2011-10-29 HS: Pakolaisilla on oikeus perheenyhdistämiseen

[matti]

Jöötiä suoraan mokuklusterin ytimestä:

Pakolaisilla on oikeus perheen yhdistämiseen

"Mielenterveyden ja kotoutumisen kannalta mahdollisuus elää oman perheen kanssa on olennaista kenelle tahansa, joka muuttaa toiseen maahan."

Leena-Kaisa Åberg

Keskustelussa on vaadittu kansainvälistä suojelua Suomesta saaneiden henkilöiden perheenyhdistämisoikeuden kaventamista. Tätä vaatii myös sisäministeri Päivi Räsänen (kd) (HS Kotimaa 25. 10.).

Vaikka ulkomaalaislaki erottelee tarkasti eri statukset, joilla kansainvälistä suojelua voi Suomessa saada, on kyse käytännössä pakolaisista. Suojelua saavat henkilöt, jotka eivät turvallisesti voi palata kotimaahansa esimerkiksi vainon, aseellisen konfliktin tai muiden vakavien ihmisoikeusloukkausten uhkan takia.

Käytännössä perheet usein hajoavat pakolaistilanteissa. Siitä syystä pakolaisten perheenyhdistäminen on keskeinen osa suojelujärjestelmää. Myös mielenterveyden ja kotoutumisen kannalta mahdollisuus elää oman perheen kanssa on olennaista kenelle tahansa, joka muuttaa toiseen maahan.

Suomen perheenyhdistämislainsäädäntöä on pakolaisten osalta kiristetty edellisen hallituksen aikana. Matkakorvauksia on supistettu, kasvattilapsen määritelmää on tiukennettu ja 18 vuotta perheenyhdistämisprosessin aikana täyttävät ilman huoltajaa saapuneet pakolaisnuoret eivät enää ole oikeutettuja perheenyhdistämiseen.

Ensi vuoden alussa tulee voimaan muutos, jonka jälkeen perheenyhdistämistä ei voi enää hakea Suomessa asuva perheenjäsen. Hakemuksen jättäminen edellyttää ulkomailla oleskelevien perheenjäsenten matkustamista lähimpään Suomen edustustoon. Jopa vuosia kestävä perheenyhdistämisprosessi haastatteluineen ja dna-testeineen tarkoittaa muutenkin käyntejä edustustossa hyvin pitkien ja usein myös vaarallisten matkojen takaa. Samaan aikaan on myös hallintomaksuja ja vaatimuksia asiakirjojen osalta lisätty.

Muutokset näkyvät jo nyt perheenyhdistämispäätösten kiristymisenä. Esimerkiksi somalialaisten kohdalla yli puolet päätöksistä on kielteisiä. Tuijottaminen hakijamääriin ei siten kerro koko totuutta siitä, kuinka moni hakija lopulta päätyy Suomeen. Pitkät käsittelyajat jo sinänsä vaikuttavat siihen, että perheenjäsenten elämäntilanteet muuttuvat, ikärajat ylittyvät ja osa hakijoista menehtyy ennen Suomen viranomaisten päätöstä.

Poliittisessa keskustelussa on vedottu siihen, että Suomen perheenyhdistämispolitiikkaa tulisi yhdenmukaistaa muiden Pohjoismaiden kanssa esimerkiksi kansainvälistä suojelua saaneiden asunto- ja toimeentuloedellytyksen osalta. Edellisen eduskunnan hallintovaliokunnan helmikuussa 2011 antamasta perheenyhdistämislausunnosta voi lukea, että näitä edellytyksiä ei muissa Pohjoismaissa juurikaan sovelleta kansainvälistä suojelua saaneihin henkilöihin.

Ylipäätään voidaan pitää kohtuuttomana asettaa pakolaisena maahan tulleelle henkilölle vaatimus saavuttaa lyhyessä ajassa sellainen tulotaso, että se ylittäisi työntekijöinäkin Suomeen saapuneille ulkomaalaisille asetetut varsin korkeiksi osoittautuneet tulorajat.

