Kauppatase muuttui alijäämäiseksi (ja jää pysyvästi)

[sivullinen.]

Kuka Suomessa hyötyy vahvasta valuutasta?

Ne joilla on rahaa - ja ne joiden tuotteille ei ole kilpailijoita. Eli ne joilla on rahaa.

Iso ongelma valuuttakurssin laskemisesta syntyisi myös öljyn (bensan) suhteen. Se ei enää tunnu halvalta eikä tässä tilanteessa ole varaa sitä enää yhtään nostaa. Tai sitten pitäisi polttoaineveroja laskea samassa suhteessa. Kuljetusala kärsii, mutta niin kärsii autoilijakin. USAn ja Iranin välinen sota uhkaa jo nyt nostaa raakaöljyn hintaa. Tuonnista öljyn osuus on viidennes. Millä sitä ostetaan jos ei jotain ole myydä?

[sivullinen.]

^ Muuten mielenkiintoinen ajatus mutta Suomella ei ole omaa rahaa. Kaikki riippuu siitä milloin Saksalle devalvaatio kannattaa.

Jos pitää muuten paikkaansa etteivät saksalaiset ole nostaneet palkkojaan euroaikana, niin se selittää miksi Saksalla menee hyvin. Euroalue on oma pieni maailmansa jossa Saksa on halpatuotantomaa joka harrastaa polkumyyntiä muiden euromaiden kustannuksella. Saksa myy, Kreikka ostaa, Kreikalle jää velka ja Saksassa säilyy teollisuus. Beggar thy neighbour sanottiin vuonna 1930. Ratkaisu olisi siis euroalueen sisäiset devalvaatiot, jolla suomalaiset koneet ja paperi saadaan kilpailukykyiseksi euroalueella. Eikä tarvitsisi maksaa Putinille lisämiljardeja.

[tyhmyri]

Ratkaisu olisi siis euroalueen sisäiset devalvaatiot, jolla suomalaiset koneet ja paperi saadaan kilpailukykyiseksi euroalueella.

Sisäistä devalvaatiota yritetään parhaillaan Kreikassa, Irlannissa, Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa. Irlanti yrittää tosissaan, mutta ei oikein onnistu siitä yksinkertaisesta syystä, että moniin hintoihin liittyy uskomaton jäykkyys alaspäin. Eli monet hinnat eivät laske vaikka mitä tekisi. Palkat ovat yksi esimerkki tuollaisista hinnoista, mutta vain yksi.

Jenkeissä asia hoituu osavaltioiden välisillä tulonsiirroilla ja sillä, että ihmiset oikeasti muuttavat työn perässä. Yhdestä kielestä ja valtiosta on tietyt etunsa tuollaisessa tilanteessa.

Käytännössä vain oma valuutta, oma rahapolitiikka ja oma keskuspankki voisivat estää meitä suistumasta edessä olevaan kuiluun.

[jka]

Jenkeissä asia hoituu osavaltioiden välisillä tulonsiirroilla ja sillä, että ihmiset oikeasti muuttavat työn perässä. Yhdestä kielestä ja valtiosta on tietyt etunsa tuollaisessa tilanteessa.

Käytännössä vain oma valuutta, oma rahapolitiikka ja oma keskuspankki voisivat estää meitä suistumasta edessä olevaan kuiluun.

Ei ole paluuta Euroopassa 30 eri valuuttaan. Joten käytännössä joudumme ratkaisemaan jotenkin Euroopan sisäiset tulonsiirrot ja työvoiman liikkumisen. Tämä on pakko ratkaista jos haluamme kilpailla USA:n, Kiinan, Intian ja Venäjän kanssa. 30 pikkumaata omine valuuttoineen ei kilpaile noiden jättiläisten kanssa senkään vertaa.

[tyhmyri]

Ei ole paluuta Euroopassa 30 eri valuuttaan. Joten käytännössä joudumme ratkaisemaan jotenkin Euroopan sisäiset tulonsiirrot ja työvoiman liikkumisen. Tämä on pakko ratkaista jos haluamme kilpailla USA:n, Kiinan, Intian ja Venäjän kanssa. 30 pikkumaata omine valuuttoineen ei kilpaile noiden jättiläisten kanssa senkään vertaa.

