2011-05-06 HS mielipide: Koulutettu maahanmuuttaja saa Suomestakin töitä

[rähmis]

Olen korkeakoulutettu maahanmuuttaja ja luin mielenkiinnolla Jarkko Jokelaisen jutun (HS Talous 23. 4.) maahanmuuttajien vaikeuksista löytää työpaikka Suomessa. Suomessa suurin osa väestöstä puhuu hyvin tai melko hyvin englantia. Lisäksi suomalaiset ymmärtävät, että heidän äidinkielensä on aika vaikea, ja he puhuvat mielellään englantia ulkomaalaisten kanssa.

Monet englantia osaavista maahanmuuttajista eivät opiskele siksi ahkerasti suomea. He ajattelevat, että suomen kieltä ei ole pakko osata, vaikka haluaa saada työpaikan ja elää normaalia elämää. Minun mielestäni on onni meille ulkomaalaisille, että Suomessa voi pärjätä ilman suomen kielen taitoa. Mitä mahdollisuuksia on tarjolla maahanmuuttajille, jotka eivät osaa maan äidinkieltä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Ranskassa tai Saksassa?

Jutussa haastateltu Ryan Savage sanoo, että yksi syistä, miksi maahanmuuttajilla on vaikeuksia saada töitä Suomesta, on se, että "suomalaiset luottavat suomalaisiin". Mielestäni tämä ei pidä paikkaansa.

Olen asunut yli kuusi vuotta Suomessa ja ollut töissä kolmessa eri yrityksessä. Olen puhunut viimeiset kolme vuotta työympäristössäni pelkkää suomea suomalaisille ja joskus myös maahanmuuttajille.

Olen joskus hakenut töitä, mutta en saanut työpaikkaa. Syy ei ollut se, että olen ulkomaalainen vaan se, että jonkun muun ansioluettelo oli työnantajan silmissä parempi kuin minun.

Lisäksi tunnen maahanmuuttajia, jotka ovat töissä yrityksissä, joissa suomalaisia menetti työpaikkansa. En kuullut sen jälkeen suomalaisilta työntekijöiltä, että syynä olisi ollut syrjintä tai se että he asuvat väärässä maassa.

Hugues Lambert
Ranskan kansalainen
Rovaniemi

Hesari (digilehti)

[Jouko]

Koulutettu ja kokenut ulkomaalainen saa Suomesta töitä. Onko joku tätä epäillyt joskus? Minä en ainakaan. Minulla on ollut monenlaisia ulkomaalaisia työkaverina ja jopa esimiehenä. Ammattimies on aina ammattimies, olipa mistä päin maailman kolkkaa tahansa.

[Elemosina]

Tähänkin tarvitaan maahanmuuttaja, siis lausumaan ilmiselvän totuuden. Suomalaisten sanaanhan ei voi luottaa, ainakaan mokutusmedian mielestä.

Minusta on hienoa että tämän mielipiteen kirjoittanut Ranskan kansalainen ilmeisesti koki ettei lehtien kirjoittelut pidä aivan paikkansa ja halusi tuoda oman näkemyksensä esiin. Yksi "pikku" ero tämän ranskalaisen ja aiemmin HS:n haastatteleman amerikkalaisen välillä on: Ranskalainen on opetellut suomea.

[Blanc73]

Tottakai koulutettu ja fiksu maahanmuuttaja saa töitä. Tosin somaleille ja romaneille pitäisi työpaikka ilmeisesti ojentaa hopealautasella, sellaisen kuvan saa ajoittain suvaitsevaiston kolumneista ja haastatteluista? Maahanmuuttopolitiikassa tulee ensisijaisesti panostaa länsimaisesta kulttuuripiiristä tulevien ihmisten suosimiseen. Pakolaisstatuksella ratsastavien arabien ja somalien maahanmuutosta ei ole ollut, eikä tule olemaankaan apua tämän maan taloudellisen tilanteen ylläpidon ja kehittämisen suhteen.

[Professori]

Ehkäpä suomalaisten suhtautumisesta maahanmuuttajiin eniten kertoo se, että tämä ranskalainen katsoi asiakseen kirjoittaa mielipiteensä. Kiitos siitä hänelle.

Tosin en epäile, etteikö ole sellaisia työnantajia, jotka kahden tasavahvan hakijan joukosta ottavat suomalaisen, eivätkä maahanmuuttajaa. Ihan samalla tavalla on kuitenkin suomalaisia työnantajia, jotka haluavat vastaavassa tilanteessa antaa mahdollisuuden maahanmuuttajalle. Itse asiassa olen sitä mieltä, että on hyvä, että ihmisillä on erilaisia perusteluja. Näin töitä löytyy kaikille.

