Olli Immonen: Teollisuuden siirtyminen pois Suomesta

[Svenska Konung]

Hyvä kysymys,, joo! hienoa.. vau. Ja sitten ministeri vastaa "on hallitus tietoinen" ja Immosen äänestäjät voi hurrata kun Immonen on vaikuttanut ihan helvetisti,,,, ,,,johonkin??

Ööö, ehkä oleellisempaa on se, mitä hallitus aikoo tehdä asialle.

Tosi on. 100% kannatus sinulle, Olli.

Minulla on vielä toivonkipinä Suomen nuorison suhteen.

Suomen nuoriso rappiolla koska Sekoomus hallituksessa. Ihmiset eivät muutenkaan osaa äänestää oikein.

[requiem]

Metsäteollisuuden kannalta energian hinnan nousu on hivenen kaksijakoinen juttu. Mekaanisen jalostuksen yhteydessä sähköä kulutetaan paljon, kemiallisen jalostuksen yhteydessä syntyvän mustalipeän ja sen polton vuoksi sähköä ja lämpöä saattaa riittää ulos asti myytäväksi.

Metsäfirmat ovat erikoistuneet hankkimaan ja jalostamaan metsäbiomassaa. Metsäbiomassasta voidaan tuottaa esim. paperia, sahatavaraa ja energiaa, sähkönä tai lämpönä. Kun sähköstä ja lämmöstä saatava hinta markkinoilla on tällä hetkellä paperia ja sahatavaraa parempi, niin ei tarvitse paljoa tuumailla mihin suuntaan metsäfirmat tulevat jalostustaan suuntaamaan - vastaus on tietenkin sinne biomassapohjaiseen sähkön- ja lämmöntuotantoon.

Yksinkertaistaen korkean energian hinnan voikin sanoa kurittavan "perinteistä" metsäteollisuutta, sen sijaan "uudella" metsäteollisuudella menee vain entistä kovempaa.

T&T: Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja on todellinen yllätysnimi

UPM:n paperikoneet maakunnissa jäähtyvät, mutta yhtiön pääkonttorissa Eteläesplanadilla sähkökauppiaiden rahapinot vain kasvavat.

UPM:n energialiiketoiminnan johtaja Anja Silvennoinen ei silti lupaa energian eriyttämistä ja pörssilistausta.

Viime vuonna paperibisnes teki lähes yhtä paljon tappiota kuin energia voittoa, 237 miljoonaa euroa.

"Energia on ja pysyy lähivuodet UPM:n liiketoiminta-alueena. Energialiiketoimintaan voi sijoittaa sijoittamalla UPM:ään. Tällä konseptilla mennään", Silvennoinen kuittaa arvailut listautumisesta.

...

[Jouko]

UPM:n paperikoneet maakunnissa jäähtyvät, mutta yhtiön pääkonttorissa Eteläesplanadilla sähkökauppiaiden rahapinot vain kasvavat.

UPM:n energialiiketoiminnan johtaja Anja Silvennoinen ei silti lupaa energian eriyttämistä ja pörssilistausta.

Viime vuonna paperibisnes teki lähes yhtä paljon tappiota kuin energia voittoa, 237 miljoonaa euroa.

"Energia on ja pysyy lähivuodet UPM:n liiketoiminta-alueena. Energialiiketoimintaan voi sijoittaa sijoittamalla UPM:ään. Tällä konseptilla mennään", Silvennoinen kuittaa arvailut listautumisesta.

Nokia luopui sähkölaitoksistaan 90-luvulla. Se taisi olla virhe nykykatsannolla. Mutta silloin kännykkäbisnes oli hurjasti kannattavampaa kuin energiabisnes.

[requiem]

Meidän tulisi panostaa tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Jos Suomi ostaisi Saharasta maata, voisimme sijoittaa sinne paljon aurinkopaneeleita ja vetää piuhat tänne kotosuomeen.

Niin, tai sitten tällaisen super grid-utopian sijasta voimme lähestyä asiaa lähiajattelulla älykkään sähköverkon ja hajautetun kotimaisen pientuotannon muodossa.

Mutta kyseinen asia ei enää liity ketjun aiheeseen, siksipä keskustelun jatkaminen tästä aiheesta sopiikin paremmin kylänraitilla olevaan energiaketjuun.

[nuiv-or]

Meidän tulisi panostaa tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Jos Suomi ostaisi Saharasta maata, voisimme sijoittaa sinne paljon aurinkopaneeleita ja vetää piuhat tänne kotosuomeen.

Aurinkovoimaa kaamoksessa? Jaah.
Meillä on kyllä enemmän puuta ja paremmanlaatuista kuin noilla eucalyptusmailla, lisäksi täällä istutetaan aina uusi puu kaadetun tilalle ja toimimme erittäin vastuullisesti. Se on harmillista, että puu/paperiteollisuus viedään etelän maihin.

[ApinA]

Kait kuitenkin Immonen olisi muutaman voinut mainita.

Tässä tuore esimerkki:

UPM lopettaa Myllykosken tehtaan

Metsä- ja paperiyhtiö UPM aloittaa rankat sopeuttamistoimet. Yhtiö suunnittelee perinteisen Myllykosken tehtaan pysyvää sulkemista ja noin 1100 työntekijän irtisanomista Suomessa ja Euroopassa...UPM perustelee säästöjä korkeilla raaka-aine-, energia- ja logistiikkakustannuksilla...

Uskon tuon. Osaatko arvata mikä on raaka-aineen osuus tuossa?

Veikkaisin että 3-4% Saatan toki erehtyäkin.

