2011-11-09 Yle: Kunnat välttelevät kiintiöpakolaisia (mukana Mäntyharju)

[skrabb]

Uutiset Yle Areena 9.11. klo 18.00
http://areena.yle.fi/video/1320857754069 (alkaen n. 09.42)

Kunnat välttelevät kiintiöpakolaisia
julkaistu to 3.11. klo 16:50, päivitetty tänään 9.11. klo 18:37

Suomeen hyväksyttyjen niin sanottujen kiintiöpakolaisten vastaanotto kangertelee. Syynä on se, että kunnat eivät suostu ottamaan pakolaisia vastaan. Tällä hetkellä pakolaisleireillä odottaa jo nelisensataa pakolaista, joista osa on hyväksytty Suomeen jo vuosia sitten.
Eduskunta on jo kymmenen vuoden ajan päättänyt ottaa Suomeen vuosittain 750 kiintiöpakolaista. Otettavat pakolaiset valitaan paikan päällä pakolaisleireillä, joilta valitut siirretään suoraan vastaanottavaan suomalaiskuntaan.
Yhtälössä on kuitenkin yksi ongelma: suurin osa Suomen kunnista ei ole halukas ottamaan pakolaisia vastaan. Näin siitäkin huolimatta, että valtio sitoutuu maksamaan pakolaisista aiheutuvat kulut neljän vuoden ajan.

Tällaisia Suomeen valittuja, mutta kuntapaikkaa odottavia pakolaisia, on parhaillaan pakolaisleireillä odottamassa jo nelisensataa. Osa pakolaisista on valittu jo vuonna 2008.

Itä-Suomessa maahanmuuttoasioista vastaavan Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikön Lisbeth Mattssonin mielestä tilanne alkaa olla Suomen kansainvälisen maineen kannalta jo kiusallinen.
- Suomi on sitoutunut eduskunnan päätöksellä vastaanottamaan, mutta tulppa on valitettavasti tällä hetkellä kuntaan siirtymisessä. Tämä on ennen kaikkea kansainvälisesti arvioituna erittäin hankala kysymys.

Suomessa vuodesta toiseen vajaat kiintiöt

Suomen mainetta ei paranna se, että myös vuosittainen 750 pakolaisen kiintiö jää vajaaksi. Asia paljastuu Maahanmuuttoviraston tilastoista, joiden mukaan Suomeen ei ole vuosina 2003 - 2010 valittu kertaakaan kaikkia kiintiöön kuuluvia pakolaista.
Määrä jäi esimerkiksi viime vuonna 116 pakolaista vajaaksi, vaikka kiintiöön on laskettu mukaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esittämät 63 hätätapausta.
- Tässä tulee säröä Suomen maineelle. Erityisen sääli se on kuitenkin todellista hätää kärsivien pakolaisten kannalta, jotka odottavat kuntapaikkaa pakolaisleireillä, sanoo Lisbet Mattsson.

Odotus kasvaa Mäntyharjulla

Tilastoja kaunistaa omalta osaltaan eteläsavolainen Mäntyharjun kunta, jossa parhaillaan valmistaudutaan ottamaan vastaan kunnan ensimmäiset kiintiöpakolaiset. Runsaan 6 000 asukkaan kuntaan on marraskuussa tulossa 25 irakilaista, joille kuntalaiset ovat jo etukäteen keränneet valtavan määrän tavaraa.
Vaatteiden ohella koossa on mm. astioita ja huonekaluja, joita SPR:n kouluttamat tukiryhmäläiset ovat lajitelleet jo päiväkausien ajan.
- Tässä on valinnanvaraa, naurahtaa lajittelupuuhissa oleva Anneli Saarinen, yksi Mäntyharjun pakolaisten tukiryhmän noin neljästäkymmenestä jäsenestä.
- Mäntyharjulla on jo ennestään monta perhettä, jotka tarvitsevat näitä tavaroita. Osa tavaroista menee heille.