[JNe]

Jutussa on hyvää eritoten se, että siinä todetaan, että myös suomalaisella ns korkeakoulutetulla voi olla isojakin hankaluuksia työllistymisessä. Paljon riippuu siitäkin, mitä alaa on opiskeltu. Yksi asia, mihin näissä keskusteluissa ei nähdäkseni ole puututtu, koskee eri maiden tutkintojen vertailukelpoisuutta. Maahanmuutajamaissa on taatusti erinomaisia kouluja ja yliopistoja, ja älykästä porukkaa (keksiväthän he mm lukujärjestelmämme), mutta myös laitoksia, joissa esimerkiksi Koraanin osaaminen on pääsykuulustelun tärkeä kriteeri. Pelkkä suoritettu tutkinto jossain, ja työllistymisessä epäonnistuminen, ei sinänsä voi riittää sen osoittamiseen, että Suomessa sorretaan. Asiasta ei näytetä uskallettavan puhua vaikka esim venäläiset lääkärit joutuvat lisäkoulutukseen Suomeen tullessaan.

[kertsu59]

Se nyt vain on helppo käsitellä pettymys jos ei saa esim työpaikkaa,vetäisee rasisti tai homokortin tiskiin niin selittelyvastuu siirtyy vastapuolelle,silloin ei voi olla kyse esim hakijan soveltumattomuudesta tai ammattitaidon tai työkokemuksen puuttesta.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Minä kyllä tiedän aika paljon ihmisiä joiden englanninkielen taito ei ole sieltä parhaimmasta päästä ja esimerkiksi peruspalvelut eivät onnistu englannin kielellä. Englannin kielen osaaminen ei ole mikään itseisarvo, eikä myöskään vaatimus tässä maassa, vaan suomen kielen osaaminen.

Tosiasia on se että suomen kieli on täällä suurin virallinen kieli (ei tosin ainoa, vielä ainakaan), ja se tulee töihin tulevan maahanmuuttajan opetella. Olkoonkin vaikeaa. Varsinkin jos sattuu menemään yleiselle sektorille töihin, jossa asiakkaat voivat olla esim. vanhempia ihmisiä, jotka ymmärtävät englantia lähestulkoon yhtä paljon kuin kiinaa.

Itse normaaleissa päivätoiminnoissa luotan kyllä ihan kaikenlaisiin asiakaspalvelijoihin, jos he käyttäytyvät luottamuksen arvoisesti. Siihen vaikuttaa moni asia, tosin omalla kohdallani ei kieli niinkään, pärjään henk. koht. kyllä englannilla pitkälle.

Main point: Maahanmuuttaja voi ja pääseekin töihin varmasti ennen pitkää, jos kielitaito on kohdallaan, asenne kohdallaan ja motivaatio kohdallaan. Sama se on ihan kantasuomalaisenkin kanssa. Ikävä kyllä molempien osapuolien leirissä riittää niitä, joilta puuttuu joku tai parikin noista kolmesta asiasta.

Voi tietysti olla että jotkut työnantajat luottavat enemmän suomalaisiin, mutta siihenkin voi olla monia syitä.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Toki kielestä on hyötyä ja helpottaa työn saantia. Mutta moni koulutettu maahanmuuttaja kokee sen tarpeettomaksi. Mietippä vaikkapa jotain insinöörejä. Kuinka monta englantia taitamatonta insinööriä tunnet? Itse en ensimmäistäkään. Asiat ovat tietysti eri aloilla eri mallilla jiiänee.

Se voi olla ettei ehken insinöörejä olekkaan moisia, mutta minä tuossa kommentissani ajattelin isompaa kuvaa, elikkä yleisesti työnsaantia, alaan, koulutukseen jne. katsomatta. Onhan varmasti totta, että korkeasti koulutetut osaavat englantinsa ja varmasti useat muutkin kielensä.

Tai no, tiedän kyllä muutaman yliopistonsa tai korkeakoulunsa käyneen joilla englannin kielen taito on hiukka unohtunut, kun ei ole tullut tarpeeseen omassa työympäristössä vuosikausiin. Mutta liekö yksittäistapauksia. 

[Ari-Lee]

Itse en kyllä edes hae Suomen ruotsin kieliselle alueelle töihin jos työpaikan vaatimuksissa lukee ruotsin kielen osaaminen välttämätöntä. Ruotsissa taas minulta odotettaisiin hyvää suomen ja englannin kieltä. Englanti menee sujuvasti vaikka kouluttaisin tietotekniikkaa. Sillä vain ei vielä pääse etenemään kun puuttuu yliopistopaperit. M.O.T Kaikki ovat yksilöitä yksilöidyillä paikoillaan.

