Oletko mielestäsi tunneälykäs?

[hoxpox]

Olin jokin aika sitten vierailulla tätini luona, ja kahvipöydässä tuli puheeksi maahanmuuttopolitiikka. Tätini esitti nuivahkoja näkemyksiä, ja jossain vaiheessa uskaltauduin ottamaan puheeksi Tatu Vanhasen älykkyystutkimusten tulokset.

Tätini mies totesi välittömästi Vanhasen tutkimustulosten olevan paikkansapitämättömiä. Yritin kysellä perusteita tälle, mutta hän toisteli jyrkkenevään äänensävyyn että kyseiset tulokset vain eivät pidä paikkaansa.

Tunnelma alkoi kiristyä ja katsoin parhaaksi lähteä kotiin.

Jälkeenpäin mietin, että olisi pitänyt jo ensikommentista ymmärtää, että tätini miehen kanssa on turha yrittää keskustella aiheesta ns. rationaalisesti.

Rupesin myös miettimään että onkohan tälläinen tunneälyttömyys yleisempääkin maahanmuuttokriittisten keskuudessa. Tunneälykkäät ihmiset mielestäni muodostavat tai ilmaisevat mielipiteitään sen mukaan miten heidän tuttavapiirinsä näihin mielipiteisiin suhtautuu, kun taas tunneälyttömät perustavat mielipiteensä tutkimuksiin ja tilastoihin, eivätkä välitä tai ymmärrä miten muut niihin reagoivat.

Koska faktojen perusteella on helpompi alkaa nuivaksi kuin muiden mielipiteitä kuuntelemalla, on mahdollista että tunneälyttömyys on nuivia yhdistävä tekijä. Kommentit/kokemukset tervetulleita.

[junakohtaus]

Mitä mä tätä olen katsellut, ja olenhan mä, nuivuus yhtä hyvin kuin ei on ihan puhdas tunnereaktio. Se on vähän kuin auton ostaminen tai sotien aloittaminen, että kyllä ne perusteet keksitään sille mitä muutenkin tekee mieli.

Yllä ei sitten lue että pelkästään eikä edes että useimmiten.

(Vanhasen-Lynnin lapuissa muuten on vakavia metodologisia ongelmia, koska aineistot on rääpitty mistä sattuu ja jopa paremman puutteessa estimoitu naapurimaiden lukujen pohjalta)

[Elemosina]

Minusta tunneälykkyys vastaa aika usein tilannetajua. Ja jonkinlaista herkkyyttä hahmottaa miten toiselle voi asiat esittää niin että hän ymmärtää ne varmasti samalla tavalla kuin on tarkoitus.
Väitän olevani tunneälykäs, mutta en aina. Joskus iskee väsy eikä jaksa.

TUNNEÄLY ((emotional intelligence))
Tunneäly on laaja ja moniulotteinen käsite. Kuten teorioiden kohdalla yleensä, ovat määritelmät tässäkin
asiassa riippuvaisia tarkastelukulmasta ja tarkastelijasta. Ehdotonta totuuttakaan ei ole olemassa.
Kysymys on henkisyyden alueesta, jonka ymmärtäminen, pohtiminen ja harjoitteleminen
tarjoavat mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Tunneälyä käsitellään tässä käytännönläheisesti.
Tavoitteena on tarjota ajatuksia ja virikkeitä, joiden avulla omaa tunneälyään voi kehittää.
Jokaisella meistä on tunneälyä. Kasvuvaiheen ympäristötekijöillä on kuitenkin suuri merkitys, kun
tarkastellaan ihmisten ominaisuuksien kehittymistä. Yleistäen voidaan todeta, että ne kyvyt kehittyvät,
joita ympäristö arvostaa ja joita lapsi tarvitsee ja käyttää. Ne ominaisuudet taas jäävät usein kehittymättä,
joita ei arvosteta, ei tarvita, eikä käytetä. Yksinkertaisen esimerkin tarjoaa musikaalisuus,
vaikka sen periytymisestä ollaan nykyään monta mieltä. Kuvitellaan kuitenkin, että joku lapsi on
musikaalisesti lahjakas. Jos hän ei koskaan kuule eikä harjoittele musiikkia, ei hän aikuisena ole
kovin musikaalinen. Sama tapahtuu tunneälyn kohdalla. Mitä enemmän sitä käytetään, sen paremmaksi
se kehittyy ja päinvastoin.
Kaikissa kulttuureissa tunteet ovat läsnä. Käytännössä tunneäly on ihmiselle yhtä luonnollinen asia
kuin käveleminen ja puhuminen. Mutta kulttuureissa voi olla suuriakin eroja: toisissa tunteita arvostetaan
ja näytetään enemmän toisissa vähemmän. Sama koskee myös perheitä. Esimerkiksi "kova
kundi ei itke" on lausahdus, jonka tarkoituksena on tehdä pojista vahvoja kovassa maailmassa.
Mutta sen seurauksena tunteet opitaan hautaamaan. Pojasta tulee ehkä älyllisesti ja fyysisesti vahva,
ja ongelmat ratkaistaan aggressiivisella mallilla. Mutta kaikenlaisten tunteiden vaistoamisessa hän
on heikko. Tällä tavalla heikkenee yhteys tunneälyyn. Mutta se on edelleen olemassa.
...
http://www.spiik.fi/tyokalut/tunnealy.pdf

