2011-10-28 Helsingin asuntotuotantotoimisto ehkäisee segrekaatiota

[-gentilhommehki-]

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto esittää, että segrekaation ehkäisemisen nimissä Jätkäsaaren paras tontti tulisi vuokra-asuntotuotantoon. No niin, tämän jokainen ymmärtää....

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2011/Halke_2011-10-31_Khs_38_El/AC9BA24C-4A31-47EB-97C8-FCB562845832/Liite.pdf


Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 31.10.2011 ja on tietenkin suostumassa ajatukseen:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2011/Halke_2011-10-31_Khs_38_El/B6B01656-BECD-4EEA-8030-C32957084109/Jatkasaaren_tonttien_20007-15_ja_16_varaaminen_ja_.html

[siviilitarkkailija]

Helsingin taloudellinen ja yhteiskunnallinen hyvinvointi rapautuu ja sosiaalisilla tulonsiirroilla elosteleva ihmismäärä lisääntyy. Tämä tuo ääniä sosiaalisella kurjuudella kalasteleville ns velkapommipuolueille. Helsinkiin mäjähtää joka vuosi yhden pikkukaupungin verran ihmisiä joista liian suuri määrä jää elämään sosialietuuksien avulla. Tämä hyödyttää vasemmistovihreitä poliitikkoja.

[Marko Parkkola]

Onko nuo siis kaupungin asuntoja? Jos on, Helsinki on keksinyt hienon rahastuskonstin. Valtiohan maksaa asumistuet, jolloin me jotka emme asu Helsingissä (sekä vähemmässä määrin ne jotka asuvat) kasvatamme Helsingin tasetta. Tämä on siis käänteistä alueellistamista.

[Siili]

Minua kiinnostaa, mitkä säännöt Helsingillä on siihen, että sen vuokralaiset haluavat vaihtaa asuntoa päittäin.  Oletetaan, että jatkossa itsensä Jätkäsaaressa yksinäiseksi tunteva Abdi perheineen haluaa muuttaa Vuosaareen Mohammedin naapuriin, Mikon tilalle.  Mohammedin naapuri Mikko puolestaan on valmis muuttamaan Jätkäsaareen.

Pistääkö kaupunki hanttiin, ja jos pistää, niin millä perusteella?  Etnisyys ei varmasti kelpaa sellaiseksi.

[MoonShine]

Tuollaisen päätöksen julkistaminen lisää varmastikin samassa pihapiirissä olevien rakennusten asuntokauppaa, sillä omasta puolen millin kämpästä on kiva katsella sossutalon värisevää ja rytmikästä 'ilmaista elämää'.

[Outo olio]

Minua kiinnostaa, mitkä säännöt Helsingillä on siihen, että sen vuokralaiset haluavat vaihtaa asuntoa päittäin.  Oletetaan, että jatkossa itsensä Jätkäsaaressa yksinäiseksi tunteva Abdi perheineen haluaa muuttaa Vuosaareen Mohammedin naapuriin, Mikon tilalle.  Mohammedin naapuri Mikko puolestaan on valmis muuttamaan Jätkäsaareen.

Pistääkö kaupunki hanttiin, ja jos pistää, niin millä perusteella?  Etnisyys ei varmasti kelpaa sellaiseksi.

Erittäin hyvä ajatus. En äkkiseltään keksi tästä ajatuksesta mitään vikaa, koska samahan se kaupungin kannalta on että missä tukiasukkaat asuvat, kun kuitenkin joka tapauksessa tukiasuntojen määrä ja sijainti on sama.

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto esittää, että segrekaation ehkäisemisen nimissä Jätkäsaaren paras tontti tulisi vuokra-asuntotuotantoon.

Tuollaisen päätöksen julkistaminen lisää varmastikin samassa pihapiirissä olevien rakennusten asuntokauppaa, sillä omasta puolen millin kämpästä on kiva katsella sossutalon värisevää ja rytmikästä 'ilmaista elämää'.

