Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus

[Saippuakupla]

Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus

Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta ja harrastuksista. Osa kysymyksistä koskee nuorten koulunkäyntiä ja tulevaisuuden suunnitelmia, perhettä ja muita asioita kuten yleistä viihtymistä omalla asuinalueella, vaikutusmahdollisuuksia ja asenteita luonnonsuojeluun.

Tutkimustuloksia käytetään monin eri tavoin hyödyksi opetusvirastossa ja nuorisoasiainkeskuksessa ja toivottavasti myös laajemmin nuorten hyväksi tehtävässä työssä.

Tutkimusaineisto

Tutkimusaineisto muodostuu 1 433 iältään 11—19-vuotiaan nuoren vastauksista.

Aineistossa on tyttöjen yliedustus. Tyttöjen yliedustus huomioidaan tarkasteluissa tutkimalla tyttöjä ja poikia erikseen.

Ruotsinkieliset koulut vastasivat kyselyyn muita tunnollisemmin. Näistä kouluista vastaajia oli 195 (13,6 %) eli väestöosuuttaan enemmän. Ruotsinkielisten vastaajien osuutta lisäsi Östersundomin koulujen mukaantulo otokseen.

Muualla kuin Helsingissä asuvia, mutta Helsingissä koulua käyviä vastaajia oli yhteensä 118 (8 %). Heistä valtaosa oli lukiolaisia.

Tutkimukseen vastanneista nuorista 84 % oli sellaisia, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Maahanmuuttajataustaisia tai kansainvälisissä perheissä asuvia vastanneista oli 223 eli 16 %.

HELSINKILÄISNUORTEN YMPÄRISTÖKÄYTTÄYTYMINEN

[...]

Verrattaessa valtaväestöä edustavien nuorten vastauksia ulkomaalaistaustaisten vastauksiin ympäristökäyttäytymiseen liittyvissä kysymyksissä ainut tilastollisesti merkitsevä ero löytyi  roskien ja jätteiden lajittelun kohdalla (p= 0,047). Valtaväestöä edustavista nuorista 43 prosenttia kierrätti aina kun mahdollista. Vastaava osuus ulkomaalaistaustaisista oli 35 prosenttia.

[...]

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/Ymparistokayttaytyminen_13122011.pdf

PERHE

[...]

Ulkomaalaistaustaisista aika moni asuu ainoastaan äidin kanssa. (Kts. liitekuvio 2.)

Yksinhuoltajat tilastoissa ja todellisuudessa

Tilastojen yksinhuoltajuus ja käytännön elämä eivät ole aina sama asia. Seuraava esimerkki havainnollistaa asiaa. Tilastokeskuksen Altika-tietokannasta saadaan  tiedot perheistä tyypin ja lapsen iän mukaan. Helsingissä asui vuoden 2010 lopussa 25 740 iältään 13–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Heistä 66,3 % asui kahden huoltajan perheissä ja yhden huoltajan perheissä 33, 7 %. (Tilastokeskus, Altika). Nuoret Helsingissä 2011-tutkimuksen aineistossa vastaavanikäisistä 17 % oli yksinhuoltajien lapsia (ks. alla olevaa taulukkoa). Jos heihin lasketaan myös äidin tai isän uuden kumppanin kanssa asuvat, osuus nousee 24 %:n. Ero on joka tapauksessa huomattava virallisen tilaston lukuun verrattuna. Asialla on monia puolia. On selvää, että virallinen tilastointi ei voi merkitä henkilöitä kahteen osoitteeseen. Helsingin kaupungille ja sen palvelujen tuottajille palvelujen tarjoaminen ainoastaan tiedossa olevan asuinalueen perusteella voi olla hankala. Esimerkiksi päiväkotipaikoille voi joillakin alueilla olla enemmän kysyntää, kuin alueella virallisesti asuu päiväkoti-ikäisiä lapsia.

[...]

Ulkomaalaistaustaisissa tai monikulttuurisissa perheissä oli muita perheitä useammin huono ilmapiiri. (Kts. liitetaulukko 5.)

Ydinperheissä, joissa on sekä äiti että isä, perheen ilmapiiri näyttää olevan paras. Tämä koskee myös uusperheitä. Yksinhuoltajaperheissä ilmapiiri oli muita perhetyyppejä useammin kohtalainen. 

[...]

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/Nuorten_perhetilanne_23112011.pdf

TÄYDELLINEN PÄIVÄ

[...]

Suosituin täydellisen päivän ajanviete tarkasteltaessa 11?19-vuotiaita oli rannalla olo (55 prosenttia). Yli puolet vastaajista viettäisi täydellistä päivää elokuvateatterissa, ulkomaanmatkalla, shoppailemassa ja risteilyllä. Kaverit kuuluvat vahvasti täydelliseen päivään, sillä reilusti yli 40 prosenttia vastaajista viettäisi täydellistä päivää kotona kavereiden kanssa tai "ihan missä vaan" kavereiden kanssa. Lähes 40 prosenttia viettäisi päivän tietyn ystävän kanssa kahdestaan.