Uskon se. Siis että voit erehtyäkin.

On aika turhanpäiväistä väitellä siitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän jonkun tuotannon materiaalikustannukset ovat sähkökustannuksiin verrattuna. Oleellisempaa mielestäni on se, että energiakustannukset (mukaanluettuna myös logistiikan käyttämä energia) ei ole halpaa ja kustannukset tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa myös nousemaan. Suuri osasyyllinen tähän on EU:n päästötavoitteet jotka omalta osaltaan vaikuttavat päätöksiin siirtää tuotantoa halvempiin maihin. Jos materiaalikustannukset ovat korkeat, työvoimakulut ovat korkeat, työehdot ovat työnantajalle korkeat, verotus on korkea... Voisi edes energia olla kohtuullista.

[Sour-One]

Kait kuitenkin Immonen olisi muutaman voinut mainita.

Tässä tuore esimerkki:

UPM lopettaa Myllykosken tehtaan

Metsä- ja paperiyhtiö UPM aloittaa rankat sopeuttamistoimet. Yhtiö suunnittelee perinteisen Myllykosken tehtaan pysyvää sulkemista ja noin 1100 työntekijän irtisanomista Suomessa ja Euroopassa...UPM perustelee säästöjä korkeilla raaka-aine-, energia- ja logistiikkakustannuksilla...

Uskon tuon. Osaatko arvata mikä on raaka-aineen osuus tuossa?

Veikkaisin että 3-4% Saatan toki erehtyäkin.

Uskon se. Siis että voit erehtyäkin.

On aika turhanpäiväistä väitellä siitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän jonkun tuotannon materiaalikustannukset ovat sähkökustannuksiin verrattuna. Oleellisempaa mielestäni on se, että energiakustannukset (mukaanluettuna myös logistiikan käyttämä energia) ei ole halpaa ja kustannukset tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa myös nousemaan. Suuri osasyyllinen tähän on EU:n päästötavoitteet jotka omalta osaltaan vaikuttavat päätöksiin siirtää tuotantoa halvempiin maihin. Jos materiaalikustannukset ovat korkeat, työvoimakulut ovat korkeat, työehdot ovat työnantajalle korkeat, verotus on korkea... Voisi edes energia olla kohtuullista.

Aivan varmasti sähkön hinta tulee nousemaan. Silti on höpö höpöä väittää metsäteollisuuden siirtyvän muualle sähkön hinnan nousun takia.

[JooJoo]

Hyvä kysymys,, joo! hienoa.. vau. Ja sitten ministeri vastaa "on hallitus tietoinen" ja Immosen äänestäjät voi hurrata kun Immonen on vaikuttanut ihan helvetisti,,,, ,,,johonkin??

MIHIN?  Minä kysyn vaan,,,
MIHIN, on Olli Immonen vaikuttanut ja MITEN? ,,,siis missä KONKRETIA.

Sveitsissä vahva Frangi meinasi muodostua uhkaksi. Siihen reagoitiin välittömästi, ja alle kolmessa viikossa se oli jo vanha uutinen.  Laitanpa tätä aihetta käsitelleen US:ssa julkaistun, sittemmin sensuroidun blogin uudestaan näkyviin tänne:

http://www.muutos2011.fi/vb/blog.php

Olkaa hyvät:

http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?279-Sveitsin-h%E4vi%E4%E4-kilpailussa-koska-Euro-on-heikko-Niinh%E4n-te-luulette

kiinnittäkää erityisesti huomiota blogin loppuun tehtyyn lisäykseen,,, voiko se edes olla totta?

[Jouko]

Onko sitten ihme että Metallin lakko jäi neljään päivään ja työnantajapuoli hyväksyi huonomman sopimuksen kuin mitä Metalliliitto alunperin ehdotti?

[ApinA]

Aivan varmasti sähkön hinta tulee nousemaan. Silti on höpö höpöä väittää metsäteollisuuden siirtyvän muualle sähkön hinnan nousun takia.

No se ei varmasti ole tärkein syy, mutta varmasti tälläkin on merkitystä. Toki metsäteollisuuden yhtiöt ovat myös hyötyneet mm. kaukolämpätuotannollaan korkeistä energiahinnoista. Jatkossa päästörajoituksien takia energia tulee kallistumaan joka väistämättä tulee vaikuttamaan yrityksien kannattavuuteen.

[dothefake]

Jäsen Alfresco välittää halpaa viljaa, oli sota tahi rauha.

[Lasisti]

Aivan varmasti sähkön hinta tulee nousemaan. Silti on höpö höpöä väittää metsäteollisuuden siirtyvän muualle sähkön hinnan nousun takia.

Et ilmeisesti tunne metsäteollisuutta juurikaan, mutta minäpä hieman valistan. Puuvapaat paperit tarvitsevat lyhytkuituista sellua, jonka tuotanto siirtyy Etelä-Amerikkaan, ja tätä kyseistä paperia valmistavat koneet lähelle käyttöpaikkoja. Tähän liiketoimintaan energian hinta ei vaikuta valtavasti, mutta jonkin verran kuitenkin.

Halvempien puupitoisten paperien valmistukseen tarvittava massa valmistetaan kuitupuusta hiertämällä, ja tämä on erittäin sähköintensiivistä toimintaa, johon korkea markkinasähkön hinta ja korkea teollisuuden sähkövero iskee lujaa. Tätä laatua valmistaneita lakkautettuja tehtaita ovat ainakin: Voikkaa, Kajaani, Summa, Myllykoski Paper ja Varkauden sanomalehtipaperiosasto.

