2011-10-20 HS: Valtaosa vanhemmista haluaisi kiintiöt maahanmuuttajaoppilaille

[Elemosina]

Joku vanhemmista taisi HS:n haastattelussa sanoa, että hyvä jos oma lapsi saa oppia monikulttuurisuuteen ihan pienestä pitäen. Tuli mieleen, että kun itsellä meni kauan sen ymmärtämiseen, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus voi olla haitallista - siksi että eliittikaupunginosissa näkee vain maahanmuuton positiivisia puolia - niin millaisia rasisteja tulee näistä lapsista, jotka eivät juurikaan näe maahanmuuton hyviä, vaan ainoastaan huonoja puolia?

Nimenomaan.
Mitähän se käytännön tasolla tarkoittaa, että lapsi oppii monikulttuurisuuteen? Millaisia ovat lasten kokemukset opiskelusta monikulttuurisessa koulussa?

Ensin pitää sisäistää että monikulttuurisuuteen ei kuulu toisten länsimaisten kulttuuri, siitä ei ole Suomessa vallitsevassa monikulttuurisuus-aatteessa kyse. Ei ainakaan vaikuta siltä kun uutisiin nousee aina muut kuin valkoihoisten länsimaisten maahanmuuttajien kulttuuri.

Siis: minulle tulee mieleen että lapsi oppii pienestä asti, että se tummempi-ihoinen luokkakaveri ei osallistu liikuntaan jos tyttö, ei osallistu uskonto/maailmankatsomustunneille, ei syö samaa ruokaa ruokalassa, saa lähteä joiltain tylsiltä tunneilta pois koska omaa uskonnonopetusta, ei puhu samaa kieltä ja häntä pitää auttaa ja ymmärtää, opettajalla menee enemmän aikaa sen tummaihoisen luokkakaverin kanssa ja niin edelleen. Sitten kun päästään teini-ikään niin nämä tummaihoiset luokkakaverit opettavat että lapsi on rasisti kun kieltäytyi toimimasta jossain yhteydessä kuten he olisivat halunneet, valkoihoiset tyttölapset ovat huoria, valkoinen poika ei saa seurustella tumman tytön kanssa mutta tumma poika saa seurustella valkoisten tyttöjen kanssa, tummempi-ihoisilla kavereilla on aina merkkivaatteet ja viimeisimmät puhelimet vaikka äiti onkin yksinhuoltaja.

Tämä kirjoitukseni on törkeä kärjistys, en ajattele että aina näin on. Lapsilla vaan on minun mielestäni hyvin kehittynyt oikeudentaju ja lapset näkevät ja ymmärtävät monesti enemmän kuin mitä aikuiset tajuavatkaan. En tiedä mitä mieltä lapsi sitten on monikulttuurisuudesta jos hänen kokemuksensa ovat edelläkuvaamani kaltaisia. Luulen ettei kuitenkaan sitä mieltä mitä monikulttuurisuuspropaganda haluaisi.

[Embo]

Mitähän se käytännön tasolla tarkoittaa, että lapsi oppii monikulttuurisuuteen?

Kai sillä halutaan sanoa, että lapsi oppii monietnisyyteen.

Monikulttuurisuus sellaisena kuten sen kuvasit, ei ole mitenkään tavoittelemisen arvoinen asia, ja jos lapsi siihen oppii, ei hän välttämättä opi tietämään paremmasta.

[ämpee]

Kaikista vastaajista 28% vastustaa kiintiöitä ja 57% kannattaa.
Vihreistä kiintiöitä vastustaa 50% (kannattaa 32%)
Perussuomalaisista vastustaa 12% (kannattaa 88%)
Kokoomuslaisista vastustaa 26% (kannattaa 58%)
Demareista vastustaa 26% (kannattaa 65%)

Kun katselee noita prosentteja, tulee väistämättä mieleen, että kysely on kohdennettu vihreille, sillä heillä ainoastaan kiintiöiden vastustaminen ylittää kokonaisvastustuksen prosentin.
Kiintiöitä siis tosiasiallisesti koko kansasta kannattaa huomattavan suuri osa.

[Aallokko]

Toinen konsti on tehdä paluumuutto kotimaihin kiinnostavaksi kunnon täkysummalla. Tämä "paluumuuttajan kotiutusraha" olisi tietysti lovi yhteisessä kassassa, mutta parempi vaihtoehto kuin jatkuva ja kumuloituva kriisi.

Ei tule kuuloonkaan 
Sehän vain osoittaisi että "humanitäärinen hätä" poistuu rahalla eli pudottaisi pohjan pois koko turvapaikkaturismilta!