[...]

Tässä tutkimuksessa ei ollut eroa valtaväestön ja ulkomaalaistaustaisten välillä tarkasteltaessa täydellistä päivää muodostavia tekijöitä.

[...]

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/Taydellinen_paiva_18112011.pdf

PELIT JA PELAAMINEN

Ulkomaalaisia ei ole eritelty aineistosta. (Kirjoittajan oma huomio!)

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/Pelit_ja_pelaaminen_07112011.pdf

NUORTEN JA VANHEMPIEN YHTEISET HARRASTUKSET 

[...]

Periytyvätkö harrastukset?

Harrastusten periytymistä edelliseltä sukupolvelta ei liene aiemmin tutkittu. On yllättävää kuinka hyvin nuoret tiesivät vanhempiensa nuoruuden harrastuksista. Jonkinlainen käsitys niistä oli 72 prosentilla. Vanhempien nuoruuden ajan aktiviteetit ovat varmaan tulleet vuosien varrella esille useassakin yhteydessä.

Vajaalla puolella (43 %) nuorista oli tai on ollut jokin sama harrastus, kuin heidän vanhemmillaan oli nuoruudessaan. Ruotsinkielisillä vastaava osuus oli 52 %, maahanmuuttajataustaisilla 33 %.

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/Lapset_%20ja_vanhemmat_harrastamassa_25102011.pdf

NUORTEN RUOKAVALIO

Ulkomaalaisia ei ole eritelty aineistosta. (Kirjoittajan oma huomio!)

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/Nuorten_ruokavalio_20102011.pdf

LIIKUNTAHARRASTUKSET

Ulkomaalaisia ei ole eritelty aineistosta. (Kirjoittajan oma huomio!)

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/Liikuntaharrastukset_14092011.pdf

HELSINKILÄISNUORTEN TULEVAISUUTEEN LIITTYVÄT PELOT JA ODOTUKSET

[...]

Ulkomaalaistaustaiset pelkäsivät kantaväestöä useammin opiskelupaikatta jäämistä

[...]

Seuraavaksi verrataan ulkomaalaistaustaisten nuorten vastauksia kantaväestöä edustavien nuorten vastauksiin. (Ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden toinen tai molemmat vanhemmista ovat syntyneet  ulkomailla.) Ulkomaalaistaustaiset vastaajat pelkäsivät kantaväestöä useammin, että eivät saa opiskelupaikkaa (40 prosenttia / 32 prosenttia) ja että eivät pärjää (45 prosenttia / 38 prosenttia). Ulkomaalaistaustaiset pelkäsivät myös useammin kuolemaa (36 prosenttia / 30 prosenttia) sekä useammin sotaa (33 prosenttia / 28 prosenttia) ja yksinäisyyttä (35 prosenttia / 30 prosenttia). Erot muiden muuttujien kohdalla olivat pieniä.

Ulkomaalaistaustaisten pelolla  omasta pärjäämisestä ja opiskelupaikatta jäämisestä on realistinen pohja. Kuuselan ym. (2008, 166?169) mukaan maahanmuuttajataustaisten riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle on erityisen suuri. 

[...]

Suomenkielisillä arkisimmat toiveet

[...]

Ulkomaalaistaustaiset, eli nuoret joiden toinen tai molemmat vanhemmista ovat syntyneet ulkomailla, odottivat kantaväestöä enemmän voivansa parantaa maailmaa (37 prosenttia / 24 prosenttia). Ulkomaalaistaustaiset nuoret odottivat valtaavaa rikkautta (33 prosenttia / 25 prosenttia) ja opiskelupaikan saamista (65 prosenttia / 57 prosenttia)  useammin kuin kantaväestöä edustavat nuoret. Myös kuuluisuuden tavoittelu (22 prosenttia / 16 prosenttia) ja tv:n kykykisan voitto (12 prosenttia / 8 prosenttia) olivat ulkomaalaistaustaisten keskuudessa suositumpaa. Kantaväestö odotti kumppanin löytymistä enemmän kuin ulkomaalaistaustaiset (56 prosenttia  / 64 prosenttia). Muiden muuttujien kohdalla erot olivat hyvin pieniä.

Aikaisemmin todettiin, että ulkomaalaistaustaiset nuoret pelkäävät kantaväestöä enemmän sitä, että he eivät saa opiskelupaikkaa ja opiskelupaikan saaminen aikaisempien tutkimusten mukaan on maahanmuuttajataustaisille hankalampaa kuin kantaväestöä edustaville nuorille (ks. Kuusela et al. 2008). Luonnollisesti pelon ohella toiveet opiskelupaikan saamisesta ovat suuria. Opiskelupaikan saamisen hankaluus saattaa osaltaan vaikuttaa myös siihen, että toiveet kuuluisuudesta, tv:n kykykisan voitosta ja valtavasta rikkaudesta alkavat voimistua.

