2011-10-25 nelonen: Mamut vievät meidän lukiopaikat!

[EL SID]

Hesarin huonompi TV-versio, nelonen, yrittää olla ironisen hassun hauska,  joten jatketaan samaa leikkiä. Alkuperäinen otsikko kuuluu:

Tästäkö seuraava itkuvirsi? "Mamut vievät meidän lukiopaikat!"

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/t%C3%A4st%C3%A4k%C3%B6-seuraava-itkuvirsi-mamut-viev%C3%A4t-meid%C3%A4n-lukiopaikat

juttu itsessään on sitä samaa, jonka vuoksi nelosen uutisia ei kannata katsoa:

Samaan aikaan kun tutkijat huolehtivat maahanmuuttajanuorten aliedustuksesta lukioissa Vuosaaressa asian eteen on tehty töitä elokuusta lähtien.

Maahanmuuttajin preppausluokassa heille opetetaan nimenomaan lukio-opiskelussa vaadittavia taitoja.

Opettajalle hänen tehtävänsä on selvä.

- Kyllä kaikille täytyy antaa mahdollisuus lukio-opintoihin, ohjaaja Katja Mannerström Vuosaaren lukiosta kertoo.

- Ei maahanmuuttajia voi laittaa ammattikouluun sen takia, että on vähän puuttellinen kielitaito tai ei ole pystynyt tsemppaamaan yhdeksännellä luolalla. Voi olla niin, että vanhemmilla kotona ei ole koskaan ollut mahdollisuutta auttaa esimerkiksi läksyissä.

Preppausluokalla voi opetella kieltä ja korottaa arvosanojaan. Ainakin tänään koko luokka vaikutti erittäin motivoituneelta koulunkäyntiin. Muutenkin pilottihanke saa oppilailta silkkaa suitsutusta.

- Täällä opetetaan tosi perusteellisesti, Derin Gomeyi kehuu - Mun kaveri on kymppiluokalla ja siellä vaan annetaan kirjat ja sanotaan että mene kotiin lukemaan.

- Meillä on sääntö, ettei saa puhua muuta kuin suomea, Italiasta viisi vuotta sitten muuttanut Karuna Iovine kertoo.

- Ja sitten autetaan kaikessa. Kysytään että tarvitsetko tukiopetusta.

Sekä oppilaat että opettja toivovat pilottihankkeen leviävän koko maahan.

- Se on tärkeää, etteivät maahanmuuttajat jää alempaan sosiaaliluokkaan, Mannerström toteaa. - Että heillä on mahdollisuus saada kunnon työ.

Karuna haluaa esimerkillään todistaa, että myöhemminkin maahan muuttaneet pystyvät läpäisemään niin lukion kuin korkeakoulunkin. Hänellä itsellään on kavereita englanninkielisissä korkeakouluissa, muttei yhtään suomenkielisessä.

- Mä haluan todistaa, että mä pystyn siihen. Että käyn lukion ja pystyn saamaan kunnon työn.

onneksi tähän ei kulu senttiäkään lupamaksurahoja.

Alkuperäinen linkki ei enää toimi, koska otsikkoa on muutettu. Uutinen löytyy tällä hetkellä:

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/maahanmuuttajia-avitetetaan-lukioon-ainutlaatuisella-pilottihankkeella

[Miniluv]

Suomessa on "katoamassa" 50 000 nuorta

Suomessa elää tällä hetkellä liki 50 000 15-29-vuotiasta nuorta, jotka eivät käy koulua tai ole mukana työelämässä. Näillä nuorilla on usein käytynä pelkkä peruskoulu, mikä lisää syrjäytymisen riskiä entisestään.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011101914602417_uu.shtml

Syrjäytykää rauhassa, eikös niin? Tärkeintähän on...

etteivät maahanmuuttajat jää alempaan sosiaaliluokkaan, Mannerström toteaa. - Että heillä on mahdollisuus saada kunnon työ.

[LW]

Koulutukseen panostaminen on sellaista positiivista syrjintää, jota voin kannattaa. Syitä on kolme:

1) Siinä pyritään takaamaan ihmisille tasapuoliset mahdollisuudet kilpailla jatkossa, sen sijaan että pyrittäisiin tasaamaan kilpailun lopputulokset erinäisten kiintiöiden kautta tai kriteereitä viilaamalla.
2) Monilla maahanmuuttajilla on ihan konkreettisesti heikommat lähtökohdat koulussa. Vanhemmat kuuluvat alempiin sosiaaliluokkiin, eivät välttämättä niin tajua koulutuksen merkitystä, eivätkä usein osaa suomea kunnolla, tai pahimmassa tapauksessa he ovat jopa lukutaidottomia.
3) Tuo nyt ilmeisesti jopa toimii jossain määrin.