Lisäksi valimoyhtiö Componenta on sulkenut Suomen toimipaikkoja kalliin energian vuoksi, ja siirtänyt tuotantoa Turkkiin. Ja kuka tietää, paljonko investointeja on jätetty tekemättä/tehty muualle tämänkin takia?

[CaptainNuiva]

Jos nyt puhutaan metsäyhtiöistä niin kuten tuossa ylempänä joku mainitsikin,sijaintiin vaikuttaa kolme tekijä: Energian hinta, raaka-aineen hinta ja saatuvuus sekä logistiikka.
Yhden nousua voi yksi tai kaksi muuta kompensoida mutta kahden nousua on jo vaikea kompensoida yhdellä.

Vaikka jossain Etelä-Amerikassa raaka-aine kavaa huomattavasti nopeammin kuin Suomessa, sillä ei sinällään ole ratkaisevaa merkitystä koska Suomessa ei ikänään pystytä hakkaamaan nopeammin olemassa olevien tehtaiden (Ja vaikka muutamien uusienkin) tarpeisiin niin että metsävarannot vähenisivät.
Kyse on enemminkin jossain määrin raaka-aineen hinnasta....No miksi se hinta nousee?
Osaltaan siksi koska nousevat ne kustannukset kasvavan byrokratian ja verotuksen vuoksi myös metsänomistajille, eli välillisesti energiavero iskee omalta osaltaan myös tätä kautta tuotantokustannuksiin.

Suoranaisen energiaveron lisäksi lähivuosina logistiikkakustannukset tulevat rajusti nousemaan siksi koska 99% metsäteollisuuden tuotteista lähtee vientiin laivoilla.
Rahtitaso karkaa lapasesta EU:n polttoaineiden rikkisäännösten vuoksi (Vain Itämerellä ensi alkuun, ei muualla)ja tämä taatusti tulee välillisesti aiheuttamaan menekin laskua ja siten uusia sulkemisia.
Venäjän,Ruotsin ja Norjan metsäteollisuus on taatusti hyvillään ja kiittää EU:ta, Suomi pelataan markkinoilta täydellisesti ulos...Norja jatkaa vientiään Pohjanmeren kautta,Ruotsi Tanskan läpi raiteilla taikka Norjan vastaisen rajan satamiensa kautta ja Venäjää ei paljoa kiinnosta mitä EU päätää, se hoitaa Pietarin kautta liikenettään as usual ja paskat nakkaa rikkipäästöille.

Tuntuu aivan käsittämättömältä että politiikot eivät näe tai pysty hahmottamaan päätöstensä seurauksia.
Energiaverojen jatkuva nostaminen ja rikkipäästöhin suostuminen pelkästään siten että Suomi tulee olemaan suurin ja oikeastaan ainoa häviäjä, osoittaa mielestäni täydellistä epäpätevyyttä ja välinpitämättömyyttä Suomen pärjäämisestä muiden joukossa.

Siinä on myyntimiehen enää turha tarjota maailmalle tuotteita, ei sitä paperirullaa myydä puolta kalliimmalla siksi että ostajat haluaisivat maksaa tosi ihqusta rikkipäästöttömyydestä  taikka kliffoista energiaveroista.

[Kokoliha]

Teollisuus ja ammattiliitot ovat yksimielisiä EU:n rikkidirektiivin tuhoisasta vaikutuksesta suomalaiselle työlle ja hyvinvoinnille.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pelkää jopa kahdeksan suomalaisen paperitehtaan lakkauttamista, mikäli EU:n rikkidirektiiviin ei saada muutoksia tai riittävän pitkää siirtymäaikaa.

"Rikkidirektiivi rapauttaa vientiteollisuuden kilpailukyvyn"

EU:n rikkidirektiivi uhkaa rapauttaa suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä.

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus ovat huolissaan siitä, että rikkidirektiivi heikentää olennaisesti suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vääristää kilpailutilannetta myös EU:n sisällä.

EU:n komission heinäkuussa tekemä rikkidirektiivin muutosehdotus esittää laivapolttoaineiden rikkipitoisuuden enimmäisrajan alentamista Itämerellä 0,1 prosenttiin jo vuoden 2015 alusta lukien.

Rikkimääräykset tulevat pohjoisilla alueilla voimaan selvästi tiukempina ja kymmenen vuotta aiemmin kuin muilla merialueilla, mikä heikentää niiden kilpailukykyä sekä EU:n sisällä että verrattuna muihin maihin.

Maantieteellisen sijaintinsa takia Suomi on riippuvainen merikuljetuksista. Rikkidirektiivi aiheuttaisikin Suomelle kilpailijamaita selvästi suuremmat kustannukset, jotka liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan voivat nousta jopa 1,2 miljardiin euroon joka vuosi...

Satu Hassi, tuo eräs kaikkien aikojen maallemme vahingollisimmista poliitikoista ja EU:n parlamentissa rikkidirektiivin esittelijänä toimiva meppi, on suomalaista teollisuutta vihaavalle agendalleen uskollinen:
Hassi tyrmää teollisuuden toiveet lisäajasta

Lisää aiheesta:
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2011/10/06/Rikkidirektiivi+k%C3%A4y+Suomelle+kalliiksi/2011312187361/69
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---P%C3%A4%C3%A4kirjoitukset/2011/07/25/Rikkidirektiivi%C3%A4+lyk%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4/2011311766199/67
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/suomalaismepit-erimielisia-laivaliikenteen-rikkidirektiivista/art-1288421645694.html

Minä olen öljymiehiä eli lämmitän öljyllä.
Vuonna 2009 ostin kesälaatuista lämmitysöljyä hintaan 57 senttiä litra.
Vuonna 2011 ostin kesälaatuista lämmitysöljyä hintaan 1,09 euroa litra.

