2011-10-26 Osa turvapaikanhakijoista maksaa salakuljetuksensa sosiaalituella

[ämpee]

Kuinkahan saataisiin selville, kuinka paljon "harkinnanvaraisista" sosiaalimaksuista on livahtanut maastamme pyssyporukoiden iloksi ?

Sellainen henkilö jolla on varaa lähetellä sosiaalirahaa ulkomaille, ei noita sosiaalirahoja todella vailla ole.

[Roope]

Henkilö, joka hakee turvapaikkaa, ei oleskele maassa laittomasti. Pakolaissopimuksen 31. artiklan ja Suomen rikoslain (17.luku 7 §) mukaan pakolaista ei tule rangaista luvattomasta maahantulosta. Sillä, saapuuko turvapaikanhakija oikeilla tai väärennetyillä papereilla, ei ole vaikutusta mahdollisen suojelun myöntämiseen.

Näinhän se on. Esimerkiksi suojelun tarpeella tai viranomaisille valehtelemisella ei ole vaikutusta oleskelun laillisuuteen. Riittää, että laittomin keinoin maahan saapunut henkilö ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi, kun törmää viranomaisiin.

[Veikko]

Kuinkahan saataisiin selville, kuinka paljon "harkinnanvaraisista" sosiaalimaksuista on livahtanut maastamme pyssyporukoiden iloksi ?

Sellainen henkilö jolla on varaa lähetellä sosiaalirahaa ulkomaille, ei noita sosiaalirahoja todella vailla ole.

Kannattaa ohimennessään vilkaista minkälainen porukka noita money transfer paikkoja käyttää. Vaikkapa Kalliossa rahan lähettelijät ovat melkoiselta osaltaan äidinkieltään lukuunottamatta kielitaidotonta porukkaa, mikä tuskin käy minkäänlaisessa työssä - rahaa kuitenkin riittää, paitsi selvästi omaan viihtymiseen, niin lähetettäväksi rakkaille sukulaisille ja ties mille muulle porukalle. Ei sitten niin millään pahalla muuten, mutta kun olen tässä omalta osaltani maksumiehenä.

[Olli Immonen]

Sisäministeri Päivi Räsänen on vastannut eduskunnassa 21.11.2011 aiemmin esittämääni kirjalliseen kysymykseen koskien turvapaikanhakijoiden salakuljetusten maksamista vastaanottorahalla seuraavaa:

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kotimaastaan sotaa, vainoa ja turvattomuutta pakenevat ihmiset turvautuvat usein ihmissalakuljetukseen, koska muita keinoja ei ole. Turvapaikkaa voi hakea vasta, kun on saapunut kohdemaahan. Jos henkilötietoja koskevia asiakirjoja ei kotimaassa ole luotettavasti saatavilla, monet turvautuvat väärennettyihin asiakirjoihin ja ihmissalakuljetukseen.

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011 , vastaanottolaki) tuli voimaan syyskuussa 2011. Lain 19 §:n mukaan turvapaikanhakijalle myönnetään vastaanottoraha ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi. Raha annetaan vain henkilölle, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, muista tuloistaan tai varoistaan, itseensä nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Vastaanottorahan tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Säännöksen taustalla on perustuslain 19 §:ssä jokaisen oikeudeksi taattu välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi vastaanottolakia koskevassa lausunnossaan (59/2010 vp), että sääntely on merkityksellistä perustuslain 19 §:n kannalta.

Eduskunta päätti turvapaikanhakijoille maksettavan vastaanottorahan määrästä hyväksyessään vastaanottolain keväällä 2011. Määrä pidettiin sillä tasolla, johon turvapaikanhakijoiden saaman toimeentulotuen rahana maksettavaa osa oli pudotettu vuonna 2010. Taso on siis toimeentulotukea noin 30 % alhaisempi, koska hakijat saavat osan tuesta hyödykkeinä vastaanottokeskuksissa. Esimerkiksi yksin asuvan vastaanottoraha on noin 290 euroa kuukaudessa. Rahalla on katettava ruokamenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen ja puhelimen käytöstä aiheutuvat menot ja vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Jos vastaanottokeskus järjestää ateriat, yksin asuvan vastaanottoraha on noin 85 euroa kuukaudessa.

Ilman huoltajaa olevien lasten taloudelliseen tukeen tehtiin uuden vastaanottolain myötä merkittävä muutos. Oli esitetty epäilyjä, että lapset lähettäisivät osan heille maksetusta toimeentulotuesta ulkomaille, mikä ei luonnollisesti ollut tuen tarkoitus. Syyskuussa voimaan tullut vastaanottolaki mahdollistaa sen, että lapsille maksetaan vastaanottorahan sijasta käyttörahaa. Pääsääntöisesti lapset saavat nykyisin välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon hyödykkeinä vastaanottokeskuksissa ja rahana vain taskurahaa, joka on alle 16-vuotiaalle kuukautta kohti enintään 25 euroa ja 16 vuotta täyttäneelle 45 euroa.