Eräs somali kertoi ettei pääse tulkiksi koska ei osaa suomea tarpeeksi hyvin eikä ole papereita suomen kielestä. Pelkällä somalian kielellä ei pääse minnekään. Tuon hän sanoi selvällä suomen kielellä ja paljon muutakin.

[Iiro Iso-Ilomäki]

^ niin onhan se ihmeellistä, jos ei pelkästään yhden kielen taidolla voi tulkata..?

Älähän nyt, ei sitä tiedä jos jossain vastaanottokeskuksessa tarvitaan somali-somali-tulkkia! Onhan niilläkin varmasti kielessään eri murteet tai jotain. 

[pelle12]

Eräs somali kertoi ettei pääse tulkiksi koska ei osaa suomea tarpeeksi hyvin eikä ole papereita suomen kielestä. Pelkällä somalian kielellä ei pääse minnekään. Tuon hän sanoi selvällä suomen kielellä ja paljon muutakin.

Minua taas on aina harmittanut, ettei minua ole hyväksytty suomi-kiina tulkiksi, koska en osaa sanaakaan kiinaa. Tuosta kiinan kielen osaamattomuudestani taas syytän Kiinaa ja kiinalaisia, mikseivät he ole tulleet TARJOAMAAN minulle kiinan kielen kursseja?

[Ari-Lee]

Eräs somali kertoi ettei pääse tulkiksi koska ei osaa suomea tarpeeksi hyvin eikä ole papereita suomen kielestä. Pelkällä somalian kielellä ei pääse minnekään. Tuon hän sanoi selvällä suomen kielellä ja paljon muutakin.

Minua taas on aina harmittanut, ettei minua ole hyväksytty suomi-kiina tulkiksi, koska en osaa sanaakaan kiinaa. Tuosta kiinan kielen osaamattomuudestani taas syytän Kiinaa ja kiinalaisia, mikseivät he ole tulleet TARJOAMAAN minulle kiinan kielen kursseja?

Sinut on kotoutettu tosi huonosti Kiinaan. Hävetköönsä!

[Radio Kerava]

Puhui ihan asiaa kieliosaamisesta. Maahanmuuttajat, siis ei-varsinaiset vaan koulutetut englantia osaavat, eivät koe tarpeelliseksi osata kieltämme. Melkein kaikki suomalaiset puhuvat englantia niin, että kommunikaatio sujuu. Toki on sellaisia hommia, esim. lääkäri, jossa kielitaito on välttämätön.

Se, ettei useammankaan vuoden oleskelun jälkeen osaa uuden kotimaansa kieltä kertoo mielestäni melkoisesta eristäytymisenhalusta, etten sanoisi jopa ylenkatseesta maan asukkaita ja kulttuuria kohtaa.

No, itselleenhän sika kiusaa tekee kun purtilonsa kumoaa; Arkielämä ummikkona on kyllä melkoisen raskasta ja ummikkona olet aina ulkopuolinen. Itse en voisi kuvitelakaan asuvani vieraassa maassa ilman että pyrkisin kaikin keinoin omaksumaan paikallisen kielen. Ihan jo uteliaisuudenkin vuoksi.

Kyllähän Suomessa on paljonki yrityksiä ja organisaatioita joilla on mahdollisuus työllistää lyhytaikaisissa täsmäprojekteissa suomea osaamattomiakin ammattilaisia heidän erityistaitojensa vuoksi. Mutta mielestäni pysyvä asema työyhteisössä vaatii ainakin arkielämän käyttökielen hallinnan.

Kaveripiiriini kuuluu muutama tänne jämähtänyt ei-suomalainen kaveri. Osa on ottanut sen asenteen että ei puhu suomea kuin pakon edessä, osa taas pyrkii selviytymään kaikissa tilanteissa suomeksi. Jälkimmäisiä tunnutaan arvostettavan paljon enemmän.

[matkamasentaja]

^ niin onhan se ihmeellistä, jos ei pelkästään yhden kielen taidolla voi tulkata..?

Älähän nyt, ei sitä tiedä jos jossain vastaanottokeskuksessa tarvitaan somali-somali-tulkkia! Onhan niilläkin varmasti kielessään eri murteet tai jotain. 

Tulkitsee kieltä kuin esiintyvät taiteilijat musiikkia. Samat nuotit kaikille mutta eri lopputulos.