Sama täällä. Kun nykyisen, vasta tosin 9 vuotta vanhan kattilan elinkaari päättyy, niin maalämpöpumppu tullee tilalle. Tosin eipä siihen taida enää olla tuolloin varaa, kun rahat menee lämmitykseen, ja eiköhän vihreät keksi jotakin kiusaa maalämpöäkin varten siihen mennessä - esimerkiksi jokin rangaistusvero ...
http://www.soininvaara.fi/2010/08/27/energiaverotuksen-sudenkuopat/

[Jouko]

Aivan varmasti sähkön hinta tulee nousemaan. Silti on höpö höpöä väittää metsäteollisuuden siirtyvän muualle sähkön hinnan nousun takia.

Tuotteitten hinnasta on kymmeniä prosentteja energian hintaa. Se saattaa olla monesti merkittävämpi kuin palkkojen osuus. Niin kauan kuin suurimmat ja kasvavimmat saastuttajat eivä piittaa ilmastoasioista tai muista vastaamvista niin meidän on itsellemme vahingollista hurskastella näissä asioissa.

Muuten, Satu Hassille pitäisi antaa kenkää heti myyräntyönsä takia. Virheet muutenkin haluavat ajaa tästä maasta teollisuuden ja samalla elintason alas.

[Jaska Pankkaaja]

Aivan varmasti sähkön hinta tulee nousemaan. Silti on höpö höpöä väittää metsäteollisuuden siirtyvän muualle sähkön hinnan nousun takia.

Tuotteitten hinnasta on kymmeniä prosentteja energian hintaa. Se saattaa olla monesti merkittävämpi kuin palkkojen osuus. Niin kauan kuin suurimmat ja kasvavimmat saastuttajat eivä piittaa ilmastoasioista tai muista vastaamvista niin meidän on itsellemme vahingollista hurskastella näissä asioissa.

Muuten, Satu Hassille pitäisi antaa kenkää heti myyräntyönsä takia. Virheet muutenkin haluavat ajaa tästä maasta teollisuuden ja samalla elintason alas.

Palkkakulut ovat puunjaostusteollisuudessa luokkaa 5%. Energian osuus tuotteen hinnasta on taatusti moninkertainen. Loppu onkin sitten kantohintaa ja veroja.

[Marko Parkkola]

Toinen ala mitä voi tarkistella on metalliala ja erityisesti sen alkupää. En tiedä sen energiaintensiivisempää kuin valokaariuuni. Teknologiateollisuuden kalvojen mukaan metalli on mennyt alaspäin, joskin sen syynä on tiemmä viime taantuma ja tämän hetken huonot näkymät. Mutta teollisuutta ei varmastikaan auta se, että näillä höpöhöpöveroilla nostetaan tuotteiden hintoja. Myös investoinnit Suomeen ovat suorastaan romahtaneet.

Kalvoissa on muuten mukana kalvo otsikolla "Julkisen talouden ylivelkaantuminen on ongelma lähes kaikissa länsimaissa"

Nyt pitääkin lähteä juoksemaan oravanpyörää, että saadaan noi Kreikan takuutusvakuutuslainat maksettua. Ajattelin koodata muutaman rivin koodia tänään, jolla tehostetaan erään firman liiketoimintaa pykälän tai kaksi.

[Sour-One]

Aivan varmasti sähkön hinta tulee nousemaan. Silti on höpö höpöä väittää metsäteollisuuden siirtyvän muualle sähkön hinnan nousun takia.

Tuotteitten hinnasta on kymmeniä prosentteja energian hintaa. Se saattaa olla monesti merkittävämpi kuin palkkojen osuus. Niin kauan kuin suurimmat ja kasvavimmat saastuttajat eivä piittaa ilmastoasioista tai muista vastaamvista niin meidän on itsellemme vahingollista hurskastella näissä asioissa.

Muuten, Satu Hassille pitäisi antaa kenkää heti myyräntyönsä takia. Virheet muutenkin haluavat ajaa tästä maasta teollisuuden ja samalla elintason alas.

Palkkakulut ovat puunjaostusteollisuudessa luokkaa 5%. Energian osuus tuotteen hinnasta on taatusti moninkertainen. Loppu onkin sitten kantohintaa ja veroja.

Olettaisin, että sähkön ja palkkakustannusten osuus Venäjällä on huomattavasti halvempi kuin Suomessa, mutta silti investoinnit metsäteollisuuteen Venäjälle on ollut vähissä. Väitän edelleenkin, että raaka-aine on se merkitsevä tekijä. En sano tätä ehdottomana totuutena, koska en ole perehtynyt asiaan. Luulen kyllä, että monella muullakin täällä asiaan kunnollinen perehtyminen on samalla tasolla kuin minulla.

[normi]

Jätin tänään 27.10.2011 eduskunnassa seuraavan kirjallisen kysymyksen koskien teollisuuden ja työpaikkojen siirtymistä Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin:

KIRJALLINEN KYSYMYS
Teollisuuden ja työpaikkojen siirtyminen Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin

Eduskunnan puhemiehelle

EU-maat ovat sitoutuneet vuoteen 2020 mennessä vähentämään unionin alueen hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä tuottamaan 20 prosenttia energiasta uusiutuvilla energiamuodoilla.