[mishrak]

Tätini mies totesi välittömästi Vanhasen tutkimustulosten olevan paikkansapitämättömiä. Yritin kysellä perusteita tälle, mutta hän toisteli jyrkkenevään äänensävyyn että kyseiset tulokset vain eivät pidä paikkaansa.

...tunneälyttömät perustavat mielipiteensä tutkimuksiin ja tilastoihin, eivätkä välitä tai ymmärrä miten muut niihin reagoivat.

En tiedä miten tätisi mies argumentoi Vanhasen tutkimuksia vastaan, mutta kyllä niihin voidaan kohdistaa ihan asiallistakin metodologista kritiikkiä. Kaikki kritiikki älykkyystutkimuksia (tai maahanmuuttokritiikkiä) kohtaan ei ole ideologista: "rotujen väliset älykkyyserot ovat rasismia" -tyylistä argumentointia.

[Marko Parkkola]

Olen varmaan monia epäselvästi määriteltäviä asioita, jos oikein humanistisfilosofiseen jargoniin lähdetään. Tosin vihaan humanistisfilosofista jargonia.

[Jaakko P.]

Tunneälykkäät ihmiset mielestäni muodostavat tai ilmaisevat mielipiteitään sen mukaan miten heidän tuttavapiirinsä näihin mielipiteisiin suhtautuu, kun taas tunneälyttömät perustavat mielipiteensä tutkimuksiin ja tilastoihin, eivätkä välitä tai ymmärrä miten muut niihin reagoivat.

Tämä siis sinun mielipiteesi asiasta?

Minusta tunneäly on sitä mitä naiset yleensä omaavat. He näkevät esim parisuhteissa (varsinkin muiden ihmisten parisuhteissa) sellaisia loogisuuksia ja syy-seuraus suhteita joita minä näen kaikkialla muualla mutten parisuhteissa.

Mensan testistä tuli hyvät pisteet, mutta tiedän ettei tunneälyä ole paskaakaan. Jos pitää pyrkiä toisen pään sisälle niin minun älli loppuu siihen paikkaan. Vastaan En.

[Miniluv]

Tunneälykkäät ihmiset mielestäni muodostavat tai ilmaisevat mielipiteitään sen mukaan miten heidän tuttavapiirinsä näihin mielipiteisiin suhtautuu

Menit sitten keksimään jo ennestään määritellylle sanalle uuden merkityksen :p

[Noottikriisi]

Olen varttia vaille asperger ja havaintojeni perusteella arvelen että täällä foorumilla on paljon kohtalotovereita.

Suhtautumisesta älykkyystutkimuksiin ja kansojen välisiin vertailuihin arvelisin että erityisesti kritisoijat suhtautuvat näihin tunneperäisesti. Olisihan täysin mahdollista tehdä uusi vertailu paremmilla menetelmillä esimerkiksi jonkin Afrikkalaisen ja Eurooppalaisen maan välillä ja todeta että tulokset joko kumoavat tai vahvistavat Vanhasen ja Lynnin päätelmät. Arvelen että kritisoijat eivät tee vertailututkimuksia koska tulosta ei haluta tietää. Ehkä kritisoijien takaraivossa on jopa pieni pelko ettei tulos olisi korrekti.