Sitten kun asunnot eivät käy kaupaksi, kaupunki tulee vastaan ja ostaa loputkin asunnot tukiasunnoiksi sopuhintaan. Ehkä ymmärrät miksi kaupunki haluaa juuri sen kaikkein parhaimman tontin=tontin jonka vaikutus alueen muiden asuntojen hintoihin on kaikkein suurin. Mitä enemmän saadaan alueen hintatasoa vedettyä alas, sitä enemmän tukiasuntoja saadaan halvalla.

[Nuutti Hyttinen]

Onko nuo siis kaupungin asuntoja? Jos on, Helsinki on keksinyt hienon rahastuskonstin. Valtiohan maksaa asumistuet, jolloin me jotka emme asu Helsingissä (sekä vähemmässä määrin ne jotka asuvat) kasvatamme Helsingin tasetta. Tämä on siis käänteistä alueellistamista...

...ja sitä on jatkunut pitkään.

Tuohon liittyy sekin, että kun asumistukia maksetaan vuokrien mukaan ja vuokria korotetaan asukkaiden maksukyvyn mukaan ja maksukykyisimpiä vuokralaisia ovat ne, jotka maksavat tukirahoilla, niin käytännössä vuosittain siirretään järkyttäviä määriä veromiljoonia häikäilemättömien asuntosijoittajien taskuihin. Samalla asuntojen hinnat nousevat tavallisen tallaajan tavoittamattomiin kun sijoittajat haalivat kaiken mitä irti lähtee.

Alkaa v***ttaa siinä määrin, että pitäisi ilmeisesti pyrkiä kaupunginvaltuustoon vaikuttamaan asiaan, sen verran härskiä tuo touhu jo on. Asumistukihan ei ole ratkaisu yhtään mihinkään, vaan se tosiaankin menee lyhentämättömänä vuokriin, vastaavalla tavalla kuin asuntolainan korkojen verovähennysoikeus ja oman asunnon myyntivoiton verovapaus pumppaavat omistusasuntojen hintakuplaa entisestään.

Helsingin asuntojen järkyttävän hintatason seuraukset näkyvät jo suoraan siinä, että matalapalkka-aloille on todella vaikea löytää (suomea puhuvia) työntekijöitä, koska palkka ei riitä asunnon hankkimiseen vapailta markkinoilta ja kaupungin asunnot on varattu ensisijaisesti kulttuurinväristäjille. Sitten valitetaan kilpaa työvoimapulaa ja vaaditaan lisää kulttuurinrikastajia, vaikka huoltosuhteen perusteella jokaista työssäkäyvää kulttuurinrikastajaa kohden maahan tulee yhdeksän, jotka eivät tee töitä. Kannattaa myös huomata, että kulttuurinrikastajilla on suuret perheet ja lasten kasvettua aikuisiksi hekin tarvitsevat asunnot Helsingistä (kantasuomalainen veronmaksaja tietenkin maksaa, koska pitäähän kulttuurinrikastajalla olla oikeus valita asuinpaikkansa), jolloin yhtälö alkaakin käydä kantasuomalaisille varsin ikäväksi. Rajallisesta määrästä asuntoja taistelu ei ole kovin tasapuolista, kun suomalainen joutuu maksamaan touhun itse ja rikastuttamaan samalla pankkia, kun kulttuurinrikastajan takana on sossun pohjaton pussi.

