Myytti Pohjoismaiden rikkaudesta

[StadinKundi]

Englanninkielisessä maailmassa on jo vuosikausia kritisoitu käsitystä Skandinaviasta muita rikkaampana ja hyvinvoivempana alueena. Muualta tänne tulleet ihmiset tuovat usein esille sen, että kun suhteutetaan korkean verotuksen jälkeen käteen jäävät tulot Pohjoismaiden korkeaan hintatasoon, on kansalaisten ostovoima täällä todellisuudessa suhteellisen vaatimaton.

Kun katsotaan tilastoja siitä, miten eri maiden kansalaiset pystyvät ostamaan kestokulutustavaroita, niin Pohjoismaat, ja niistä erityisesti Ruotsi ja Suomi menestyvät huonosti.

Kestokulutustavaroihin (autot, kännykät, tietokoneet, huonekalut, jne.) käytetty rahamäärä asukasta kohti laskettuna vuonna 2008 (luvut on korjattu ostovoimapariteetilla, eli ne on suhteessa maiden hintatasoihin):

USA: 187
Kanada: 177
Norja: 167
Iso-Britannia: 160
Australia: 140
Saksa: 135
Tanska: 126
Itävalta: 120
Hollanti: 113
Suomi: 113
Sveitsi: 111
Japani: 110
Ranska: 109
Ruotsi: 109
Irlanti: 107
Italia: 103
Belgia: 97
Uusi-Seelanti: 93
Slovenia: 93
Kreikka: 81
Espanja: 79
Portugali: 74
Kroatia: 65
Venäjä: 51
Unkari: 43
Viro: 42
Meksiko: 39
Liettua: 38
Latvia: 33
Puola: 29
Romania: 27
Valko-Venäjä: 18
Bosnia: 17
Albania: 14
Kazakhstan: 13
Armenia: 4

Lähde: http://stats.oecd.org/Index.aspx (Kohdassa Prices and Purchasing Power parities)

Amerikassa väestö pystyy siis ostamaan kestokulutustavaroita melkein kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja Suomessa. Vain köyhä Etelä-Eurooppa jää Suomen ja Ruotsin alapuolelle. Belgia tosin on siinä joukossa, mutta se on katolilainen maa ja siten lähellä Etelä-Eurooppaa. Myös Baltian menestyneisyys, josta paljon puhutaan, näyttää olevan itseasiassa suunnaton myytti. Viro ja Latvia sijoittuvat todella huonosti jopa Suomeen ja Ruotsiin verrattuna ja aivan käsittämättömän surkeastu Pohjois-Amerikkaan verrattuna. Jopa Venäjä ohittaa Viron ja Latvian selvästi. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että Baltia ja Puola ovat Euroopan köyhimpiä alueita.

Venäjän vaurastuminen kyllä on hämmästyttävää. Myös erittäin korkeiden hintojen Sveitsi näyttää kärsivän aika pahasti, koska se sijoittuu jopa Suomen alapuolelle, mutta syynä lienee se, että sveitsiläiset käyvät Saksan puolella shoppailemassa ja se ei tilastoissa luullakseni näy.



Laitan tähän aloitukseen myös amerikkalaisen journalistin Bruce Bawerin vuonna 2005 New York Timesissa julkaiseman artikkelin Pohjoismaiden oletetusta vauraudesta.

Olemme rikkaita! Ettekä ole, tarinan loppu.
Oslo, Huhtikuun 17, 2005 (nytimes.com) - Bruce Bawer

"Oslo – Virallinen totuus pohjoismaiden talouselämästä on helposti ynnättävissä: ihmiset täällä ovat suunnattoman varakkaita ja heidän kaikki tarpeensa täyttyvät tehokkaan hyvinvointivaltion toimesta. He uskovat niin itsekin. Todellisuus – kuten tämä Oslossa asuva amerikkalainen voi todistaa, ja kuten myös viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat – ei kuitenkaan ole ihan sitä miltä se näyttää.

Jopa skandinavialainen eliitti kaupittelee tätä epäuskottavaa viestiä. Se tarjoaa kuvaa Yhdysvalloista hajaantuneena kansakuntana, epäoikeudenmukaisesti jakautuneena ryöväri paronien ja alipalkattujen työnorjia välillä, puhumattakaan armeijoista kodittomien ja työttömiä. Eliitin on meneteltävä näin ylläpitääkseen ihmisten uskoa hyvinvointivaltioon, jota rahoitetaan korkeilla tuloveroilla, jonka pitäisi tarjota paljon enemmän taloudellista suojaa ja hyvinvointia ihmisille, kuin mitä Yhdysvaltalainen järjestelmä tekee. Taloudellista suojaa, kyllä – mutta jotkut norjalaiset saattavat kyseenalaistaa ylläesitetyn väitteen hyvinvointiosion.

Oslossa kirjastojen kokoelmat ovat pahasti vanhentuneita ja julkiset uima-altaat ovat epätoivoisesti huollon tarpeessa. Uutisreportaasit kertovat vakavasta poliisipulasta sekä koulutarvikepulasta. Kun anoppini kävi julkisella vastaanotolla hiljattain, oli sairaalasta yskänlääke lopussa. Narkomaanit täyttävät Oslon keskustan kadut, kuten Los Angeles Times hiljattain raportoi, mutta metadonihoitoon hakeutuvat pistetään kuukausia pitkiin jonoihin.