[Kikken]

Tässä on se hyvä pointti että Suomeen on sikäli helppo ulkomaalaisen tulla juuri suomalaisten englannin kielen taitojen takia. Koitappa mennä esim. Etelä-Eurooppaan osaamatta paikallista kieltä niin aika hankaluuksissa olet. Tämän olisi hyvä muistaa sellaisten jotka puhuvat Suomesta junttilana ynnä muuna. 

[pelle12]

Tässä on se hyvä pointti että Suomeen on sikäli helppo ulkomaalaisen tulla juuri suomalaisten englannin kielen taitojen takia. Koitappa mennä esim. Etelä-Eurooppaan osaamatta paikallista kieltä niin aika hankaluuksissa olet. Tämän olisi hyvä muistaa sellaisten jotka puhuvat Suomesta junttilana ynnä muuna. 

Jo Saksassa olet vaikeuksissa pelkällä englannin taidolla.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Tässä on se hyvä pointti että Suomeen on sikäli helppo ulkomaalaisen tulla juuri suomalaisten englannin kielen taitojen takia. Koitappa mennä esim. Etelä-Eurooppaan osaamatta paikallista kieltä niin aika hankaluuksissa olet. Tämän olisi hyvä muistaa sellaisten jotka puhuvat Suomesta junttilana ynnä muuna. 

Jo Saksassa olet vaikeuksissa pelkällä englannin taidolla.

Tai Ranskassa. Eräs sukulaiseni asuu Belgiassa, asunut nyt kylläkin jo muistaakseni viitisen vuotta, mutta alunperin kun sinne muutti, niin käydessään Pariisissa ei englannintaito pahemmin auttanut, varsinkaan pienempien liikkeiden tai keskustan ulkopuolella olevien kaupunginosien ihmisten kanssa. Nykyjään taittuu kuulemma ranska, koska pakon sanelemana joutui sen opettelemaan.

Ranskankieliset ne vasta tuntuvatkin olevan ylpeitä kielestään. Sen kerran kun he puhuvat englantia niin he vääntävät senkin niin kummalliseksi että pitää siltikkin kaivaa se ranska-suomi-ranska-sanakirja esiin.

[skrabb]

HS - Talous&Työ - 23.4.2011 - 6650 merkkiä - 1. painos

Väärässä paikassa
Suomessa mietitään, miten koulutettuja maahanmuuttajia saataisiin houkuteltua tänne. Samaan aikaan heille ei näytä olevan täällä töitä tarjolla.

JARKKO JOKELAINEN HS

Koulutettu. Nuori. Valkoinen. Amerikkalainen. Mies. Puhuu äidinkielenään englantia. Muuttanut Suomeen täysin laillisesti ja omasta tahdostaan.

Tässä meillä on sellainen maahanmuuttaja, joita tänne tunnutaan kaipaavan. Eikö juuri tällaisia osaajia tarvita kansainvälistyvissä yrityksissämme, joiden virallinen kieli on vaihtunut englanniksi?
Niin sitä voisi luulla.

Kalifornialainen Ryan Savage, 29, jäi työttömäksi maaliskuussa 2010. Hän muutti Suomeen neljä vuotta sitten ja asuu nykyään Helsingissä.
Yli vuoden hän on pommittanut suomalaisyrityksiä työhakemuksilla. Ilman tulosta. Yli vuoden hän on kitkuttanut eteenpäin säästöillään ja puolisonsa tuloilla. Työvoimatoimisto, Kansaneläkelaitos ja Maahanmuuttovirasto ovat pallotelleet häntä edestakaisin, eikä työttömyyskorvauksesta ole vieläkään varmuutta.

Kaikki alkoi vaihto-oppilaana vietetystä kesästä Vaasassa. Long Beachissä, Kaliforniassa varttunut 15-vuotias nuorukainen ystävystyi vaasalaiseen isäntäperheeseensä ja Suomesta tuli tuttu lomakohde. Reilu neljä vuotta sitten silmä tarttui Tampereen yliopiston järjestämään englanninkieliseen yhteiskuntatieteen maisteriohjelmaan, ja Savage päätti jättää hakemuksen. Hänellä oli jo entuudestaan alempi korkeakoulututkinto Kaliforniasta.
"Ehdin jo unohtaa koko asian, kunnes kuukausia myöhemmin sain yliopistolta hyväksymiskirjeen", Savage naurahtaa. "Olin aina halunnut asua Euroopassa ja halusin saada maisterinpaperit valmiiksi, joten ajattelin, että tämä mahdollisuus pitää kokeilla."