Kuten Miniluv totesi, meidän pitäisi kuitenkin tajuta, että vaikka suomalaiset keskimäärin ovatkin paremmassa asemassa koulussa pärjäämisen suhteen, täältäkin löytyy sellaisia alaryhmiä, joiden tilanne ei välttämättä ole juurikaan parempi kuin monien mamujen. Syrjäytyneiden ugrien lapsiin pitäisi panostaa samalla intensiteetillä, sen sijaan että sanotaan vain, että "mee amikseen tai älä mihinkään, ei mua kiinnosta", tai sitten heitetään kymppiluokalle, joka ei samalla tavalla kiinnosta opettajia tai budjetoinnista päättäviä byrokraatteja. Koulussa huonosti pärjäämisen lisäksi myös syrjäytymisen toiseen tärkeään alkuvaiheen oireeseen, nuorisorikollisuuteen, pitäisi puuttua samalla tavalla. Sikäli kun olen käsittänyt, rikollisten reformointiin aletaan panostaa kunnolla vasta vankilassa, silloin kun rikosputki on yleensä jatkunut jo monia vuosia, äitynyt pahaksi, ja siihen puuttuminen on vaikeampaa ja tehottomampaa. Tuohon sitten voisi tietysti yhdistää reilusti rankemmat rangaistukset vakavien ja toistuvien rikosten tekijöille, kun taparikolliset olisivat entistä leimallisemmin psykopaatteja tai muuten vain rankasti luonnevikaisia jurpoja, joihin mikään hoito ei pure.

Joo, ei olisi halpaa, mutta joihinkin asioihin investoiminen maksaa itsensä takaisin, ja budjeteista löytyy kyllä leikattavaakin. Tietysti, jos otamme maahan runsaasti lisää syrjäytymisalttiita ihmisiä, joilla on paljon lapsia, niin sitten olemme kohta Ruotsin kaltaisessa tilanteessa, jossa rahaa ei yksinkertaisesti ole lähimainkaan tarpeeksi, vaikka tahtoa olisi kuinka.

[foobar]

Odotan mielenkiinnolla onko vuosikymmenen päästä myös yliopistoissa apukouluja - siis vain maahanmuuttajien auttamiseksi. Jatkuva erityispanostus saa tällaiset henkilöt uskomaan että apupyörät ovat vielä nelikymppisenäkin heidän saavuttamansa etu, jonka perusteella esim. työn arvon mittaaminen työpaikalla olisi kauheaa rasismia.

Yleensä niistä ihmisistä joille kaikki järjestetään parhain päin ja joille aina riittää aikaa, resursseja ja myötäymmärtäjiä ei kuitenkaan tule niin menestyneitä kuin kovin pidettyjäkään yhteiskunnan tukipilareita. Ei, vaikka kuinka toivottaisiin ja panostettaisiin.

Tietyllä tasolla ymmärrän tällaisen aidosti aktivoimaan pyrkivän tsemppausluokan, mutta miksi laatu jota tarjotaan maahanmuuttajille on vain maahanmuuttajille tarjolla? Sitä en ymmärrä minään suurena parannuksena ja innovaationa.

[Roope2]

Kymmenen hengen preppausluokka ja sen lisäksi mahdollisuus tukiopetukseen ja kaikki ilmaista. Olis aikanaan kelvannut mullekin.

[LW]

Odotan mielenkiinnolla onko vuosikymmenen päästä myös yliopistoissa apukouluja - siis vain maahanmuuttajien auttamiseksi. Jatkuva erityispanostus saa tällaiset henkilöt uskomaan että apupyörät ovat vielä nelikymppisenäkin heidän saavuttamansa etu, jonka perusteella esim. työn arvon mittaaminen työpaikalla olisi kauheaa rasismia.

Hyvin arvattu. Tosin sen perusteella mitä nyt olen jenkkien high schooleista kuullut ja lukenut, niin enpä ihmettelisi, vaikka noista yliopistojen apukouluista löytyisi reippaasti jauhonaamojakin. Jopa 41% collegeiden ensimmäisen vuoden opiskelijoista on lukuna luokkaa  .

Yleensä niistä ihmisistä joille kaikki järjestetään parhain päin ja joille aina riittää aikaa, resursseja ja myötäymmärtäjiä ei kuitenkaan tule niin menestyneitä kuin kovin pidettyjäkään yhteiskunnan tukipilareita. Ei, vaikka kuinka toivottaisiin ja panostettaisiin.

