oma lähikoulu pitäisi tehdä vanhemmille tutuksi jo ennen päätöksen tekoa, kun lapsi on vielä päiväkodissa", Haatainen ehdottaa.

Helsingin tavoite tälle vuodelle on, että 85 prosenttia alakoululaisista valitsee oman lähikoulunsa. Vuonna 2010 osuus oli 82 prosenttia, eikä tätä tuoreempia lukuja ole tiedossa.

Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria, kuten opetusviraston tilasto kertoo.

"Aikamoiseen rumbaan vanhemmat sitoutuvat, jos he alkavat kuljettaa pikkukoululaisia toiselle puolelle kaupunkia koulua varten. Eikä se kaikille ole mahdollistakaan", Haatainen sanoo.

[...]

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että "koulujen eriytyminen pysäytetään". Tämän ministeri uskoo onnistuvan, jos perusopetuksen rahoitus perustuisi vastaisuudessa nykyistä enemmän siihen, miten paljon kunnassa on maahanmuuttajia ja mikä on aikuisväestön koulutustaso. Myös työttömyysaste olisi yksi rahoitukseen vaikuttava tekijä.

"Tämä on koulujen tasa-arvon turvaamiseksi tärkeää."

HS 22.1.2012

------------------------

jugen huomio: Munkkivuoressa on suomalais-ranskalainen koulu, jota ei lasketa lähikouluksi. Moni vieressä asuva kuitenkin laittaa lapsensa siihen, joten Munkkivuoren ala-asteen prosentti laskee. Kyse ei ole monikulttuurisuuden välttelystä - sitähän Munkkivuoressa ei ole oikeastaan lainkaan. Havaintoni perustuu yli 10 vuoden asiointiin Munkkivuoren ostarilla ym. paikallistuntemukseen.

[nuiv-or]

jugen huomio: Munkkivuoressa on suomalais-ranskalainen koulu, jota ei lasketa lähikouluksi. Moni vieressä asuva kuitenkin laittaa lapsensa siihen, joten Munkkivuoren ala-asteen prosentti laskee. Kyse ei ole monikulttuurisuuden välttelystä - sitähän Munkkivuoressa ei ole oikeastaan lainkaan. Havaintoni perustuu yli 10 vuoden asiointiin Munkkivuoren ostarilla ym. paikallistuntemukseen.

Tuo koulu oli ennen Tehtaankadulla. Käynyt siellä 80-luvulla.



http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_08/156481.htm

Gustafsson FOAD

Kolmannes riittäisi osuudeksi

Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.

Opettajien mielestä maahanmuuttajien osuutta kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi rajoittaa. Tätä mieltä on lehden kyselyn mukaan noin 41 prosenttia kaikista opettajista. Luku on suurempi kuin Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla tammikuussa teettämässä tutkimuksessa. Siinä pääkaupunkiseudun asukkaista noin joka kolmas oli rajoitusten kannalla. Rajoituksia puolsivat voimakkaimmin vantaalaiset ja vähiten helsinkiläiset.

Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.

Lukekaa koko artikkeli, järkyttykää toivolamaisesti. Koko artikkeli pitäisi ottaa tänne ja kaikki kohdat voi boldata. Vittuako politiikot valehtelevat.

http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk Mallikoulu Gustafssonille

[nimetön jäsen]

Maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista, katsovat opettajat.

Voikos sitä enää selkeämmin sanoa

[Embo]

jugen huomio: Munkkivuoressa on suomalais-ranskalainen koulu, jota ei lasketa lähikouluksi. Moni vieressä asuva kuitenkin laittaa lapsensa siihen, joten Munkkivuoren ala-asteen prosentti laskee. Kyse ei ole monikulttuurisuuden välttelystä - sitähän Munkkivuoressa ei ole oikeastaan lainkaan. Havaintoni perustuu yli 10 vuoden asiointiin Munkkivuoren ostarilla ym. paikallistuntemukseen.