Jollen muista väärin, niin Tanskassa on saatu varsinaisia palaamaan kotiinsa antamalla heille "voitelurahaa". Koska poliittista munaa ei löydy siihen, että vailla kunnon perusteita maassa köllöttelevät yksiselitteisesti karkotettaisiin, olisi selvittämisen arvoinen vaihtoehto kannustaa ja tukea heitä rahallisesti vapaaehtoiseen paluumuuttoon. Jos ihminen on tullut tänne rahan vuoksi, löytyy myös summa, jolla hän lähtee. Tuollainen 10 000 tai 15 000 verottomana kertapaukkuna olisi sellainen, että moni ei malttaisi olla tarttumatta siihen. Takaisin ei olisi tietenkään mitään tulemista, sormenjäljet ja DNA-näytteet otettaisiin rekisteriin.

[Jaska Pankkaaja]

..vaan se pitäisi erikseen hakea ja kaikki tukitiedot olisivat verotietojen tavoin julkisia. Nykyiselläänhän etenkään harkinnanvaraisten tukien maksu ei ole läpinäkyvää, eikä veronmaksajalla ole mitään mahdollisuutta selvittää, mihin hänen verovaransa viime kädessä käytetään.

Jos kansalaisten enemmistö tietäisi millaisia summia täysin vastikkeetonta veronmaksajien rahaa joku normi-Kultamunaperhe saa seuraisi epäilemättä jonkinlainen valtaisa jytkypökäle. Jos ei muualla niin äänestäjien mielissä. Siksi tämä rahansyytäminen onkin valtionsalaisuus ja ainoastaan silloin tällöin jonkinyksittäisen tapauksen tietoja tulee esiin.

Yksi perussuomalaisten tärkeimmistä tehtävistä, nyt oppositiossa ilman valtaa rämpiessä, olisi minun mielestäni saada kaivettua todelliset luvut tästäkin esiin. Olisi taas vähän lisää selitettävää vastuullisille kokoomus ym. ehdokkaille Prismojen parkkipaikoilla ensi vaalien alla.

BTW. Sossujen kannattajien miltei PS suuruinen mamukiintiökannatus kertoo selvästi sen että hyvinkin moni sossu on jo huomannut henkilökohtaisesti millaista Rikkautta Kulmamunat tuovat heidän ihan omaan elämään. Sellaista toisenlaista rikkautta kuin lipposkalle tai guseniinalla: ei rahaa vaan sylkeä / nyrkkiä naamaan näin rautalangasta kovapintaisille ja kilteille vääntäen

[Mika]

Kun katselee noita prosentteja, tulee väistämättä mieleen, että kysely on kohdennettu vihreille, sillä heillä ainoastaan kiintiöiden vastustaminen ylittää kokonaisvastustuksen prosentin. Kiintiöitä siis tosiasiallisesti koko kansasta kannattaa huomattavan suuri osa.

Kannattaa huomata, että kiintiöiden vastustajissa on myös sellaisia ihmisiä, jotka haluavat lastensa koulun säästyvän mamuoppilaiden tulvalta.

[Kalevi Aronen]

Olen aina ihmetellyt että miten nämä kiintiöt toimisivat. Jos joka koulussa on vaikka 100 mamun kiintiö, niin mihin se 101 viedään?

Lähetetään se somaliaan, tietty ja eiks siellä ole sentään lämmintä ja mukavaa.

[skrabb]

Kiintiöt eivät innosta opettajia
Vantaalaisopettajat kaipaavat lisää resursseja, mutta eivät halua rajoittaa maahanmuuttajien määrää luokissa.
Salla Stotesbury
Hannele Tulonen

HELSINGIN SANOMAT

Luokanopettaja Marika Rodgerson piti torstaina äidinkielen tuntia 2A-luokalle Kytöpuiston koulussa Vantaan Havukoskella.
"Kuka tietää, mitä tarkoittaa kekkerit?" opettaja Marika Rodgerson kysyy vantaalaisen Kytöpuiston koulun 2A-luokalta. Yhdeksän kättä nousee.
"No entä miten sanotaan juhlat afgaaniksi? Tai makedoniaksi?"
[...]
HS uutisoi eilen torstaina, että valtaosa vanhemmista haluaisi rajoittaa maahanmuuttajalasten osuutta luokissa.

Kytöpuiston koulun opettajainhuoneessa kahvi porisee parillekymmenelle opettajalle. Ilmassa leijuu ärtymystä. Opettajat muistuttavat, että kyselyyn vastanneet vanhemmat eivät yleensä ole läsnä päivittäisessä koulutyössä.
"Me tunnemme todellisen arjen", sanoo Kytöpuistossa yli 30 vuotta työskennellyt luokanopettaja Raili Ojalehto.

Kiintiöille nousee jokunen käsi, mutta opettajat vaativat kunnon määrittelyä siitä, mitä tarkoitetaan maahanmuuttajalapsella. Taustoja kun on yhtä paljon kuin oppilaitakin.
"Yhtä hyvin voisi sitten laittaa kiintiöt suomalaistenkin oppilaiden tasoerojen perusteella", sanoo suomea toisena kielenä opettava Tiina Aalto.