[Willomina]

Kylläpäs tämä määrittely lähti vähän..  tunneälyähän ilmentää vaikka esim. tilannehuumorin kyky, oli se sitten ns. "positiivista" tai "synkkää" sellaista. Tai "sydämensivistystä", kykyä soveltaa tietoansa tietyllä tapaa, ja vaikka vähänkin taide-aloilla voinee hyödyntää... Aika hankala käsite. Melki kannattaisi olla yrittämättä -tiukasti määritellä ja lokeroida- sitä johonkin tiettyyn. En ole löytänyt täysin kattavaa määritelmää.

[Marko Parkkola]

Mikä on tunneälykkyyden vastakohta? Tunneidiootti? Entä onko sille asteikkoa kuten älykkyydelle ja miten sitä mitataan?

Älytön sana koko tunneälykkyys. Se on sana niille jotka haluavat kokokansan presidentiksi.

[Hampuusi]

Olin jokin aika sitten vierailulla tätini luona, ja kahvipöydässä tuli puheeksi maahanmuuttopolitiikka. Tätini esitti nuivahkoja näkemyksiä, ja jossain vaiheessa uskaltauduin ottamaan puheeksi Tatu Vanhasen älykkyystutkimusten tulokset.

Tätini mies totesi välittömästi Vanhasen tutkimustulosten olevan paikkansapitämättömiä. Yritin kysellä perusteita tälle, mutta hän toisteli jyrkkenevään äänensävyyn että kyseiset tulokset vain eivät pidä paikkaansa.

Tunnelma alkoi kiristyä ja katsoin parhaaksi lähteä kotiin.

Jälkeenpäin mietin, että olisi pitänyt jo ensikommentista ymmärtää, että tätini miehen kanssa on turha yrittää keskustella aiheesta ns. rationaalisesti.

Rupesin myös miettimään että onkohan tälläinen tunneälyttömyys yleisempääkin maahanmuuttokriittisten keskuudessa. Tunneälykkäät ihmiset mielestäni muodostavat tai ilmaisevat mielipiteitään sen mukaan miten heidän tuttavapiirinsä näihin mielipiteisiin suhtautuu, kun taas tunneälyttömät perustavat mielipiteensä tutkimuksiin ja tilastoihin, eivätkä välitä tai ymmärrä miten muut niihin reagoivat.

Koska faktojen perusteella on helpompi alkaa nuivaksi kuin muiden mielipiteitä kuuntelemalla, on mahdollista että tunneälyttömyys on nuivia yhdistävä tekijä. Kommentit/kokemukset tervetulleita.

Samat henkilöt jotka kritisoivat Tatu Vanhasen tutkimuksia eivät kuitenkaan epäröi nostaa vainottuja juutalaisia jalustalle ja vedota heidän Nobel-saavutuksiin.

Kummasti musta mies saa olla urheilussa ylivoimainen ja älyssä vähintäänkin tasavertainen, mutta valkoinen mies ei saa olla missään asiassa muiden yläpuolella. Tieteellä saa selitellä mustan miehen ylivoimaisuutta juoksulajeissa ja koripallossa, mutta auta armias jos vihjataan valkoisen olevan keskimäärin älykkäämpi kuin mustan ihonvärin omaava henkilö, niin jo on ihmissuojeluviranomaiset liikkeellä ja ilmassa leijuu rotuoppien ja natsihistorian inspiroimat syytökset.

[desperaato]

Tunneälykkäät ihmiset mielestäni muodostavat tai ilmaisevat mielipiteitään sen mukaan miten heidän tuttavapiirinsä näihin mielipiteisiin suhtautuu

Menit sitten keksimään jo ennestään määritellylle sanalle uuden merkityksen :p

Onko tunneälykkyys määritelty joskus jossain? Minä en ainakaan tiedä mtä se tarkoittaa.

Hyvin kirjoittaa Hampuusi.