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/Pelot_ja_toiveet_01072011.pdf

OMIEN RAJOJEN ETSINTÄÄ

[...]

Ulkomaalaistaustaisilla  oli lievästi muita enemmän valmiuksia osallistua tanssikilpailuihin (20 %/15 %).

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/Omien_rajojen_etsintää_22062011.pdf

NUORTEN LUKEMISTAVOISSA SUURIA MUUTOKSIA

[...]

Vieraskieliset kirjat

Kirjojen lukeminen muulla kuin äidinkielellä on vähän tutkittu ja huomioitu asia. Nykynuoret hallitsevat varsinkin englanninkielen hyvin. Monet nuoret lukevat "Harry Potterinsa" ja muut fantasiaja sci-fi- kirjat alkukielellä heti niiden ilmestyttyä.  Kuten kirjojen lukemisessa yleensäkin, tytöt lukevat vieraskielisiäkin kirjoja poikia enemmän. Termi vieraskielisyys on mielenkiintoinen silloin, kun asiaa kysytään maahanmuuttajataustaiselta tai kansainvälisessä perheessä asuvalta nuorelta. Onko suomenkielinen kirja heille vieraskielinen? Joka tapauksessa maahanmuuttajataustaiset nuoret lukevat vieraskielisiä kirjoja muita enemmän. Omalla äidinkielellä lukemisessa em. ryhmien välillä ei ole eroja. (Kts. liitetaulukko 3.)

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/Lukemisessa_suuria_muutoksia.pdf

JOS NUORET SAISIVAT PÄÄTTÄÄ

[...]

Nuorten kannattamia puolueita ovat Kokoomus ja Vihreät. Keskusta, SDP ja Kristilliset saavat varsin pieniä kannatusosuuksia. Tuloksen voi tulkita sitenkin, että näiden puolueiden vetäjillä on julkisuuskuvassaan nuorten silmissä paljon petrattavaa. 

Jos nuorten mielipiteistä voisi ennustaa, demarit ovat tulevaisuudessa vaikeuksissa. Siksi pieni on heidän kannatuksensa tulevien äänestäjien keskuudessa.

Ruotsinkielisten koulujen oppilaista RKP:tä kannattaa 21 %, muista nuorista vain 0,6 %. Tutkimukseen vastanneista nuorista 84 % oli sellaisia, joiden molemmat vanhemmat olivat  syntyneet Suomessa. Maahanmuuttajataustaisten tai kansainvälisissä perheissä asuvien nuorten vastukset eivät poikenneet puoluekannatuskysymyksessä juurikaan "suomalaisten" nuorten vastauksista.

Pojat kannattivat Perussuomalaisia (14 % pojat/ 3 % tytöt) ja Kokoomusta (13 %/9 %) selvästi tyttöjä useammin. Myös Vasemmistoliitto sai pojilta "tuplakannatuksen" (6 %/3 % tytöt). Tytöt kannattivat puolestaan Vihreitä (12 % tytöt/ 5 % pojat).  Kuten äänestysikääkin koskevassa kysymyksessä, tytöt olivat kannoissaan varovaisempia. En tiedä - vastausten osuus oli tytöillä 35 %, pojilla 26 %.

[...]

http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/nuoret_paattaisivat.pdf

[Saippuakupla]

Poimin tutkimuksen julkaistuista tuloksista ulkomaalaisia/maahanmuuttajia koskeneet maininnat.

[Mansikka]

Mielenkiintoisin tieto oli mielestäni vastaajien ilmoittama perheilmapiiri tuossa liitteenä olevassa kaaviossa.

Ulkomaalaistaustaiset olivat ensinnäkin epävarmempia arvioimaan oman perheensä ilmapiiriä (ristiriitaisia tunteita perhediktatuuriaivopesun ja muualla nähdyn maailman vuoksi?). Kuitenkin arvion tehneissä vastaajissa perheilmapiiri kääntyy kantasuomalaisten perheiden eduksi. Ulkomaalaistaustaiset nuoret pitävät perheensä ilmapiiriä selvästi huonompana kuin kantasuomalaiset nuoret.

Kuinka voi olla, että junttiwaaran perheissä voidaan paremmin kuin rikkausperheissä? Makes you wonder.

[-PPT-]

Suomen kahtiajako voimistuu entisestään.

[Mansikka]

Suomen kahtiajako voimistuu entisestään.

Mitkä tässä erityisemmin viittaavat tuohon? Koko aihe?

Kahtiajaosta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä toimeentulevia ja toimeentulemattomia kotoisuuksia. Tuossa tutkimuksessahan tehtiin holtittomasti ja erilteltiin mamut:)