Lyhyellä tähtäimellä asumiskustannusten kohoaminen pilviin on tietenkin kiinteistösijoittajille, pankeille, kiinteistönvälittäjille ja rakennusliikkeille tuottoisaa, kun hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena asuntojen hinnat saadaan hilattua pilviin. Hintakehitys kuitenkin kääntyy päälaelleen siinä vaiheessa, kun työttömistä maahanmuuttajanuorista koostuvien jengien hengaillessa kaduilla kantaväestön ei ole enää turvallista asua Helsingissä, puhumattakaan, että lapsilla olisi turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö kouluissa, ja kantaväestö alkaa enenevässä määrin siirtyä muualle. Ensimmäinen seuraus on se, että omistusasuntojen myyminen muuttuu mahdottomaksi, kun potentiaaliset ostajat ovat kaikonneet, mistä seuraa puolestaan se, että vuokrat laskevat, kun kyseiset asunnot päätyvät vuokramarkkinoille, tarjonta kasvaa ja kysyntä kantasuomalaisten osalta vähenee, kun naapurit ja sossun asukkailla jo olleiden asuntojen kunto eivät miellytä. Kuplahintaan asuntonsa ostaneet joutuvat siis loukkuun, jossa heillä on käsissään asunto, jota ei saa myytyä, ja loputon asuntolaina kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Myöskin pääkaupunkiseudun yliopistojen ja korkeakoulujen kannalta tulee mielenkiintoinen tilanne, kun HOAS:n kaikki kämpät miehitetään opiskelijaikäisillä maahanmuuttajanuorilla, jolloin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevat kantasuomalaiset opiskelijat eivät enää saa opiskelija-asuntoa ja moni joutuu etsimään opiskelupaikan muualta, kun varat eivät riitä asunnon hankkimiseen vapailta markkinoilta. Seurauksena mitä ilmeisimmin on, että kyseisten oppilaitosten opiskelija-aineksen taso laskee merkittävästi, kun ne, jotka eivät pysty asumaan tai halua asua opiskeluaikaa vanhempien luona, joutuvat hakeutumaan maakuntien yliopistoihin tai ulkomaille. Viime kädessä lopputulos on ghettoutuminen ja Kreikka-tilanne, jossa koulutettu nuoriso häipyy jonnekin muualle. Siinä sitä sitten päättäjät voivat ihmetellä, kun jäljellä ovat enää kultamunat, joille ei ole rahaa maksaa diskorahoja, kun veronmaksajien vähetessä entisiäkään velkoja ei ole varaa maksaa takaisin. Kun rahahanat menevät kiinni, pilallehemmotellut kultamunat voivatkin sitten saada itkupotkuraivarin, järjestää mellakoita ja polttaa autoja. Sitten vihreät voivat kokea onnistuneensa, kun Helsinki muistuttaa elävästi Ateenaa, Pariisia tai muita suuren maailman kulttuurillisesti rikkaita kaupunkeja!