Pääkaupunkiseudun opetusviranomaisetkaan eivät lämpene kiintiöille.

"Maahanmuuttajaoppilas ei ole selkeä käsite, siksi Vantaalla puhutaan mieluummin vieraskielisistä oppilaista", sanoo Vantaan opetuspäällikkö Eero Väätäinen. Hänestä olisi tosi hassua, jos luokan ovelle pitäisi kiinnittää lappu: "Täällä on jo tarpeeksi vieraskielisiä, menkää seuraavalle ovelle!"
Luokkia ei myöskään voisi koota etnisin tai uskontoon nojaavin perustein. "Se on ehdoton lähtökohta."
Kotikielikään ei Väätäisestä ratkaise kaikkea. Joku voi puhua kotona norjaa, mutta pääsee silti kielitaitonsa perusteella äidinkielisten ryhmään.

"Aika kinkkinen kysymys, voidaanko oppilaita lajitella taustan perusteella. Vieraskielinen voi olla vaikka luokan paras oppilas", sanoo Espoon opetusviraston kieli- ja kulttuuriryhmien vastuualuepäällikkö Raija Övermark.
Hänestä suomenkieliset eivät kärsi, vaikka luokassa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia. Ratkaisevaa on, miten hyvin tuki on organisoitu.

Kytöpuiston opettajien mukaan pelkkä maahanmuuttajien määrä ei vaikeuta suomen oppimista. Saman kielen puhujat pitää vain sijoittaa eri luokille. Erikieliset lapset puhuvat yleensä keskenään suomea.

Opettajat eivät kiistä sitä, että erilaiset kielitaustat tuovat opetukseen haasteita.
"Lisää resursseja ja kouluavustajia tarvittaisiin", Raili Ojalehto sanoo.

Kiintiöt eivät silti opettajista ole ratkaisu. Lähtökohtaisesti maahanmuuttajien pitäisi sijoittua laajemmin eri alueille asumaan.
"Kannatan lähikouluperiaatetta, mutta olisi kaikkien etu, että maahanmuuttajalapset jakautuisivat tasaisemmin eri kouluihin. Nykyään valtaosa suomalaislapsista jää paitsi monikulttuurisuuden eduista", Rodgerson pohtii.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/Kiinti%C3%B6t+eiv%C3%A4t+innosta+opettajia/1135269719336

Boldaus oma 

[Marius]

Niinpä, siis suomennettuna : valtaosa suomalaislapsista jää paitsi islamista.

Missään kohdassa ei tuossa jutussa puhuttu siitä mistä on kysymys, eli muslimien haitasta suomalaiselle koululaitokselle.

[orientexpressen]

Kytöpuiston opettajien mukaan pelkkä maahanmuuttajien määrä ei vaikeuta suomen oppimista. Saman kielen puhujat pitää vain sijoittaa eri luokille. Erikieliset lapset puhuvat yleensä keskenään suomea.

Vaikuttaa siltä, että Havukoskella todellinen monikulttuuri on vielä näkemättä... Ruotsin monessa mamukoulussa tilanne on se, että kantaväestöön kuuluvat oppilaat oppivat koulussa puhumaan ruotsia lähi-itäläisesti murtaen, kun lähes kaikki luokassa niin tekevät. Mamuoppilaiden keskenään käyttämä kieli on luonnollisesti arabia, somali, kurdi jne.

[Roope]

Pikemminkin tulos kertoo kahdesta seikasta. Maahanmuuttajalasten myötä opetukseen tulee väkisinkin lisää vaikeusasteita. Toinen johtopäätös on, että maahanmuuttajien kotoutus ei ole Suomessa tässäkään kohdin parasta mahdollista tasoa. Noille asioille täytyisi ryhtyä nopeasti tekemään jotakin, sillä samat seikat ovat pinnalla ympäri maata mutta vain pienemmässä mittakaavassa. Valtakunnan virallinen kanta on, että Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttajia.

Se tarkoittaa, että sopeutuminen pitää aloittaa kielen opiskelusta. Sitä kautta aikuiset pääsevät parhaiten työn syrjään kiinni ja lapset vauhtiin opintiellä. Mitä pienempi paikkakunta, sitä valmistautumattomampina koulut ja opettajat joutuvat todennäköisesti ottamaan vastaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Käytännössä usein maahanmuuttajalapsi vain tulla tupsahtaa kouluun. Valmistautumisaika voi jäädä sekä koululla että oppilaalla varsin lyhyeksi.

Pohjalainen, pääkirjoitus 21.10.2011

Se kolmas ääneen lausumaton johtopäätös on, että valtakunnan virallinen kanta ei ole sellaisenaan mielekäs: Suomi ei tosiaankaan tarvitse enemmän ketä tahansa maahanmuuttajia. Esimerkiksi eilen Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja Taisto Teräs esitti ilmeisen tosissaan kiintiöpakolaisia ratkaisuksi tulevaan hoitajapulaan. Valitettavasti Taisto näillä puheillaan vain myötäilee virallista kantaa.