Opiskelut valmistuivat kahdessa vuodessa, mutta Savage on yhä täällä.
Tarina on tavallinen, sillä hän löysi puolison Helsingistä. Suomeen päätyneistä maahanmuuttajista arviolta neljännes eli 50000 ihmistä on täällä samasta syystä. Vertailun vuoksi: pakolaisina Suomeen on vuosina 1973-2008 muuttanut noin 32000 ihmistä ja osa heistä on jo jatkanut matkaansa muualle.
"En usko, että olisin enää täällä ilman parisuhdetta. Olin suunnitellut valmistuvani ja jatkavani sen jälkeen eteenpäin."

Opintojen loppuvaiheessa Savage pääsi töihin metsäteollisuusyhtiö UPM-Kymmenen Tampereen toimistoon, jossa hän työskenteli rahoituspuolella.
Helsinkiin muutettuaan hän tarttui äitiyslomasijaisuuteen, joka avautui UPM:n Helsingin konttorissa. Kun määräaikainen työsuhde päättyi maaliskuussa 2010, alkoivat todelliset vaikeudet.
"Menin välittömästi työvoimatoimistoon selvittämään, mitä mahdollisuuksia minulla on. Olin työskennellyt Suomessa kaksi vuotta ja maksanut veroa, joten uskoin olevani oikeutettu jonkinlaiseen työttömyyskorvaukseen."
Savage täytti hakemuksen ja jonotti vuoroaan saadakseen kuulla olevansa aivan väärässä paikassa.
"Virkailija katsoi passiani ja käski mennä maahanmuuttajien työvoimatoimistoon. Menin sinne ja sain jälleen kuulla, että he eivät voi auttaa minua, koska minulla on tilapäinen oleskelulupa."

Savage passitettiin edelleen Maahanmuuttovirastoon, josta hänen piti anoa työttömyyskorvaukseen oikeuttavaa jatkuvaa oleskelulupaa. Sen saamiseksi parisuhteen on täytynyt jatkua kahden vuoden ajan, mutta aika ei ollut vielä täynnä.

Kun Savage sai lopulta yhteydenoton virastosta joulukuussa 2010, hänen olisi pitänyt jättää passinsa sisään viisumihakemusta varten. Se viivästyi, sillä hän oli juuri lähdössä freelance-töihin Yhdysvaltoihin. Vasta helmikuun lopussa 2011 hän sai uuden työluvan ja otti yhteyttä työvoimatoimistoon.
Hän odottaa yhä tapaamista, jossa voi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Säätämiseen on kulunut yli vuosi.
Samanaikaisesti Savage on aktiivisesti etsinyt töitä.

Suomessa on puhuttu paljon siitä, kuinka tänne saataisiin houkuteltua koulutettuja työntekijöitä. Kantaväestö ikääntyy, ja maahanmuuttoa on esitetty ratkaisuksi työvoiman turvaamiseen.
Savagen kokemukset eivät ainakaan rohkaise tulemaan tänne. Hän on hakeutunut ensisijaisesti kansainvälisiin yrityksiin tai yrityskieleltään englanninkielisiin suomalaisyhtiöihin. Siitä huolimatta hakeminen on pysähtynyt puutteelliseen kielitaitoon.
"Ymmärtäisin tämän, jos työssä on ensisijaisen tärkeää osata suomea, mutta useimmat hakemistani töistä eivät vaadi sitä", hän ihmettelee. "Siitä huolimatta saan yleensä vastauksen, jossa vedotaan kielitaitoon, minkä vuoksi he ovat päätyneet palkkaamaan suomalaisen työntekijän."
Hän epäilee, että se ei ole perimmäinen syy. Monet hänen ulkomaisista ystävistään ovat osanneet kielen, mutta edes silti töitä ei ole löytynyt ja he ovat päätyneet muuttamaan muualle.
"Olen kuullut monesta suusta, että kyse voi pohjimmiltaan olla luottamuksesta. Suomalaiset luottavat suomalaisiin. Tämä on väestöltään niin yksipuolinen maa, että muualta tulleet eivät saa samaa luottamusta."

On tavallaan kohtalon ironiaa, että Savagen työnsaanti on pysähtynyt juuri tähän. Yhdysvalloissa hän työskenteli rahoitusyhtiö JPMorgan Chasella ja lentoyhtiö Southwest Airlinelle, joissa hän vastasi henkilöstöhallinnasta. Iso osa työstä oli monikulttuurisuudesta ja tasa-arvosta huolehtimista.
"Kuvittelin, että suomalaisyrityksillä olisi kiinnostusta tällä alueella, koska kaikkialla hoetaan, että Suomeen tarvitaan osaavia maahanmuuttajia", hän sanoo. "Lisäksi tutkimuksissa on yhä uudestaan todistettu, että monimuotoinen työvoima auttaa yrityksiä menestymään. Miksi suomalaisyritykset eivät näe tätä mahdollisuutta?"