Käytännössä tämä tosiaan edellyttää todellista liittovaltiota, jossa kauppataseeltaan ylijäämäiset (osa)valtiot maksavat tuntuvia tulonsiirtoja toisille (osa)valtioille, ja lisäksi päätöstä siitä, että koko Euroalueen virallinen kieli kaikessa toiminnassa on vaikkapa latina. Latina voisi olla sopivan kolossaalinen, mahtipontinen ja perinteikäs kieli. Esperanto voisi olla parempi vaihtoehto tai sitten ihan vaan hyväksyä englannin kielen käyttö.

Mutta vakavasti ottaen en oikein usko, että saksalaiset ovat valmiita maksamaan italialaisten, kreikkalaisten ja myöhemmin myös suomalaisten eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia.

[jka]

Mutta vakavasti ottaen en oikein usko, että saksalaiset ovat valmiita maksamaan italialaisten, kreikkalaisten ja myöhemmin myös suomalaisten eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia.

Eihän ne niitä maksakaan. Jos saksalainen valmistaa BMW:n ja myy sen Kreikkaan ja kreikkalainen ottaa BMW:n ostamista varten lainaa Ranskasta, niin kuka oikein maksaa ja kenelle?

Talous on nollasummapeliä. Toisen ylijäämä on aina toisen alijäämä. Toinen ei voi hankkia ylijäämää toisen kustannuksella kuin määrätyn ajan. Tämän jälkeen ylijäämäinenkin talous romahtaa jos alijäämäinen ei enää pysty ostamaan ylijäämäisen tuotteita.

Jostain syystä saksalaiset ovat liittovaltiokehityksen kovimpia puolustajia. Ja he tietävät kyllä että se johtaa myös Euroopan sisäisiin tulosiirtoihin.

Englantihan se on jo nyt yhteinen kieli kaikille muille paitsi ranskalaisille.

[Mikkel]

Tyhmyyttäni en ole koskaan ymmärtänyt, miksi valuutan kiinnittäminen tai yhteinen valuutta on olevinaan kokonaistaloudellisesti niin tärkeää. Tietyille vaikutusvaltaisille yrityksille se toki hyödyllistä (ei suojauskustannuksia jne).

Luin aikanaan muutaman kurssin integraatiotaloustiedettä HKKK:ssa ja HY:ssä ja optimaalisen valuutta-alueen teoriasta jaivät mieleen seuraavat periaatteet:
- Mitä suurempi (vientisektorin) talouden koko on suhteessa valuutta-alueeseen, sitä optimaalisempi yhteinen valuutta on ko taloudelle (suuren talouden vientisektori vaikuttaa yhteisen valuutan arvoon)
- mitä suurempi osuus talouden viennistä ja tuonnista kohdistuu valuutta-alueelle, sitä optimaalisempi on yhteinen valuutta (ei suojauskustannuksia ja valuutan vaihtokustannuksia)
- Pienen avotalouden, joka käy kauppaa pääosin valuutta-alueen ulkopuolisten maiden kanssa, kannalta paras vaihtoehto on puolestaan kelluva valuutta (ei tarvitse puolustaa koroilla kiinnitettyä valuuttaa ja valuutan arvo ei seuraa suurempien talouden tarpeita, vaan pienen talouden omaa tarvetta sekä markkinoita. Yhteinen valuutta johtaa puolestaa talouden epävaukauteen, kuten Suomessa on käynyt (Saksan vientisektorin tarpeet määrittävät nyt Suomen vientituotteiden hinnat).

Lyhyt kokemus kelluvasta markasta 90-luvulla tukee yllä mainittua (matalat korot, viennin elpyminen). Myös Ruotsin ja Tanskan taloudellinen vakaus verrattuna Suomeen tukee yllä mainittua.

Monet, jotka muistelevat painajaismaista markka-aikaa muistatavat, että korot olivat korkeat. Korkeat korot johtuvat ainoastaan kiinnitetyn valuutan puolustamisesta, mutta korot romahtivat välittömästi kellutuksen yhteydessä.

Valuutan ollessa kelluva (eurokin on kelluva) markkinat määrittävät valuutan arvon ja erityisesti kauppatase tasapainottuu luonnollisesti kysynnän ja tarjonnan kautta ilman irisanomisia ja palkan alennuksia.

Tuo Suomen nykyinen kauppataseen alijäämä saattaa kuitenkin olla tilapäinen. On mahdollista, että pelkän Saksan vahva vientisektori ei riitä ylläpitämään ilmeisen yliarvostettua euroa useita vuosia.