Mahdollisuus tällaiseen kehitykseen pitäisi torpata, kun se vielä on mahdollista. Kunnallisiin vuokra-asuntoihin etusija pitäisi olla niillä, joiden aikuisista perheenjäsenistä vähintään yksi käy töissä tai opiskelee kolmannen asteen oppilaitoksessa kyseisessä kaupungissa. Lisäksi asumisoikeutta tulisi valvoa tiukasti, eli työnteon tai opiskelun lopettaminen heti asunnon saatuaan ilman yritystä löytää uusi työ- tai opiskelupaikka johtaisi automaattisesti asumisoikeuden menetykseen. Muiden osalta oikeutta valita oma asuinpaikkansa pitäisi tarkentaa niin, että asuinpaikkansa saa valita vapaasti, kunhan maksaa siitä aiheutuneet kustannukset omista varoistaan. Niiden osalta, jotka haluavat elatuksen yhteiskunnalta, yhteiskunnan tulisi osoittaa sellainen asuinpaikka, josta aiheutuu yhteiskunnalle mahdollisimman vähän kustannuksia. Tämä edesauttaisi myös alueellistamista, koska Pohjois- ja Itä-Suomessa on lukuisia muuttotappiokuntia, joissa on jopa kokonaisia kerrostaloja tyhjillään. Samoin se, etteivät kaikki maahanmuuttajat kerääntyisi yhteen paikkaan, edistäisi heidän kotoutumistaan, kun he joutuisivat hakemaan kontaktipintaa oman yhteisönsä ulkopuolelta ja siten motivaatio opetella suomea (tai ruotsia, jos ruotsinkieliset alueetkin joutuisivat ottamaan vastaan maahanmuuttajia) olisi suurempi. Tämä myös vähentäisi Suomen vetovoimaa niiden maahanmuuttajien silmissä, jotka eivät halua sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ja viimeisenä, muttei vähäpätöisimpänä, asumistuen maksaminen yksityisiltä vuokrattuihin vuokra-asuntoihin pitäisi lopettaa kokonaan, koska se ei auta ongelman varsinaiseen syyhyn, eli asuntojen riittämättömään tarjontaan, mitenkään, vaan korjaa ainoastaan seurauksia yksittäistapauksissa eli vääristää kysyntää lisäämällä niiden, jotka eivät maksa asuntoaan itse, maksukykyä ja siten asettamalla nettomaksajat huonompaan asemaan. Tässä on yksi "positiivisen" syrjinnän härskeimmistä muodoista. Ainoa tukimuoto, josta oikeasti on hyötyä, on kunnallisen vuokra-asuntotuotannon merkittävä kasvattaminen. Silloin rahat päätyvät oikeaan paikkaan, eli lisäämään tarjontaa ja siten laskemaan asuntojen hintoja sekä vähentämään tukitarvetta ylipäänsä. Nykyisellään tukirahat menevät yksityisten asuntosijoittajien ja gryndereiden voittoihin. Samoin olisi tärkeää, että tonttivaraukset tehtäisiin niin, etteivät grynderit pystyisi keinottelemalla ylläpitämään kuplaa viivästyttämällä uudisrakennusprojekteja, kun asuntojen hinnat ovat laskemassa. Kaupungin pitäisi myydä tontit tai vuokrata tonttimaa sellaisilla ehdoilla, että rakennusprojekti on aloitettava vuoden kuluessa tonttivarauksen tekemisestä ja asuntojen on valmistuttava viimeistään vuoden sisällä vastaavan rakennusurakan keskimääräisestä kestoajasta, muussa tapauksessa kauppa/vuokrasopimus puretaan ja sopimuskumppani joutuu maksamaan kaupungille roiman sopimussakon. Lisäksi tyhjillään oleville asunnoille tulisi lätkäistä roima rangaistusluonteinen vero, jotta kiinteistökeinottelijat eivät voisi pantata asuntoja tyhjillään niin kauan, että hinnat lähtevät nousuun. Yhteiskunnan kannalta lähtökohta pitäisi olla, että asunnon pääasiallinen tarkoitus on asuminen eikä toimia sijoituskohteena, johon kupataan kansalaisilta heidän kaikki liikenevät rahansa ja vielä vähän lisää. Samoin kaavoituksessa pitäisi huomioida nykyinen jonotilanne (eli se, että yksinäiset hakijat ovat roimasti yliedustettuina) ja mitoittaa rakennettavien asuntojen koko jonotilanteen mukaan (eli: paljon uusia yksiöitä ja kaksioita) sen sijaan, että aiheutetaan keinotekoinen pienten asuntojen alitarjonta kasvattamaan asuntosijoittajien voittoja.

[Jane Doe]

 Olemme mieheni kanssa myymässä asuntoamme ja plan B on laittaa kämppä vuokralle, jos kauppa ei käy. Tästä olen maininnut vähän joka taholle ja viime viikolla sainkin ehdotuksen ottaa vuokralaiseksi inkeriläinen "paluumuuttaja", joka tarvitsisi vuokrasopimuksen saadakseen muuttoluvan (tjsp?). En edes ehtinyt mainita teoreettista vuokratasoa, koska taikasanat "sossu maksaa vuokrat" sanottiin ennen kuin sain suutani avattua. Kieltäydyin tarjouksesta vähemmän kohteliaasti, koska myynti ei ole edes kunnolla alkanut ja mikäli vuokralaiseen päädyttäisiin, etsisimme sellaisen ensin tuttavapiirimme kautta.