Tämä on johtanut siihen, että paljon energiaa tarvitseva teollisuus ja työpaikat ovat alkaneet siirtyä EU:n ulkopuolelle, ympäristövaatimustasoltaan heikompiin maihin, joissa päästöjä ei rajoiteta eikä niistä sakoteta. Tällainen kehitys sekä saastuttaa ympäristöä enemmän että rapauttaa Euroopan heikkoa taloutta entisestään. Teollisuuden lisäksi myös tavalliset kotitaloudet ovat joutuneet ahtaalle jatkuvasti kohoavien sähkölaskujen kanssa. Financial Times uutisoi 17.10.2011, että Euroopan komissiosta vuodettu muistio lupaa EU:n liike-elämälle ja kotitalouksille "ainakin 20 vuotta kohoavia energiakustannuksia".

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen EU:n päästötavoitteisiin pyrkimisen vaikuttavan suomalaisen teollisuuden ja suomalaisten työpaikkojen siirtymiseen ympäristövaatimustasoltaan heikompiin maihin ja mitä se aikoo tehdä asialle?

Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2011
Olli Immonen /ps.

Ministeriön pitäisi vastata kysymykseeni kolmen viikon sisällä.

Tämä ilmiö on ollut tiedossa jo päästörajoituksien tulosta lähtien. Ihmetyttää Euroopan tyhmyys lähes jokaisella elämänalueella. Ei ihme, että Aasia on mennyt heittämällä Euroopan ohi ja USA:kin tulee karkaamaan, kun selviää taloushuolistaan.

Eurooppa maksaa ja vaihtaa vielä väestönsäkin ja kulttuurinsakin. Eurooppaa vaivaa jokin sairas itsetuhoisuus. Eurooppa tarvitsee sankareita, jotka pelastavat meidät.

Kauhukseni huomasin, että Olli Rehn riemuitsi telkkarissa noustessaan jälleen pykälällä EU:ssa. Rehn pääsee huseeraamaan oikein kunnolla eurotalousalueella. Kohti katastrofia ollaan menossa.

[Jouko]

Olettaisin, että sähkön ja palkkakustannusten osuus Venäjällä on huomattavasti halvempi kuin Suomessa, mutta silti investoinnit metsäteollisuuteen Venäjälle on ollut vähissä. Väitän edelleenkin, että raaka-aine on se merkitsevä tekijä. En sano tätä ehdottomana totuutena, koska en ole perehtynyt asiaan. Luulen kyllä, että monella muullakin täällä asiaan kunnollinen perehtyminen on samalla tasolla kuin minulla.

Venäjän ongelma on yksityisen omaisuuden heikko oikeudellinen suoja. Siihen kun lisätään ihmisen hengen ja terveyden vastaavasti heikko suoja, niin ei ihme että investoinnit sinne on jäissä periaatteessa suurista mahdollisuuuksista huolimatta. Yhteiskunta on siellä sairas. Paljon sairaampi kuin täällä.

[Alfresco]

"EU-maat ovat sitoutuneet vuoteen 2020 mennessä vähentämään unionin alueen hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä tuottamaan 20 prosenttia energiasta uusiutuvilla energiamuodoilla. "

Mitkä yritykset ovat tämän takia siirtyneet muualle Suomesta?

Odotamme kauhulla koska valimoteollisuus pistää täällä pannut kylmäksi jatkuvasti nousevan sähkön hinnan vuoksi.

Immosen kysely on ihan aiheellinen mutta energian hinnan vaiktutusta Suomen teollisuudelle liitoitellaan vahvasti. Suuret kuluttajat kuten papreiteollisuus tuottavat oman sähkönsä tai omistavat osan sähkölaitoksista. Heille sähkön hinta ei ole ollut ratkaiseva tehtaita siirrettäessä. Päinvastoin, sähkön hinnan nousu on tuonut ihan mukavia voittoja ja osinkoja heille omistajina.
Sama koskee pitkälti rautateollisuutta missä rautajalosteen myynnin kannattavus riippuu täysin mailman pörssihinnoista eikä sähköstä. Jalostava terästeollisuus on taas riippuvainen pääasiassa viennistä, joka sekin seuraa taloussyklejä.

Suurteollisuus on aina valitellut sähkön hintaa koska se haluaa osingolle uusista huippukannattavista ydinvoimaloista. Ei he tarvitse sähköä itselleen vaan kuluttajille ja ulkomaille myytäväksi. Retoriikalla yritetään luoda myönteinen ilmapiiri lisäydinvoiman rakentamiselle.

Energiaintensiivinen teollisuus ei työllistä kovin paljon. Toki siinä on muutama suuri työllistäjä mutta kokonaisvaikutus työllisyysasteeseen on alhainen. Näin ollen suurteollisuuden vaikutus Suomen talouteen liittyy pääasiassa verotettaviin voittoihin, jotka nekin nykyään yhä useammin valuu ulkomaille kasvavan ulkomaisen omistuksen myötä.

Ulkomaillakin tiukenetaan päästörajoituksia ja nostetaan energian hintaa. Kiinassa, joka lienee suurin uhka, on energiapula joka on nostanut hintoja koko maassa. http://www.reuters.com/article/2011/05/30/us-china-power-price-idUSTRE74T1TG20110530
Kiinakin panostaa voimakkaasti uusiutuviin energialähteisiin koska nykyinen saastuttava linja on mahdoton. Toisin kun usein kuvitellaan Kiina on jopa johtava uusiutuvan kehittäjä ja rakentaja maailmassa. http://www.nytimes.com/2010/01/31/business/energy-environment/31renew.html

Pelko energiaintensiivisen teollisuuden ulosliputtamisesta energian hinnan takia on myrsky vesilasissa. Tässä asiassa persut eivät näyttäisi olevan täysin perillä kokonaisuudesta.