Tutkimusten mukaan suomalainen kotouttaminen on jo nyt maailman huippumaiden tasolla. Näissä tutkimuksissa ei kuitenkaan mitata kotouttamisen tuloksia vaan maahanmuuttajille myönnettyjä oikeuksia ja resursseja. Eivät opettajatkaan vaadi tuloksia, he vaativat lisää resursseja. Juuri kukaan ei kyseenalaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka tuottaa opetukseen väkisinkin lisää vaikeusasteita.

[ämpee]

Monikulttuurisuuden edut, ja vielä monikossa !!1!

En ole tähän päivään mennessä kuullut konkreettista esimerkkiä yhdestäkään monikultuurisuuden edusta, saati sitten vielä monista.
Kaikkialla tosin kyllä muistetaan muistuttaa, että tarvitsemme monikulttuurisuutta, ja emme tule enää toimeen illman sitä, mutta missään ei vahingossakaan kerrota mihin me tarvitsemme monikulttuurisuutta, eikä sitä mistä me jäämme paitsi illman sitä.
No tietty jäisimme monesta menosta ja hankaluudesta paitsi, ja jotkut olisivat jopa jääneet henkiin.

[Veturinainen]

Lieneekö tämä niitä monikulttuurisuuden "etuja"?

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinkilaiskoulussa_tuberkuloositapaus/

[Saturoitunut]

Monikulttuurisuuden edut, ja vielä monikossa !!1!

En ole tähän päivään mennessä kuullut konkreettista esimerkkiä yhdestäkään monikultuurisuuden edusta, saati sitten vielä monista.
Kaikkialla tosin kyllä muistetaan muistuttaa, että tarvitsemme monikulttuurisuutta, ja emme tule enää toimeen illman sitä, mutta missään ei vahingossakaan kerrota mihin me tarvitsemme monikulttuurisuutta, eikä sitä mistä me jäämme paitsi illman sitä.
No tietty jäisimme monesta menosta ja hankaluudesta paitsi, ja jotkut olisivat jopa jääneet henkiin.

Monikultturisuudesta on montakin etua:

1) Se opettaa kohtaamaan monikulttuurisuutta.

2) Se auttaa pärjäämään monikulttuuristuvassa maailmassa.

3)  Se valmistaa kohtaamaan monikulttuuristuvan ympäristön haasteita.

4) Se totuttaa monikulttuuriseen kanssakäymiseen.

5) Se edesauttaa kypsymistä monikulttuuristuvan yhteiskunnan täysipainoseksi jäseneksi.

6) Se tuottaa monikulttuurisuuden asiantuntijoita.


Mutta kas, siinähän tulikin jo sossualan väikkärin runko valmiiksi. Palkintovirkaa ja apurahoja odotellessa...

Veikkaanpa, että Espoon opetusviraston kieli- ja kulttuuriryhmien vastuualuepäällikkö Raija Övermark ei myöskään yleensä ole läsnä päivittäisessä koulutyössä.

[Ano Nyymi]

Olen aina ihmetellyt että miten nämä kiintiöt toimisivat. Jos joka koulussa on vaikka 100 mamun kiintiö, niin mihin se 101 viedään?

Kauniaisiin.

[Eino P. Keravalta]

Monikulttuurisuuden edut, ja vielä monikossa !!1!

En ole tähän päivään mennessä kuullut konkreettista esimerkkiä yhdestäkään monikultuurisuuden edusta, saati sitten vielä monista.
Kaikkialla tosin kyllä muistetaan muistuttaa, että tarvitsemme monikulttuurisuutta, ja emme tule enää toimeen illman sitä, mutta missään ei vahingossakaan kerrota mihin me tarvitsemme monikulttuurisuutta, eikä sitä mistä me jäämme paitsi illman sitä.
No tietty jäisimme monesta menosta ja hankaluudesta paitsi, ja jotkut olisivat jopa jääneet henkiin.

Tämä on historiallinen hetki.

Vuosia asiaa pohdittuani olen päässyt läpimurtoon ja viimeinkin selvittänyt, mitä hyötyä monikulttuurisuudesta on. Hyötyjä on löytynyt tasan yksi:

Monikulttuurisuudesta on se hyöty, että sen avulla opimme arvostamaan yksikulttuurisuutta. Nythän moni halveksuu isänmaallisuutta, kansallisvaltioajattelua ja suomalaista kulttuuria. Näiden arvostus nousee valtavasti tulevaisuudessa. Ja siitä kiitos kuuluu monikulttuurisuudelle.

[valkka]

Monikulttuurisuuden edut, ja vielä monikossa !!1!