[Teaparty]

Markka olisi kiva instrumentti, mutta sen käyttäytyminen olisi nykymaailmassa ennalta-arvaamatonta ja heikosti ohjattavissa keskuspankin toimin.

Täytyy muistaa, että valuuttakauppa vuonna 2012 on aivan erilaista kuin 90-luvulla. Transaktiot ovat (vähintään) 1000 kertaa nopeampia, pääomamassat ovat huomattavasti suuremmat, kaupankäynti on tauotonta ja transaktiota hoitavat enimmäkseen algoritmit. Lisäksi pelissä on valtava johdannaiskupla, joka pyörii kuin nälkäinen tiikeri lihakaupassa. Valuuttajohdannaisten kokonaismassa on tuntematon.

Ruotsin kruunuun on turha vedota. Ei se ole mikään menestystarina. Kruunun arvo on heitellyt voimakkaasti, ja on vain ajan kysymys, milloin siitä tulee spekulaatiokohde. Nyt näyttää hyvältä, mutta 2008 oli ruotsalaisilla aivan toinen ääni kellossa. 2012-2014 kruunulle tapahtuu vuorenvarmasti jotakin dramaattista. Sellaista vaihtoehtoa, että kaikki menee kuin Strömsössä ei vain ole.

Heikon markan politiikka vain palauttaisi vanhat SAK:n möröt vallankahvaan, kun kaksinumeroisen inflaation laukatessa tavallisen palkansaajan tärkein kysymys onkin taas indeksikorotus. Puhumattakaan ulkomaankaupan vaikeutumisesta: Raaka-aineet ostetaan dollareilla, palkat maksetaan markoilla ja vientitulot saadaan euroina. Harrasta siinä sitten korkean teknologian lopputuotteiden vientiä.

Villinä ajatuksena esittäisin sen sijaan markan tuomista euron rinnalle julkisen sektorin valuutaksi. Valtio ja kunnat keräisivät verot ja maksaisivat palkat markoissa, mutta muutoin kansalaiset saisivat käyttää euroja tai markkoja mielensä mukaan. Markoille syntyisi kysyntää verotuksen ansiosta, mikä pitäisi valuutan arvoa yllä, mutta yksityinen saisi maksaa palkat euroissa - tai miksei vaikka dollareissa, ei kai sillä mitään väliä nykymaailmassa ole.

[Mikkel]

^ Ruotsin (Tanskan, Norjan) kruunun volatiliteetti ei ole kuitenkaan osoittautunut ongelmaksi Ruotsin taloudella, joka on ollut suorastaan esimerkillinen verrattuna euro-alueeseen. Ruotsin talouden volatiltiliteetti on ollut alhaisempi kuin esim. Suomen. Ruotsin talouden ja Suomen talouden vertailu on kuin suoraan oppikirjasta. Talous on Ruotsissa vakaampi, mutta valuutan arvo on se minkä markkinat määräävät.  Aivan kuin oppikirjasta! (en kuitenkaan väitä, että syy on ainoastaan valuutassa, mutta osin)

Myös kelluva euro on ollut melko volatiili valuutta. Se on devalvoitunut ja revalvoitunut suhteessa ties mihin valuuttaan, mutta ei Suomen, vaan Saksan viennin ja tuonnin tarpeita noudattaen.

Euroopassa oma valuutta ja spekulaatio on osoittautunut vakavaksi ongelmaksi ilmeisesti ainoastaan Sveitsissä, jonka frangiin spekulaattorit ovat halunneet sijoittaa. Valuutan arvosta on Sveitsissä  tullut liian korkea.

Kelluvuus ei tarkoita heikkoutta. Ei Suomessa, ei Ruotsissa eikä Sveitsissä.

Myös kiinnostus spekuloida valuutan arvolla on kelluvien valuuttojen markkinoilla pienempi, kuin 90-luvulla jolloin kannatti spekuloida sillä, pystyykö valtio puolustamaan poliittisesti päätettyä kurssia.

Volyymi ja algoritmit eivät ole välttämättä ole kokonaistaloudellinen ongelma kelluvien valuuttojen markkinoilla. Eivät ne ole olleet sitä missään muuallakaan. Onko Euroopassa yhtään hekommin menestyvää valuutta-aluetta, kuin euro-alue? Islanti?