[kekkeruusi]

"Tunneäly" on taas sitä tuulesta temmottua humpuukia, joita on naistenlehdet pullollaan. Kaikilla meillä on kyky ymmärtää miten joku toinen tuntee ja miksi. Se ei vain tarkoita kuitenkaan sitä, että pitäisi itse lähteä tuntemaan samoin tai että edes välittää siitä miltä toisesta tuntuu.

[tietotyöläinen]

Kaikilla meillä on kyky ymmärtää miten joku toinen tuntee ja miksi.

Ei ole. Joillakuilla ei ole siitä mitään käsitystä juuri koskaan. Monilta se puuttuu silloin tällöin.

Se ei vain tarkoita kuitenkaan sitä, että pitäisi itse lähteä tuntemaan samoin tai että edes välittää siitä miltä toisesta tuntuu.

Ei toki, enkä tunneälyä näin näekään.

En tiedä onko termi tunneäly hyvä, ei varmaankaan. Totta kuitenkin on, että jonkinlainen toisten vaikuttimien ja fiiliksien ymmärtäminen on jonkinlainen "taito" tai "ominaisuus" ja sen esiintymisessä on suuria yksilökohtaisia eroja.

[elven archer]

Kaikilla meillä on kyky ymmärtää miten joku toinen tuntee ja miksi.

Ei ole. Sen lisäksi niillä, joilla on, on kyvyssään eroja. Ei luulisi tätä tarvitsevan perustella, enkä oikein tiedä edes, miten tällaista itsestäänselvyyttä perustelisi. Esim. heitetään usein kuultu lausahdus: "No höh. Mistäs se nyt noin suutahti." Töykeinä pidetyt ihmiset ovat usein juuri niitä, joilla ei ole paljon tunneälyä. Okei, osalla on pissiä päässä, mutta osa ei ihan vilpittömästi ymmärrä, milloin he loukkaavat toisten tunteita.

[desperaato]

"Tunneäly" on taas sitä tuulesta temmottua humpuukia, joita on naistenlehdet pullollaan. Kaikilla meillä on kyky ymmärtää miten joku toinen tuntee ja miksi. Se ei vain tarkoita kuitenkaan sitä, että pitäisi itse lähteä tuntemaan samoin tai että edes välittää siitä miltä toisesta tuntuu.

Niinkin tavallinen Suomen kielen sana kuin ymmärtää voidaan tahallaan tai jopa tahattomasti väärin ymmärtää tarkoittavaksi olla samaa mieltä.

[kekkeruusi]

Kaikilla meillä on kyky ymmärtää miten joku toinen tuntee ja miksi.

Ei ole. Joillakuilla ei ole siitä mitään käsitystä juuri koskaan. Monilta se puuttuu silloin tällöin.

Kyllä on. Se on ihan perusasia ihmisillä, lapsena opittua. Se vaan on aikuisilla monesti vaativampaa ymmärtää se "miksi". Silti, silloinkin kyllä yleensä tunnistetaan se tunne, jonka toinen kokee.

[Lasisti]

Asiat tulee kyllä usein sanottua aika suoraan, joskus vieläpä piikikkääseen ja provosoivaan tyyliin. En vain siedä kehnoja argumentteja, tunnepohjaista suhtautumista ja mediasta ilman kritiikkiä omaksuttuja kestämättömiä mielipiteitä. Usein tällä tyylillä saa toki vastaansa ryöpyn henkilökohtaisuuksia ja kaikenlaista tihrustelua.

[Simo Hankaniemi]

En ole valitettavasti lukenut Tatu Vanhasen tutkimusta, mutta ostaisin kirjan, jos sen näkisin jossain kaupan. Ko. tutkimuksessa voi olla metodologisia ongelmia, kuten melkein kaikissa tutkimuksissa, mutta miksi kaikki tutkimukset antavat saman tuloksen, ongelmien kanssa tai ilman? Onko jollain esitellä moitteeton älykkyystutkimus, jonka mukaan rotujen välillä ei ole älykkyyseroja?