Hiekka on käymässä vähiin Savagen tiimalasissa.
Jos tilanteeseen ei löydy pian ratkaisua, hän on pakotettu palaamaan kotimaansa. Se merkitsisi käytännössä nykyisen parisuhteen päättymistä tai molempien muuttamista.
"Tällöin Suomi menettäisi yhden sijaan kaksi koulutettua työntekijää", Savage huomauttaa.
Samalla hän muistaa olla kiitollinen, että hänellä ylipäätään on vaihtoehto. Kaikilla maahanmuuttajilla tätä ei ole.

"Pakolaisten tilanne on sydäntäsärkevä, koska heillä ei ole mahdollisuutta palata kotimaansa. Koulutuksesta riippumatta heidän ainoat työmahdollisuutensa Suomessa näyttävät olevan siivousalalla."

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/V%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4+paikassa/HT20110423SI1TT01g0j?free=Ryan Savage&date=20110115&advancedSearch=&

Tämä mies ei saa töitä Suomesta
Maahanmuuttajat ovat uusi köyhien luokka. He työllistyvät heikosti ja sairastavat enemmän kuin valtaväestö.
Esa Mäkinen

HELSINGIN SANOMAT
15.01.2012

Moni asuisi Kalifornian auringon alla mielellään, Ryan Savage ei. Hän joutui palaamaan Irvineen, koska ei löytänyt Suomesta töitä.
Yhdysvaltalainen Ryan Savage on maahanmuuttoviranomaisten unelma: korkeasti koulutettu työnhakija, joka muuttaa puolison perässä Suomeen. Hän puhuu maailman yleisimmin käytettyä kieltä.
Paitsi että Savage ei löydä Suomesta töitä.

Helsingin Sanomat kertoi Savagen työnsaantiongelmista huhtikuussa 2011. Sen jälkeen hän on jatkanut kiihkeästi työn etsimistä – turhaan.

Savage haki yhteensä 30–40:ä työpaikkaa ja kävi viidessä haastattelussa. Metso, Outotec, Outokumpu, Cargotec ja VTT totesivat, että Savagea ei kannata palkata. Englanti on äidinkieli, mutta Savage ei puhu suomea.
"Useimmissa paikoissa kielitaito oli syy siihen, että ei palkata", Savage sanoo.

Savagen tavoin muidenkin maahanmuuttajien on vaikea saada töitä.
"Maahanmuuttajat ovat uusi köyhien luokka länsimaissa", sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevä dosentti Maili Malin.
Hänen mukaansa asia koskee Eurooppaa ja Pohjoismaita, ja erityisesti lapsiperheitä.

Katsotaanpa tilastoja.
Ulkomailla syntyneet työssäkäyvät miehet tienaavat keskimäärin kymppitonnin vähemmän vuodessa kuin suomalaiset. Ulkomaalaismiehet tienaavat keskimäärin 29 000  euroa, kun suomalaiset miehet tienaavat 39 000 euroa.
Suomalaisnaiset tienaavat 28 000 euroa, ulkomailla syntyneet naiset 22 000 euroa. Ero on pienempi OECD-maista tulevilla.
Samoista töistä suomalaisia huonommin tienaavat etenkin thaimaalaiset, nigerialaiset ja filippiiniläiset.
Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien lasten perheet ovat köyhiä: reilusti yli puolet kuuluu köyhimpään viidennekseen.

Maahanmuuttajat myös kokevat väkivaltaa kaksi kertaa useammin kuin kantasuomalaiset. Vuonna 2008 Suomessa työtapaturmissa kuolleista joka neljäs oli muu kuin suomalainen.
Yhdessä tutkimuksessa todettiin, että maahanmuuttajamiehillä on kaksi kertaa enemmän korvatauteja kuin suomalaismiehillä.

Suomessa on totuttu siihen, että suomen- ja ruotsinkielisten välillä kulkee todellisia tai kuviteltuja hyvinvointi- ja luokkakuiluja. Nyt uusia kuiluja ja saarekkeita muovautuu kahden pääkielen, englannin ja kaikkien muiden kielten väliin ja ympärille.

Miksi maahanmuuttajat saavat huonompaa palkkaa?
"Ihmiset tulevat aikuisena Suomeen. Kestää noin kymmenen vuotta, ennen kuin he oppivat kielen ja kouluttautuvat ammattiin", Malin sanoo.
Korkeasti koulutetuilla maahanmuuttajilla ei sen sijaan ole samanlaisia ongelmia, Malin kertoo.