[sivullinen.]

^ Latvia, Unkari ja Valko-Venäjä ovat vielä suuremmissa talousongelmissa. Kaikilla on omat valuuttansa.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Rating_S%26P%27s_Europa_06-2011.svg
S&P luokitukset valtionveloille [ei kerro suoraan talousalueen "epäonnistumisesta" mutta kuitenkin]

Minun mielestäni euroalue tai valuuttakurssit eivät ole suurin tai pohjimmainen syy nykyisiin talousongelmiin. Syyt ovat ennemmin alla olevissa yhteiskunnan rakenteissa ja huonossa politiikassa, jotka byrokratisoineet tai muuten tuhonneet erityisesti teollisuuden. Euro taas on luonut vakautta niin hullulta kuin se kuulostaakin. Ilman euroa talous ongelmat olisivat vielä suurempia. Mutta silloin ne olisivat tulleet myös aiemmin esiin, ja niitä olisi voitu korjata!

Esimerkiksi Ruotsissa on myös teollisuus ollut alas ajon kohteena (saab ja metsäyritykset) [pohjimmainen syy sama]. Mutta ei samassa määrin kuin Suomessa sillä siellä palkkataso joustaa valuuttakurssien vaikutuksesta [korjaava tekijä]. Jos Ruotsi ei olisi antanut tulotason eli valuutan arvon tippua, silloin ongelmat siellä olisivat pahemmat kuin Suomessa [ongelmat olisivat suurempia ilman euroa].

Vanhaa sanontaa mukaillen:
Euro ratkaisee ongelmat joita ilman euroa ei olisi olemassa.

[ikuturso]

Joku huutelee, että tuontitavara kallistuu devalvaatiossa. No ihan varmana koska muuten lainarahalla eletään!

Niin sen pitääkin kallistua. Kyse ei ole ainoastaan siitä, että vienti lähtee vetämään vaan myös siitä, että suomalaiset koulut ja sotaväki alkaa ostaa taas suomalaista näkkäriä ruotsalaisen sijaan. Kun tuontitavarat ovat riittävän kalliita, alkaa joku tuottaa niitä kotimaassa. Sekin oikaisee kauppatasetta.

Kuka Suomessa hyötyy vahvasta valuutasta?

Aikanaan meillä oli valtion pukutehdas, joka huolehti armeijan vaatetuksesta. Nyt suuri osa vaatteista tulee kiinasta.
Sako ei taida enää tehdä rynnäkkökivääreitä? Taitavat tulla nekin kiinasta
Kouluihin tuodaan ruokaa ulkomailta
jne. jne.

Me tarvitsemme hallituksen, joka pyyhkii pers*ttään globalisaation pelisäännöillä ja alkaa pelata kotiinpäin. Olkoonkin valtiolle näennäisesti kalliimpaa ompeluttaa sotapojan kalsarit Suomessa, mutta tässä työllisyys- ja kauppatasetilanteessa ei pitäisi olla pätkääkään epäselvää, kumpi on kokonaistaloudellisesti edullisempaa. Tuoda vaatteet kiinasta valmiina, ja maksaa kymmenelle työttömälle ompelijalle työttömyyskorvauksia sun muita tukiaisia. Vai maksaako vaatteista vähän enemmän, jolloin ompelijat saavat elämän, palkkaa, sekä maksavat veroa siitä valtiolle.

Kilpailutuspykäliä pystytään kiertämään erilaisilla "laatukriteereillä". Toimitusvarmuus, toimitusaika, räätälöintimahdollisuus... Kun tilataan tarvittaessa kotimaasta nuo kaikki täyttyvät helposti. Kiinasta tilataan merikontti, joka matkustaa pari-kolme kuukautta Suomeen.

Samoin valtio voisi säätää lakeja, jotka liittyisivät kriisinajan varustevalmiuteen. Jotta isoja varastoja ei tarvitsisi pitää luolissa homehtumassa, voisi tuotanto olla mahdollisimman paljon Suomessa.

---

Kansanedustajani Lea Mäkipää (ps) kirjoitteli vaalimainoksessaan äitiyspakkauksesta, jonka valtio kilpailutti. Voittanut tarjous oli vain joitan senttejä halvempi kuin kakkonen. Se otettiin koska nöyristely pykälille. Seurauksena tähän asti pakkausta toimittanut firma konkurssiin, läjä ihmisiä kilometritehtaalle, ja nykyisin äitiyspakkaukset tulevat kai tanskalaiselta firmalta joka teettää ne (lapsi vai aikuistyövoimalla) Kiinassa.