Eri maita vertailtaessa voidaan nostaa esille erilaisia yksittäisiä esimerkkejä, jotka ovat toiseen maahan verrattuna joko hakijoiden kannalta parempia tai tiukempia. Nyt on syytä arvioida, miten Suomessa tehdyt toimenpiteet ovat käytännössä vaikuttaneet perheenyhdistämisoikeuden toteutumiseen. Monella tapaa pakolaisten asemaa on jo vaikeutettu, joten lisäkiristyksille on vaikea löytää ihmisoikeuksien kannalta kestävät perusteet. Oikeus perhe-elämään on keskeinen ihmisoikeus.

pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö
Suomen Punainen Risti

[Suvaitsija]

Oikeus perhe-elämään on keskeinen ihmisoikeus.

Kovasti on oikeuksia, mutta mitään velvollisuuksia ei ikinä vaadita. Jokaisella pakolaisella ja turviksella keskeinen ihmisoikeus yhdistyä perheeseensä vaikka sinne lähtömaahansa. Suomen veronmaksajilla ei tähän ole mitään velvoitteita. Hyvä vain, että mokuklusterin ihmisoikeustaistelijat saadaan pikkuhiljaa vapisemaan.

[MoonShine]

Leena-Kaisa Åberg
pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö
Suomen Punainen Risti

Tuolla henkilöllä taitaa suurin murhe olla varsin inhimillinen, mokutusklusterin alasajo ja oikean työpaikan etsimisen aloittaminen.

[Siili]

Leena-Kaisa Åberg
pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö
Suomen Punainen Risti

Tässä on nyt jotain hämärää.  Sukunimi on nimittäin yksiosainen.

[Bwana]

Joo, mulle kyllä käy pakolaisten perheenyhdistämiset. Siis niiden oikeiden pakolaisten. Niitäkin on. Joku tuhannen/vuosi voisi olla ihan kohtuullinen määrä Suomelle. Voitaisiin vaikka aloittaa erilaisista kristityistä vähemmistöistä puolikuun alla.

Kolikon kääntöpuolena pitäisin tässä reilussa tarjouksessani sen paperittoman, Geneven sopparin ehtoja täyttämättömän jengin sijoittamista omiin kotimaihinsa setvimään omia ongelmiansa.

[Jouko]

Pakolaisstatuksen saaneilla on oikeutensa. Mutta ei laittomilla maahantulijioilla ole samoja oikeuksia. Eikä kevyen turvapaikan saaneillakaan. Ihmiskauppa ei kuulu aitoon pakolaisuuteen.

[Juffe]

Kyllä perheenyhdistäminen olisi inhimillistä, mutta kun siitä aiheutuu niin paljon haittaa, että systeemiä pitää muuttaa. Suurin ongelmanaiheuttaja on järjestelmän väärinkäyttö. Jos pakolaisina saapuisi vain sellaisia henkilöitä, joilla oikeasti on tarve lähteä pakolaisiksi juuri Suomeen, olisi paljon enemmän varaa (sekä moraalista että aineellista) inhimillisyyteen. Nyt joudutaan tekemään ikävä kompromissi, jotta järjestelmä ei olisi houkuttaisi väärinkäyttöön.

Olisi muuten virkistävää joskus kuulla kirjoittaja ja vastaavien tahojen tunnustavan ja tuomitsevan turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön ja pohtivan myös siihen ratkaisuja. Se antaisi paljon enemmän uskottavuutta myös heidän inhimillisyyttä puolustaville puheenvuoroilleen.

[Jouko]

Kyllä perheenyhdistäminen olisi inhimillistä, mutta kun siitä aiheutuu niin paljon haittaa, että systeemiä pitää muuttaa. Suurin ongelmanaiheuttaja on järjestelmän väärinkäyttö. Jos pakolaisina saapuisi vain sellaisia henkilöitä, joilla oikeasti on tarve lähteä pakolaisiksi juuri Suomeen, olisi paljon enemmän varaa (sekä moraalista että aineellista) inhimillisyyteen. Nyt joudutaan tekemään ikävä kompromissi, jotta järjestelmä ei olisi houkuttaisi väärinkäyttöön.

Olisi muuten virkistävää joskus kuulla kirjoittaja ja vastaavien tahojen tunnustavan ja tuomitsevan turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön ja pohtivan myös siihen ratkaisuja. Se antaisi paljon enemmän uskottavuutta myös heidän inhimillisyyttä puolustaville puheenvuoroilleen.

Eivät mieti sitä että jokainen valheellisin perustein maahan tullut vie paikan todellselta hätää kärsivältä.

[Veikko]

Mielenterveyden ja kotoutumisen kannalta mahdollisuus elää oman perheen kanssa on olennaista kenelle tahansa, joka muuttaa toiseen maahan.