Minua ei välttämättä kiinnosta niinkään se, tuleeko niistä jotain loistavia onnistujia. Kunhan eivät vain ole täydellisiä epäonnistujia kaikessa muussa kuin häiriköinnissä ja rikollisuudessa. Jos mamukympin jäsenet pystyvät noin suurin piirtein elättämään itsensä rehellisesti ja maksavat heihin käytetyt rahat veroina takaisin, niin se riittää. Ongelma syntyy tuosta silloin, jos kädestä pitäminen ja tukeminen jatkuu pitkälle aikuisikään erilaisten etnokiintiöiden sun muiden muodossa. Mitä motivaatiota valtion erityissuosimilla ryhmillä on silloin tehdä parhaansa? Tuollaisissa luokissa pitäisi tulla selväksi yhteiskunnan valmius nähdä vaivaa sen eteen, että oppilaat valmistuvat kilpailemaan samalta lähtöviivalta muiden kanssa, mutta sen jälkeen mitään erityisiä suosionosoituksia on turha odottaa.

Yksi merkittävä juttu on toki se, että hyvin suuri osa työpaikoista jaetaan sosiaalisten verkostojen välityksellä firmojen ja virastojen työntekijöiden tuntemille ihmisille, ja huonommin pärjäävien vähemmistöjen (mukaanlukien monet syrjäytyneet suomalaiset) jäsenet jäävät tuosta pitkälti paitsi. Suhtaudun lievästi sanottuna nihkeästi minkäänlaisiin kiintiöihin, mutta jonkinlainen ohjelma, joka auttaa tällaisten vähemmistöjen motivoituneita ja koulussa ainakin kelvollisesti pärjänneitä jäseniä löytämään esim. harjoittelupaikkoja voisi olla ihan jees. Harjoittelupaikkoja siksi, että lahjakkaat ja ahkerat ihmiset saavat niistä usein joko työpaikan tai ainakin hyvät suositukset ja niitä työelämässä mukana olevia tuttuja, mutta harjoittelujakso ei toisaalta sido työnantajaa yhtään mihinkään.

Tietyllä tasolla ymmärrän tällaisen aidosti aktivoimaan pyrkivän tsemppausluokan, mutta miksi laatu jota tarjotaan maahanmuuttajille on vain maahanmuuttajille tarjolla? Sitä en ymmärrä minään suurena parannuksena ja innovaationa.

No niin-pä.

[Roope]

Ongelma syntyy tuosta silloin, jos kädestä pitäminen ja tukeminen jatkuu pitkälle aikuisikään erilaisten etnokiintiöiden sun muiden muodossa.

Avainkäsite uutisessa oli maahanmuuttajanuorten aliedustus. Teoreettinen aliedustus ei tietenkään katoa tällaisilla kivoilla preppausluokilla mihinkään. Se ei katoa myöskään yliopiston tukiopetuksella tai monikulttuurisuussuunnitelmilla. Päätä hakataan ensin seinään tarpeeksi kauan resursseja säästämättä ja sitten ihmetellään, millä muilla positiivisen syrjinnän keinoilla aliedustusongelma voitaisiin ratkaista. Vastaus tulee olemaan kiintiöt, koulutuksen yhdenvertaisuuden nimissä.

Ministeriöt ovat mahdollisesti kaikessa hiljaisuudessa ryhtyneet toteuttamaan Arajärven kotouttamisselvityksen ehdotuksia. Sille tielle ei pitäisi lähteä.

[LW]

Eli kannatat ihmisryhmän suosimista, jos  sillä suosimisella saadaan tälle ihmisryhmälle parempi asema ja se ihmisryhmä on normaalia huonompaa. Kannatat rasismia, jos se toimii!

Kannatan sitä, että valtio kuluttaa ylimääräisiä rahoja taatakseen sen, että kaikkien ihmisryhmien aikuisilla on tasavertaiset mahdollisuudet kilpailla aikuisiksi tultuaan. Se on ihan sama, ovatko nämä ihmisryhmät etnisesti vai sosioekonomisesti erilaisia. Sen sijaan en todellakaan kannata mitään suosimista, jonka tarkoitus on taata jollekin ihmisryhmälle jonkinlainen asema riippumatta siitä, minkälaisen aseman se ansaitsee.

Jos X toimii, X on ok, on itse asiassa aika hyvä periaate. Ei ainoa hyvä periaate, mutta kuitenkin.