Norjassa, normaali vastaus on että kyseessä täytyy olla jokin virhe, tällaisia asioita ei yksinkertaisesti voi tapahtua "maailman rikkaimmassa valtiossa". Mutta miksi norjalaisilla on sitten niin varakas kuva itsestään? Osittain siksi, että verrattuna heidän isovanhempiinsa (jotka elivät ennen Pohjanmeren öljylöytöjä), he ovat rikkaita. Jotkut harvat kuitenkin kyseenalaistavat, että onkohan Norja sittenkään maailman rikkain valtio.

Sen jälkeen kun muutin tänne kuusi vuotta sitten, huomasin nopeasti että norjalaiset elävät säästäväisemmin kuin amerikkalaiset. He pitävät kiinni vanhoista laitteista ja huonekaluista, joista me Yhdysvaltalaiset hankkiutuisimme eroon. Norjalaiset ajavat myös romuautoilla. Vuonna 2003, kun toin elämänkumppanini kanssa hänen teini-ikäisen veljensä New Yorkiin – hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa Euroopan ulkopuolelle – hän tuijotti hämmentyneenä suurin silmin autoja Newarkin lentokentän pysäköintialueella, yhtä hypnotisoituneena kuin Robin Williams aikoinaan newyorkilaisessa ruokakaupassa elokuvassa Neukku New Yorkissa.

Yksi erityinen tapahtuma muistui mieleeni. Ollessani norjan kielen oppitunnilla opettajani havainnollisti merkityksen sanalle matpakke – "pakattu päivällinen" - kaivamalla selkärepustaan täytetyn patongin pakattuna voipaperiin. Se oli hänen päivällisensä. Hän nosti sen ilmaan, jotta kaikki näkisivät.

Kyllä, opettajat ovat alipalkattuja kaikkialla, mutta norjassa matpakke on kaikkialla läsnä, luokkahuoneista neuvottelusaleihin. New Yorkissa toimistotyöntekijä saattaa käväistä päivällisaikaan pikaruokalassa, Pariisissa hän saattaa nauttia lasillisen viiniä paikallisessa ravintolassa, mutta Norjassa hän istuu pöytänsä ääressä, syömässä kotoaan tuomaa voileipää.

Kyseessä ei ole pelkästään traditio tai mieltymys tavanomaiseen, ei-materialistiseen elämäntapaan. Ulkona syöminen on vain liian kallista maassa jossa esimerkiksi opettajat tienaavat 35 000e vuodessa - ennen veroja. Jopa kaikkein vaatimattomimmatkin ateriat – esimerkiksi iso pizza kuljetettuna Oslon suosituimmasta pizzeriasta, maksavat 25 – 35e, mukaan lukien kuljetuskustannukset ja 25 prosentin arvonlisävero.

Eivät päivittäistavaratkaan ole halpoja. Jokaisena viikonloppuna, armeijoittain norjalaisia matkustaa Ruotsiin, ostaakseen jääkaappinsa täyteen supermarketeissa, joiden hinnat ovat edullisia vain norjalaisella mittapuulla. Tosin ei tämäkään ole mikään kovin hyvä ratkaisu, koska bensiini (tässä öljynvientivaltiossa) maksaa enemmän kuin euron litra.

Kaikki tämä tuli ilmi viime vuoden (2004) tutkimuksesta, ruotsalaiselta tutkimusjärjestöltä Timbrolta, joka vertasi bruttokansantuotetta 15 Euroopan Unionin jäsenmaan (ennen vuoden 2004 laajentumista) ja 50 Yhdysvaltojen osavaltion ja Washington DC:n välillä. (Norja, joka ei ole Euroopan Unionin jäsen, ei ollut mukana tutkimuksessa).

Kun verrattiin dollarin ja euron ostovoimaa, ainut eurooppalainen valtio, jonka bkt per capita oli Yhdysvaltojen keskiarvon yläpuolella, oli kääpiövaltio ja veroparatiisi Luxemburg. Se rankattiin kolmanneksi, juuri Delawaren jälkeen ja hieman ennen Connecticutia.

Seuraava Eurooppalainen valtio listalla oli Irlanti, sijalla 41, 66sta tutkitusta kohteesta; Ruotsi oli 14. huonoin (heti Alabaman jälkeen), jota seurasi Oklahoma, ja sitten Iso-Britannia, Ranska, Suomi, Saksa ja Italia. Viimeiset kolme sijaa menivät Espanjalle, Portugalille ja Kreikalle.

Vaihtoehtoisesti, tutkimuksessa selvisi, että jos EU:ta käsiteltäisiin kuin yhtenä Yhdysvaltojen osavaltiona, se sijoittuisi viidenneksi viimeiseksi, päihittäen vain Arkansasin, Montanan, Länsi-Virginian ja Mississippin. Lyhyesti; vaikka skandinaaveille jatkuvasti kerrotaan miten paljon paremmin heidän asiansa ovat verrattuna amerikkalaisiin, Timbron tilastot osoittavat päinvastaista. Samaan tulokseen päätyi myös ruotsalainen taloustoimittaja Johan Norberg.