Erot terveydessä liittyvät taas usein koulutukseen ja tulotasoon, kuten kaikilla suomalaisilla. Osalla pakolaisista terveyttä huonontaa lähtömaan elinolojen kurjuus.
Myös yksinäisyys on tärkeä terveyttä ja hyvinvointia huonontava seikka.
"Ihmiset joutuvat rakentamaan ihmissuhteensa täällä uudestaan ja se kestää", Malin sanoo.
Ja edelleen: syrjintä heikentää monen maahanmuuttajan terveyttä.
"Se heikentää hyvinvointia ja terveyttä hitaasti, mutta varmasti."

Ryan Savagen mitta suomalaiseen työelämään tuli täyteen joulukuussa. Työttömän lompakko tyhjeni, eikä puolison siivellä kehdannut elää loputtomiin.
Savage palasi Yhdysvaltoihin hakemaan väliaikaista työtä.
Joulukuun lopussa hän oli kolmannella ja viimeisellä haastattelukierroksella ison mainostoimiston työtehtävään.
"Ja olen ollut täällä vasta viikon", Savage sanoi.
"Etsin silti jatkuvasti työtä Suomesta. Haluaisin myös löytää sitä."

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/T%C3%A4m%C3%A4+mies+ei+saa+t%C3%B6it%C3%A4+Suomesta/1135270194298

[akez]

HS - Talous&Työ - 23.4.2011 - 6650 merkkiä - 1. painos
Suomessa on puhuttu paljon siitä, kuinka tänne saataisiin houkuteltua koulutettuja työntekijöitä. Kantaväestö ikääntyy, ja maahanmuuttoa on esitetty ratkaisuksi työvoiman turvaamiseen.

Ikävä kyllä kyse on silkasta propagandasta, jonka tavoitteena on vain luoda oikeutus humanitaariselle ja sosiaaliturvan hyväksikäyttöön perustuvalle maahanmuutolle. Propaganda palvelee myös tahoja, jotka hyötyvät siitä, että tuontityövoima lisääntyvän kilpailun myötä laskee tai pitää aloillaan palkkatasoa etenkin vähemmän ammattitaitoa ja koulutusta vaativilla aloilla. Kusetus ei kuitenkaan kannata arvon mokuraattorit, kuten huomataan tämän jenkin kohdalla. Kusetettu ihminen vain katkeroituu.

Saman tosiasiallisen työn löytämisen vaikeuden on huomannut myös moni suomalainen koulutettu työtön. Maassa ei ole työvoimapulaa, sillä työttömiä on n. 13% työvoimasta, kun mukaan lasketaan työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat. Luku nousee vielä huomattavasti kun lasketaan mukaan myös vajaatyöllistetyt.

Savagen tavoin muidenkin maahanmuuttajien on vaikea saada töitä. "Maahanmuuttajat ovat uusi köyhien luokka länsimaissa", sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevä dosentti Maili Malin. Hänen mukaansa asia koskee Eurooppaa ja Pohjoismaita, ja erityisesti lapsiperheitä.

Juuri näin. Maahanmuutto kehitysmaista on tuonut mukanaan vain kasvavaa ja lisääntyvää köyhyyttä sen rikkauden sijaan, jota kusetuspropaganda väittää sen tuovan. Pahimmassa tapauksessa kehitysmaista tulleista maahanmuuttajista muodostuu vastaanottavaan maahan etninen alaluokka ja sitten ollaan jo ihan Malmössä.

Maahanmuuttajat myös kokevat väkivaltaa kaksi kertaa useammin kuin kantasuomalaiset.

Tämä kaipaa tarkennusta, koska rikostilastoissa mamut ovat täällä ja muualla yliedustettuina väestön määrään suhteutettuna. Mikä tutkimus on tälläiseen tulokseen päätynyt? Mamut pahoinpitelevät toisiaan?

[MaSazz]

Eikös Savagen tapauksesta voida todeta, että tämä huutava työvoimapula ei koske hyvin koulutettujakaan aloja. Että eiköhän anneta markkinavoimien hoitaa nuo maahanmuutto asiat ja jätetään elintasopakolaiset kotiinsa.

[gloaming]

Juuri näin. Maahanmuutto kehitysmaista on tuonut mukanaan vain kasvavaa ja lisääntyvää köyhyyttä...

Kuinka ollakaan, kouluttamattomuuden ja köyhyyden maahantuonti saa aikaan samaisia ilmiöitä ja niiden seurauksia. Tämän ratkaisuna on maahanmuuttopolitiikka, joka huolehtii, että kouluttamattomuus ja köyhyys jää rajojen ulkopuolelle "etsimään parempaa elämää".