En ole tähän päivään mennessä kuullut konkreettista esimerkkiä yhdestäkään monikultuurisuuden edusta, saati sitten vielä monista.
Kaikkialla tosin kyllä muistetaan muistuttaa, että tarvitsemme monikulttuurisuutta, ja emme tule enää toimeen illman sitä, mutta missään ei vahingossakaan kerrota mihin me tarvitsemme monikulttuurisuutta, eikä sitä mistä me jäämme paitsi illman sitä.
No tietty jäisimme monesta menosta ja hankaluudesta paitsi, ja jotkut olisivat jopa jääneet henkiin.

Tämä on historiallinen hetki.

Vuosia asiaa pohdittuani olen päässyt läpimurtoon ja viimeinkin selvittänyt, mitä hyötyä monikulttuurisuudesta on. Hyötyjä on löytynyt tasan yksi:

Monikulttuurisuudesta on se hyöty, että sen avulla opimme arvostamaan yksikulttuurisuutta. Nythän moni halveksuu isänmaallisuutta, kansallisvaltioajattelua ja suomalaista kulttuuria. Näiden arvostus nousee valtavasti tulevaisuudessa. Ja siitä kiitos kuuluu monikulttuurisuudelle.

Opiskellessani 90-luvulla vaihto-oppilaana ymmärsin saman. Moni ihmetteli miksi en yhtään kansainvälistynyt, vaikka opiskelin välillä ulkomaila. Olin kerettiläinen jo silloin opiskelijapiireissäni.

[Jouko]

Olemmehan saameet McDonaldseja, Pizzerioita, kiinalaisia ravintoloita jopa venäläisiä ravintoloita ja kebabeja riitämiin.On katukuvasssa ulkomaalaisia. Joka toinen vastaantuleva puhuu vierasta kieltä täällä Salon tuppukylässä. Ei täältä enää puutu kuin rotumellakat ja terrori-iskut jotta olisimme täydellisiä maailmankansalaisia ja EU-standardin mukaisia. Se tilanne tulee kun kaupungin kassavaje saavuttaa lakipisteensä. Minä voin sanoa että siinä vaiheessa rättipäiltäkin rätit riisutaan.

[juge]

Kouluihin ei valita syntyperän perusteella

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus

Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan yli puolet pääkaupunkiseudun koululaisten vanhemmista haluaisi rajan sille, kuinka suurella osalla luokan oppilaista saa olla maahanmuuttajatausta (HS 20. 10.).

[...]

Kyselyn tulos hätkähdyttää. Se antaa oppilaiden vanhemmista varsin maahanmuuttovastaisen kuvan. Vastaukset kertovat, että suuri osa vanhemmista haluaisi ohjata lasten sijoittumista kouluihin syntyperän mukaan.

Tulos ei ehkä ole aivan niin mustavalkoinen kuin vastauksista voi lukea. Toivottavasti osa maahanmuuttajien kiintiöitä kannattavista vanhemmista tarkoittaa sitä, ettei kielitaidottomia tai puutteellisesti opetuskieltä osaavia lapsia koottaisi liikaa samaan luokkaan – syntyperästä riippumatta.

Suomen lain mukaan kaikilla lapsilla on oikeus käydä koulua omassa lähikoulussaan. Lapsi voidaan vanhempien toivomuksesta siirtää toiseen kouluun, jos vastaanottavan koulun opetusryhmässä on tilaa. Mikään rotuun, ihonväriin, syntyperään tai kodin varakkuuteen liittyvä asia ei saa määrätä koulun valintaa.

Oppilaita itseään maahanmuuttajien suuri osuus ei haittaa. Päinvastoin: monikulttuurisissa kouluissa ilmapiiriä pidetään avoimena. Oppilaat tuntevat olonsa turvalliseksi, sillä kiusaamista ja syrjintää on vain vähän.

[...]

Oppimistuloksia voidaan ennustaa melko hyvin selvittämällä koulun oppilaaksiottamisalueen aikuisväestön koulutustaso, asumismuoto, työllisyysaste ja omistusasuntojen osuus asuntokannasta. Myös maahanmuuttajien suuri osuus väestöstä vaikuttaa. Ennustetekijöillä on merkitystä etenkin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Ei ole maahanmuuttajien vika, että Helsinkiin ja Espooseen on syntynyt alueita, joiden rakennetta on hyvin vaikeaa muuttaa. Se ei saa johtaa oppilasvalintoihin, jotka tehtäisiin oppilaan syntyperän mukaan.

[...]

Kaupungit ovat jo ottaneet käyttöön keinoja tasoittaakseen oppilaiden kotitaustoista aiheutuvia eroja. Niille kouluille, joiden oppilaiden vanhemmat kuuluvat keskimääräistä alempiin sosioekonomisiin luokkiin, suunnataan enemmän rahaa kuin vauraiden alueiden kouluille.

Lisärahan turvin kouluihin voidaan perustaa pienempiä opetusryhmiä ja järjestää tukiopetusta sitä tarvitseville.

[...]