- Joka ymmärretään: On olennaista, että kenellä tahansa on oikeus muuttaa toiseen maahan, jossa hänelle on, mielenterveyden ja kotoutumisen kannalta, tarjottava mahdollisuus elää koko sukunsa kanssa muiden kustantamana.

[Rapsakka Rapu]

Haluaisin nähdä tutkimuksen joissa verrattaisiin turvapaikkaturistien ja pakolaisten kotoutumista keskenään. Tutkimuksen yhtenä osana voisi olla näiden kahden ryhmän rikostilastojen vertailu. Toisena osana kotoutukseen kuuluvien resurssien vertailu, kolmantena kielen opiskeluun kuluva aika ja raha, jne.

[Professori]

Turvapaikkaturisteillakin voisi tosiaan olla oikeus perheidensä yhdistämiseen, kunhan humanitaaristen maahanmuuttajien määrä säädetään sellaiseksi, että tarkoitukseen käytettävissä olevilla varoilla pystymme kunnolla kotouttamaan tänne otetut maahanmuuttajat niin hyvin, että konfliktit heidän ja valtaväestön välillä voidaan välttää. Ja että tulijoille löytyy paikka yhteiskunnassamme - sisältäen asunnon, koulutuksen ja työpaikan. Tähän johtopäätökseen olen pohdiskeluissani tullut.

Jos tämä pakolaiskoordinaattori Åberg nyt sitten on oikeasti huolissaan perheiden yhdistämisestä, hän voisi vaikkapa tehdä jotain sen eteen, että kotoutuminen tehostuisi nykyisestä aivan oleellisesti.  Siitä lähtökohdasta olisi hyvä sitten mennä eteenpäin.

[Roope]

Suomen perheenyhdistämislainsäädäntöä on pakolaisten osalta kiristetty edellisen hallituksen aikana. Matkakorvauksia on supistettu, kasvattilapsen määritelmää on tiukennettu ja 18 vuotta perheenyhdistämisprosessin aikana täyttävät ilman huoltajaa saapuneet pakolaisnuoret eivät enää ole oikeutettuja perheenyhdistämiseen.
[...]
Muutokset näkyvät jo nyt perheenyhdistämispäätösten kiristymisenä. Esimerkiksi somalialaisten kohdalla yli puolet päätöksistä on kielteisiä. Tuijottaminen hakijamääriin ei siten kerro koko totuutta siitä, kuinka moni hakija lopulta päätyy Suomeen. Pitkät käsittelyajat jo sinänsä vaikuttavat siihen, että perheenjäsenten elämäntilanteet muuttuvat, ikärajat ylittyvät ja osa hakijoista menehtyy ennen Suomen viranomaisten päätöstä.

Kun osa kasvattilapseksi ilmoitetuista saa edelleen oleskelulupia, niin hylättyjen hakemusten suuren määrän perusteella somalialaiset tehtailevat todella hurjan määrän kasvattilapsien perheenyhdistämishakemuksia.

Hakijamäärä ei todellakaan kerro koko totuutta siitä, kuinka moni hakija lopulta päätyy Suomeen, mutta hakemusten määrän räjähtäminen viime hallituksen aikana kertoo Suomen turvapaikkapolitiikan erityisyydestä. Muistelen kuulleeni, että Suomeen yhdistettävät perheet ovat nykyisin Euroopan suurimpia.

Poliittisessa keskustelussa on vedottu siihen, että Suomen perheenyhdistämispolitiikkaa tulisi yhdenmukaistaa muiden Pohjoismaiden kanssa esimerkiksi kansainvälistä suojelua saaneiden asunto- ja toimeentuloedellytyksen osalta. Edellisen eduskunnan hallintovaliokunnan helmikuussa 2011 antamasta perheenyhdistämislausunnosta voi lukea, että näitä edellytyksiä ei muissa Pohjoismaissa juurikaan sovelleta kansainvälistä suojelua saaneihin henkilöihin.

Ei ole yhteistä pohjoismaista linjaa vaan erilaisia käytäntöjä, mutta kyllä noita edellytyksiä sovelletaan muihin kansainvälistä suojelua saaviin kuin pakolaisstatuksen saaneisiin ainakin Tanskassa. Ruotsissa taas lopetettiin viime vuonna somaleiden perheenyhdistämiset käytännössä kokonaan.