Keskustelun jälkeen päässäni alkoi raksuttaa ja verenpaine kohota. Yleensä kun tuollaisiassa asioissa lähestytään, ihmisiä kiinnostaa ensimmäiseksi, mitä mikin maksaa. Nyt oli vain sossu, joka maksaa, joten kustannuksista ei siis edes tarvinnut kysyä.  Jos olisin härskimpi tapaus, hilaisin vuokratason pilviin, pyytäisin ylimitoitetut vuokratakuut (jotka pimittäisin itselleni tietty) ja siis maksattaisin tuon asunnon lainan veronmaksajilla. Moraalini ei vain taivu moiseen, ei sitten millään. Lisäksi en kestäisi ajatusta, että joku asuisi ilmaiseksi samassa asunnossa, jonka eteen olemme mieheni kanssa tehneet töitä.

Vähän viitettä sossun anteliaisuudesta kuulin jo aiemmin koskien saman paluumuuttajan muuta sukua. Heillä oli kuulemma aikomus palkata välittäjä etsimään joku kiva rivarinpätkä lähellä Helsingin keskustaa (koska lääväänhän en muuteta ja kun töihinkään ei ole aikomus mennä, on kivaa kun keskustan riennot ovat lähellä), ja hintatasohan ei ollut ongelma, koska -kyllä- sossu maksaa.*

Elin pitkään luulossa, että asumistuessa olevat rajoitukset koskien asunnon kokoa ja vuokran määrää hillitsisivät pahinta pers...pelleilyä, mutta ilmeisesti se ei pädekään täysin sossun avustuksilla elelevää. Mieleeni muistui myös kaverini, jolta opiskeluaikana leikattiin koko asumislisä, koska kämpässä oli 2 tai 3 neliötä liikaa. Toiset ovat tasa-arvoisempia jne.

Tämä ketju on hyvä muistutus siitä, mikä mättää asuntopolitiikassa. Helsingissä ei kohta asu kuin kroisoksia ja tulonsiirroilla eläviä, koska muilla ei ole varaa. Ja eivät ne kroisoksetkaan kauaa viihdy, kun kaupunki on kurjistettu kunnolla.

*= Tämä ei ole ilkeää panettelua eikä mielikuvituksen tuotetta. Tällaisen keskustelun kävi paluumuuttajakandidaatti piilonuivan tuttuni kanssa, joka sitten kertoi minulle käydystä keskustelusta. Tarinan opetus: nuivia myyriä on joka puolella 

[Lauttasaaren Emiiri]

Jos olisin härskimpi tapaus, hilaisin vuokratason pilviin, pyytäisin ylimitoitetut vuokratakuut (jotka pimittäisin itselleni tietty) ja siis maksattaisin tuon asunnon lainan veronmaksajilla. 

Ihan näin FYI, sossu ei pistä seteleitä pankkitilille vaan antaa vuokrasitoumuksen, tai jotain sinnepäin.

Sitten varoituksen sana, sossun määritelmä asunnon normaalista kulumisesta poikkeaa hieman normaalista, "terveestä järjestä".

[Topi Junkkari]

Sitten varoituksen sana, sossun määritelmä asunnon normaalista kulumisesta poikkeaa hieman normaalista, "terveestä järjestä".

Kumpaan suuntaan? Niinkö, että asuntoon voidaan asukkaiden vaihtuessa tehdä sossun kustannuksella remontti pelkästään siksi, että saataisiin mahdolliset sikapartikkelit kokonaan hävitettyä? Vai niin, että sossun mielestä pahimmatkin sikailun jäljet ovat normaalia kulumista, eikä sossu korvaa niitä? Pelkään jälkimmäistä.

[Eugen235]

Tässä on 100% kirkas kiteytys tilanteesta:

Helsingin taloudellinen ja yhteiskunnallinen hyvinvointi rapautuu ja sosiaalisilla tulonsiirroilla elosteleva ihmismäärä lisääntyy. Tämä tuo ääniä sosiaalisella kurjuudella kalasteleville ns velkapommipuolueille. Helsinkiin mäjähtää joka vuosi yhden pikkukaupungin verran ihmisiä joista liian suuri määrä jää elämään sosialietuuksien avulla. Tämä hyödyttää vasemmistovihreitä poliitikkoja.