Martin Luther King sanoi vuonna 1963 kuuluisassa "I have a dream" -puheessaan: "Minulla on unelma, että jonain päivänä neljä pientä lastani voivat elää maassa, jossa heitä ei arvioida heidän ihonvärinsä perusteella vaan sen perusteella, mitä he ovat."

Tuosta puheesta on kulunut lähes viisikymmentä vuotta, ja elämme maassa, jossa ei koskaan ole varsinaista rotusortoa ollutkaan. Silti puheen sanoma on yhä ajankohtainen – myös Suomessa.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kouluihin+ei+valita+syntyper%C3%A4n+perusteella/a1305547835989

[Jukka Wallin]

Kouluihin ei valita syntyperän perusteella

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus

Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan yli puolet pääkaupunkiseudun koululaisten vanhemmista haluaisi rajan sille, kuinka suurella osalla luokan oppilaista saa olla maahanmuuttajatausta (HS 20. 10.).

Eniten kiintiöitä kannatettiin Kauniaisissa, ja suopeimmin maahanmuuttajiin suhtaudutaan Helsingissä. Tosin Helsingissäkin puolet vanhemmista haluaisi rajoittaa maahanmuuttajien osuutta luokissa.

Kyselyn tulos hätkähdyttää. Se antaa oppilaiden vanhemmista varsin maahanmuuttovastaisen kuvan. Vastaukset kertovat, että suuri osa vanhemmista haluaisi ohjata lasten sijoittumista kouluihin syntyperän mukaan.

Tulos ei ehkä ole aivan niin mustavalkoinen kuin vastauksista voi lukea. Toivottavasti osa maahanmuuttajien kiintiöitä kannattavista vanhemmista tarkoittaa sitä, ettei kielitaidottomia tai puutteellisesti opetuskieltä osaavia lapsia koottaisi liikaa samaan luokkaan – syntyperästä riippumatta.

Suomen lain mukaan kaikilla lapsilla on oikeus käydä koulua omassa lähikoulussaan. Lapsi voidaan vanhempien toivomuksesta siirtää toiseen kouluun, jos vastaanottavan koulun opetusryhmässä on tilaa. Mikään rotuun, ihonväriin, syntyperään tai kodin varakkuuteen liittyvä asia ei saa määrätä koulun valintaa.

Oppilaita itseään maahanmuuttajien suuri osuus ei haittaa. Päinvastoin: monikulttuurisissa kouluissa ilmapiiriä pidetään avoimena. Oppilaat tuntevat olonsa turvalliseksi, sillä kiusaamista ja syrjintää on vain vähän.

Myös osa opettajista oli viime talvena tehdyssä kyselyssä huolestuneita maahanmuuttajien kerääntymisestä muutamiin kaupunginosiin ja niiden kouluihin. Opettajat tuntevat, ettei heillä ole tarpeeksi koulutusta maahanmuuttajien opettamiseen.

Tampereen yliopistossa meneillään oleva Metrop-tutkimus on jo ehtinyt osoittaa, että alueellinen eriarvoistuminen johtaa suurissa kaupungeissa tilanteeseen, jossa hyväkään koulujärjestelmä ei pysty kuromaan umpeen oppilaiden lähtökohtien erilaisuudesta syntyviä oppimistulosten eroja.

Oppimistuloksia voidaan ennustaa melko hyvin selvittämällä koulun oppilaaksiottamisalueen aikuisväestön koulutustaso, asumismuoto, työllisyysaste ja omistusasuntojen osuus asuntokannasta. Myös maahanmuuttajien suuri osuus väestöstä vaikuttaa. Ennustetekijöillä on merkitystä etenkin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Ei ole maahanmuuttajien vika, että Helsinkiin ja Espooseen on syntynyt alueita, joiden rakennetta on hyvin vaikeaa muuttaa. Se ei saa johtaa oppilasvalintoihin, jotka tehtäisiin oppilaan syntyperän mukaan.

Suurissa kaupungeissa on aina ollut kouluja, joiden oppilailla on erilaiset kotitaustat. Rikkaiden alueiden vastapainona on aina ollut työläiskaupunginosia ja alueita, joissa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.

Vuokra-asuntoalueilla asuu tutkimusten mukaan vähemmän koulutettuja ja pienituloisempia ihmisiä kuin omistusasuntojen alueilla.

Kaupungit ovat jo ottaneet käyttöön keinoja tasoittaakseen oppilaiden kotitaustoista aiheutuvia eroja. Niille kouluille, joiden oppilaiden vanhemmat kuuluvat keskimääräistä alempiin sosioekonomisiin luokkiin, suunnataan enemmän rahaa kuin vauraiden alueiden kouluille.

Lisärahan turvin kouluihin voidaan perustaa pienempiä opetusryhmiä ja järjestää tukiopetusta sitä tarvitseville.

Kielitaito on yksi oppimisen perusedellytyksistä. Maahanmuuttajalasten kielitaitoa voidaan kohentaa jo ennen koulua päiväkodeissa ja esikoulussa. Myös koulunsa aloittavien lasten kielitaitoa voidaan parantaa tarjoamalla heille tarpeen vaatiessa lisäopetusta.

