2011-12-27: Pohjalainen mielipide: kun suomenkielinen on eriarvoinen:

[EL SID]

Näinä aikoina, kun persuja vastaan hyökätään joka tuutista, ja syytetään rasismista, muistutetaan jälleen kerran, miksi mm. minä lähdin mukaan persuihin, eli miksi suomenkielinen on B-luokan kansalainen omassa maassaan, kun vertaillaan hänen olojaan vaikkapa mamuihin tai sitten kielivähemmistön edustajiin. Ja jostain syystä tätä ei sanota rasismiksi:



http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/suomen-kielta-ei-tueta-1.1119076

Kolmen lapsen äiti Mustasaaresta kirjoitti asiaa Pohjalaisen mielipidepalstalla 19.12.2011.

Sinisilmäisinä ajattelimme asettua rauhalliseen mustasaarelaiseen taajamaan lastemme kanssa asumaan ilman ennakkoluuloja ruotsin kieltä tai ruotsinkielisiä kohtaan.

Puoli vuosikymmentä ruotsinkielisessä pitäjässä on opettanut tavoille. Suomenkielisiä kuntalaisia toisinaan kohdellaan vähempiarvoisina, ainakin aavistuksen epätoivottuina.

Arvostus näkyy päätöksissä. Erinomainen esimerkki on juuri Tuovilan koulu, joka pullistelee tilanahtaudesta jo ties monettako vuotta, mutta päätöksiä ei vain haluta saada aikaan.

On turha haaveilla suomenkielisistä luokista tai päiväkotiryhmistä muualla kuin Sepänkylässä tai Tuovilassa, kun asiaa ei edes haluta selvittää. Kysytty on.

Suomenkielisiä on kautta aikain arvosteltu ruotsinkielisten syrjinnästä, mutta näyttää syrjintä onnistuvan toisinkin päin. Tilaisuusko se tekee varkaan?

Veroni se maksan minäkin

Mustasaari

No oikea nimi tälle suomen järjestelmälle onkin apartheid.

[nuiv-or]

Eikö nämä kouluasiat kuulu supolle?

suojelupoliisi(at)poliisi.fi


Vaasan toimipiste
Korsholmanpuistikko 45
65100 Vaasa
Puh. 071 878 4570

[EL SID]

Eikö nämä kouluasiat kuulu supolle?

suojelupoliisi(at)poliisi.fi


Vaasan toimipiste
Korsholmanpuistikko 45
65100 Vaasa
Puh. 071 878 4570

taitaa kärsivän osapuolella päällä olla synneistä pahin: kuuluminen enemmistöön.

[Brandöt]

Ei tietenkään voida suoraan missään sanoa, että suomenkielisiä ei ko. alueelle toivota, hoidetaan homma savustamalla suomenkieliset ulos alueilta, joille heitä ei (ainakaan suurilukuisina) toivota. Hiljaisesta painostuksesta tuossa resurssien epäoikeudenmukaisessa jakamisessa juuri on kyse.

Eniten tässä kaikessa minua ihmetyttää myös se puusilmäisyys millä rasismia, ennakkoluuloja ja syrjintää nähdään hyvin yksipuolisesti vain yhdessä / toisessa osapuolessa. Samalla koko joukko kyseenalaisia asioita menee ohitse takavasemmalta vailla juuri mitään huomiota.

[Jukka Wallin]

aikoinaan kun Karjalan evakoita asutettiin kantasuomeen niin ruotsinkieliset kunnat kietäytyivät ottamasta näitä vastaan..Syy oli yksinkertainen, ei haluttu saada lisää suomenkielisiä jotta ruotsinkielen valtaa-asemaa uhattaisi.

Takavuosina Porvoossa(Sipoo?) käytiin pitkä taistelu alueen nimikylttien asemasta. Muutaman vuoden välein selvitettiin onko Porvoossa Ruotsinkielisiä ennemistö.

[nuiv-or]

Takavuosina Porvoossa(Sipoo?) käytiin pitkä taistelu alueen nimikylttien asemasta. Muutaman vuoden välein selvitettiin onko Porvoossa Ruotsinkielisiä ennemistö.

Porvoo - Borgå    

Suomenkieliset    
1990    25 875
1991    26 126
1992    26 412
1993    26 581
1994    26 752
1995    26 976
1996    27 343
1997    27 528
1998    27 827
1999    28 234
2000    28 540
2001    28 920
2002    29 250
2003    29 676
2004    30 169
2005    30 313
2006    30 651
2007    31 004
2008    31 293
2009    31 567
2010    31 627

Ruotsinkieliset    
1990    15 816
1991    15 780
1992    15 751
1993    15 688
1994    15 673
1995    15 633
1996    15 549
1997    15 434
1998    15 390
1999    15 368
2000    15 377
2001    15 367
2002    15 309
2003    15 326
2004    15 290
2005    15 277
2006    15 272
2007    15 260
2008    15 256
2009    15 211
2010    15 148

Muut kielet yhteensä    
1990    239
1991    455
1992    486
1993    599
1994    625
1995    706
1996    764
1997    829
1998    925
1999    1 014
2000    1 052
2001    1 116
2002    1 171
2003    1 215
2004    1 334
2005    1 392
2006    1 481
2007    1 568
2008    1 678
2009    1 821
2010    1 993

Solved.