Arvot puntariin

Entä kuinka pyytettömästi kunnat pakolaisia sitten ottavat, jos ylipäätään ottavat? Ainakin Mäntyharjulla osa kuntalaisista uskoo, että pakolaisten ottamisessa raha ratkaisi päätöksenteossa enemmän kuin inhimilliset syyt.
- Minulla ei ole minkäänlaista harhakuvaa kunnan päättäjien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, täräyttää tukiryhmään kuuluva Timo Kuoksa.
- Ihmisiä, jotka tarvitsevat apua, pitää auttaa. Tämä auttamisen halu ei näy kunnan talousarviossa millään tavalla.
Samaa mieltä on Mäntyharjun kunnanhallituksessa istuva Tanja Hartonen-Pulkka (sd), joka vastusti pakolaisten ottamista kuntaan, mutta jonka kanta hävisi tiukassa valtuuston äänestyksessä.
- Epäilen sitä inhimillisyyttä vahvasti. Esimerkiksi huostaanotot ovat kunnassa lisääntyneet ja vanhustenhoito on tällä hetkellä retuperällä. Omat asiat pitäisi panna ensin kuntoon.
Häntä julkilausutut motiivit epäilyttävät.
- Bisneksenäkin sitä voi ajatella.

Kunnan uusi pakolaistyönohjaaja Eija Emerenini myöntää, että valtion rahoituksella on asiassa ratkaiseva osa.
[...]

Koko juttu:
http://yle.fi/alueet/savo/2011/11/kunnat_valttelevat_kiintiopakolaisia_2997056.html

[Marko Parkkola]

Voi ei! Maine menee, kun kiintiö jää vajaaksi. Emmekö nyt pääsee niihin päättäviin pöytiin?

[foobar]

Aito kysymys: onko kuntien tukirahat joltain osaltaan viritetty niin, että puhtaiden kiintiöimättömien huijareiden (esim. somalit) vastaanotto on kunnille kannattavampaa kuin kiintiöön erikseen lähtöpaikassa valikoitujen pakolaisten majoittaminen? Humanitäärisen maahanmuuttobisneksen yhteydessä ei yllättäisi minua.

[AstaTTT]

Ihmisiä autetaan parhaiten niin lähellä lähtöaluetta kuin mahdollista, jotta tilanteen rauhoittuessa paluu on mahdollisimman vaivaton. Jos paluu ei ole mahdollinen, sijoituspaikka tulisi etsiä mahdollisimman samankaltaisesta kulttuurista, jotta kotoutus onnistuu mahdollisimman hyvin.

Koko pakolaispolitiikka pitäisi miettiä maailmanlaajuisesti uusiksi.

[Roope]

Jutussa ei uhrattu ajatustakaan sille, miksi kunnat eivät ole halukkaita tarjoamaan lisää kuntapaikkoja. Ei myöskään sille, että 750 vuotuiselle kiintiöpakolaiselle on ollut ja on edelleen aivan tarpeeksi sijoituspaikkoja, mutta turvapaikanhakijat ja heidän omaisensa vievät niistä valtaosan. Kunnilla on kädet täynnä, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa. Eduskunta ei ole tietääkseen ongelmasta, vaan jatkaa kiintiöpakolaisten buukkaamista, vaikka he jäävät yhä useammin yhä pitenevään jonoon odottamaan vapaata kuntapaikkaa. Etenkin kymmenhenkisten perheiden sijoittaminen on liki mahdotonta, joten heitä ei pitäisi enää valita ollenkaan.

Eduskunta on jo kymmenen vuoden ajan päättänyt ottaa Suomeen vuosittain 750 kiintiöpakolaista.
[...]
Yhtälössä on kuitenkin yksi ongelma: suurin osa Suomen kunnista ei ole halukas ottamaan pakolaisia vastaan.

Miksi kansanedustajat hakkaavat vuodesta toiseen päätä seinään? Eihän niitä kiintiöpakolaisia eduskuntataloon sijoiteta, vaan kuntiin, ja kunnat eivät halua ottaa nykyistä määrää vastaan, vaikka maksettavia korvauksia korotettiin hiljattain puolella. Systeemi on rikki.