[Sanglier]

Mä haluan todistaa, että mä pystyn siihen. Että käyn lukion ja pystyn saamaan kunnon työn.

Suvis: "Ja koska olet vain tyhmä mamu, tässä sinulle apupyörät, kypärä, laskuvarjo ja tasoitettu loivasti laskeva mäki turvakaiteilla. Eihän kukaan kuvitellutkaan että pärjäisit omillasi ja samoilla ehdoilla kuin muut."

Ja koska taas menee vituiksi, syynä on rasismi. Palaa alkuun.

[P]

"
Minua ei välttämättä kiinnosta niinkään se, tuleeko niistä jotain loistavia onnistujia. Kunhan eivät vain ole täydellisiä epäonnistujia kaikessa muussa kuin häiriköinnissä ja rikollisuudessa. Jos mamukympin jäsenet pystyvät noin suurin piirtein elättämään itsensä rehellisesti ja maksavat heihin käytetyt rahat veroina takaisin, niin se riittää. "

Tämä kuulostaa yhdeltä lähisukulaiseltani, joka teki töitä opettajana yli 35-vuotta. Lopputuloksena oli muutama kohtuullisen ison bisneksen perustaja ja pirun iso määrä ihmisiä jotka ovat työllistyneet kohtuullisesti. Uskoisin hänen allekirjoittavan tuon ylläolevan. Aika monta potentiaalista ongelmatapausta potki eteenpäin myös oppilaanohjauksesta / pieni koulu yms. oma kokemus muissa oppiaineissa vs. bs, mitä kuuli ko. oppilaasta opettajanhuoneessa.

Mutta

Yksi syy, miksi päädyin ainakin hetkeksi kansankynttilän alalle. Mutta suosimista nahanvärin/ uskonnon/ kulttuurin perusteella ei tuo edellä manittu nyt eläkeläinen tai minä emme siedä..

Jokainen vastaa huutoonsa - Suomessa - suomalaisen kulttuurin ja lain puitteissa. Jos se ei kiinnosta, niin - kai se löytyy sitten kotimaasta. Miksi kiusata suomalaista koulutusta omilla kulttuurillisilla erityistarpeilla yms.?

[Jaska Pankkaaja]

- Se on tärkeää, etteivät maahanmuuttajat jää alempaan sosiaaliluokkaan, Mannerström toteaa. - Että heillä on mahdollisuus saada kunnon työ.



- Mä haluan todistaa, että mä pystyn siihen. Että käyn lukion ja pystyn saamaan kunnon työn.

[/quote]

Ma usko kans et oikea varine ja uskoine mammu ja Abrobaturin paperit lukiosta taka kunon tyo.

Allah anta ja suomalinen maksa tama konon tyo.

Kokoomus ja vasemmistoliitto sitten taas vähän suolaavat veroja niin rahoituskin on kunnossa.
Seuraavan veronkorotukseen asti.

[Daemonic]

Koulutukseen panostaminen on sellaista positiivista syrjintää, jota voin kannattaa. Syitä on kolme:

1) Siinä pyritään takaamaan ihmisille tasapuoliset mahdollisuudet kilpailla jatkossa, sen sijaan että pyrittäisiin tasaamaan kilpailun lopputulokset erinäisten kiintiöiden kautta tai kriteereitä viilaamalla.
2) Monilla maahanmuuttajilla on ihan konkreettisesti heikommat lähtökohdat koulussa. Vanhemmat kuuluvat alempiin sosiaaliluokkiin, eivät välttämättä niin tajua koulutuksen merkitystä, eivätkä usein osaa suomea kunnolla, tai pahimmassa tapauksessa he ovat jopa lukutaidottomia.
3) Tuo nyt ilmeisesti jopa toimii jossain määrin.

Kuten Miniluv totesi, meidän pitäisi kuitenkin tajuta, että vaikka suomalaiset keskimäärin ovatkin paremmassa asemassa koulussa pärjäämisen suhteen, täältäkin löytyy sellaisia alaryhmiä, joiden tilanne ei välttämättä ole juurikaan parempi kuin monien mamujen. Syrjäytyneiden ugrien lapsiin pitäisi panostaa samalla intensiteetillä, sen sijaan että sanotaan vain, että "mee amikseen tai älä mihinkään, ei mua kiinnosta", tai sitten heitetään kymppiluokalle, joka ei samalla tavalla kiinnosta opettajia tai budjetoinnista päättäviä byrokraatteja. Koulussa huonosti pärjäämisen lisäksi myös syrjäytymisen toiseen tärkeään alkuvaiheen oireeseen, nuorisorikollisuuteen, pitäisi puuttua samalla tavalla. Sikäli kun olen käsittänyt, rikollisten reformointiin aletaan panostaa kunnolla vasta vankilassa, silloin kun rikosputki on yleensä jatkunut jo monia vuosia, äitynyt pahaksi, ja siihen puuttuminen on vaikeampaa ja tehottomampaa. Tuohon sitten voisi tietysti yhdistää reilusti rankemmat rangaistukset vakavien ja toistuvien rikosten tekijöille, kun taparikolliset olisivat entistä leimallisemmin psykopaatteja tai muuten vain rankasti luonnevikaisia jurpoja, joihin mikään hoito ei pure.