[JooJoo]

Immosen kysely on ihan aiheellinen mutta energian hinnan vaiktutusta Suomen teollisuudelle liitoitellaan vahvasti. Suuret kuluttajat kuten papreiteollisuus tuottavat oman sähkönsä tai omistavat osan sähkölaitoksista. Heille sähkön hinta ei ole ollut ratkaiseva tehtaita siirrettäessä. Päinvastoin, sähkön hinnan nousu on tuonut ihan mukavia voittoja ja osinkoja heille omistajina.

No onhan se. Sinulla on voimalaitos josta saat sähköä, ja sitten sinulla on paperitehdas joka tarvitsee sähköä. Jos siinä vieressä on markkina jonne voit myydä sen sähkön hyvällä voitolle, sinä teet sen. Siitä tulee toki sellainen pikku ongelma että sillä Paperitehtaalla ei sitten enää ole sähköä,,, paitsi on tietysti, sen kuin ostaa sitä sieltä markkinoilta siihen MARKKINAHINTAAN.

No, koska niitä tehtaita on vähän liikaa siellä sun täällä, niin tottakai ne tehtaat jotka elää kannattamattomimmassa ympäristössä kokonaisuutena tarkastellen suljetaan.

[Sour-One]

Immosen kysely on ihan aiheellinen mutta energian hinnan vaiktutusta Suomen teollisuudelle liitoitellaan vahvasti. Suuret kuluttajat kuten papreiteollisuus tuottavat oman sähkönsä tai omistavat osan sähkölaitoksista. Heille sähkön hinta ei ole ollut ratkaiseva tehtaita siirrettäessä. Päinvastoin, sähkön hinnan nousu on tuonut ihan mukavia voittoja ja osinkoja heille omistajina.

No onhan se. Sinulla on voimalaitos josta saat sähköä, ja sitten sinulla on paperitehdas joka tarvitsee sähköä. Jos siinä vieressä on markkina jonne voit myydä sen sähkön hyvällä voitolle, sinä teet sen. Siitä tulee toki sellainen pikku ongelma että sillä Paperitehtaalla ei sitten enää ole sähköä,,, paitsi on tietysti, sen kuin ostaa sitä sieltä markkinoilta siihen MARKKINAHINTAAN.

No, koska niitä tehtaita on vähän liikaa siellä sun täällä, niin tottakai ne tehtaat jotka elää kannattamattomimmassa ympäristössä kokonaisuutena tarkastellen suljetaan.

Miksi paperitehdas myisi sähköä ulos jos voimalaitoksen sähköntuotanto olisi pienempi kuin paperitehtaan tarve?

[requiem]

Immosen kysely on ihan aiheellinen mutta energian hinnan vaiktutusta Suomen teollisuudelle liitoitellaan vahvasti. Suuret kuluttajat kuten papreiteollisuus tuottavat oman sähkönsä tai omistavat osan sähkölaitoksista. Heille sähkön hinta ei ole ollut ratkaiseva tehtaita siirrettäessä. Päinvastoin, sähkön hinnan nousu on tuonut ihan mukavia voittoja ja osinkoja heille omistajina.

No onhan se. Sinulla on voimalaitos josta saat sähköä, ja sitten sinulla on paperitehdas joka tarvitsee sähköä. Jos siinä vieressä on markkina jonne voit myydä sen sähkön hyvällä voitolle, sinä teet sen. Siitä tulee toki sellainen pikku ongelma että sillä Paperitehtaalla ei sitten enää ole sähköä,,, paitsi on tietysti, sen kuin ostaa sitä sieltä markkinoilta siihen MARKKINAHINTAAN.

No, koska niitä tehtaita on vähän liikaa siellä sun täällä, niin tottakai ne tehtaat jotka elää kannattamattomimmassa ympäristössä kokonaisuutena tarkastellen suljetaan.

Sähkön ja energian hinta on merkittävä "perinteiselle" metsäteollisuudelle parin seikan vuoksi. Mekaaninen jalostus ottaa paljon sähköä. Jos jalostettavan tuotteen hinta on huono ja sähkön markkinahinta käy korkealla, tarkoittaa tämä lyhyhellä tähtäimellä sitä että pistetään konet seis ja myydään se paperin pyörittämiseen tarkoitettu (ydin)sähkö ja vielä tehtaan omakin sähköntuotanto hyvän hinnan maksaville sähkömarkkinoille. Kemiallisen jalostuksen puolella tilanne on hivenen toinen, mustalipeän polton vuoksi kemialliset laitokset ovat pitkälti energiansa suhteen omavaraisia. Niin mekaanista- kuin kemiallistakin jalostusta käyttävien laitosten oma sähköntuotanto perustuu tietenkin sen saman puuraaka-aineen polttamiseen muodossa tai toisessa.

Koska paperin/sahatavaran ja energiajalosteen raaka-aine on sama, mutta jälkimmäisestä tuotteesta saatava kate on paljon parempi, niin tämä pitkällä tähtäimellä tämä tulee varmasti ohjaamaan metsäyhtiöiden tuotantoa entistä enemmän paperijalosteista energiaan.