---

Tässä alkaa jo toivoa Markkaa ja ISOA devalvointia, jotta tuo kaman roudaaminen ulkomailta saataisiin loppumaan. Kun osattaisiin pelata kotiinpäin, syntyisi yrityksiä ja teollisuutta kotimaisten hankintojen ympärille. Toimivien yritysten olisi helpompi lähteä vientimarkkinoillekin, kun perusleipä olisi kotimarkkinoilla suht turvattu. Yksi Suomen teollisuuden nostaja oli aikanaan Neuvostoliittoon maksettavat sotakorvaukset. Niiden ympärille syntyi yrityksiä, konepajoja, teollisuutta. Moni iso tehdas on pantu pystyyn aikanaan sotakorvausten toimituksia varten. Moni ammattimies opetteli ammattinsa tuolloin.

---
Protektionismi kunniaan ja valtio ja julkispuoli suosimaan suomalaista!1!!

-i-

[tyhmyri]

Tässä alkaa jo toivoa Markkaa ja ISOA devalvointia, jotta tuo kaman roudaaminen ulkomailta saataisiin loppumaan. Kun osattaisiin pelata kotiinpäin, syntyisi yrityksiä ja teollisuutta kotimaisten hankintojen ympärille. Toimivien yritysten olisi helpompi lähteä vientimarkkinoillekin, kun perusleipä olisi kotimarkkinoilla suht turvattu.

Niin. Mutta eikös se vahvan valuutan autuus ja devalvaatioiden kauheus ole monen mielestä totta?

Devalvaatioiden hienous on tuossa ikiturson viestissä pelkistettynä. Ulkomainen tavara kallistuu, joten sitä kannattaa tehdä myös kotimaassa. Lisäksi meidän työmme hinta ulkomaisten silmissä laskee, joten meiltä kannattaa ostaa.

Lopputuloksena on se, että kotimainen työllisyys paranee ja vienti vetää. Kyllähän se on parempi kuin malli jossa on korkea työttömyys, huimat verot ja vienti jatkuvaa kamppailua.

Oma kelluva valuutta, oma keskuspankki ja oma talouspolitiikka. Siitä se taas lähtee.

[EL SID]

kun muut ovat voivotelleet Kreikan tilannetta, minä olen muistuttanut, että sama tilanne saattaa toistua myös suomaan. Tässä sitä nyt ollaan: vaihtotaseen alijäämä tarkoittaa sitä, että rahan määrä maassamme vähenee, eli köyhdymme. Meillä ei ole siis pian varaa maksaa veroja tai muita menoja samaan tahtiin kuin nyt, eli elintaso alkaa laskea.

Fiksuina menisimme kadulle jo nyt ja alkaisimme mellakoida kuten kreikkalaiset, mutta emme tee sitä, koska emme usko sitä mitä näemme: olemme kuin sammakko vesikattilassa, joka on hellalla: kun vesi lämpenee pikkuhiljaa, sammakko ei huomaa sitä, eikä hyppää pois kun vesi on liian kuumaa, vaan jää veteen ja tulee keitetyksi hengiltä.

Suomi on köyhä maa: varallisuutemme on peräisin muutamalta vuosikymmeneltä ja se on kerätty devalvaatioiden ja varman idänkaupan turvin. Me emme pärjää maailmassa, jossa valuuttamme, ja siis työmme arvo määräytyy rikkaan keskieurooppalaisen valtion mukaan. Me olemme siihen liian pieni kansantalous.

Nyt olisi aika loikata pois eurosta, ennen kuin seuraukset alkavat vaikuttaa. Pian olemme pohjolan kreikka, jossa jäljellä on köyhtymisen kierre ja naapurit pohtivat, rahoitetaanko suomea vai ei.
Silloinkaan, vaikka olemme kuinka tyhjätaskuja, kehitysapuahan emme leikkaa tai lopeta.

[Rytiläinen]

Kuka Suomessa hyötyy vahvasta valuutasta?

Vastasit siihen omassa viestissäsi. Kaikki ne jotka ostavat ulkomaisia tavaroita, eli enimmäkseen köyhät ja vähätuloiset, joille se näkkärikin on suuri meno budjetista.