Joo, ei olisi halpaa, mutta joihinkin asioihin investoiminen maksaa itsensä takaisin, ja budjeteista löytyy kyllä leikattavaakin. Tietysti, jos otamme maahan runsaasti lisää syrjäytymisalttiita ihmisiä, joilla on paljon lapsia, niin sitten olemme kohta Ruotsin kaltaisessa tilanteessa, jossa rahaa ei yksinkertaisesti ole lähimainkaan tarpeeksi, vaikka tahtoa olisi kuinka.

Olen vähän ymmälläni. Ensin sanot, että kannatat kyseistä syrjintää, mutta heti kohta olet sitä mieltä, että myös suomalaisten vähäosaisten pitäisi päästä kyseisen palveluun piiriin. Kumpaa nyt kannatat? Haluatko tasapuolista kohtelua, vai sitä "positiivista" syrjintää?

Minähän en tasa-arvoa rakastavana ihmisenä voi tuollaista paskaa kannattaa.

[Fincad]

Saakohan näihin "preppaus"luokkiin osallistua myös kantasuomalaiset? Tai varmaan voi hakea, mutta valituksi ei varmaan tule. Tässäkin taitaa olla sitä positiivista syrjintää, kun
ko. preppausluokat vain maahanmuuttajataustaisille. Jos olis preppausluokat vain kantasuomalaisille, niin siitä se meteli vasta nousisikin..

[Pliers]

Kyl mä koen, et tää on ihan äärimmäisen tärkeetä ihan monikulttuurisen yhteiskunnan vuoksi...

On se ainakin rehellinen! 

[Marko Parkkola]

Olen ollut yli 11 vuotta yhtä soittoa ohjelmointialalla ja olen mielestäni pätevä. En ole käynyt lukiota, enkä ymmärrä miten sen käynti minua olisi auttanutkaan. En ole käynyt ammattikouluakaan, en ammattikorkeaa, en yliopistoa. Olen myyntimerkantti ja ylpeä sellainen!

En ymmärrä tätä lukion ylistystä tai sanotaan tarkemmin jonkun tietyn koulun/oppilaitoksen ylistystä/alistusta. Ei koulutus autuaaksi tee, jos ei ole luontaisia taipumuksia alalle. Sanglierin kommentti on juuri tätä. Kouluttaa voi kouluttamasta päästyäänkin, mutta, ja varsinkin jos koulutus on tehty apupyöriä käyttämällä, ei alalla tule pärjäämään.

Mikä voisi olla hyväksi olisi pelkkä suomenkielen opetus. Sitä ilman tässä maassa ei pärjää.

[Siili]

Hesarin huonompi TV-versio, nelonen, yrittää olla ironisen hassun hauska,  joten jatketaan samaa leikkiä. Alkuperäinen otsikko kuuluu:

Tästäkö seuraava itkuvirsi? "Mamut vievät meidän lukiopaikat!"

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/t%C3%A4st%C3%A4k%C3%B6-seuraava-itkuvirsi-mamut-viev%C3%A4t-meid%C3%A4n-lukiopaikat

Pari huomiota:

- Ei maahanmuuttajia voi laittaa ammattikouluun sen takia, että on vähän puuttellinen kielitaito tai ei ole pystynyt tsemppaamaan yhdeksännellä luolalla. Voi olla niin, että vanhemmilla kotona ei ole koskaan ollut mahdollisuutta auttaa esimerkiksi läksyissä.

Minnkä helkutin rankaisu ammattikoulu muka on?  Miksi on olevinaan hirmuinen tragedia, jos mamunuori valmistuu ammattiin alle kaksikymppisenä?

Kymppiluokka on hieno asia, mutta ollaan pahasti metsässä, jos sitä hehkutetaan nimen omaan tienä lukioon.  Tai jos lukiota hehkutetaan tienä sosiaaliselle nousulle.  Lukion jälkeen opiskeluun on jälleen kynnys, joka on vaikea ylittää heikommilla suorituksilla.  Eikä edes valmistuminen korkeakoulusta takaa korkeapalkkaista työtä.