[Bored.]

Eikös tuo kuuluisi vähemmistövaltuutetun selvitettäviin/korjattaviin asioihin, jos kyseessä on suomenkielinen vähemmistö? Vaan taitaa olla turha toivo...

[Kuvitteellinen hahmo]

Takavuosina Porvoossa(Sipoo?) käytiin pitkä taistelu alueen nimikylttien asemasta. Muutaman vuoden välein selvitettiin onko Porvoossa Ruotsinkielisiä ennemistö.

Sipoo muuttui 2003 pääkieleltään suomenkieliseksi. Oli kova pala RKP:lle.

Mutta jep, en kyllä haluaisi asua missään Mustasaaressa suomenkielisenä. Ei yleensä suomenruotsalaisille "kaksikielisyys" ole tärkeää, ellei kyseessä ole oma etu. Varmasti on vihamielistäkin suhtautumista suomenkielisiin.

Toivottavasti vaikka nämä hallituksen pakkokuntaliitokset saavat vähän karsittua näitä pelleileviä kunnallisvaltuustoja isompiin yksikköihin Vaasankin alueella, että ei koko alueen kehitystä jarruteta.

[Aldaron]

...savustamalla suomenkieliset ulos alueilta, joille heitä ei (ainakaan suurilukuisina) toivota.

Mustasaaren väestötilasto ei tue tuota teoriaa. 31.12.2010 kunnan keliryhmät jakautuivat seuraavasti:

Ruotsinkieliset 69,6%
Suomenkieliset 29,1%
Muunkieliset       1,3%

29,1% on jo aika suuri osuus väestöstä. Vielä oleellisempi pointti piilee kieliryhmien erisuuruisessa kasvutahdissa. Tarkastellaan 20 vuoden aikaväliä 1990-2010.

Ruotsinkielisten määrä on kasvanut tänä aikana 7,9%.
Suomenkielisten taas peräti 33,6%.

Kieliryhmien välillä ei ole oleellista eroa lisääntymistahdissa. Valtaosa väestönlisäyksestä selittyykin muuttoliikkeellä. Mustasaarihan on "Vaasan maalaiskunta", enenevässä määrin Vaasan esikaupunkialuetta, johon tietenkin muuttaa jatkuvasti uutta väkeä ennen kaikkea suomenkielisiltä alueilta. Tuohan on ollut ruotsinkielisen rannikkoseudun dilemma jo pitkään: jos paikallinen elinkeinoelämä kehittyy voimakkaasti, se johtaa voimakkaaseen muuttoliikkeeseen ja sitä kautta suomenkielisten osuuden voimakkaaseen kasvuun. Uudellamaalla esimerkiksi Porvoo ja Loviisa ovat panostaneet talouskasvuun, joten ei ole mitenkään yllättävää, että suomi on nykyisin niissä enemmistokielenä. Tammisaaren (nykyisen Raaseporin) kunnanisät taas suorastaan jarruttivat menneinä vuosikymmeninä teollistumista, mikä näkyy nykyisin siinä, että enemmistökieli on siellä edelleen ruotsi.

Kaksikielisenä helsinkiläisenä en ole tottunut pitämään kysymystä paikallisesta enemmistökielestä minään kovin oleellisena asiana, mutta tiedän, että monet perinteisesti ruotsinkielisten kuntien asukkaat kokevat kysymyksen tärkeäksi. Asennetutkimuksissa on todettu, että ruotsinkielisenemmistöisillä paikkakunnilla asuvat ruotsinkieliset suhtautuvat pessimistisemmin ruotsin kielen tulevaisuuteen tässä maassa kuin ne jotka asuvat suomenkielisenemmistöisissä kunnissa. Tämä liittyy pitkälti siihen, että ihmiset luonnostaan pelkäävät muutoksia. Jossain Mustasaaren kaltaisessa kunnassa väki varmaan pelkää sitä että joutuu ehkä tulevaisuudessa hoitamaan viralliset asiansa enimmäkseen suomeksi, kuten täällä Pääkaupunkiseudulla pitkälti joutuu käytännössä tekemään. Ero on siinä, että täällä Pääkaupunkiseudulla me olemme jo tottuneet tuohon tilanteeseen. Sitä paitsi nekin meistä jotka eivät ole taustaltaan valmiiksi kaksikielisiä puhuvat yleensä huomattavasti parempaa suomea kuin keskimääräinen mustasaarelainen.