[Noottikriisi]

Kuka Suomessa hyötyy vahvasta valuutasta?

Vastasit siihen omassa viestissäsi. Kaikki ne jotka ostavat ulkomaisia tavaroita, eli enimmäkseen köyhät ja vähätuloiset, joille se näkkärikin on suuri meno budjetista.

Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet voimakkaasti vahvan valuutan aikana joten selvästikin suurituloiset ovat hyötyneet enemmän.

[sivullinen.]

Kuka Suomessa hyötyy vahvasta valuutasta?

Vastasit siihen omassa viestissäsi. Kaikki ne jotka ostavat ulkomaisia tavaroita, eli enimmäkseen köyhät ja vähätuloiset, joille se näkkärikin on suuri meno budjetista.

Mielestäni köyhät ja vähätuloiset eivät tarvitse Samsungin viikon viimeisintä vimpainta, merianturaa merileväkääreessä tai guccin mateennahkaista lämiskää. Köyhät tarvitsevat kotimaista ruokaa, kotimaisia vaatteita ja kotimaisia palveluita. Näistä koostuu 90% menoista. Se 10% on sitten aivan sama mitä se maksaa.

Kotimaiset tuotteet ovat vielä paljon kalliimpia kuin ulkomaiset. Köyhällä ei ole varaa kotimaiseen. Seurauksena ulkomaisten tuotteiden hintojen noususta alkavat köyhät menettää yhä suuremmassa määrin uskoa elämme rikkaassa hyvinvointivaltiossa -loruun. Vaikka kotimaista tuotantoa suosiva kehitys onkin toivottavaa, ei se ole ongelmatonta.

(http://www.stat.fi/tup/suomi90/heinakuu_002.gif)

[...] Ruoan, juomien ja tupakan osuus yksityisestä kulutuksesta oli vuonna 1900 noin 60 prosenttia, mutta vuonna 2005 enää runsaat 17 prosenttia. [...]

http://www.stat.fi/tup/suomi90/heinakuu.html

(Kotimaisen) ruuan, vaatteiden ja palvelujen kulutus on suurta, mutta suuremmaksi on noussut asunto- ja liikkumiskulut. Molemmissa on isossa osassa öljy - lämmitysöljyn tai bensan muodossa - ja "investointi" näkökulma. Asunto on ihmisen suurin ostos ja auto toiseksi suurin. Mitenköhän näiden arvoon mahtaisi vaikuttaa valuutan heikkeneminen? Auto on (lähes) aina tuontituote kun taas asunto on kotimaista tuotantoa. Eikö autojen hintojen pitäisi silloin nousta suhteessa asuntoihin?

[sivullinen.]

Teknologiateollisuus: Viennin vaje uhkaa jäädä pysyväksi

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201202115797

Tämähän ei ollut mikään yllätys. Suomen teollisuus on ajettu alas joten miten vienti voisi silloin kasvaa?

Tilanteen pysyvyys on taas vaikeampi asia. Jos me vain vastaanotamme tavaraa emmekä vaihdossa anna mitään, voi kauppakumppanien into tehdä kauppaa täysin lakata. Maailmankaupassa pitää jokaisella olla jotain myytävää tai sitten pitää olla suuri sotakoneisto joka myy "rauhanturvaa". Suomen tilanne ei ole vielä sietämätön, mutta suuntaa pitäisi muuttaa. Kännyköiden, paperin ja laivojen kauppa on loppunut - jotain muuta pitäisi keksiä tilalle. En näe valoisana tulevaisuuden kuvaa jossa Suomi yrittää sinnitellä lapin kaivoksista saatavilla raaka-ainetuloilla ja Venäjälle vietävästä voista.

[haermae]

Aikanaan meillä oli valtion pukutehdas, joka huolehti armeijan vaatetuksesta. Nyt suuri osa vaatteista tulee kiinasta.
Sako ei taida enää tehdä rynnäkkökivääreitä? Taitavat tulla nekin kiinasta

Ei tee Sako enää rynnäreitä, kotimaiset olivat liian hyviä ja kalliita armeijan ostaa. Sittemmin Sako myytiin italiaanoille.