- Se on tärkeää, etteivät maahanmuuttajat jää alempaan sosiaaliluokkaan, Mannerström toteaa. - Että heillä on mahdollisuus saada kunnon työ.

Ei lukion suoritus nosta ihmistä ylempään sosiaaliluokkaan.  En tunne tarkkaan tilastoja, mutta kyllä pelkän ylioppilaan pitää vihreälle oksalle päästäkseen omata hyviä suhteita.  Kyllä Siwa on tyypillisempi työllistäjä.   

 

[Pliers]

Ei lukion suoritus nosta ihmistä ylempään sosiaaliluokkaan.  En tunne tarkkaan tilastoja, mutta kyllä pelkän ylioppilaan pitää vihreälle oksalle päästäkseen omata hyviä suhteita.  Kyllä Siwa on tyypillisempi työllistäjä.   

Äläs nyt. Sitähän voi päästä vaikka vähemmistövaltuutetuksi. 

[Sunt Lacrimae]

Ei lukion suoritus nosta ihmistä ylempään sosiaaliluokkaan.  En tunne tarkkaan tilastoja, mutta kyllä pelkän ylioppilaan pitää vihreälle oksalle päästäkseen omata hyviä suhteita.  Kyllä Siwa on tyypillisempi työllistäjä.   

Ei niin.

Muutama vuotta omasta lakin saannista vähintään puolet kavereista on lukion jälkeen pääsemässä pois amiksesta tai töissä, vain pari opiskelee.

Omalta osaltani järjestyi se oman alan opiskelupaikka viimein, mutta työn ja opiskelun tasapainottelu on osoittautunut sen verran haastaviksi ja valmistumisen jälkeiset työtehtävät vähemmän kiinnostaviksi (veri vetää kentälle), että palaan todennäköisesti kokopäiväduunariksi ensi vuonna ja alan miettimään etenemistä alalla muita reittejä.

Lukiokoulutus on kyllä turhan hypetetty nykyajan Suomessa, varmaan jäänteenä ajalta jolloin ylioppilaaksi pääsy oli oikeasti harvinaista. Nykyään jokainen Viljami-Korianteri saa valkolakin ja porukkaa tunkee lukioista ulos enemmän kuin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin otetaan sisään, vaikka systeemin pitäisi oikeasti mennä niin että lukio olisi selkeästi korkeakouluihin valmistava väylä eikä 3v jatkoaika miettimiselle.

[Siili]

Onko sinulla jotain salatietoa jonka mukaan aliedustus on jonkin luonnonlain seurausta jota ei voi millään toimilla muuttaa?

Tiedetään hyvin, että sivistys tuppaa "periytymään" myös kantisten joukossa.  Korkealle koulutetut tukevat jäkeläistensä oppimista kotona, joten vaikka kaikenlaisia opiskelun taloudellisia kynnyksiä mataloitetaankin, hyvin koulutettujen vanhempien lapset tuppaavat kouluttautumaan enemmän.  Jos mamujen koulutustaso vastaisi suomalaisten koulutustasoa, olisi mamujen lasten aliedustus lukiossa kenties asia, johon pitäisi kiinnittää erityishuomio. 

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi aliedustusta lukioissa tai korkeakouluissa pitäisi korjata "positiivisella" syrjinnällä, kuten mamukiintiöillä tai mamuille erityisesti suunnatulla lukioonpääsyvalmennuksella.  Sitähän tämä puheena ollut spesiaalikymppiluokka näyttää olevan.  Miksi peruskoulun suorittanutta mamunuorta, joka suoritustensa perusteella pääsee ammattikouluun, pitää yrittää prepata lukioon? 

Toki peruskoulupudokkaitten syntymistä pitää pyrkiä estämään, ja jos mamuja on näiden joukossa suhteettomasti, tukiopetuksen kohdistaminen maahanmuuttajanuoriin on paikallaan.  Armovitoset eivät kuitenkaan ole oikea tapa tuottaa peruskoulututkintoja.   

[Iiro Iso-Ilomäki]

Mutta hei hetkonen:

- Meillä on sääntö, ettei saa puhua muuta kuin suomea, Italiasta viisi vuotta sitten muuttanut Karuna Iovine kertoo.

