2011-09-26 Suomenmaa P.Perttula blogi:Mikä on perussuomalaisten poliittinen linj

[skrabb]

Mikä on perussuomalaisten poliittinen linja?
26.09. klo 10:58
Blogivieras

Eduskuntavaalit sekoittivat suomalaista puoluekenttää. Hallitusratkaisu vain lisäsi sekavuutta. Medialla ja puolueilla oli hauskaa arvioidessaan kokoomuksen sekoilua. Päätä puisteltiin johtamattomuudelle.

Kun on kulunut kolme kuukautta näistä ja niitä seuranneista muista politiikan maineteoista, kokoomus on mielipidemittauksissa suurin puolue.

Kokoomus oli yksi niistä puolueista, joka vaalien jälkeen säilytti parlamentaarisen asemansa. Puolue edusti jatkuvuutta. Toinen helppolukuista jatkuvuutta edustanut puolue oli oppositioon jäänyt perussuomalaiset.

Kummatkin porskuttavat mielipidemittauksissa korkealla. Millä politiikalla ja millä saavutuksilla, voisi kysyä.

Kumpikaan puolue ei voi kansalaisille rehvastella suurilla ansioilla. Yhdessä asiassa ne kepittävät keskustan ja SDP:n kuitenkin mennen tullen. Suomalaisen politiikan mustavalkoiseksi jakolinjaksi nousseessa Kreikka-asiassa ei kansalaisilla ole epäilyä puolueiden kannasta.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä kulkee myös toinen, kumpaakin hyödyttävä julkisuutta täyttävä jakolinja. Kokoomus haluaa itsestään mielikuvaa kantansa asiantuntijoihin perustavana puolueena, ja paras vastapooli on perussuomalaiset.

Asetelma tuntuu sopivan myös perussuomalaisille. Kansa on saanut mediassa jos jonkinlaisten hakkaraisten ja hirvisaarien kasvot. Ennakkoluuloistaan vihantuskaansa vuodattavia edustajia esitellään kansan nousuna herroja vastaan.

Ovatko kiket, halla-ahot, eerolat, hirvisaaret ja hakkaraiset vastavoima asiantuntijavallalle? Pikemminkin ne ovat luojan lykky kokoomukselle, julkisuudessa päivittyvä peruste keskistetylle virka- ja asiantuntijavallalle.

Tiedekin on hyväntahtoisesti median rinnalla huomioinut kansan napinan. Perussuomalaiset on rinnastettu solisaliratteihin, niihin sosialidemokraattisiin kansanedustajiin, jotka 1906 nousivat kansan parista luomaan muutosta Suomen oloihin.

Rinnastus rakentuu siitä ajatuksesta, etteivät korpien kätköistä kansanvalituiksi tulleet aivan siltä istumalta sopeutuneet tsaristisen pääkaupungin etikettiin. Kansa on kansaa, eliitti hymähti hyväntahtoisesti ja antoi tilaa kuriositeetille.

Perussuomalaiset eivät puolueena eivätkä kannatukseltaan ole poliittinen kuriositeetti. Heidän onnensa on, että heihin ja heidän edustajiinsa suhtaudutaan irrallisina kuriositeetteina. Kovin usein media ei ole kysynyt perussuomalaisten edustajien mielipidettä heidän politiikastaan.

Muilta puolueilta on kysytty mielipidettä Soinin ja Halla-ahon, Hirvisaaren ja Hakkaraisen, Kiken ja Eerolan esiintymisistä. Palstatäytettä ja nykyaikaista kansankomediaa kyllä syntyy, mutta mikä on poliittinen linja.

Presidentinvaaleissa kokoomus vs. perussuomalaiset -asetelma voi muuttua. Erilaiset poliittiset jännitteet pakottavat ehdokkaat esittämään vaihtoehtojaan. Kuinka monissa vaaleissa kansalaiset haluavat äänestää vain protestoidakseen?

Presidentinvaalit ovat henkilövaali, mutta ennen kaikkea ne ovat suora kansanvaali. Vaaleihin liittyy myös poikkeuksellisen kova kansan kuulemisen ja poliittisen sisällöllinen lataus. Siinä yhdistelmässä Keskusta ja Väyrynen haastavat perussuomalaiset ja Soinin sekä sinipunapuolueet ja -miehet, Niinistön ja Lipposen.

Pekka Perttula
Valtiotieteen tohtori

http://www.suomenmaa.fi/edoris?tem=sm_blogi2&blogentryid=544

[Rauli]

Samasta julkaisusta:

Tohtorijuntta putosi Kataisen verkosta

PENTTI MANNINEN

Mitäpä miettii kokoomusjohtaja Jyrki Katainen lukiessaan uusinta Nykypäivää, puolueensa äänitorvea?

Perussuomalaisten kansanedustaja, tohtori Jussi Niinistö erosi kokoomuksesta ja rupesi vuonna 2004 perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeriksi. Siis samana vuonna, jolloin Kataisesta tuli kokoomuksen puheenjohtaja.

Puolustusvaliokunnan nykyistä puheenjohtajaa rupesi suivauttamaan kokoomusjohdon arvoliberalismi. Samasta syystä kokoomuksen jätti europarlamentaarikko, tohtori Sampo Terho, ja viimeisimpänä tuore kansanedustaja, komisario Tom Packalén.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, tohtori Jussi Halla-aho kertoo Nykypäivässä, että hänellä on erityisen hyvät suhteet kokoomusnuorten suuntaan, vaikka ei ole koskaan ollutkaan kokoomuksen jäsen.

Halla-aho sanoo tietävänsä, että varsinkin Helsingissä kokoomuksen vanhat äänestäjät olivat perussuomalaisille merkittävä kannatuksen lähde. Hän kertoo olevansa peruskonservatiivi, jonka olisi ollut helppo samaistua kokoomuksen oikean laidan taannoiseen kansanedustajaan Tuure Junnilaan.

Niinpä näyttää käyneen, että kun Jyrki Katainen heitti verkkojaan keskustan vesille, veneen toiselta puolelta etevä tohtorijuntta ui Timo Soinin katiskaan.

http://www.suomenmaa.fi/edoris?tem=sm_blogi2&blogentryid=546