Verraten "amerikkalaista unelmaa" ja "eurooppalaista päiväunta", Norberg kuvasi eroa: "talouskasvu viimeisen 25-vuoden aikana on Yhdysvalloissa ollut 3 % vuodessa, vastaavan luvun ollessa 2,2 % EU:ssa. Tämä tarkoittaa että Yhdysvaltojen talous on lähes kaksinkertaistunut, kun taas EU:n talous on kasvanut vähän yli puolella. Ostovoima Yhdysvalloissa on nyt 26 000e per capita, ja EU:ssa 18 000e – ja kuilu ainoastaan syvenee.

Yksi yksityiskohta Timbron tutkimuksessa, mikä ei sopinut yhteen käsitysteni kanssa, oli pohjoismaiden sijoittuminen huipulle ja Espanjan sijoittuminen lähes pohjalle. Minun oma käsitykseni asioista on että espanjalaiset elävät paljon paremmin kuin skandinaavit. Norjalaisissa pubeissa, esimerkiksi, kuka tahansa rikas tai tarpeeksi hullu voi, sanotaanko, ostaa gintonicin ja maksaa siitä noin 10e, saadakseen muutaman teelusikallisen giniä toniclasillisen pohjalle; Espanjassa taas drinkit ovat sikahalpoja ja baarimikko kaataa giniä lasin piripintaan asti, ellet sano "stop".

Maaliskuun lopulla (2004), toinen tutkimus KPMG:ltä, eli kansainväliseltä kirjanpito- ja konsulttifirmalta, valaisee tämän paradoksin. Tutkimus paljasti, että kun käytettävissä olevia tuloja verrattiin elinkustannuksiin, skandinaavit olivat köyhimpiä ihmisiä koko Länsi-Euroopassa. Tanskalaisten tulot olivat matalimmat, norjalaisten toisiksi matalimmat ja ruotsalaisten kolmanneksi matalimmat. Espanja ja Portugal, joiden talous on vähiten säädeltyjen joukossa koko Euroopassa, johtivat listaa.

Hiljattain Tanskan valtiovarainministeriö julkaisi tutkimuksen, jossa verrattiin yksityiseen kulutukseen käytettävissä olevia tuloja kolmessakymmenessä maassa. Norja pärjäsi hieman paremmin tässä kuin KPMG:n tutkimuksessa, mutta jäi kuitenkin jälkeen suurintaosaa Länsi-Eurooppaa, mutta päihittäen ainakin Irlannin ja Portugalin.

Nämä tutkimukset kuitenkin varmistivat Timbron ja Norbergin kuvaa elintasosta Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Yksityinen kulutus per henki on Yhdysvalloissa 23 000e, niin vastaavat luvut vaihtelevat Länsi-Euroopassa (poikkeuksena Luxemburg 21 000e) 9 000e ja 16 000e väliltä, Norjan ollessa 13 000 e.

Tätä kirjoittaessa, luulo Norjasta "maailman rikkaimpana valtiona" pysyy vankkana. Huhtikuun 2. artikkeli oslolaisessa Dagsavisen-lehdessä kysyi: miten on mahdollista että "maailman rikkain valtio repii sosiaalisia palveluita alas, jotka rakennettiin kun norja oli paljon köyhempi?".

Ilmiselvästi Norjan rikkaus on sellainen valtava myytti, jota ei haudata muutaman tutkimustuloksen takia."

[desperaato]

Kökkö, puusilmäinen kirjoitus. 

[Emo]

^ Luotan arvioosi, enkä siis lue koko kirjoitusta. Ellen sitten myöhemmin, mutta nyt en ainakaan.

[JmR]

Hyvä kirjoitus

[Emo]

Hyvä kirjoitus

^ No kai tuo sitten on luettava minunkin...

[Emo]

Luettu on, murskaava kirjoitus! Toki tiesin, että USAssa ostovoima on ihan toista kuin meillä, ja Norjan korkeat hinnat ovat tutut, samoin kuin maahanmuuttotilanne, viime kesältä kun siellä kävin lomamatkalla, mutta silti. Varmasti totuudenmukainen kirjoitus, ja hyvinvointivaltiokin on tosiaan meillä nykyisellään mitä on. Että kyllä motivoi työntekoon, veronmaksuun. Tai sitten ei, downshiftaus on ymmärrettävää.

[P]

Luettu on, murskaava kirjoitus! Toki tiesin, että USAssa ostovoima on ihan toista kuin meillä, ja Norjan korkeat hinnat ovat tutut, samoin kuin maahanmuuttotilanne, viime kesältä kun siellä kävin lomamatkalla, mutta silti. Varmasti totuudenmukainen kirjoitus, ja hyvinvointivaltiokin on tosiaan meillä nykyisellään mitä on. Että kyllä motivoi työntekoon, veronmaksuun. Tai sitten ei, downshiftaus on ymmärrettävää.

Meinasin pistää käteistä Norjan kruunuihin, mutta tarkistelin valtion talouslukuja. Maalla on budjettivelkaa 49%  bkt:stä, vaikka se on öljyvaltio..   