Näistä älykkyystutkimuksista on ollut keskustelua ennenkin, mutta en malttanut olla puuttumatta. Luulen, ettei ketjun aloittajan esimerkissä ollut kuitenkaan kyse Vanhasen tutkimuksen autenttisuudesta ja validiudesta, vaan emootioista. Setämies nyt ei psyykkisistä syistään johtuen halua kuulla älykkyyseroista. Älykkyyserot ovat jotain, mitä hänen maailmankuvansa ei hyväksy. Siinäpä tutkimusaihetta sosiaalitieteilijöille; millaiset ihmiset eivät hyväksy älykkyseroja ja mikä heidän osamääränsä mahtaa olla. 

[Arvoton]

Kyllä. Maailman takapajuiset alueet eivät ole muita lahjattomampia tai etenkään vähemmän älykkäitä. Pikemminkin päin vastoin. Niissä älykkyys on piilevää ja sen huomaa vieraiden alueiden ihmisten keskuudesta vain kaikkein kyvykkäimmät ja etenkin sopivimmat aivot. Esimerkiksi meistä fiksuimmat menevät tekemään kehitysmaihin käymälöitä. On vain yhdestä käymälästä kiinni, että maasta alkaa versoa uusia aivokirurgeja, astrofyysikoita ja tekniikan tohtoreita.

Nautin todistamisesta.

[JoePoe]

Tunneäly on huuhaakäsite, jonka avulla oikeaa älyä (analyyttis-loogista ajattelukykyä) vailla olevat ihmiset voivat kuvitella olevansa älykkäitä.

Kaikki paitsi aivokuolleet ihmiset tuntevat jotain; ei tunne ole mikään älykkyyden indikaattori.

[elven archer]

En ole valitettavasti lukenut Tatu Vanhasen tutkimusta, mutta ostaisin kirjan, jos sen näkisin jossain kaupan. Ko. tutkimuksessa voi olla metodologisia ongelmia, kuten melkein kaikissa tutkimuksissa, mutta miksi kaikki tutkimukset antavat saman tuloksen, ongelmien kanssa tai ilman? Onko jollain esitellä moitteeton älykkyystutkimus, jonka mukaan rotujen välillä ei ole älykkyyseroja?

Muistutan, että Tatu Vanhasen tutkimus ei käsitellyt rotuja, vaan kansoja. Ihmiset, joilta palaa käämi jo pelkästä ajatuksesta, että kaikki eivät saa kauhalla, eivät tietenkään kykene eroa edes ymmärtämään, koska hermostunut kognitiivisen dissonanssin rieputtelema poloinen ei ymmärrä yhtään mistään mitään, koska hän ei halua ymmärtää yhtään mistään mitään, sillä ymmärrys rikkoisi hänen maailmankuvansa. Heidän silmissään tutkimus on automaattisesti rasismia, käsitteli se sitten rotuja tai ei. Mutta todellisessa maailmassa eroja esim. Ruotsin ja Etiopian välille syntyy jo siitä, että Ruotsissa on tarjolla parempaa valkuaispitoisempaa ravintoa, joka vaikuttaa aivojen kehittymiseen etenkin lapsuudessa, voisi joku uusrasisti sanoa. Minähän en näin sano, koska Illman kieltää ja koska en tietenkään ole moista tutkimusta nähnytkään, jossa koeryhmä sai proteiinilisää ja vertailuryhmä söi normaalia proteiinista niukkaa afrikkalaista ruokaa parin kymmenen vuoden ajan. Sehän olisi rasismia, vaikka kummatkin ryhmät olivat etnisesti täysin samoja toisen saadessa vain ravintolisää ja osoittaen mittauksissa keskimääräisesti suurempaa älykkyyttä kuin toinen ryhmä.

[elven archer]

Kaikki paitsi aivokuolleet ihmiset tuntevat jotain; ei tunne ole mikään älykkyyden indikaattori.

Samalla logiikalla erilaisten palikoiden asettelu reikiin ei ole älykkyyden mittari, koska kaikki osaavat asetella jotain. Kyse tunneälyssä ei ole juurikaan siitä, mitä itse tuntee, vaan kyvystä tunnistaa ja ymmärtää toisen tunteita. Yhtälailla joku tunnistaa Pythagoraan lauseen ja miten toinen käytti sitä ongelman ratkaisussa ja toinen ei tunnista.