Martin Luther King sanoi vuonna 1963 kuuluisassa "I have a dream" -puheessaan: "Minulla on unelma, että jonain päivänä neljä pientä lastani voivat elää maassa, jossa heitä ei arvioida heidän ihonvärinsä perusteella vaan sen perusteella, mitä he ovat."

Tuosta puheesta on kulunut lähes viisikymmentä vuotta, ja elämme maassa, jossa ei koskaan ole varsinaista rotusortoa ollutkaan. Silti puheen sanoma on yhä ajankohtainen – myös Suomessa.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kouluihin+ei+valita+syntyper%C3%A4n+perusteella/a1305547835989

Poikani/ja me vanhemmat olemme käyneet maanpäälisen helvetin maahanmuutajataustaisten takia. Poikani koulu on Kallahden yläaste Vuosaaressa, hänen luokallaan on toinen joka on puhtaasti suomalainen kaikki muut ovat läpileikkaus Meri-Rastilan maahanmuuttaja yhteisöstä. Siis Kosovon Albaaneita, Somaleita, Venäläisiä ja ties mitä muita. Kaikkia on tehty ja yritetty tehdä. Hakkaamisia ja mopon tärvelystä saakka. Viimeksi poikani Facebook tilille tehtiin murto(salasana oli sattumalta oli sama eräässä pelissä, Venäläinen poikani kaveri tiedis sen ja vaihtoi ja kirjoitteli törkeyksiä, teimme rikosilmoituksen, mutta syyttäjä oli sitä mieltä että teko oli vähäinen ja kunn tekijät olivat vielä alle 18-vuotiaita niin hän tekee syyttämättämispäätöksen...

[Timo Rainela]

Poikani/ja me vanhemmat olemme käyneet maanpäälisen helvetin maahanmuutajataustaisten takia. Poikani koulu on Kallahden yläaste Vuosaaressa, hänen luokallaan on toinen joka on puhtaasti suomalainen kaikki muut ovat läpileikkaus Meri-Rastilan maahanmuuttaja yhteisöstä. Siis Kosovon Albaaneita, Somaleita, Venäläisiä ja ties mitä muita. Kaikkia on tehty ja yritetty tehdä. Hakkaamisia ja mopon tärvelystä saakka. Viimeksi poikani Facebook tilille tehtiin murto(salasana oli sattumalta oli sama eräässä pelissä, Venäläinen poikani kaveri tiedis sen ja vaihtoi ja kirjoitteli törkeyksiä, teimme rikosilmoituksen, mutta syyttäjä oli sitä mieltä että teko oli vähäinen ja kunn tekijät olivat vielä alle 18-vuotiaita niin hän tekee syyttämättämispäätöksen...

Uskon tämän hyvinkin (ja olen pahoillani puolestanne). Samassa ahjossa opettelihe omakin poika, joka lopetti 5-6 vuotta sitten. On metkaa, kuinka hän nyt myöhemmin on avautunut noista ajoista, noin muina miehinä.
No, Jani oli ja on tavattoman kookas MM-tason voimanostaja, sekä SM-tason painija. Hän auttoi tovereitaan ja siellä oli käyty rakenteita rikkovia kamppailuja, joista yksikään, minkään ilmoituksen puiteissa, ei päätynyt kotiin asti. Minuun yhteydenotto olisi ollut tavattoman helppoa, koska esim. koulun kuraattorina toimi yksi lapsuudenystäväni.
Samaan törmäsin Myllypuron 10-luokalla (josta poika haki vauhtia urheilulukioon), jossa oli astetta vakavampia tapauksia jengipahoinpitelyineen. Joskus vain ihmettelin poikani valjua ilmettä häntä koulusta hakiessa ja Kontulan montulle treeneihin matkattaessa....
Kun sitten myöhemmin kysyin, miksi et ollut kertonut tapahtumista, hän totesi, että pelkäsi minun olevan vihainen. Myllypurossa oli rehtori pitänyt puhutteluja, montakin kertaa. Minuun ei otettu yhteyttä, kertaakaan. Olin siellä koululla autolla vastassa, säännöllisesti.
Johtopäätös:
Nämä asiat, vakavatkin (kuten esimerkiksi muutama somppupoika lopetti koulunsa kokonaan kovan käsittelyn jälkeen), painettiin villaisella, koska näillä kouluilla ei ollut mitään toimivia kurinpidollisia mahdollisuuksia ja se tuli tässä yhtenä muuten tuiki rauhallisen suomipojan ystäviensä kollektiivisena suojeluna.
Kaikki voittivat. Paskasakki hävisi. Hyvä näin, kerrankin.
Timo Rainela
 

[mishrak]

Poikani/ja me vanhemmat olemme käyneet maanpäälisen helvetin maahanmuutajataustaisten takia....