- Suomi on sitoutunut eduskunnan päätöksellä vastaanottamaan, mutta tulppa on valitettavasti tällä hetkellä kuntaan siirtymisessä. Tämä on ennen kaikkea kansainvälisesti arvioituna erittäin hankala kysymys.
[...]
Suomen mainetta ei paranna se, että myös vuosittainen 750 pakolaisen kiintiö jää vajaaksi. Asia paljastuu Maahanmuuttoviraston tilastoista, joiden mukaan Suomeen ei ole vuosina 2003 - 2010 valittu kertaakaan kaikkia kiintiöön kuuluvia pakolaista.
[...]
- Tässä tulee säröä Suomen maineelle. Erityisen sääli se on kuitenkin todellista hätää kärsivien pakolaisten kannalta, jotka odottavat kuntapaikkaa pakolaisleireillä, sanoo Lisbet Mattsson.

Ei tule minkäänlaista säröä, sillä useimmissa maissa ei ole kuultukaan kiintiöpakolaisista. Vain harva maa maailmassa tai Euroopassakaan ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Suomen osuus EU-maiden vastaanottamista kiintiöpakolaisista on reilut kymmenen prosenttia.

En tiedä mihin tilastoihin tuossa viitataan, mutta minulla on sellainen sisäasiainministeriön tilasto vuodelta 2010, jonka mukaan tulijoita on ollut vuosina 2000, 2005 ja 2009 yli 750, useimpina vuosina kylläkin alle. Tämä taas johtuu Suomen kiintiöpakolaissysteemistä, joka ei salli kiintiön tasaamista useamman vuoden yli. Jos jonkun jo hyväksytyn muutto menee vuoden lopulla mönkään, niin sen vuoden kiintiö jää vajaaksi.

[Late]

Missä viipyy jonkun PS:n edustajan aloite/keskustelunavaus 750 kiintiöpakolaispaikan leikkaamisesta vaikka 250:een? Vaihtoehdoksi voisi sitten tarjota toissijaiseen suojeluun perustuvien oleskelulupien myöntämisen selvää kiristämistä ja siinä samassa perheenyhdistämisedellytysten kiristämistä. Räsäsen teettämän selvityksen johtaminen kiristyksiin ei ole mitenkään selvää.

Tällä hetkellähän tilanne on juuri kuten Roope mainitsi että turvapaikanhakijat tukkivat järjestelmän. Omaehtoinen muutto kuntiin ja siihen perheenyhdistäminen perään. Miksi mikään kunta haluaisi tällaisessa tilanteessa tarjota paikkoja kiintiöpakolaisille kun kultamunia saattaa milloin tahansa saapua kuntaan ihan pyytämättäkin?

Ja eiköhän sitä jonkun itsensä maahanmuutolla suohon upottavan Ruotsin mahdollinen moralisointi kansainvälisestä vastuusta kestetä.

[Roope]

Hallituksen esityksessä kotoutumislain muuttamiseksi ehdotetaan, että kuntakorvauksia voidaan maksaa kunnalle myös silloin, kun oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija siirtyy kuntaan omaehtoisesti vastaanottokeskuksen ohjaamana tai itsenäisesti. Korvauksen maksaminen tällaisista henkilöistä on sinänsä perusteltua, mutta ongelmallista on se, että tällä muutoksella valtio ikään kuin "virallistaa" kuntien kannalta vaikean omaehtoisen ja itsenäisen muuton. Korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin lain mukaan kunnan kotouttamisohjelmaa sekä sopimusta ELY-keskuksen kanssa. Omaehtoinen ja itsenäinen muutto lisää ongelmia kuntien asuntopalveluissa ja sosiaali- ja terveystoimessa.

Kuntaliiton lausunto 9.11.2011

Kunnat ovat pinteessä, kun sisäministeriö on ryhtynyt suosimaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden "omaehtoisia muuttoja", jolla ohitetaan kokonaan käytössä oleva kuntapaikkajärjestelmä, mutta silti ihmetellään, miksi kunnat eivät halua tarjota nykyistä enempää sijoituspaikkoja kiintiöpakolaisille.