[Hervannan Jukka]

Kaikista suurin kuilu Suomessa on terveellä matalapalkkaisella työläisellä, joka tienaa itse kaikki omat rahansa eikä käytä yhteiskunnan sairauspalveluja. Pelkästään asuminen ja ruoka on aivan helvetin kallista kamaa. Niin paljon on panostettu siihen perusturvailuun, ettei mitään järkeä ole enää missään.

[junakohtaus]

Siinä ei ole mitään ihmettelemistä, että maailman rikkain maa on maailman rikkain maa. Jos tosta tekstistä jotain tahtoo kommentoida, niin sitten sitä että mihin helkkariin meillä oikein saadaan verorahat kulutettua.

Ja ennen kuin kukaan sanookaan, niin maahanmuutto ei tods riitä selitykseksi. Jossain on musta aukko, tai sitten, kuten luultavampaa on, ihan joka kohdasta vuotaa kaikenlaiseen älyttömään tehottomuuteen.

[Vörå]

Keskeiset kansanterveydelliset mittarit, sosiaalinen liikkuvuus, rikollisuus, korkealaatuisen koulutuksen avoimuus kaikille tuloluokille, lähes mitkä tahansa kansainväliset mittaukset - kaikki nämä asettavat Pohjoismaat selkeästi USA:n edelle. Toki USA on ylivoimaisesti parempi paikka asua, jos olet erittäin rikas. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Pohjoismaat ovat rakentuneet vähän erilaisille arvoille ja väittäisin että tämä pohjoinen nurkkauksemme on jotakuinkin niin pitkälle edistynyt kuin mihin ihmiskunta on toistaiseksi päässyt.

[Jouko]

"On Suomi köyhä, ja siksi jää." Kieliopillisesti väärin. Pitäisi olla: sellaiseksi jää. Mutta muuten pitää kohtalaisesti paikkansa. Tänne tulevat umpisivistymättömät mamut ja valitettavasti heidän "sivistyneet" hyysärinsä täällä luulevat, että täällä kylmässä, karussa, kolkossa ja pimeässä Pohjolassa on jokin merkillinen rikkaudensarvi(Taikaseinä) joka tuottaa hyvää kaikille haluaville loputtoman määrättömästi. Ei mene kaaliin että on vaadittu sukupolvien raataminen että on päästy jonkinmoiseen elintasoon käsiksi. Rooman valtakunnan aikoihin täällä asuttiin maakuopissa. Elinolot olivat kurjemmat kuin Somaliassa nykyään. Siellä on sentään lämmintä ja satoisat olosuhteet jos vain osattaisiin elää ihmisiksi. On tietysti kuivuutta, mutta sitä oli Israelissakin ennen kuin siitä tuli juutalaisvaltio ja vesihuolto osattiin laittaa kondikseen. Israelilaiset ovat aikaansaaneet keitaita keskelle aavikoitakin missä kasvattavat appelsiinejaan.

[JmR]

Toki USA on ylivoimaisesti parempi paikka asua, jos olet erittäin rikas. Rahalla saa ja hevosella pääsee.

Köyhällä ja tavallisella keskiluokkaisellakin on USA:ssa aivan järjettömästi enemmän asioita kun maailman edistyneimmässä paikassa Suomessa.

Esim  jatkuvasti puhutaan, että USA:ssa on paljon köyhyyttä ja paha maa. Silti kolmella neljästä köyhästä kotitaloudesta on auto. Mitenköhän on  Suomessa.

[junakohtaus]

Kyllä mäkin elän siinä käsityksessä, että enemmistölle väestöstä USA on materiaalisesti oikein hyvä paikka elää. Isossa maassa nyt vain on myös isot ongelmat.

[Vörå]

Toki USA on ylivoimaisesti parempi paikka asua, jos olet erittäin rikas. Rahalla saa ja hevosella pääsee.

Köyhällä ja tavallisella keskiluokkaisellakin on USA:ssa aivan järjettömästi enemmän asioita kun maailman edistyneimmässä paikassa Suomessa.

Esim  jatkuvasti puhutaan, että USA:ssa on paljon köyhyyttä ja paha maa. Silti kolmella neljästä köyhästä kotitaloudesta on auto. Mitenköhän on  Suomessa.

Tuota, keskimääräinen elinikä, lapsikuolleisuus, sairastelun määrä (ihmiset eivät uskalla helposti olla poissa töistä, monille paha sairaus olisi merkittävä taloudellinen katastrofi - niinpä ei mennä hoitoon), keskimääräinen vuosiloman pituus, työsuhdeturva, yliopistokoulutuksen hinta, rikollisuuden taso, lasten päivähoito ja niin, sosiaalinen liikkuvuus - näillä mittareilla Pohjoismaat ovat selvästi parempi paikka asua. Ja ties minkälaiset kansainväliset mittaukset, joiden 10 kärjestä yleensä löytyy 4-5 Pohjoismaata. Löytyykö ylipäänsä jostain elämänlaadun ja yleisen yhteiskunnallisen toimivuuden kansainvälinen vertailu, jonka kymmenen kärjessä ei olisi yhtään Pohjoismaata tai edes vain yksi Pohjoismaa? Kyllä minusta tämä kertoo siitä, kumpi yhteiskuntamalli on parempi. Mutta makuasioista on tietysti vaikea kiistellä, jotkut painottavat enemmän jotain toisia kriteereitä.