Näin ollen sähkön ja energian hinta on merkittävä myös "uudelle" metsäteollisuudelle. Mitä korkeampi hinta, sen parempi kate. Toistetaan nyt vielä: Vuonna 2010 UPM:n energialiiketoiminta teki lähes yhtä paljon voittoa kuin saman firman paperiliiketoiminta, tämän lisäksi UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja. Tässä kannattaa vielä huomata se, että UPM:llä on energia- ja paperiliiketoimintaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Aikaisemmin energia, lämpönä tai sähkönä, oli paperiteollisuuden prosessien sivutuote. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen.

[JooJoo]

Miksi paperitehdas myisi sähköä ulos jos voimalaitoksen sähköntuotanto olisi pienempi kuin paperitehtaan tarve?

MIksi sulla ei oo rahaa? -- Samasta syystä.

Sori, tarkemmin en osaa auttaa. Tieto sinulla jo on. Enää pitää vain ajatella. Kynä ja paperi voi auttaa siinä.

[Lasisti]

Näin ollen sähkön ja energian hinta on merkittävä myös "uudelle" metsäteollisuudelle. Mitä korkeampi hinta, sen parempi kate. Toistetaan nyt vielä: Vuonna 2010 UPM:n energialiiketoiminta teki lähes yhtä paljon voittoa kuin saman firman paperiliiketoiminta, tämän lisäksi UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja. Tässä kannattaa vielä huomata se, että UPM:llä on energia- ja paperiliiketoimintaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Muistaakseni tehtaiden omat voimalaitokset ovat UPM:llä paperiliiketoiminnan sisällä. Joka tapauksessa, paperipuoli ostaa energiansa täysin markkinaehtoisesti eikä millään "omakustannehinnalla".

[Jouko]

Jotenkin kummastuttaa satuhassien käsitystä että teollisuus on sellainen iso paha musta möhkäle, olio jota voidaan kupata ja kyykyttää loputtomiin. Se sisältää kumminkin melkoisen ihmisjoukon, joka on riippuvainen siitä. Koko yhteiskunta on riippuvainen siitä loppujen lopuksi. Hassi itse on energia-alan diplomi-insinööri ja omien sanojensa mukaan opiskeli väärälle alalle. Minä taas uskon että nainen ei sitten koulusta päästyään pärjännyt niissä hommissa alkuunkaan. Sellainen käsitys tulee kun on seurannut hänen edesottamuksiaan tämän tiimoilta. Ei päätä, ei häntää koko touhussa. Ehkä jonkinlainen kostomentaliteetti voisi selittää osan.

[requiem]

Näin ollen sähkön ja energian hinta on merkittävä myös "uudelle" metsäteollisuudelle. Mitä korkeampi hinta, sen parempi kate. Toistetaan nyt vielä: Vuonna 2010 UPM:n energialiiketoiminta teki lähes yhtä paljon voittoa kuin saman firman paperiliiketoiminta, tämän lisäksi UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja. Tässä kannattaa vielä huomata se, että UPM:llä on energia- ja paperiliiketoimintaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Muistaakseni tehtaiden omat voimalaitokset ovat UPM:llä paperiliiketoiminnan sisällä. Joka tapauksessa, paperipuoli ostaa energiansa täysin markkinaehtoisesti eikä millään "omakustannehinnalla".

Minulla ei ole asiasta tarkkaa tietoa, mutta veikkailisin järjestelyn olevan jotakuinkin seuraava.

Paperipuoli "ostaa" sähkönsä saman firman energiapuolelta sen hetkisellä markkinahinnalla. Vastaavasti paperipuoli voi "myydä" sähköä energiapuolelle sen hetkisellä markkinahinnalla. Tietenkin tämä näin lähtökohtaisesti kuulostaa vähän hölmöltä, mutta tietenkin taustalla on halu nähdä tarkasti millaisia kustannuksia missäkin syntyy ja mistä syystä.

Jos järjestely on edellä olevan kaltainen, niin näin nähdään tarkasti millaiset kulut ja tuotot paperi- ja energiapuolelle tulevat ja mistäkin. Tällainen erittely varmasti kaunistelee hivenen energiapuolen kannattavuutta ja toisaalta rumentaa paperipuolen tappiota, mutta kuluerittelyn pohjalta on paljon helpompaa haistella sitä mihin suuntaan toimintaa pitää kehittää ja ovatko toimeenpannut toimet tuottaneet haluttua tulosta.

Käytännössä tällä hetkellä metsäteollisuuden paperipuoli tekee esim. sitä, että jos vain tuotantotilanne sallii ja sähkön markkinahinta on sopiva, niin paperipuoli pistää koneet seis ja tekee tulosta myymällä tehtaan sähköntuotannon energiapuolelle. Mutta kieltämättä tämää alkaa mennä hivenen metsäteollisuudesta jankkaamiseksi 

[JooJoo]

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen EU:n päästötavoitteisiin pyrkimisen vaikuttavan suomalaisen teollisuuden ja suomalaisten työpaikkojen siirtymiseen ympäristövaatimustasoltaan heikompiin maihin ja mitä se aikoo tehdä asialle?

Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2011
Olli Immonen /ps.

Hyvä kysymys,, joo! hienoa.. vau. Ja sitten ministeri vastaa "on hallitus tietoinen" ja Immosen äänestäjät voi hurrata kun Immonen on vaikuttanut ihan helvetisti,,,, ,,,johonkin??

Ööö, ehkä oleellisempaa on se, mitä hallitus aikoo tehdä asialle.

"Never confuse motion with action."
Benjamin Franklin

[Petri_Petri]

Hyvä kysymys,, joo! hienoa.. vau. Ja sitten ministeri vastaa "on hallitus tietoinen" ja Immosen äänestäjät voi hurrata kun Immonen on vaikuttanut ihan helvetisti,,,, ,,,johonkin??