Ylipäätään voidaan pitää kohtuuttomana asettaa pakolaisena maahan tulleelle henkilölle vaatimus saavuttaa lyhyessä ajassa sellainen tulotaso, että se ylittäisi työntekijöinäkin Suomeen saapuneille ulkomaalaisille asetetut varsin korkeiksi osoittautuneet tulorajat.

Eri maita vertailtaessa voidaan nostaa esille erilaisia yksittäisiä esimerkkejä, jotka ovat toiseen maahan verrattuna joko hakijoiden kannalta parempia tai tiukempia. Nyt on syytä arvioida, miten Suomessa tehdyt toimenpiteet ovat käytännössä vaikuttaneet perheenyhdistämisoikeuden toteutumiseen.

Jos perheenyhdistäminen on jossain muuta EU:ta vapaampaa, niin se houkuttelee turvapaikanhakijoita. Tämä on nähty esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa. Kun Ruotsi lopetti somaleiden perheenyhdistämisen, niin sen seurauksena myös koko Euroopan alueelle pyrkivien somaliturvapaikanhakijoiden määrä väheni selvästi. Tämä kertoo siitä, että kyse on usein turvapaikkashoppailusta ja turvapaikkajärjestelmän käytöstä siirtolaisuuteen. Käsitystä tukee sekin, että tutkimusten mukaan kohdemaan työttömyysasteen muutos korreloi turvapaikanhakijamäärän muutoksen kanssa.

Mutta mitään tällaista Pakolaisneuvonnan ja SPR:n kaltaiset tahot eivät tietenkään suostu myöntämään, koska se romuttaisi Åberginkin hellimän uhrimyytin. Turvapaikanhakija ei kerta kaikkiaan voi eikä saa olla valintojaan harkitseva, rikollisten kanssa yhteistyötä tekevä, viranomaisille valehteleva oman edun tavoittelija.

[Veli Karimies]

Oikeus perhe-elämään on keskeinen ihmisoikeus.

Ei ole. Jokaisella on oikeus tavoitella perhe-elämää.

Mikäli oikeus perhe-elämään olisi ihmisoikeus, niin Suomi rikkoisi tällä hetkellä jokaisen perheettömän henkilön ihmisoikeuksia.

[Blanc73]

Ensi vuoden alussa tulee voimaan muutos, jonka jälkeen perheenyhdistämistä ei voi enää hakea Suomessa asuva perheenjäsen. Hakemuksen jättäminen edellyttää ulkomailla oleskelevien perheenjäsenten matkustamista lähimpään Suomen edustustoon. Jopa vuosia kestävä perheenyhdistämisprosessi haastatteluineen ja dna-testeineen tarkoittaa muutenkin käyntejä edustustossa hyvin pitkien ja usein myös vaarallisten matkojen takaa. Samaan aikaan on myös hallintomaksuja ja vaatimuksia asiakirjojen osalta lisätty.

Muutokset näkyvät jo nyt perheenyhdistämispäätösten kiristymisenä. Esimerkiksi somalialaisten kohdalla yli puolet päätöksistä on kielteisiä. Tuijottaminen hakijamääriin ei siten kerro koko totuutta siitä, kuinka moni hakija lopulta päätyy Suomeen. Pitkät käsittelyajat jo sinänsä vaikuttavat siihen, että perheenjäsenten elämäntilanteet muuttuvat, ikärajat ylittyvät ja osa hakijoista menehtyy ennen Suomen viranomaisten päätöstä.

Ja mikä on ongelma? Se että somalit joutuvat nyt todistamaan ikänsä ja sukulaissusuhteensa viranomaisille?? Yli puolet päätöksistä kielteisiä? Itse olen tyytyväinen sitten kun 100% somppujen perheenyhdistämispäätöksistä on kielteisiä.

[Eino P. Keravalta]

Minunkin mielestäni pakolaiselle voidaan antaa oikeus perheenyhdistämiseen. Mutta kun oikeuksia annetaan, seuraa niistä myös vastuuta ja velvollisuuksia. Tämän vuoksi perheenyhdistäminen voi toteutua vasta, kun pakolainen on elättänyt itsensä Suomessa omalla työllään viisi vuotta. Ja perheen maksimikoko on määriteltävä myös: se voisi käsittää puolison ja enintään viisi lasta. Lisäksi perheenyhdistäminen, oleskelulupa ja mahdollinen kansalaisuus perutaan, mikäli joku perheestä syyllistyy vakavaan rikokseen, kuten ryöstöön, raiskaukseen tai törkeään pahoinpitelyyn, murhista nyt puhumattakaan.