[Emo]

Luettu on, murskaava kirjoitus! Toki tiesin, että USAssa ostovoima on ihan toista kuin meillä, ja Norjan korkeat hinnat ovat tutut, samoin kuin maahanmuuttotilanne, viime kesältä kun siellä kävin lomamatkalla, mutta silti. Varmasti totuudenmukainen kirjoitus, ja hyvinvointivaltiokin on tosiaan meillä nykyisellään mitä on. Että kyllä motivoi työntekoon, veronmaksuun. Tai sitten ei, downshiftaus on ymmärrettävää.

Meinasin pistää käteistä Norjan kruunuihin, mutta tarkistelin valtion talouslukuja. Maalla on budjettivelkaa 49%  bkt:stä, vaikka se on öljyvaltio..   

Niinpä. Tuo selvisi itselleni ihan vastikään vasta myös, että Norjallakin on velkaa! Olin luullut, että Norja on täysin velaton, eikä ole kuin muutama päivä kun kuulin väitteen, että Norja on velaton. Noin ilmeisen yleisesti uskotaan.

[Vanhavaari]

Ymmärtääkseni Norjan velkaan on yksinkertainen selitys: Norjan valtio ei käytä öljyrahoja jokapäiväisiin menoihin vaan ne ovat rahastoissa odottamaan aikoja, jolloin öljy on loppunut. Rahastoissa lienee lähes 500 miljardia euroa. Eli se maan velkaisuudesta.

Koko keskustelu kai on helpointa ymmärtää siten, että Suomessa ja muuallakin pohjoisessa sivistyneiden ihmisten kuuluu huolehtia ennen kaikkea siitä, että meitä itseämme tyhmemmät ja vastuuttomammat eivät joudu hankaluuksiin ja vastaamaan itsestään. Siksi turvaverkot kaikille (muille paitsi asiansa hoitaville). Liekö jonkinlaista ylemmyydentuntoa, toisin kuin esim USAssa. Mitä pienempi porukka, sen helpommin saa suvaitsevilta irtopisteitä kun huolehtii heistäkin (eikä ainakaan muutoinkin toimeen tulevista).

[Emo]

^ Ja on Norjassa muutakin rikkautta korkoa kasvamassa. Kaapupäällisiä naisia työntämässä lastenrattaissa - yllättäen useinmiten poikalasta 

[Conductor]

Pohjoismaiden hyvyys näillä hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla johtuu lähinnä kyvykkäämmästä ja homogeenisemmästä väestöstä. Suunnilleen samassa tasossa USA:kin olisi, jos siihen laskettaisiin pelkät valkoiset. Sen sijaan USA:n järjestelmä on parempi. Toisin kuin pohjoismaat kuvittelevat pohjoismainen hyvinvaltiomalli ei ole mikään menestystarina. Kyse ei ole pelkästään pohjoismaista, vaan ylipäätänsä Euroopasta. Eurooppa on uppoava vanha väsynyt manner, missä puolet väestöstä on eläkkeellä, yritykset vanhoja ja niiden johtajat vanhoja eläkeläisukkoja. Otan esimerkin vaikka suomalaisesta koulujärjestelmästä. Suomalaiset kuvittelevat, että PISA-tulokset johtuvat tästä "hyvinvointijärjestelmästä", jota siis sovelletaan lähes kaikkialla EU:ssa. Ei johdu. Se johtuu homogeenisestä älykkäästä väestöstä. Sen sijaan tämä "hyvinvointimalli" passivoi nämä PISA-ihmeet ikuisuusopiskelijoiksi tai muiksi turhanpäiväisiksi pöhöttyneen julkisen sektorin turhakkeiksi. USA:ssa kouluttautuneet perustavat yrityksiä.

Saksa on Euroopan talouden viimeinen turvasatama. Saksa on ainoa maa Euroopassa johon vielä oikeasti luotetaan. Silti kuitenkin Saksan julkisen sektorin velka on samalla tasolla USA:n nähden. USA:n julkisen sektorin velkaantumista pidetään katastrofaalisena. Sen lisäksi USA:n yksityisellä sektorilla menee lujempaa. Maksukyvyllä mitattuna Jenkeillä on yli puolet vahemman velkaa kuin esim. suomalaisilla. Puhutaan siis yksityisestä sektorista. Näin siis Suomessa jota pidetään maana joka ei ole niin velkaantunut.

[Koskela Suomesta]

Rooman valtakunnan aikoihin täällä asuttiin maakuopissa. Elinolot olivat kurjemmat kuin Somaliassa nykyään.

Mihinkäs historian tutkimukseen sinä nämä tiedot perustat?

[desperaato]

Kaikista suurin kuilu Suomessa on terveellä matalapalkkaisella työläisellä, joka tienaa itse kaikki omat rahansa eikä käytä yhteiskunnan sairauspalveluja. Pelkästään asuminen ja ruoka on aivan helvetin kallista kamaa. Niin paljon on panostettu siihen perusturvailuun, ettei mitään järkeä ole enää missään.