Vastaanottoraha on tarkoitettu käytettäväksi toimeentuloon Suomessa ja se on mitoitettu sen mukaisesti. Jos yksittäistapauksessa tulee ilmi, että rahan myöntäminen on perustunut esimerkiksi tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tuen tarpeesta, voidaan se periä takaisin.

Ihmissalakuljetusta tulee ehkäistä kaikin mahdollisin käytettävissä olevien keinoin. Sen syyt ovat kuitenkin hyvin monitahoiset ja syistä useimmat liittyvät salakuljettajien palveluja käyttävien ihmisten koti- ja lähtömaiden tilanteeseen. Suomi onkin pitänyt tärkeänä tukea meille tulevien turvapaikanhakijoiden lähtömaiden, niiden lähialueiden ja kauttakulkumaiden kehitystä sekä auttaa pakolaisia lähellä heidän kotimaitaan.

Hallitus seuraa tarkasti vastaanottolain vaikutuksia ja erityisesti vastaanotto- ja käyttörahaan liittyvien muutosten merkitystä. Jos vastaanottojärjestelmässä on vetotekijöitä, jotka houkuttelevat maahan perusteettomia turvapaikanhakijoita, siihen tulee puuttua. Lisäksi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa edellytetään lainsäädännön kehittämistä ihmiskaupan torjumiseksi kaikissa muodoissaan, ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi.

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2011

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

[normi]

Lain 19 §:n mukaan turvapaikanhakijalle myönnetään vastaanottoraha ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi. Raha annetaan vain henkilölle, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, muista tuloistaan tai varoistaan, itseensä nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla.

Immonen, voisit kysyä koko hallitukselta, että minkä vitun takia suomalainen nuori ei saa välttämättä yhtään mitään, jos ei ole kyennyt valmistumaan ja työkkäristä on luvassa vain karensseja, jos ei suostu johonkin höpöhöpökurssiin ja toimi kirjaimellisesti kuten käsketään. (eli ei suostu nöyryytettäväksi) sossusta et saa rahaa, jos tilille tulee tuloja (siis mitään tuloja) kaveri siirtää kympin, äiti jotain, mummo... voitat pokerissa tms. (vaikka pelaat saman tien ja jäät tappiolle) niin kas sullahan ON tuloja. no äiti varmaan antaa ettei kuole nälkään. Ja jos on luottotiedot menny ei saa kämpää...

Että miksi vitussa ulkomaalainen on arvokkaampi kuin suomalainen? Miksi sitä ihmisarvoa ei ole suomalaisella?

(voit jättää nuo vitussa sanat pois, vaikka ne kuvaavat asian luonnetta varsin hyvin)

[nuiv-or]

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011 , vastaanottolaki) tuli voimaan syyskuussa 2011. Lain 19 §:n mukaan turvapaikanhakijalle myönnetään vastaanottoraha ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi. Raha annetaan vain henkilölle, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, muista tuloistaan tai varoistaan, itseensä nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Vastaanottorahan tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Säännöksen taustalla on perustuslain 19 §:ssä jokaisen oikeudeksi taattu välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi vastaanottolakia koskevassa lausunnossaan (59/2010 vp), että sääntely on merkityksellistä perustuslain 19 §:n kannalta.

Eduskunta päätti turvapaikanhakijoille maksettavan vastaanottorahan määrästä hyväksyessään vastaanottolain keväällä 2011. Määrä pidettiin sillä tasolla, johon turvapaikanhakijoiden saaman toimeentulotuen rahana maksettavaa osa oli pudotettu vuonna 2010. Taso on siis toimeentulotukea noin 30 % alhaisempi, koska hakijat saavat osan tuesta hyödykkeinä vastaanottokeskuksissa. Esimerkiksi yksin asuvan vastaanottoraha on noin 290 euroa kuukaudessa. Rahalla on katettava ruokamenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen ja puhelimen käytöstä aiheutuvat menot ja vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Jos vastaanottokeskus järjestää ateriat, yksin asuvan vastaanottoraha on noin 85 euroa kuukaudessa.

Ilman huoltajaa olevien lasten taloudelliseen tukeen tehtiin uuden vastaanottolain myötä merkittävä muutos. Oli esitetty epäilyjä, että lapset lähettäisivät osan heille maksetusta toimeentulotuesta ulkomaille, mikä ei luonnollisesti ollut tuen tarkoitus. Syyskuussa voimaan tullut vastaanottolaki mahdollistaa sen, että lapsille maksetaan vastaanottorahan sijasta käyttörahaa. Pääsääntöisesti lapset saavat nykyisin välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon hyödykkeinä vastaanottokeskuksissa ja rahana vain taskurahaa, joka on alle 16-vuotiaalle kuukautta kohti enintään 25 euroa ja 16 vuotta täyttäneelle 45 euroa.

Vastaanottoraha on tarkoitettu käytettäväksi toimeentuloon Suomessa ja se on mitoitettu sen mukaisesti. Jos yksittäistapauksessa tulee ilmi, että rahan myöntäminen on perustunut esimerkiksi tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tuen tarpeesta, voidaan se periä takaisin.