Maahanmuuttajat myös kokevat väkivaltaa kaksi kertaa useammin kuin kantasuomalaiset.

Tämä kaipaa tarkennusta, koska rikostilastoissa mamut ovat täällä ja muualla yliedustettuina väestön määrään suhteutettuna. Mikä tutkimus on tälläiseen tulokseen päätynyt? Mamut pahoinpitelevät toisiaan?

Avainsana lienee kokevat. Eli ei löydy rikostilastoinnista.

[Lemmy]

On se kummallisen kovapäinen kultapylly, kun on vaihto-oppilaana ollut ja vielä yliopistossakin opiskellut eikä kieli ole tarttunut vaikka ämmä mäkättää joka yö vieressä. En minäkään palkkaisi tuollaista, joko asennevamma tai tyhmä kuin saapas.

[Jouko]

Juuri näin. Maahanmuutto kehitysmaista on tuonut mukanaan vain kasvavaa ja lisääntyvää köyhyyttä...

Kuinka ollakaan, kouluttamattomuuden ja köyhyyden maahantuonti saa aikaan samaisia ilmiöitä ja niiden seurauksia. Tämän ratkaisuna on maahanmuuttopolitiikka, joka huolehtii, että kouluttamattomuus ja köyhyys jää rajojen ulkopuolelle "etsimään parempaa elämää".

Maahanmuuttajat myös kokevat väkivaltaa kaksi kertaa useammin kuin kantasuomalaiset.

Tämä kaipaa tarkennusta, koska rikostilastoissa mamut ovat täällä ja muualla yliedustettuina väestön määrään suhteutettuna. Mikä tutkimus on tälläiseen tulokseen päätynyt? Mamut pahoinpitelevät toisiaan?

Avainsana lienee kokevat. Eli ei löydy rikostilastoinnista.

Onko phuttu "kokeminen" uusi oikeustieteellinen termi. Joku sanoo kokevansa jotakin ja se otetaan vankkana todisteena jostakin. Ja sitten vielä tilastoidaan. Tämä menee aikalailla virtuaali-, lume-, pseudo-, abstrakti-, valetasolle. Onko viranomaisillamme aine nimeltä LSD käyttövoimana?

[gloaming]

Onko puhuttu "kokeminen" uusi oikeustieteellinen termi. Joku sanoo kokevansa jotakin ja se otetaan vankkana todisteena jostakin. Ja sitten vielä tilastoidaan. Tämä menee aikalailla virtuaali-, lume-, pseudo-, abstrakti-, valetasolle. Onko viranomaisillamme aine nimeltä LSD käyttövoimana?

Puhelimitse tai muulla tavalla tehtyjä kyselytutkimuksia, joita myös "uhritutkimuksiksi" kutsutaan. Ei siis tuomio- tai epäilytilastointia.

[Alapo]

Niin, nyt kun on muutenkin taantuma ja korkeasti koulutettuja on vapailla markkinoilla tarpeeksi niin on turha ihmetellä miksei ulkomaalainen joka ei suomea puhu saa töitä. Luulenpa ettei siellä jenkkilässäkään työpaikkojen ovi helpolla aukea, vaikka muuta väitettäisiin.

[Ernst]

Ranskankieliset ne vasta tuntuvatkin olevan ylpeitä kielestään. Sen kerran kun he puhuvat englantia niin he vääntävät senkin niin kummalliseksi että pitää siltikkin kaivaa se ranska-suomi-ranska-sanakirja esiin.

Tarkoittanet jotakin tällaista ? 

(Kummeli: Le River, englantia ranskalaisille).

[KTM]

Maahanmuuttajat ovat uusi köyhien luokka. He työllistyvät heikosti ja sairastavat enemmän kuin valtaväestö.

Tässä nyt on jotain ristiriitaista kun muistan että aiemmin olisi julkaistu tutkimuksia joiden mukaan maahanmuuttajat käyttävät terveydenhoitopalveluita vähemmän kuin kantaväestö, lisäksi muistelen jossain väitetyn että koska maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuorempia kui suomalaiset he sairastavat vähemmän.

Jonkinmoinen linkkikin asiasta löytyi http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/05_tiedotteet/00_2006/2006-02-10-01/index.jsp

[EL SID]

Viitaten otsikkoon: koska suomalaisesta pitkäaikaistyöttömästä tehdään samanlainen kirjoitus?

[Lemmy]

En jaksa/halua enää lukea näitä juttuja. Oliko akka suomalainen?

Niin no, onhan olemassa pieni todennäköisyys, että kultapylly on sattunut ruåtsinkieliseen ympäristön, josta kielitaidosta on sunnaton hyöty.