Asiaa. Siguun joka sanan.

[PaulR]

Rooman valtakunnan aikoihin täällä asuttiin maakuopissa. Elinolot olivat kurjemmat kuin Somaliassa nykyään.

Mihinkäs historian tutkimukseen sinä nämä tiedot perustat?

Esihistoria ja historia - Ensimmäinen kirjallinen maininta. Paavin bulla 1300-luvulla? "Raakalaiset elävät maakuopissa"

?

[desperaato]

OHO! Katso viesti! Junis kirottaa asiaa! 

[Lentomestari]

Siinä ei ole mitään ihmettelemistä, että maailman rikkain maa on maailman rikkain maa. Jos tosta tekstistä jotain tahtoo kommentoida, niin sitten sitä että mihin helkkariin meillä oikein saadaan verorahat kulutettua.

Ja ennen kuin kukaan sanookaan, niin maahanmuutto ei tods riitä selitykseksi. Jossain on musta aukko, tai sitten, kuten luultavampaa on, ihan joka kohdasta vuotaa kaikenlaiseen älyttömään tehottomuuteen.

Tuohon ääneni, koetetaan muistella missä olisi vientiteollisuuden menestystarinoita, muitakin kun Nokia? paperin ja metallin perusteollisuus on sitä perusteollisuutta.

Tuhlausta löytyy sitten vaikka miten paljon, nyt viimeiksi sairaala Mehiläisen tapa hoitaa verokikkailu, tapaan olisi voitu puuttua jo aikapäiviä sitten, näitä verokikkailuja on seulaksi asti, kiitos hyväveli ym korruptio, Suomen verotus on seula jota vaalitaan tällä hyvävelijärjestelmällä ja nykyinen kiplailutus on tehnyt lopustakin sillaa pelleilyä, sairaanhoidon tietokoneogelmat on niin mittavia ettei niiden kustannuksista uskalleta julkisuudessa edes puhua, näin kesällä sairaalassa käydessäni mitä käytännössä ko. ongelma tarkoittaa ja perseestähän se on.

Korruption vähyys Suomessa on myös silkka myytti.
Suomessa on pimeää ainetta (korruptiota) paljon piilossa ja se jarruttaa talouden kehitystä, verrataan vaikka italiaan ja heidän mafian aiheuttamiin ongelmiin, rikolllisuus jarruttaa rehellistä kehitystä

[Vörå]

Saksa on Euroopan talouden viimeinen turvasatama. Saksa on ainoa maa Euroopassa johon vielä oikeasti luotetaan. Silti kuitenkin Saksan julkisen sektorin velka on samalla tasolla USA:n nähden. USA:n julkisen sektorin velkaantumista pidetään katastrofaalisena. Sen lisäksi USA:n yksityisellä sektorilla menee lujempaa. Maksukyvyllä mitattuna Jenkeillä on yli puolet vahemman velkaa kuin esim. suomalaisilla. Puhutaan siis yksityisestä sektorista. Näin siis Suomessa jota pidetään maana joka ei ole niin velkaantunut.

No, tämä nyt on tämmöistä - en osaisi USA:n kupliin perustunutta talouskasvua ja pitkälti paikallaan pysyvää keskiluokkaa nyt kauheasti ihailla. Anyway, Pohjoismaissa siis vanhempien sosiaalinen asema ennustaa huonommin lasten sosiaalista asemaa, mikä pitkälle perustuu siihen, että hämmästyttävän suurella osalla ikäluokkaa on pääsy korkealuokkaisen ilmaisen koulutuksen pariin. USA:ssa niin varallisuus kuin poliittinen vaikutusvaltakin ovat groteskisti keskittyneet hyvin pienelle osalle väestöstä. Kongressin jäsenien yhteenlaskettu omaisuus (ilman asuntoja) on kaksi miljardia dollaria. Laajat osat ikäluokkaa eivät pysty kilpailemaan yhteiskunnallisesti, koska ovat suljettu kompetiivisen koulujärjestelmän ulkopuolelle, rikollisuus on korkealla tasolla vaikka vankilat pullistelevat hämmästyttävän täysinä.

Täytyy sanoa, että nationalistiseksi palstaksi täällä Hommassa hämmästyttävän paljon libertaarisesti ajattelevia, talouspoliittisesti äärioikealla olevia, vaikka tunnetusti pääomalla ei ole isänmaata... Hyvinvointivaltio on täällä kai enemmistölle kirosana ja Ayn Rand jonkinlainen suuri "filosofi" (niin absurdia kuin se Randin suhteen onkin). Ja tämän lisäksi vielä länsi uppoaa ja tulee Eurabia - kai sitä nyt saavat kulttuurit vapaasti kilpailla, paras voittakoon, näkymätön käsi tehköön tehtävänsä ja muita tikulla silmään! Minkälaisen Suomen suhteen täällä oikein tunnetaan ylpeyttä - 1860-luvun Suomen? Ei ainakaan tämän nykyisen, ei ainakaan puolusteta tätä pohjoismaista nyky-Suomea.