Eihän italialainen taida olla kultamuna 


Asiaan. Kyllähän se hienoa olisi jos tämä oikeasti edistäisi maahanmuuttajien opiskelumahdollisuuksia ja valmistumista suomen kielisistä kouluista siten että he oppivat tasaiseen tahtiin kantasuomalaisten nuorten kanssa. Toki tähän väliin voisi väläyttää, että eiköhän nyt olisi taas aika kohdistaa myös katseita kantasuomalaiseen nuorisoon jonka syrjäytymisestä on puhuttu vain hetki sitten myös tässäkin ketjussa. Vähävaraisia nuoria, syrjäytyneitä nuoria ja jo huonoille teille ajautuneita nuoria on ihan omastakin takaa. Toki tämä on vain minun omaa rasistista hallusinaatiota, jolla yritän peitellä äärinatsistisia asenteitani.

[Dangr]

Eikö kukaan huomannut aihetta mitä luokalla oltiin käsitelty? Isolla luki "verokortti" liitutaululla ja paljon muutakin. Jotenkin tuntuu aika propagandalta...

[Suomitalon renki]

Ne maahanmuuttajapojat (Somali), joita minä ole haastatellut ovat menossa amikseen. Eräskin halusi järkevästi sähköalalle. Luulen vain, että hänen kielitaitonsa ei riitä sähköalan vaativaan koulutukseen, kun nyt (2 v Ssuomessa olleena (ikää 17v)) on vaikeuksia käsitteiden ymmärtämisessä. 

[Malla]

Minnkä helkutin rankaisu ammattikoulu muka on?  Miksi on olevinaan hirmuinen tragedia, jos mamunuori valmistuu ammattiin alle kaksikymppisenä?

En ymmärrä. Tunnen ylioppilasnuoria (ihan hyvillä papereilla), jotka ovat menneet ammattikouluun oppiakseen käytännön taitoja. Joillekin amiksen linjoille on tosin vaikea päästä; vaikeampi kuin lukioon. Kielitaitoakin vaaditaan; suomen lisäksi ruotsia ja englantia -- ainakin kuullun ja luetun ymmärtämistä. Ainakin "amistasoisessa" oppilaitoksessa vanhusten hoitajaksi kouluttautuva ystäväni tarvitsee noita kieliä opinnoissaan.

Kymppiluokka on minusta ihan hyvä järjestelmä, mutta mahdollisuus siihen pitäisi tarjota kaikille halukkaille. (Esim. pk-seudulla näin ei ole; vain osa pääsee.)

[Väristetty]

Alkuperäinen linkki ei enää toimi, koska otsikkoa on muutettu. Uutinen löytyy tällä hetkellä:

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/maahanmuuttajia-avitetetaan-lukioon-ainutlaatuisella-pilottihankkeella

[LW]

Valtiolla ei ole mitään ylimääräisiä rahoja. Ihmiset ovat erilaisia ja tekevät eri määrän töitä. Jos haluat asettaa nämä ihmiset kilpailemaan yhtä suurilla mahdollisuuksilla, niin suosit niitä huonompia.

Jotkut ihmiset ovat huonompia koulussa siksi, että he ovat tyhmiä tai laiskoja. Toiset ovat huonompia siksi, että heidän kotinsa on syvältä opiskelun kannalta. Jälkimmäisten "suosiminen" on vain sellaisen haittavaikutuksen kompensoimista, mihin he eivät itse ole syypäitä. Edellisten ei, mutta jos sillä voidaan vähentää totaalista syrjäytymistä, niin menköön. Tosin eivätpä sellaiset välttämättä millekään vapaaehtoiselle intensiivikympille hakeutuisikaan.

Olen vähän ymmälläni. Ensin sanot, että kannatat kyseistä syrjintää, mutta heti kohta olet sitä mieltä, että myös suomalaisten vähäosaisten pitäisi päästä kyseisen palveluun piiriin. Kumpaa nyt kannatat? Haluatko tasapuolista kohtelua, vai sitä "positiivista" syrjintää?

Olen sitä mieltä, että tuo systeemi on hyvä, mutta ei se, että vain etnisesti etuoikeutetut pääsevät siihen mukaan. Mitään ristiriitaa tuossa ei ole.

Minähän en tasa-arvoa rakastavana ihmisenä voi tuollaista paskaa kannattaa.

Kieltämättä aikamoista paskaa, että kaikki nuoret eivät ole taustansa puolessa tasavertaisessa asemassa. Niin kauan kuin asia on näin, täydellinen tasa-arvo joka suhteessa on yksinkertaisesti mahdotonta. Jokainen voi sitten miettiä, millainen epätasa-arvo seurauksineen maistuu vähiten karvaalta.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Mutta hei hetkonen:

- Meillä on sääntö, ettei saa puhua muuta kuin suomea, Italiasta viisi vuotta sitten muuttanut Karuna Iovine kertoo.