[Roope]

Samasta aiheesta ja näkökulmasta Keski-Suomen aluetoimitus:

Suomi ottaa vuosittain periaatteessa 750 kiintiöpakolaista. Käytännössä näin montaa ei kuitenkaan oteta, sillä vuodesta 2003 Suomi ei ole kertaakaan valinnut kiintiötään täyteen ja satoja jo valittuja odottaa edelleen leirillä paikkaa Suomesta.

[...]

Kinnula teki kielteisen pakolaispäätöksen alkuvuodesta 2011. Julkilausutut syy olivat, että kunta on liian pieni, liian syrjässä ja että kuntalaisia ei oltu kuultu riittävästi.

- Osittain siellä oli havaittavissa ilmapiirillisiä asenteita, ongelmiakin jopa. Oli myös pelkoa siitä mitä tämä aiheuttaa kinnulalaisten keskuudessa ja miten tämä olisi vaikuttanut uusien tulijoiden vastaanottoon, että saattavatko he kokea jotakin kielteistä, sanoo Marisel Soto Godoy, joka oli mukana neuvotteluissa Kinnulan kanssa.

YLE Keski-Suomi: Pakolaisille ei löydy sijaa Suomesta

Myöskään Keski-Suomessa ei mietitty, miksi 750 kiintiöpakolaista on ollut viime vuosina niin vaikea sijoittaa, vaikka vuosittain aukeavia kuntapaikkoja on ollut paljon tätä enemmän.

[nimetönkeskustelija]

Mitä jos tehtäisiin niin, että itse Suomeen saapuneet ihmissalakuljettajien tänne elintasopakolaisiksi roudaamat henkilöt karkoitettaisiin välittömästi. Tällöin voisimme keskittyä oikeisiin pakolaisiin ja heille riittäisi myös paikkoja.

Nythän tiedetään että ylivoimaisesti suurin osa turvapaikanhakijoista on tänne itse tulleita. Tällöin varsinaisilta pakolaisleireiltä kerätyille ei enää löydy paikkoja kun elintasoshoppaajat spämmäävät järjestelmän tukkoon.

[FadeAway]

Ensin pakolaisille, sitten muille.

Jos ei jo "kiintiö"paikan saaneita pakolaisia saada sijoitettua, eikö kannattaisi ensi vuodeksi laskea kiintiötä, vaikka väliaikaiseksi päätökseksi, jotta jonoa saadaan purettua?

[Tsaimai]

"Omaehtoinen ja itsenäinen muutto lisää ongelmia kuntien asuntopalveluissa ja sosiaali- ja terveystoimessa."

Miten voi muuttaa kuntaan, ellei ole asuntoa ko. kunnassa. Riittääkö, että menen Kauniaisiin ja sanon, että "tulin sitten kuntalaiseksi. Järjestäkää kämppä ja toimeentulotukea"? Jonka jälkeen kunta on velvollinen ottamaan minut armolliseen huomaansa.
Riittääkö posterestanteosoite kuntalaiseksi pääsemiseen?

[Melbac]

"Omaehtoinen ja itsenäinen muutto lisää ongelmia kuntien asuntopalveluissa ja sosiaali- ja terveystoimessa."

Miten voi muuttaa kuntaan, ellei ole asuntoa ko. kunnassa. Riittääkö, että menen Kauniaisiin ja sanon, että "tulin sitten kuntalaiseksi. Järjestäkää kämppä ja toimeentulotukea"? Jonka jälkeen kunta on velvollinen ottamaan minut armolliseen huomaansa.
Riittääkö posterestanteosoite kuntalaiseksi pääsemiseen?

Toi omaehtoinen muutto taitaa tarkoittaa sitä että kunta josta ovat tulleet maksavat esim helsingissä sijaitsevan kämpän takuuvuokrat ja ensimmäisen kuukauden jonka jälkeen se sitten siirtyy helsingin sossun asiakkaaksi.Toi postirestante taitaa riittää myös.