Mulla on käsitys, että suomalais-ranskalaisessa koulussa on paljon Afrikan maista tulleita, ranskaa puhuvia oppilaita, mikä saa jotkut vanhemmat karttamaan kyseistä koulua.

[Ari-Lee]

Tanskalainen "uutinen" oli että serkusliittojen lapset valtaavat koulut. Uutisessa oli sekä syyt että seuraukset samassa.

Edit, korjaus:
serkusavioliitot täyttävät erityiskoulut
http://hommaforum.org/index.php/topic,62729.msg847858.html#msg847858

[Melbac]

jugen huomio: Munkkivuoressa on suomalais-ranskalainen koulu, jota ei lasketa lähikouluksi. Moni vieressä asuva kuitenkin laittaa lapsensa siihen, joten Munkkivuoren ala-asteen prosentti laskee. Kyse ei ole monikulttuurisuuden välttelystä - sitähän Munkkivuoressa ei ole oikeastaan lainkaan. Havaintoni perustuu yli 10 vuoden asiointiin Munkkivuoren ostarilla ym. paikallistuntemukseen.

Mulla on käsitys, että suomalais-ranskalaisessa koulussa on paljon Afrikan maista tulleita, ranskaa puhuvia oppilaita, mikä saa jotkut vanhemmat karttamaan kyseistä koulua.

Ainakin itselläni on ollut sellainen käsitys että toi on ihan hyvä koulu eli parhaammasta päästä.Noi ranskaa puhuvat tummaihoiset taitava myös olla sieltä fiksuimmasta päästä?.

[Embo]

Ainakin itselläni on ollut sellainen käsitys että toi on ihan hyvä koulu eli parhaammasta päästä.Noi ranskaa puhuvat tummaihoiset taitava myös olla sieltä fiksuimmasta päästä?.

Sitä en tiedä, kerroin vain, miten tiedän joidenkin vanhempien ennakkoluuloilleen.

[Melbac]

Ainakin itselläni on ollut sellainen käsitys että toi on ihan hyvä koulu eli parhaammasta päästä.Noi ranskaa puhuvat tummaihoiset taitava myös olla sieltä fiksuimmasta päästä?.

Sitä en tiedä, kerroin vain, miten tiedän joidenkin vanhempien ennakkoluuloilleen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_ranskalais-suomalainen_koulu
http://www.hrsk.fi/
http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Opev/fi/kouluhaku/peruskoulut/helsingin+ranskalais-suomalainen+koulu
"Kouluun tullaan yleensä Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta, joka aloitetaan 5-vuotiaana. Ylemmille luokille otetaan oppilaita esim. ulkomailta muuttavia, jos luokissa on tilaa."
"Ilmoittautuneille järjestetään kieli- ja soveltuvuuskokeet."

Noi tollaiset koulut ei ole mitään mokuttajien tarkoittamia "monikultuurisia" kouluja.

[Siili]

Noi tollaiset koulut ei ole mitään mokuttajien tarkoittamia "monikultuurisia" kouluja.Nykyään en tiedä mutta ennen tonne oli muistaakseni vaikea päästä ja oppilaat oli yleensä diplomaattien

"Monikulttuuriset koulut" ovat rikastuneita suomenkielisiä kouluja, jonne sijoitutaan asuinpaikan perusteella.  "Kansainvälisiin kouluihin" hakeudutaan ja niissä opetuskieli lienee yleensä englanti.

[pakruti2c263]

Näinhän tämä ^^^Homma etenee.
Jokainen näkee (jos on silmät) mitä on tapahtumassa:
http://www.riemurasia.net/jylppy/87003/Ajelulla+briteissa

[Topi Junkkari]

^ Kuuskosken kolumnihan tarkoittaa ikiliikkujaa, jonka mukaan kansamme jälkikasvusta tulee oikeita toimenpiteitä tehden aina vain parempaa ja parempaa?