Ööö, ehkä oleellisempaa on se, mitä hallitus aikoo tehdä asialle.

Ja mistäs tekemisestä sinulle sitten maksetaan?

Enkä minä nyt sinua hauku ihmisenä/edustajana, käytänpähän vain tätä esimerkkinä siitä joutavan päiväisestä puuhastelusta jolla te kuvittelette olevan jotain merkitystä.

Ja perustuslaissa lukee kylläkin "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Siis EDUSKUNTA, ei hallitus. Ja sinä olet KANSANEDUSTAJA, siis osa EDUSKUNTAA.

mutta kun ei toimi, niin ei toimi,,, tosin näinhän se on suunniteltukkin,,,

Tuota puuhastelua on ollut netissä vuosikausia. Päättäjät sivuuttivat puuhastelun, koska netti oli niille vain vessanseinäkirjoituksia joista ei tarvinnut välittää. Jytkyn jälkeen puuhastelijoilla on eduskunnassa oikeasti merkittävä kanava ja vaikutusvaltaa jatkaa toimintaansa.

Sitä voidaan edelleen vähätellä käyttämällä puuhastelu-sanaa, mutta sitä ei voida enää sivuuttaa huomioitta vaan hallituksen on pakko vastata.

Perussuomalaiset ovat nyt puoli vuotta puuhastelleet eduskunnassa ja ovat mielestäni pätevästi tuoneet asioita esiin.

Vastaus Immosen kysymykseen todennäköisesti on, että "hallitus on tietoinen tästä ja pitää tärkeänä parantaa paperi- ja metalliteollisuuden sekä muiden yritysten toimintamahdollisuuksia edelleen".

Tämän jälkeen perussuomalaiset voivat kysyä ammattiliitoilta, miksi he eivät ole tehokkaammin vaatineet hallitusta toimimaan teollisuuden ja työpaikkojen pitämisessä Suomessa. Seuraavissa SAK:n ja muiden ammattiliittojen vaaleissa perussuomalaiset tuovat sitten julki hallituksen ja ammattiliittojen kannan ja parannusehdotukset, ja kysyvät: Oletko sinä, duunari, tyytyväinen ammattiliittojen aikaisempaan ja nykyiseen toimintaan vai kannattaisiko vaihtaa linjaa perussuomalaisten duunarien työpaikoista kiinni pitävään suuntaan?

Kuten yksittäiset pisarat muodostuvat tulvaksi jota ei enää voida padota, niin muuttuvat puuhastelut todelliseksi vyöryväksi toiminnaksi. Mitä kurjemmaksi Suomen tilanne käy, niin sitä rankempi täytyy korjausliikkeen olla. Valitettavasti useampi edellinen eduskunta ja nykyinen hallitus on sivuuttanut suomalaisten edun ja puuhastellut EU:n ytimessä.

Energiaan liittyen. Jos aurinkoenergian hinta saadaan halvaksi, niin silloin maailmassa saadaan hiilidioksidipäästöt pudotettua ja sillä tavalla maailma pelastuu. Mutta halpa aurinkoenergia olisi todellinen niitti suomalaiselle energiaa tarvitsevan teollisuuden kilpailukyvylle . EU tukee merkittävästi tuollaisia uusiutuvia energiamuotoja, mutta valitettavasti niiden keksiminen ei ole Suomen edun mukaista. Kun teollisuus häippäisee Suomesta, niin sen jälkeen tästä tulee todellinen köyhä Impivaara. Tuon estämiseksi hallituskin voisi vähän puuhastella suomalaisten eduksi.

Minulla ei ole [UPM:n energia] asiasta tarkkaa tietoa, mutta veikkailisin järjestelyn olevan jotakuinkin seuraava.

Paperipuoli "ostaa" sähkönsä saman firman energiapuolelta sen hetkisellä markkinahinnalla. Vastaavasti paperipuoli voi "myydä" sähköä energiapuolelle sen hetkisellä markkinahinnalla. Tietenkin tämä näin lähtökohtaisesti kuulostaa vähän hölmöltä, mutta tietenkin taustalla on halu nähdä tarkasti millaisia kustannuksia missäkin syntyy ja mistä syystä.

Käsittääkseni konsernit toimivat aina tuolla tavalla juuri mainitsemastasi syystä sekä myös koska (konserni-, kilpailu- ja mitä kirjanpito- sekä pörssilakeja onkaan) lait kieltävät myymästä eri hinnalla.

UPM:llä on ilmeisen paljon vesivoimaloita, koska konserni tekee energialla voittoa. http://www.taloussanomat.fi/tiedote/1/20100428095880
Sikäli voitaisiin ajatella, että sähkön hinnan nousu on heille eduksi kun kilpailijat joutuvat maksamaan siitä enemmän. Mutta hinnan nousu tarkoittaa myös että sen myynti on aikaisempaa tuottoisampaa. Siten liiketaloudellisesti voivat ajatella, että lopettavat energiaa tuhlaavat tehtaat ja myyvät sähkön ulkopuolisille paremman tuoton takia. Eli UPM:n päätös tehtaan lopettamisesta osin energian hinnan nousun takia tarkoittaisi sitä, että katsovat kannattavammaksi siirtyä sähkölaitokseksi. Tietyllä tavalla paradoksaalista kun ovat energian suhteen plussalla, mutta bisnessmielessä ymmärrettävää. Kun hallitus vielä tukee uusiutuvia energiamuotoja, niin siten se on kannustanut UPM:ää lisäämään sähkön myyntiä.