Kannattaisi kirjoittaa Helsingin Sanomiin mielipidekirjoitus. Eihän ne sitä välttämättä julkaise, mutta yrittänyttä ei laiteta...

[orientexpressen]

Ei ole maahanmuuttajien vika, että Helsinkiin ja Espooseen on syntynyt alueita, joiden rakennetta on hyvin vaikeaa muuttaa. Se ei saa johtaa oppilasvalintoihin, jotka tehtäisiin oppilaan syntyperän mukaan.

Niin, ei totta tosiaan ole maahanmuuttajien vika, että he vapaaehtoisesti hankkiutuvat omiensa pariin isompien kaupunkien lähiöihin. Esimerkiksi se, että ruotsalaisen 65.000 asukkaan Södertäljen asukkaista kolmasosa on syyrialaisia, on puhtaasti viranomaisten ja kantaväestön vika, syyrialaisilla itsellään ei ole asiaan osaa eika arpaa. 

Tuosta puheesta on kulunut lähes viisikymmentä vuotta, ja elämme maassa, jossa ei koskaan ole varsinaista rotusortoa ollutkaan. Silti puheen sanoma on yhä ajankohtainen – myös Suomessa.

Kantaväestön edustajat ovat huolissaan mamulasten vanhempien olemattoman kielitaidon ja koulutuksen sekä kulttuurien törmäyksen kouluissa aiheuttamista ongelmista. Suvaitsevaiston pitää silti tämäkin vääntää joksikin ihonvärikysymykseksi... 

[Siili]

Ei ole maahanmuuttajien vika, että Helsinkiin ja Espooseen on syntynyt alueita, joiden rakennetta on hyvin vaikeaa muuttaa. Se ei saa johtaa oppilasvalintoihin, jotka tehtäisiin oppilaan syntyperän mukaan.

Niin, ei totta tosiaan ole maahanmuuttajien vika, että he vapaaehtoisesti hankkiutuvat omiensa pariin isompien kaupunkien lähiöihin. Esimerkiksi se, että ruotsalaisen 65.000 asukkaan Södertäljen asukkaista kolmasosa on syyrialaisia, on puhtaasti viranomaisten ja kantaväestön vika, syyrialaisilla itsellään ei ole asiaan osaa eika arpaa. 

Olen samaa mieltä Hesarin kanssa.  Länsimaisessa yhteiskunnassa yhteiskunta ei määrää, missä yksilö asuu.  Södertäljessa syyrialaistaustaiset yksilöt ovat tehneet omat valintansa ja sieltä pois muuttavat kantaväestön yksilöt omansa.   Älähdän siinä vaiheessa kun Hesari rupeaa syyllistämään kantaväestöä "valkovuodosta".   

[MW]

Kouluihin ei valita syntyperän perusteella

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus

***
Oppilaita itseään maahanmuuttajien suuri osuus ei haittaa. Päinvastoin: monikulttuurisissa kouluissa ilmapiiriä pidetään avoimena. Oppilaat tuntevat olonsa turvalliseksi, sillä kiusaamista ja syrjintää on vain vähän.

[...]
***

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kouluihin+ei+valita+syntyper%C3%A4n+perusteella/a1305547835989

(http://files.sharenator.com/poker_face_RE_Picture_Challenge_2_v2_0-s478x424-174438.jpg)

Pakko nostaa hattua penaaleille, setä Joseph olisi heistä ylpeä.

[Lentomestari]

Tähän väliin hyvä laittaa koulukiintiöihin liittyvä uutinen hyysäristä, tai hyysärin pääkirjoitussivulla oli selvästi rasistinen ja monikulttuuria halveksuva kirjoitus, oikea nuiva teksti, ihmettelenkin kuinka hyysäriin on päässyt pääkirjoitussivulle tällainen teos, tosin juttua on luettava ns. rivien välistä, mutta selvää nuivaa  ja jopa rasistista tekstiä, hyi hyi.

Liian paljon, aivan liian aikaisin.

Toiveemme ei ollut kohtuuton: paikka hyvästä valtionkoulusta, läheltä kotia.
   Tarjolla oli kaksi kauempaa olevaa. Ne eivät houkuttaneet.
   Toinen oli ongelmakoulu, minkä pystyi huomaamaan tarkastusraportista: "erityisopetusta tarvitsivien ja/ tai oppimisvaukeuksista kärsivien lasten määrä huomattavan paljon keskimääräistä suurempi.-- johto ja henkilökunta ovat vaihtuneet hyvin paljon."
  Tuttu valisti avuliaasti, mistä koulun ongelmat olivat peräisin: vieressä sijaitsevista kunnan pahamaineisista vuokrataloista.

Olen nähnyt lomareissuilla Lontoon vuokraasuntokasarmit ja valkoista naamaa ei sieltä hevillä löydä, eiköhän se syy koulun tarkasteluun ole siinä.