[Goman]

Ennen kuin jatkatte lätinää USA:n ihanneyhteiskunnasta verrattuna Pohjoismaiseen kurjailuun, suosittelen että käytte katsomassa mitä herra professori Richard Wilkinson sanoo aiheesta:

http://www.ted.com/talks/richard_wilkinson.html

Kannattaa katsoa kokonaan, esitys sisältää jopa yhden vitsinkin.

[JmR]

Tuota, keskimääräinen elinikä, lapsikuolleisuus, sairastelun määrä (ihmiset eivät uskalla helposti olla poissa töistä, monille paha sairaus olisi merkittävä taloudellinen katastrofi - niinpä ei mennä hoitoon), keskimääräinen vuosiloman pituus, työsuhdeturva, yliopistokoulutuksen hinta, rikollisuuden taso, lasten päivähoito ja niin, sosiaalinen liikkuvuus - näillä mittareilla Pohjoismaat ovat selvästi parempi paikka asua.

Elinikä: Suomi 79.3 USA 78.37
Lapsikuolleisuus: Suomi 3.5, USA 6.3 / 1000
Noihin sairasteluihin ja syihin en ota mitään kantaa.
Vuosilomat ja työsuhdeturva ovat luonnollisesti Suomessa parempia, mutta jostainhan ne on pois ,palkasta tai verojen kautta luultavammin.
Murhia Suomessa 2.3 ja Usassa 4.8 per 100 000
Itsemurhat Suomi 18.3 ja USA 11.1 /100 000

Sosiaalinen liikkuvuus ja yliopistokoulutus varmaan liittyvät toisiinsa.  Suurella osalla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on kumminkin sama koulutustaso vanhemmilla. Esim jos äidillä on ylempikorkea koulututkinto niin tyttären todennäköisyys saavuttaa sama tai parempi on yli 50%. Vertaa äidin koulutus peruskoulu ja 9%.

Tuosta kun vielä poistetaan kaikki humanistiset aineet yms joista ei pääse hyvätuloiseksi vaikka onnistuisi työllistymään niin päästään varmaan muutamaan prosenttiin.

[requiem]

Kyllä mäkin elän siinä käsityksessä, että enemmistölle väestöstä USA on materiaalisesti oikein hyvä paikka elää. Isossa maassa nyt vain on myös isot ongelmat.

Niin, Yhdysvallat on iso liittovaltio ja väkiluvultaan maailman kolmanneksi väkirikkain valtio. Osavaltioissa on eroa, jo lainsäädäntötasollakin.

Ei Suomalaisenkaan yhteiskunnan onnistumista ole tapana arvioida pelkästään siten, että Suomi lyödään yhteen könttään muiden EU-maiden kanssa ja sitten tihrustellaan pelkästään niitä saatuja keskiarvolukemia. Jos näin tehtäisiin, Suomalaisen nimelliset per lärvi tulot putoaisivat Italian tasolle, tuloerot kasvaisivat ja inhimillisen kehityksen indeksin lukema vastaisi Viroa.

Samaa logiikkaa on myös ihan perusteltua soveltaa noin muutoinkin, aivan vastaavasti suuria eroja löytyy muidenkin mantereiden sisältä ja isojen valtioiden (esim. Intia ja Kiina) sisältä.

ps. Kaikesta kauhistelusta huolimatta asiat kuitenkin suttaantuvat tällä hetkellä noin yleisesti ottaen positiivisempaan suuntaan maailmassa, monessa Afrikankin maassa.

Hans Rosling: The good news of the decade?

[Aldaron]

Koko keskustelu kai on helpointa ymmärtää siten, että Suomessa ja muuallakin pohjoisessa sivistyneiden ihmisten kuuluu huolehtia ennen kaikkea siitä, että meitä itseämme tyhmemmät ja vastuuttomammat eivät joudu hankaluuksiin ja vastaamaan itsestään. Siksi turvaverkot kaikille (muille paitsi asiansa hoitaville). Liekö jonkinlaista ylemmyydentuntoa, toisin kuin esim USAssa. Mitä pienempi porukka, sen helpommin saa suvaitsevilta irtopisteitä kun huolehtii heistäkin (eikä ainakaan muutoinkin toimeen tulevista).

Se on itse asiassa vielä laajempi kysymys. Onhan USA:ssakin jonkinlainen sosiaaliturva kaikkein köyhimmille. Oleellisin ero USA:n ja Pohjoismaiden välillä on se, että valtaosa jenkeistä joutuu maksamaan itsensä kipeäksi jos

a) sairastuu vakavasti (vakuutukset eivät yleensä ole käytännössä kovin kattavia) ja

b) jos haluaa itselleen tai lapsilleen hyvän koulutuksen. Yhteiskunnan omistamien koulujen taso on laskenut vuosikymmenestä toiseen, joten moni haluaisi sijoittaa lapsensa yksityiskouluun. Yliopistojen (myös valtionyliopistojen) lukukausimaksut ovat nousseet sitä tahtia, että keskivertojenkin on nykyisin hankalampaa kustantaa lastensa koulutus kuin joitakin vuosikymmeniä sitten. Opintojen kustantamiseksi (ja sairaalalaskun maksamiseksi) voi tietysti ottaa lainaa, mikä on asuntolainojen lisäksi ollut myötävaikuttamassa siihen, että amerikkalaiset ovat sekä (keskimäärin) yksilöinä että kansakuntana veloissa korviaan myöten.