[Alkuasukas]

^ Kuuskosken kolumnihan tarkoittaa ikiliikkujaa, jonka mukaan kansamme jälkikasvusta tulee oikeita toimenpiteitä tehden aina vain parempaa ja parempaa?

Näin käytännössä tapahtuisi. Ja tapahtuu jo nyt jos verrataan nykykakaroiden osaamista 1912-vuoden vastaaviin.

[pakruti2c263]

^ Kuuskosken kolumnihan tarkoittaa ikiliikkujaa, jonka mukaan kansamme jälkikasvusta tulee oikeita toimenpiteitä tehden aina vain parempaa ja parempaa?

Pidemmälle, korkeammalle ja nopeammin!
Siinäpä evväät tulevalle menestykselle.
Suomalaisten koululaisten lukutaito on notkahtanut. (En jaksa kaivaa linkkiä)
Syitä voi hakea sepistä & sysistä?
Mieleen jää kummasti kutittelemaan asiayhteys..... – jätän sanomatta, ettei R-leimakirves otsaan kolahtaisi.

[Emo]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/suomalaisten_lukutaito_heikentynyt_2763946.html

Jo joka kymmenes ymmärtää lukemaansa niin huonosti, että tarvitsee apua selvitäkseen arkisesta asioinnista. Suomalaisten lukutaito onkin viime vuosina alkanut heiketä niin, että se jakaa jo kansaa. Verkkoviestinnässä heikko lukija ei osaa erottaa esimerkiksi vihapuhetta ja tosiasioita toisistaan.


Joka kymmenes yli 16-vuotias suomalainen on vaikeuksissa, kun pitäisi ymmärtää lukemaansa tai hakea tietoa. Arjessa vaikeuksia voi tuottaa vaikkapa lääkkeen käyttöohje.

Helsingin Tehtaanpuiston äidinkielenopettaja Susanna Huhta kertoo Pisa-tutkimusten kärjessä paistattalevan Suomen kääntöpuolella olevista heikoista lukijoista - ääriesimerkkinä yhdeksäsluokkalainen poika:

- Yhdeksäsluokkalainen poika väitti, ettei hän ole koskaan lukenut edes Aku Ankkaa, katsonut vain kuvat.

Heikko lukutaito vaikeuttaa elämää

Viime vuosina on koululaisten lukemisessa tapahtunut rajuja muutoksia. Koululaiset jaksavat esimerkiksi lukea aikakauslehdistäkin vain lyhyitä tekstejä.

- Molempien sukupuolten kohdalla on yleistä, että 7 Päivää -lehti on se, joka tulee sinne kotiin. Pakkohan sen on moniin koteihin tulla, kun levikki on hirveän suuri. Ja sehän ei ohjaa todellakaan pitkien tekstien lukemiseen, Huhta huomauttaa.

Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori Sari Sulkunen kertoo Suomessa ensi kertaa laskuun kääntyneen lukutaidon tason vaikeuttavan elämää.

- Lomakkeet ja viranomaisasiointiin liittyvät tekstit vaativat jo aika hyvää lukutaitoa. Siinä voi olla joskus äidinkielen ammattilaisellakin tekemistä niiden lomakkeiden kanssa.

Vihapuhetta ei osata tulkita

Nuorista lukijoista poikien lukutaito on heikompi kuin tyttöjen. Tiedonhaussa Pisa-tutkimusten kansallinen keskiarvo on laskenut selvästi. Verkkoviestinnän, vaikkapa keskustelupalstojen, sumean viestinnän erottaminen tosiasioista on monelle mahdontonta. Rasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.

- Se ei ole pelkästään nuorten ongelma. Kyllä se on ihan yhtälailla aikuisväestön ongelma, esimerkiksi Oslon tapahtumiin liittyen.

Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori, tutkija Sari Sulkunen sanoo, että eriarvoistuminen ja syrjäytyminen vaanii maailman parhaimpiin kuuluvia lukijoita, jos kaikista ei pidetä huolta.