Uutta kysymystä perään: miksi vastaanottoraha on toimeentulotuki - 30 %, kun suomalaiselta leikataan 20 - 40 %, eli pienimillään 252 eur. Ja yllätys Räsäselle: perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Eikä vokista saa suomalainen yhtään mitään.

19 § Vastaanottoraha

Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, muista tuloistaan tai varoistaan, itseensä nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla.

Vastaanottorahan perusosa kattaa vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen ja puhelimen käytöstä aiheutuvat menot ja vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot sekä ruokamenot silloin, kun vastaanottokeskus ei järjestä ateriapalvelua.

Täydentävä vastaanottoraha kattaa henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat tarpeellisiksi harkitut menot.

Eli tuossakin on harkinnanvarainen mahdollinen: kuinka moni saa tätä, ja kuinka paljon?

20 §
Vastaanottorahan määrä

Vastaanottorahan määrä on vastaanottorahan perusosalla katettavien menojen ja vähäistä suurempien terveydenhuoltomenojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus.

Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 290 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 85 euroa;

2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä 245 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 70 euroa;

3) perheensä kanssa asuvalla lapsella 185 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 55 euroa.

Vastaanottorahaa hakevan ja hänen perheensä tulot ja varat otetaan huomioon vastaanottorahaa myönnettäessä toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetyllä tavalla.

21 §
Käyttöraha

Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, johon sisältyvät 19 §:ssä tarkoitetut vastaanottorahan perusosalla ja täydentävällä vastaanottorahalla katettavat menot ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Ilman huoltajaa olevan alle 16-vuotiaan lapsen käyttöraha kuukautta kohti on 25 euroa ja 16 vuotta täyttäneen 45 euroa. Käyttöraha voi olla myös tätä pienempi, jos se on perusteltua lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen.

Aka, kun vok ei järjestä täyttä ylläpitoa, raha on 185 eikä 25/45 eur.

Vaadimme tietää,
- kuinka moni saa 290 eur ja kuinka moni saa 85 eur.
- jokaikinen tuen saaja taulukkomuodossa. Olen varma, että nuo nostavat kaikki 290 eur naama + 185/lapsi. Niitä ruokiahan eivät syö.

Edit: Niin, ja kun on se oleskelulupa taskussa, ei sotaa ja vainoa pakenevat enää kuulu tuon vastaanottolain piiriin, vaan toimeentulolain. Eli se 420,- + harkinnanvaraiset + vuokra.

24 § Ulosotto- ja siirtokielto

Vastaanotto- ja käyttörahaa ei saa ulosmitata. Sopimus, jolla vastaanotto- tai käyttöraha siirretään toiselle henkilölle, on mitätön.
25 § Sosiaalipalvelut

Kansainvälistä suojelua hakevalla, tilapäistä suojelua saavalla ja ihmiskaupan uhrilla, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, on oikeus saada sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 §:ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja, jos sosiaalihuollon ammattihenkilö arvioi ne välttämättömiksi sinä aikana, jona henkilö on oikeutettu vastaanottopalveluihin.

Sosiaalihuoltolain 18 §:ssä tarkoitettua sosiaalityötä tekee vastaanottokeskuksessa sosiaalihuollon ammattihenkilö. Työhön kuuluu neuvontaa, ohjausta, sosiaalisten ongelmien selvittämistä ja muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta.

26 § Terveydenhuoltopalvelut

Kansainvälistä suojelua hakevalla ja ihmiskaupan uhrilla, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, on oikeus saada terveydenhuoltopalveluja siten kuin terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:ssä ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 3 §:n 2 momentissa säädetään sekä oikeus saada terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia muita terveyspalveluja.

Tilapäistä suojelua saavalle sekä kansainvälistä suojelua hakevalle lapselle ja ihmiskaupan uhrille, joka on lapsi ja jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, annetaan terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa.

27 § Tulkitseminen ja kääntäminen

Vastaanottokeskuksen on huolehdittava tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos keskuksen asiakas ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi tässä laissa tarkoitetussa asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Vastaanottokeskus huolehtii mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta tai kääntämisestä myös muussa asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa.

Asia voidaan tulkita tai kääntää kielelle, jota asiakkaan voidaan perustellusti olettaa ymmärtävän.

Hallintotuomioistuimen velvollisuudesta huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä säädetään hallintolainkäyttölaissa.

Tuo laki on täyttä paskaa.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110746

[Roope]

Sisäministeri Päivi Räsänen on vastannut eduskunnassa 21.11.2011 aiemmin esittämääni kirjalliseen kysymykseen koskien turvapaikanhakijoiden salakuljetusten maksamista vastaanottorahalla seuraavaa:

Kysymyshän kuului:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta laittomien maahantulijoiden salakuljetuksia ei maksettaisi enää jatkossa Suomen sosiaalituella ja aikooko hallitus kiristää lainsäädäntöä siten, ettei ihmisten salakuljetus olisi enää houkuttelevaa?

Ja vastaus tiivistettynä:
Hallitus ei aio ryhtyä mihinkään toimiin, eikä aio kiristää lainsäädäntöä.