Tervetuloa!

[Rekka-Pena]

Minunkin mielestäni pakolaiselle voidaan antaa oikeus perheenyhdistämiseen. Mutta kun oikeuksia annetaan, seuraa niistä myös vastuuta ja velvollisuuksia. Tämän vuoksi perheenyhdistäminen voi toteutua vasta, kun pakolainen on elättänyt itsensä Suomessa omalla työllään viisi vuotta. Ja perheen maksimikoko on määriteltävä myös: se voisi käsittää puolison ja enintään viisi lasta. Lisäksi perheenyhdistäminen, oleskelulupa ja mahdollinen kansalaisuus perutaan, mikäli joku perheestä syyllistyy vakavaan rikokseen, kuten ryöstöön, raiskaukseen tai törkeään pahoinpitelyyn, murhista nyt puhumattakaan.

Tervetuloa!

Komppaan.

Kirjoituksessa pisti sekin silmään, ettei kirjoituksen ulostanut sanallakaan spekuloinut sitä, miksi puolet somalialaisten rikastuttajien hakemuksista hylättiin.

[Sikanez]

Oikeus perhe-elämään on keskeinen ihmisoikeus.

Ei ole. Jokaisella on oikeus tavoitella perhe-elämää.

Mikäli oikeus perhe-elämään olisi ihmisoikeus, niin Suomi rikkoisi tällä hetkellä jokaisen perheettömän henkilön ihmisoikeuksia.

Veljeni on poikamies. Miksei Suomi järjestä hänelle perhettä?  Vaimokin riittäisi näin aluksi.

[Roope]

Roope varmaan tietää ja muistaa, milloin ja miksi käsite "kasvattilapsi" otettiin mukaan perheenyhdistämisiin?

Eikös se ole ollut siellä "aina" eli ainakin 90-luvun alusta? Muistelen virkamiesten valitelleen järjestelmän väärinkäytöstä jo silloin.

[skrabb]

Roope varmaan tietää ja muistaa, milloin ja miksi käsite "kasvattilapsi" otettiin mukaan perheenyhdistämisiin?

Eikös se ole ollut siellä "aina" eli ainakin 90-luvun alusta? Muistelen virkamiesten valitelleen järjestelmän väärinkäytöstä jo silloin.

Tässä aihetta sivuava mielipidekirjoitus vuodelta 1991 l. se on ollut siellä "aina".

HS - Mielipide - 9.4.1991 - 541 merkkiä - 1. painos

Orvot pakolaislapset pian uuteen kotiin
Miksi meille vasta nyt kerrotaan, että orvoiksi jääneet pakolaislapset saavat ehkä puolikin vuotta odottaa, myönnetäänkö heille turvapaikka vai ei. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka heti olisivat valmiit ottamaan vastaan pienen yksinäisen pakolaispojan tai -tytön.

Katkaiskaa kerrankin byrokratian ranka ja antakaa orpolapsille nopeutetusti uuden elämän ja oman uuden kodin mahdollisuus.

Kasvattilapsi itsekin
Pietarsaari

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Orvotpakolaislapsetpian+uuteen+kotiin/910409008?free=orvot pakolaislapset&date=1990&advancedSearch=&

Tässä lisää:

HS - Kaupunki - 30.3.1991 - 8566 merkkiä - 1. painos

40 vanhempansa kadottanutta lasta etsii turvapaikkaa Suomesta Helsinkiin haluttaisiin perustaa vastaanottokeskus yksin tuleville alaikäisille
12-vuotias somalipoika ja hänen 15- ja 16-vuotiaat siskonsa odottavat Malmin pakolaiskeskuksessa, että suomalaiset viranomaiset vihdoin päättäisivät heidän kohtalostaan.

Lasten pikkuveljet ja -siskot pakenivat kesällä äidin kanssa kotikaupungin väkivaltaisia taisteluja. Isommat sisarukset lähtivät matkaan perheen isän kanssa. Ennen kuin he ennättivät maan rajalle, sotilaat tappoivat isän lasten silmien eteen.
Äidin olinpaikasta ei ollut enää tietoa, eikä muista lähisukulaisista. Sisarukset liittyivät sotaa pakenevien somalialaisten ryhmään, joka lopulta päätyi Suomeen alkusyksystä.

