2011-10-24 HS: Itä- ja Pohjois-Suomeen yhä enemmän pakolaisia

[K.K.]

Itä- ja Pohjois-Suomeen yhä enemmän pakolaisia


Suomen kunnat tarjoavat pakolaisille sijoituspaikkoja erittäin vaihtelevasti, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Viime vuosina Itä- ja Pohjois-Suomi ovat alkaneet jakaa paikkoja ripeään tahtiin. Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen osuus vastaanotosta on kolmen viime vuoden aikana noussut noin kolmannekseen.

Vähiten pakolaisia ottavat alueista vastaan Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Niihin on muuttanut 2000-luvulla yhteensä parisataa pakolaista.

Suurin osa pakolaisista hakeutuu yhä pääkaupunkiseudulle.

Lehti selvitti, mihin kuntiin pakolaiset ovat muuttaneet vuodesta 1992 tämän vuoden elokuun loppuun. Kaikkiaan kuntiin muutti tuona aikana 34 000 pakolaista. Lähteinä olivat sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston tiedot.

Pakolaisten vastaanotto on valtion tukemaa, mutta vapaaehtoista. Entistä useammin pakolaiset järjestävät asuinpaikkansa itse.
http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/hs-it%C3%A4-ja-pohjois-suomeen-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-pakolaisia

[JMV75]

Sama juttu hesarissa. Hieman outo sävy kirjoituksessa. http://www.hs.fi/kotimaa/Lappiin+muuttanut+pakolaisia+enemm%C3%A4n+kuin+Turkuun+tai+Tampereelle/a1305547840818

[Jouko]

Ei taida mikään rahasampo kunnille olla. Jotain muita syitä on oltava kun mamuja sisään otetaan. Lasken siitä heti pois myös työperäisyyden. Ehkä ajatuksena on enenmminkin rodunjalostus ja naispäättäjien kiinnostus mustaan makkaraan. Hoivavietin toteuttaminen on myös naisten asialistalla.

[skrabb]

Lieksa toivoo tulijoista nuorennusleikkausta, Nurmijärvi on keskittynyt 2000-luvulla omaan kasvuunsa
Teksti: Janne Toivonen HS

Nurmijärvi

Nurmijärvi otti vuonna 2008 kaksi pakolaista. Se on Matti Vanhasen asuinpaikkana tunnetun Nurmijärven ainoa pakolaissatsaus koko 2000-luvulla. Kalvaako moraalinen vastuu, kun pohjoisen pikkukunnat ottavat kymmeniä pakolaisia ja verraten rikas ja suuri etelän kunta ei, kunnanjohtaja Kimmo Behm?
"Moraalinen vastuu meillä varmaan on, mutta linjaukset ovat olleet tällaiset. Ehkä niitä mietitään jossain vaiheessa uudestaan."
"Väestönkasvu on ollut niin kovaa, että parhaana vuonna rakennettiin kolme päiväkotia, eikä meillä ole resursseja kaikkeen. Pohjoisen kunnissa on usein enemmän tyhjiksi jääneitä asuntoja, ja ehkä täällä päin on järkevämpää keskittää vastaanotto radanvarsikuntiin, joihin on hyvät yhteydet."
25 valtuutetun aloite kiintiöpakolaisten vastaanoton selvittämisestä on parhaillaan valmisteltavana.

Lieksa

Pohjoiskarjalaisesta Lieksasta on tullut maahanmuuttajakaupunki viime vuosina pikatahtia. Niin pikatahtia, että kantaväestön ja uusien tulijoiden välit ovat kiristyneet, kuten HS kertoi reportaasissa runsas viikko sitten (HS 13. 10.).
"Meille alkoi tulla pakolaisia vuonna 2009, kun asuntoja oli tyhjillään. Ajattelimme, että tänä vuonna meillä olisi 130 pakolaista, mutta perheenyhdistämiset ovat heittäneet luvut vähän toisennäköisiksi", sanoo vt. sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen. Vuoden loppuun mennessä Lieksassa asuu noin 250 pakolaista.
"Asuntoja ei ole enää hirveästi tarjolla, mutta sosiaalinen yhteisö vetää puoleensa. Nuorennustahan tämä meille tarkoittaa, ikääntyvään kuntaan. Valtion tuet ovat elintärkeitä mutta sen kokoisia, etten usko minkään kunnan ottavan niiden vuoksi pakolaisia."

Pudasjärvi

"Maahanmuuttajien ottaminen oli meillä selkeä valinta. Siitä on valtuuston yksimieliset päätökset", kertoo valtuuston varapuheenjohtaja, rehtori Marja-Leena Törrö.
Noin sadan pakolaisen Pudasjärvi on mallikaupunki. Se on mukana Osallisena Suomessa -kotouttamishankkeessa, on hakenut kaukaa etelästä Tampereelta yhteistyökumppanin ja sai valtiolta 130 000 euroa bonusrahoitusta tälle vuodelle.
"On meillä kriittisiäkin äänenpainoja, mutta tämä on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu kunta. Toivottavasti saadaan maahanmuuttajia pysyviksi asukkaiksi."

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaalla vain Seinäjoki on ottanut pakolaisia. Senkin 30 paikan vuosisopimuksen täyttyminen vuosina 2006–2010 on epätasainen kuin nyrkkeilijän hammasrivistö: 32–3–1–23–6. Ympäryskunnissa on hiljaista.
"Kiinnostusta vastaanottoon ei ole maakunnassa oikein ollut. Siihen liittyy ennakkoluuloja: jos Helsingistä tai Turusta kuuluu kriittisiä äänenpainoja, täällä on helppo yhtyä samaan linjaan", pohtii maakunnan ely-keskuksen ylitarkastaja Mauno Salmela.

Kuntastrategioissa puhutaan lähinnä työperäisestä maahanmuutosta.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Lieksa+toivoo+tulijoista+nuorennusleikkausta+Nurmij%C3%A4rvi+on+keskittynyt+2000-luvulla+omaan+kasvuunsa/1135269735078

[herranen]

Pudasjärvi

"Maahanmuuttajien ottaminen oli meillä selkeä valinta. Siitä on valtuuston yksimieliset päätökset", kertoo valtuuston varapuheenjohtaja, rehtori Marja-Leena Törrö.
Noin sadan pakolaisen Pudasjärvi on mallikaupunki. Se on mukana Osallisena Suomessa -kotouttamishankkeessa, on hakenut kaukaa etelästä Tampereelta yhteistyökumppanin ja sai valtiolta 130 000 euroa bonusrahoitusta tälle vuodelle.
"On meillä kriittisiäkin äänenpainoja, mutta tämä on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu kunta. Toivottavasti saadaan maahanmuuttajia pysyviksi asukkaiksi."

Saattaa olla yksimieliset päätökset mutta onko niitä pöytäkirjoja vieläkään nähtävillä? Päätös Pudasjärven pakolaisten vastaanottopisteen perustamisesta valmisteltiin salassa ennen edellisiä kunnallisvaaleja, päätös tehtiin välittömästi vaalien jälkeen ja pöytäkirjoissa kyseinen pykälä merkittiin salaiseksi. Tokihan se on totta, että kaupunki jossa vältetään kansalaiskeskustelua, päätetään asiat salassa ja valtio maksaa tästä bonusrahaa on monikulttuurisen yhteiskunnan mallikaupunki.