- Tietysti on aina mahdollista, että meilläkin tämä muuttuu ja kotitausta alkaa sitten vaikuttaa enemmän. Kodeissa on erilaisia lukemiskulttuureja ja tekstimaailmoja. Jos koulu ei enää pysty eroja tasoittamaan, niin kotitaustan vaikutus voimistuu.

Ajatelkaa, miten kauheaa!! Niin huono lukutaito, ettei ymmärrä edes VIHAPUHETTA!!! 

[nuiv-or]

Rasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.

Ajatelkaa, miten kauheaa!! Niin huono lukutaito, ettei ymmärrä edes VIHAPUHETTA!!! 

Onko tämä hyvä vai paha juttu, vaikea sanoa.

[MW]

Rasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia.

Ajatelkaa, miten kauheaa!! Niin huono lukutaito, ettei ymmärrä edes VIHAPUHETTA!!! 

Onko tämä hyvä vai paha juttu, vaikea sanoa.

Nih,  tämmöinen kiltti kun ei ymmärrä vihapuhetta ensinkään. Faktat sen sijaan putoavat, lujasti.

[pakruti2c263]

Lainaus käyttäjältä Emo

Ajatelkaa, miten kauheaa!! Niin huono lukutaito, ettei ymmärrä edes VIHAPUHETTA!!!   

Tarvitaan siis laki, joka velvoittaa median ennakkotarkastuksen jälkeen erikoismerkitsemään vasempaan yläkulmaan ja oikeaan alakulmaan vilkkutekstin: !!!VIHAPUHETTA!!!
Hurraa! Sananvapauskin toteutuu.
(tupakat pois ja viinat piiloon)

[pakruti2c263]

^ Kuuskosken kolumnihan tarkoittaa ikiliikkujaa, jonka mukaan kansamme jälkikasvusta tulee oikeita toimenpiteitä tehden aina vain parempaa ja parempaa?

Näin käytännössä tapahtuisi. Ja tapahtuu jo nyt jos verrataan nykykakaroiden osaamista 1912-vuoden vastaaviin.

Niin, tai Aleksis Kiven, noin 7 veljeksen opintiehen.
Tuolle tasolle me Impivaaralaiset olemme pysyvästi jämähtäneet verrattuna afrikansarven moniosaajiin.

[ajuha]

"Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori, tutkija Sari Sulkunen sanoo, että eriarvoistuminen ja syrjäytyminen vaanii maailman parhaimpiin kuuluvia lukijoita, jos kaikista ei pidetä huolta".

Totta, kai.. kaikista pidetään huolta, varsinkin ulkomailta tulijoista.

Jos ,25-vuotias  ulkomaalainen parta-pena(lapsi) ei osaa lukea,  aloittaessaan kotoutumisen Suomalaiseen koulujärjestelmään, vaadin, että; syrjäytyneille  ulkomaan urhoille palkataan esilukijat, perusteella; kaikista on pidettävä huolta..

Sulkusen mainitsemasta lukutaidottomuudesta olen erimieltä, tosin omakohtainen kokemus perustuu kolmeen yksilöön, joten yleistäminen on mahdotonta.

"Jo joka kymmenes ymmärtää lukemaansa niin huonosti"

,Joka kymmenes, korreloituu, siihen , että ko. luokalla on huonosti lukevia ihmisiä, halpaa puhetta tuo Sulkunen laittaa, miksi tutkija ei voi myöntää,oikeaa syytä koululaisten lukutaidon tilastolliseen heikkenemiseen?

[Blanc73]

"Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori, tutkija Sari Sulkunen sanoo, että eriarvoistuminen ja syrjäytyminen vaanii maailman parhaimpiin kuuluvia lukijoita, jos kaikista ei pidetä huolta"

Eli pottunokkaiset olmimme menettävät lukutaidon jos äbäläwäbälä-junnuja ei hyysätä urakalla? Jep jep.

Varokaa lapset, syrjäytyminen vaanii...