Nyt lapset aloittelevat elämää Helsingissä, ilman äitiä ja isää. Helppoa se ei ole ollut. Ihmiset katsovat joskus karsastaen tummaihoisia lapsia. Vastikään suomalainen mies pieksi sisarusparven nuorimman.
He eivät tiedä saavatko he jäädä tännekään. Lasten turvapaikkahakemukset ovat juuttuneet sisäministeriön ulkomaalaiskeskuksen paperipinoihin.
Malmin kolmen pikkupakolaisen tarina ei ole mikään poikkeus.

Suomeen tulee yhä enemmän alaikäisiä turvapaikanhakijoita ilman vanhempia tai muita huoltajia. Lasten vanhemmat on ehkä surmattu tai perheenjäsenet ovat eksyneet toisistaan pommituksissa. Monilla on sentään mukana joku aikuinen sukulainen.
Suurin osa yksin tulleista lapsista on tähän asti ollut somalialaisia. Nyt heitä arvioidaan olevan vastaanottokeskuksissa ympäri Suomea yhteensä noin neljäkymmentä.

Melkein jokaisella lapsella on hirvittäviä muistoja. He ovat nähneet ja kokeneet asioita, joita suomalaiset kauhistelevat korkeintaan tv-uutisista.
"Nämä lapset ovat tulleet hirveän rankoista oloista ja kovia kokeneina. Jos täällä humalaiset hakkaavat pieniä mustia poikia, miten he enää jaksavat", kysyy Malmin somalisisarusten asioita hoitanut pakolaissosiaalityöntekijä Soili Sirola.

Lapset ovat vaarassa jäädä heitteille

Alaikäisten, yksinäisten turvapaikanhakijoiden tuloon ei Suomessa ehditty varautua. Ei siitäkään huolimatta, että muihin Pohjoismaihin on viime vuosina tullut satoja pakolaislapsia ilman vanhempiaan.
Norjassa oltiin kolme vuotta sitten samassa tilanteessa kuin Suomessa tänään. Nyt lasten määrä on Norjassa noussut satoihin. Ruotsiin saapui 1988-1989 noin 1300 lasta ilman huoltajaa ja Tanskaankin samoina vuosina runsaat 200 lasta.

Aluksi muihin Pohjoismaihin tuli yksin enimmäkseen yli 15-vuotiaita poikia, useista eri maista. Nyt joukossa on entistä nuorempia lapsia ja yhä useampi tulija on tyttö.
[...]

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/40+vanhempansa+kadottanutta+lastaetsii+turvapaikkaa+SuomestaHelsinkiin+haluttaisiin+perustaa+vastaanottokeskus+yksin+tulevillealaik%C3%A4isille/910330155?free=alaikäiset pakolaislapset&date=1990&advancedSearch=&

...ja vielä:

HS - Kotimaa - 18.4.1991 - 3960 merkkiä - 1. painos

Pakolaisasiain neuvottelukunnan mietintö valmistui: Turvapaikkaa hakeneita lapsia ei pitäisi palauttaa
Ilman vanhempiaan Suomeen saapuneelle lapselle pitäisi pääsääntöisesti myöntää oikeus jäädä maahan, esittää pakolaisasiain neuvottelukunnan asettama työryhmä. Alle 18-vuotiasta turvapaikanhakijaa ei saisi palauttaa etenkään silloin, jos hänen vanhempiensa olinpaikasta ei ole tietoa.

Oleskeluluvan saaneen lapsen tulisi työryhmän mielestä myös saada perheenjäsenensä eli vanhempansa ja alaikäiset sisaruksensa Suomeen. Perheen yhdistäminen ei saisi riippua siitä, onko lapsi saanut turvapaikan vai ainoastaan oleskeluluvan.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voidaan myöntää oleskelulupa, jos häntä ei voida turvallisesti palauttaa kotimaahansa. Oleskelulupa myönnetään suojelun tarpeen perusteella.
Lapselle ei työryhmän mielestä pitäisi myöntää pakolaisasemaa ilman tutkintaa. Viranomaisten olisi siten selvitettävä lapsen pakolaisuuden syyt ja se, miksi lapsi on lähtenyt kotimaastaan ilman vanhempiaan.