Kiinasta ja DDR:stä ostettiin rynkyiksi halpoja ja käyttökelvottomia AK-kopiota, jotka nyt ovat menossa sulattoon. Ovat edelleen "tehtaan paketissa", ilman että niistä olisi edes varastorasvoja putsattu pois -- saati että olisi ammuttu tai varsinaiseen ryynäykseen osallistuttu. Kylläpä kannatti.

http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija+saattaa+silputa+satatuhatta+k%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%A4t%C3%B6nt%C3%A4+rynn%C3%A4kk%C3%B6kiv%C3%A4%C3%A4ri%C3%A4/a1305553258851

[poliittisesti epäkorrekti mielipide]
Sulattamisen sijaan nuo kannattaisi lahjoittaa kunnollisella tuliannoksella varustettuna Afrikkaan kehitysapuna, niille jotka tällä hetkellä katselevat AK:ta omalta kannaltaan ajateltuna väärästä päästä. Rauhoittaisi kummasti ryöstelijöiden intoa kun ryöstettäväksi/raiskattavaksi aiotut aiemman pakoon juoksemisen sijaan ampuisivatkin kovilla kohti.
Nykyäänhän aseistetut ryhmät voivat hillua vapaasti kun muulla porukalla ei ole mitään kättä pidempää.
[/poliittisesti epäkorrekti mielipide]


Vaatteet tulevat mistä lie, mutta kenkiä sentään ostettiin Sievin Jalkineelta jonkin verran. Mutta sekin on tainnut vähentyä, koska hiljattain uutisoitiin Sievin Jalkineen YT-neuvotteluista.

http://www.sievi.com/?sivu=3129

http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2011/11/sievin_jalkine_aloittaa_yt-neuvottelut_3057372.html

[sivullinen.]

Kiinasta ja DDR:stä ostettiin rynkyiksi halpoja ja käyttökelvottomia AK-kopiota, jotka nyt ovat menossa sulattoon. Ovat edelleen "tehtaan paketissa", ilman että niistä olisi edes varastorasvoja putsattu pois -- saati että olisi ammuttu tai varsinaiseen ryynäykseen osallistuttu. Kylläpä kannatti.

[poliittisesti epäkorrekti mielipide]
Sulattamisen sijaan nuo kannattaisi lahjoittaa kunnollisella tuliannoksella varustettuna Afrikkaan kehitysapuna, niille jotka tällä hetkellä katselevat AK:ta omalta kannaltaan ajateltuna väärästä päästä. [...]
[/poliittisesti epäkorrekti mielipide]

Poliittisesti epäkorrekti mielipiteesi oli esillä usein muutama vuosi sitten kun amerikka ja Karzai pyysivät Suomea lahjoittamaan nuo kiväärit Afganistanin armeijalle.

Presidentti Karzai esitti lisäksi pyynnön, että Suomi lahjoittaisi maalle käytöstä poistettuja Kalashnikov-rynnäkkökiväärejä. Keskusteluissa puhuttiin 100 000 lahjoitettavasta rynnäkkökivääristä. Afganistan pyysi rynnäkkökiväärejä Suomelta jo edellisen hallituksen aikana, mutta silloin Suomi kieltäytyi lahjoituksesta.

http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2007/06/27/aseistetaanpa-afganistania/

[Noottikriisi]

Euro on Suomelle liian vahva valuutta.

IS: "Kauppataseen alijäämä revähti ennätyssuureksi"

Suomen kauppatase jäi viime vuonna 3,5 miljardia euroa alijäämäiseksi, kertoo Tullihallitus.
Tuonnin arvo kohosi yli 60 miljardiin euroon, 16 prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Viennin kasvu jäi kahdeksaan prosenttiin.

Tuonti kasvoi viime vuonna suurelta osin raakaöljyn hinnan nousun vuoksi. Myös koneiden tuonti lisääntyi selvästi. Kokonaistuonti nousi jo lähelle aikaa ennen finanssikriisiä, eli vuotta 2008.

Viennissä kasvoivat öljytuotteet, muovit ja muu kemian teollisuus. Sähkötekniikan vienti supistui, kun viestintälaitteiden vienti väheni jo neljättä vuotta perättäin. Kokonaisvienti oli kasvusta huolimatta selvästi alle vuosien 2006–08 tason.

Kauppatase oli viime vuonna alijäämäinen ensimmäistä kertaa vuoden 1990 jälkeen. Vielä 2010 ylijäämää kertyi yli puoli miljardia euroa.
STT