Eihän italialainen taida olla kultamuna 

Katsopa tarkemmin, mitä siinä lukee. Ei "italialainen", vaan "Italiasta -- muuttanut". Tuohan tarkoittaa media-suomi -sanakirjan mukaan sitä, että henkilö nimenomaan ei ole syntyperäinen italialainen, vaan syystä tai toisesta asunut siellä ennen Suomeen muuttamista. Nimi viittaa lähinnä Itä-Eurooppaan.

I stand corrected.

[IkarosFin]

Eiks mamuja kiinnosta ammattikoulu vai miks sinne ei oo tungosta? Varmaan suoraan johtaja tehtäviin!

[Siili]

Eiks mamuja kiinnosta ammattikoulu vai miks sinne ei oo tungosta? Varmaan suoraan johtaja tehtäviin!

Opot osaavat yleensä johdatella siihen astiseen performanssiin nähden utopistisia urahaaveita haihattelevat kantikset takaisin maan pinnalle.  Mutta ehkä mamujen kohdalla he pelkäävät rasistin leimaa? 

[foobar]

Mutta hei hetkonen:

- Meillä on sääntö, ettei saa puhua muuta kuin suomea, Italiasta viisi vuotta sitten muuttanut Karuna Iovine kertoo.

Eihän italialainen taida olla kultamuna 

Katsopa tarkemmin, mitä siinä lukee. Ei "italialainen", vaan "Italiasta -- muuttanut". Tuohan tarkoittaa media-suomi -sanakirjan mukaan sitä, että henkilö nimenomaan ei ole syntyperäinen italialainen, vaan syystä tai toisesta asunut siellä ennen Suomeen muuttamista. Nimi viittaa lähinnä Itä-Eurooppaan.

I stand corrected.

Iovine on kyllä italialainen sukunimi, mutta Karuna on intialainen etunimi.

[LW]

Tyhmäkin on tyhmä jostain syystä. Laiskakin on laiska jostain syystä. Kukaan ei ole tyhmä tai laiska, koska on tyhmä tai laiska. Tuo on kehäpäättelyä kuten: "varas varastaa, koska on varas" Ei ihmisen huonous muutu siitä, että mistä syystä on huono. Jos halutaan parantaa ihmisiä, niin järkevää on etsiä sellaiset keinot, joilla saadaan suurin kehitys aikaan pienimmillä kustannuksilla. Samantekevää, onko huonous omaa syytä vai ei. Onko huonoudella sosiaalisesti hyväksyttävät syyt vai ei.

Niinpä. Genetiikalla on vain hyvin suuri vaikutus sekä älykkyyteen että perusluonteeseen. Perimää ei millään erityiskoulutuksella muuteta mihinkään. Huonoista perheoloista johtuvaan heikkoon pärjäämiseen voidaan, vaikka tietysti noistakin oloista tarttuu mukaan helposti vahingollisia asenteita, joita on hankalampi muuttaa. Ei minua joku sosiaalinen hyväksyttävyys juuri kiinnosta muuten kuin siinä mielessä, että mitä oikeudenmukaisemmaksi ihmiset kokevat yhteiskunnan, sitä parempi. Katson vain, että tuollaiset ohjelmat maksavat itsensä pitkällä tähtäimellä takaisin sekä taloudellisesti, että jossain määrin myös vähentyneen rikollisuuden kautta. Sukupolvelta toiselle periytyvä syrjäytyneisyys on monikulttuuriin verrattava syöpä, ja tällä hetkellä se ei ole vain ongelmana paljon isompi, vaan se on myös ehtinyt juurtua Suomeen kertaluokkaa pahemmin.

Tutkimustieto tuollaisten projektien toimivuudesta normaaliin kymppiluokkaan verrattuna on tietysti välttämätöntä, jotta kustannustehokkuus voidaan arvioida asianmukaisesti. En sitten tiedä, onko tuollaisia tehty. Ns. oikea tapa lähestyä tätä tilannetta olisi ollut aloittaa joukko pilottiprojekteja joillain kymppiluokilla, tehdä niistä tuollainen vertaileva tutkimus, ja sitten laajentaa käytäntöjä mikäli todisteet tukevat teoriaa. Vähän vain epäilen, että opetushallinto rykäisi pystyyn mamukympit sen takia, että kyllähän meidän nyt pitää ja onhan meillä varaa, vaivautumatta analysoimaan tilannetta sen kummemmin. Toivon mukaan olen väärässä.