[JoePoe]

Kyse tunneälyssä ei ole juurikaan siitä, mitä itse tuntee, vaan kyvystä tunnistaa toisen tunteita.

Kyky tunnistaa toisten tunteita vertautuu mielestäni enemmän vaikkapa hajuaistiin kuin älykkyyteen.

[ApinA]

Minusta tunneälykkyys on sitä, että pystyy muodostamaan mielepiteitä ja arvioimaan asioita sen molemmilta/kaikilta kanteilta, ilman että antaa tunteille vallan.

[Noottikriisi]

Kukas  se tosimies olikaan joka uskalsi todeta naisten olevan meikkiälykkäämpiä kuin miehet.

[Hampuusi]

Kyllä. Maailman takapajuiset alueet eivät ole muita lahjattomampia tai etenkään vähemmän älykkäitä. Pikemminkin päin vastoin. Niissä älykkyys on piilevää ja sen huomaa vieraiden alueiden ihmisten keskuudesta vain kaikkein kyvykkäimmät ja etenkin sopivimmat aivot. Esimerkiksi meistä fiksuimmat menevät tekemään kehitysmaihin käymälöitä. On vain yhdestä käymälästä kiinni, että maasta alkaa versoa uusia aivokirurgeja, astrofyysikoita ja tekniikan tohtoreita.

Nautin todistamisesta.

Osasin tätä vähän odottaakin.

Hyysärin mielestä valkoihoinen on ali-ihminen ja muut ovat hänen yläpuolellaan. Tämä on suvaitsevaisten aivojen ainoa keino prosessoida rotujen välisiä eroja. Jos korostaa tai kehuu omaa rotua, eli sitä valkoista (white devil), niin on epäilemättä valkoista ylivaltaa kannattava äärioikeistolainen pesunkestävä natsi joka haluaa käpertyä impivaaraansa pelkäämään muukalaisia. Onko kukaan maahanmuuttokriitikko tai monokulttuurisuuteen uskova edes esittänyt valkoisen olevan ylivertainen? Vaan onko nämä vaan suvaitsevaisten aivojen ennakkoluuloista valkofobiaa?

Suvaitsevaisten ainoa tapa myöntää rotujen väliset erot on nostaa toinen rotu oman rotunsa yläpuolelle. Mikään tieteellinen tutkimus ei ole validi joka nostaa hänen omansa toisen rodun yläpuolelle millä tahansa osa-alueella, se on rasismia. Kuitenkin he voivat estoitta kehuskella ja asettaa maailman takapajuisimmilta alueilta tulevat ihmiset muiden yläpuolelle, se ei jostain syystä ole rasismia.

[AstaTTT]

Itse asiassa kehoni on tunneälykkäämpi kuin mieleni: se nappasee ihmisiltä heidän tunnetilojaan minun hoidettavakseni - omassa itsessäni. Juuri eilen nappasin yhdeltä ihmiseltä surua ja voi hitto, mikä homma oli hoitaa se oman itsen kautta pois. Siis minä en ole tunneälykäs, mutta kehoni on, joten vastasin kyllä. 

[Wilho]

Mielestäni olen riittävän tunneälykäs. Kritisoin kuitenkin paljon asioita ja olen hidas lämpiämään joten saatan antaa juron vaikutelman. Näitä ei kuitenkaan mielestäni pitäisi sekoittaa tunneälykkyyteen, siihen kuuluu enemmän myötätunto yms.

[Farrow]

Itse asiassa kehoni on tunneälykkäämpi kuin mieleni: se nappasee ihmisiltä heidän tunnetilojaan minun hoidettavakseni - omassa itsessäni. Juuri eilen nappasin yhdeltä ihmiseltä surua ja voi hitto, mikä homma oli hoitaa se oman itsen kautta pois. Siis minä en ole tunneälykäs, mutta kehoni on, joten vastasin kyllä. 

Millätavalla sait sen surun oman itsesi kautta pois, jos saan kysyä?

Kysymykseen vastaan että olen, tosin en varmastikaan sieltä tunneälykkäimmästä päästä.
Ja tosta termistä/uudissanasta en juurikaan pidä.