Totesin edellä, että suomenkielinen väestöryhmä on kasvanut Mustasaaressa viimeisten 20 vuoden aikana lähinnä muuttoliikkeen johdosta paljon nopeammin kuin ruotsinkielinen. Jos tarkkoja ollaan, 4,25 kertaa nopeammin. Tästä päästäänkin kysymykseen koulurakennuksista ja siitä miten ahdasta niissä on. Nimittäin: jos jokin väestöryhmä kasvaa 20 vuodessa peräti kolmanneksella (33,6%), on jokseenkin väistämätöntä, että kyseistä väestöryhmää palvelevissa koulurakennuksissa on ahtaampaa kuin sen väestöryhmän koulurakennuksissa, jonka kasvuvauhti on ollut yli neljä kertaa hitaampaa. Tilojen allokointi pakostakin laahaa jäljessä todellisesta kehityksestä, jos väestöryhmän kasvu on noin nopeaa.

Mustasaareen on jo aikaisemminkin kohdistunut voimakkaita liitospaineita, ja ne tulevat tämän hallituksen aikana ja yleensäkin lähivuosina vain kasvamaan.  On selvästi vain ajan kysymys koska Mustasaari liitetään Vaasaan. Kysymys kuntaliitoksesta jakaa mielipiteitä Vaasan seudulla, mutta mielenkiintoisinta kysymyksessä on se että jakolinja kulkee nimenomaan Rkp:n sisällä. Osa Rkp:läisistä kannattaa liitosta, osa taas vastustaa. Itsessään Mustasaaressa vastustajien määrä on varmasti huomattavasti suurempi kuin Vaasassa, mutta vastustajat tuskin kykenevät muuhun kuin väistämättömän kuntaliitoksen hidastamiseen.

[EL SID]

...savustamalla suomenkieliset ulos alueilta, joille heitä ei (ainakaan suurilukuisina) toivota.

Mustasaaren väestötilasto ei tue tuota teoriaa. 31.12.2010 kunnan keliryhmät jakautuivat seuraavasti:

Ruotsinkieliset 69,6%
Suomenkieliset 29,1%
Muunkieliset       1,3%

29,1% on jo aika suuri osuus väestöstä. Vielä oleellisempi pointti piilee kieliryhmien erisuuruisessa kasvutahdissa. Tarkastellaan 20 vuoden aikaväliä 1990-2010.

Ruotsinkielisten määrä on kasvanut tänä aikana 7,9%.
Suomenkielisten taas peräti 33,6%.

Kieliryhmien välillä ei ole oleellista eroa lisääntymistahdissa. Valtaosa väestönlisäyksestä selittyykin muuttoliikkeellä. Mustasaarihan on "Vaasan maalaiskunta", enenevässä määrin Vaasan esikaupunkialuetta, johon tietenkin muuttaa jatkuvasti uutta väkeä ennen kaikkea suomenkielisiltä alueilta. Tuohan on ollut ruotsinkielisen rannikkoseudun dilemma jo pitkään: jos paikallinen elinkeinoelämä kehittyy voimakkaasti, se johtaa voimakkaaseen muuttoliikkeeseen ja sitä kautta suomenkielisten osuuden voimakkaaseen kasvuun. Uudellamaalla esimerkiksi Porvoo ja Loviisa ovat panostaneet talouskasvuun, joten ei ole mitenkään yllättävää, että suomi on nykyisin niissä enemmistokielenä. Tammisaaren (nykyisen Raaseporin) kunnanisät taas suorastaan jarruttivat menneinä vuosikymmeninä teollistumista, mikä näkyy nykyisin siinä, että enemmistökieli on siellä edelleen ruot---------
--------------------
--------------------

Totesin edellä, että suomenkielinen väestöryhmä on kasvanut Mustasaaressa viimeisten 20 vuoden aikana lähinnä muuttoliikkeen johdosta paljon nopeammin kuin ruotsinkielinen. Jos tarkkoja ollaan, 4,25 kertaa nopeammin. Tästä päästäänkin kysymykseen koulurakennuksista ja siitä miten ahdasta niissä on. Nimittäin: jos jokin väestöryhmä kasvaa 20 vuodessa peräti kolmanneksella (33,6%), on jokseenkin väistämätöntä, että kyseistä väestöryhmää palvelevissa koulurakennuksissa on ahtaampaa kuin sen väestöryhmän koulurakennuksissa, jonka kasvuvauhti on ollut yli neljä kertaa hitaampaa. Tilojen allokointi pakostakin laahaa jäljessä todellisesta kehityksestä, jos väestöryhmän kasvu on noin nopeaa.

-----------

aika hyvin selitetty, mutta kuten aina, todellisuus on toista: suomenkielisten osuus on 20 vuodessa noussut kolmanneksella, mutta sinä 20 vuoden aikana ei ole tehty päätöstä uuden suomenkielisen koulun rakentamisesta, päinvastoin, tuovilan naapurista, Veikkaalasta lopetettiin suomenkielinen koulu hiljattain, vaikka moni pienempi, mutta ruåtsinkielinen koulu sai jäädä.

Olet varmaan samaa mieltä kuin minä siinä, että alueelle tarvittaisiin suomenkielisille oma vähemmistövaltuutettu?

[junakohtaus]

Va för helvete händer de här igen? Nu pistär ja den här ketjun kiinni och satans helvete nu igen med er alla.

Avaaja lähtee viikoksi huilaamaan. Sanktiota saatetaan täydentää varoituksella.