Jenkit kuitenkin tuntevat Euroopan ja yleensäkin ulkomaiden oloja hyvin huonosti (poikkeuksena älymystö), joten monet heistä on helppo saada uskomaan, että heidän yhteiskuntansa toimii muka paremmin kuin esimerkiksi Pohjoismaat, puhumattakaan Kanadasta, jota huomattava osa jenkeistä pitää eräänlaisena arktisena Kuubana...

[sivullinen.]

Kirjoitus oli täyttä puppua. Ei Oslossa mikään pitsa maksa 25e-35e. StadinKundi perustelee Sveitsin huonoa sijoitusta sillä että sieltä käydään ostelemassa Saksassa, ja artikkeli perustelee Norjan kurjuutta sillä että käydään ostoksilla Ruotsissa: Ei sama syy voi olla sekä puolesta että vastaan. Eivät norjalaiset köyhyyttään Ruotsissa käy, vaan säästäväisyyttään. Eikä katujen liimanhaistelijoiden määrä ole köyhyyden merkki vaan kurjien ihmiskohtaloiden. Vääristelevä artikkeli. Varmasti siinä hippu totuuttakin mutta valheen keskeltä sitä on vaikea seuloa.

[Alfresco]

Siinä ei ole mitään ihmettelemistä, että maailman rikkain maa on maailman rikkain maa. Jos tosta tekstistä jotain tahtoo kommentoida, niin sitten sitä että mihin helkkariin meillä oikein saadaan verorahat kulutettua.

Ja ennen kuin kukaan sanookaan, niin maahanmuutto ei tods riitä selitykseksi. Jossain on musta aukko, tai sitten, kuten luultavampaa on, ihan joka kohdasta vuotaa kaikenlaiseen älyttömään tehottomuuteen.

Maahanmuutto ei teitenkään selitä tuloeroja pohjolan ja Amerikan välillä, ei ainakaan vielä.

USA:n taloudellinen voima on perua monesta seikasta kuten mm.:

- Kohtalaisen liberaali yrityselämä.
- Erittäin positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen.
- Erittäin suuret markkinat.
- Pienemmät tulonsiirrot ja sen myötä maltillisempi verotus.

Muitakin tekijöitä toki on kuten suuri puolustusvoima kaikkine alihankintaketjuineen, joka generoi julkisia tulonsiirtoja yksityiselle sektorille.

USA:lla on siis rakenteellisia tekijöitä, joihin Suomi ei voisi omalta osaltaan vaikuttaa vaikka haluaisi. Esim. juuri valtavat markkinat aihetuttavat sen, että kohtalaisen pienikin yritys nauttii potentiaalisesti laajasta asiakaskunnasta. Suomessa ei voi saada yli 5,3 miljooaa asiakasta. USA:ssa tämä asiakaskunta löytyy jo yhdestä kaupungista.
Siitä huolimatta Suomi ja pohjola voisi pelaa korttinsa toisin koska emme ole rakenteellisesti köyhiä vaan oleme itse tehneet itsemme köyhiksi.

Sosialismiin perustuva "hyvinvointivaltio" on tuhlaava mitä tulee rahan käyttöön. Suomen BKT:sta 43% palaa veroihin (v. 2009), USA:ssa 27%.
Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan luo kovin paljon materiaalista hyvinvointia vaan se on pikemminkin suuri vakuutusyhtiö, joka takaa erilaisia etuuksia kansalaisille. Tällaiset etuudet ovat mm. korkea irtisanomisssuoja, hyvin edullinen sairas-, lasten- ja vanhustenhoito, pitkät vapaat, korkeat tuet jne. Samalla se korottaa palvelujen ja tavaran hintaa niin, ettei kansa pysty niitä kulutta samassa mitoissa kun vaikkapa USA:ssa eli reaaliansiot ovat heikot.

Hyvinvointivaltio on siis alkanut tarkoittaa turvaverkkoa eikä aitoa hyvinvointia. Se on enemmän mielenrauhaa kun varakkuutta. Tällaisten turvaverkkojen rakentaminen on erittäin kallista koska niiden ylläpito maksaa ja ne myös jähmettävät yksityisen talouden vähentäen sen tuottavuuden. Mitä enemmän turvaa rakennamme, sen tehottomaksi talous muuttuu ja reaaliansiot laskevat.

Kaikki tämä on puhtaasti poliittinen valinta. Suomen kansa on turvallisuushakuinen ja äänestää sen takia sellaisia poliitikkoja valtaan, jotka lupaavat rakentaa sille lisää turvaverkkoja, jotka maksetaan kollektiivisesti. Suomalainen siis siirtää elämisensä riskit valtiolle, eli muille kansalaisille, ja olettaa, että hänestä pidetään huolta jos jotain tapahtuu. Suomalainen ei siis itse ole valmis varautumaan huonoille päiville vaan hän siirtää ongelmat muille.

Tämän sosiaalipopulismin myötä koko poliittinen kenttämme on muuttunut vasemmistolaiseksi koska se näyttäisi olevan ainoa poliittinen suuntaus mistä on ääniä haettavissa. Sama koskee muutakin pohjolaa.