Lapset tulevat sisarusten tai sukulaisten kanssa

Työryhmä viittaa mietinnössään muiden pohjoismaiden käytäntöön: Yksin tulleelle lapselle ei myönnetä turvapaikkaa automaattisesti, vaikka alaikäisiä on palautettu kotimaihinsa vain poikkeustapauksissa.
Työryhmän selvityksen mukaan Suomessa on melko vähän ilman vanhempiaan tulleita lapsipakolaisia. Määrä on kuitenkin viime aikoina kasvanut: alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli tammikuun loppuun mennessä kaikkiaan nelisenkymmentä, kun heitä marraskuun alussa oli parikymmentä.

Ruotsissa oli vuosina 1988-89 kaikkiaan noin 1300 yksinäistä lapsipakolaista, joista suurin osa oli 15-18-vuotiaita. Norjaan tuli vuonna 1989 noin 200 alaikäistä ilman vanhempiaan.
Suurin osa Suomessa olevista lapsista on tullut maahan täysi-ikäisen sisarensa, veljensä tai muun sukulaisen kanssa. Lähes kaikki ovat somaleita.

Pakolaisasiain neuvottelukunnan työryhmän puheenjohtaja oli Leena-Kaisa Mikkola Suomen Punaisesta Rististä. Ryhmään kuuluivat Pakolaisneuvontapisteen lakimies Johanna Suurpää sekä tarkastaja Sirkku Päivärinne, suunnittelija Leena-Maija Qvist ja ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveyshallituksesta.

Lasten hakemukset käsiteltävä kiireellisinä

Työryhmä moittii lasten turvapaikkahakemusten hidasta käsittelyä. Esimerkiksi tällä hetkellä turvapaikkapäätöstä odottelevien lasten hakemuksia on käsitelty useita kuukausia.
Lasten turvapaikkapäätökset pitäisi työryhmän mielestä tehdä alle kahdessa kuukaudessa. Hakemuksen käsittelyä voitaisiin venyttää vain erityisistä syistä, esimerkiksi lapsen taustan ja vanhempien olinpaikan selvittämiseksi.

Alle 15-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden puhuttelut olisi työryhmän mielestä hyvä siirtää sosiaaliviranomaisille. Nykyisin puhuttelut hoitaa pääsääntöisesti poliisi.

Lasten asiat vaativat erityistaitoja

Työryhmän mielestä alle 15-vuotiaiden pakolaisuuden selvittäminen poikkeaa niin paljon aikuisten pakolaisselvittelystä, että se vaatii erityistä ammattitaitoa. Poliisilla ei työryhmän mielestä voida olettaa olevan riittävää ammattitaitoa lasten käsittelemiseen.
Poliiseja täytyy kouluttaa lasten puhutteluihin, jos niitä ei siirretä kokonaan sosiaaliviranomaisille.
[...]

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Pakolaisasiain+neuvottelukunnan+mietint%C3%B6+valmistuiTurvapaikkaa+hakeneitalapsia+ei+pit%C3%A4isi+palauttaa/910418110?free=alaikäiset pakolaislapset&date=1990&advancedSearch=&

edit: lisätty linkkejä

[Eino P. Keravalta]

Juu, kaikilla meillähän on oikeuksia.

Pakolaisilla on oikeus perheenyhdistämiseen.

Ja suomalaisilla on oikeus päättää, onko pakolaisilla oikeus perheenyhdistämisiin tai otetaanko pakolaisia laisinkaan.

Valitettavasti koska siis kaikilla on kaikki haluamansa oikeudet ( koska muutoin sorto ), ne väistämättä ovat toistensa kanssa ristiriitaisia ja siten mahdottomia toteuttaa. Tämän(kin) vuoksi oikeudet on pakko jakaa maantieteellisiin "saarekkeisiin", jotta kaikkien oikeudet voitaisiin edes teoriassa turvata. Niinpä yhdellä alueella ovat voimassa yhdet oikeudet ja yhdet arvot ja toisella alueella ovat voimassa toiset oikeudet ja toiset arvot. Tätä kutsutaan monikulttuurisuudeksi, globaaliksi monikulttuurisuudeksi. Eikä muuta monikulttuuria voi ollakaan, koska kaksi keskenään ristiriidassa olevaa arvojärjestelmää ei voi toimia samassa tilassa. Globaali moniarvoisuus siis vaatii paitsi muureja, myös mentaliteettia, jonka mukaan maassa eletään maan tavalla ja sen kansan määräysten pohjalta.

[Emo]

Eihän suurin osa niistä "pakolaisista" ole edes pakolaisia!