Päätöksiä herra pääministeri!

[Alfresco]

Suomen hallitus on nyt istunut virassaan lähes kolme kuukautta. Tänä aikana minulle, joka seuraan politiikkaa kohtalaisen tiiviisti, ei ole jäänyt oikeastaan yhtään hallituksen konkreetista päätöstä mieleen. Olemme saaneet kuulla, että autoilijoita pitäisi alkaa seurailemaan, kalja pitäisi lantrata ja veroja pitäisi korottaa. On ideoita ja suunnitelmia, konkretia puuttuu.

Hallituksen mitätön saldo kulminoituu demarien pyörittämään takausspektaakkeliin. Demarien suulla vaaditaan, että Kreikan lainoja taataan vain jos Kreikka takaa takaukset Suomelle!

Haavisto, Lipponen ja muut ovat huolissaan Suomen maineesta, jota kuulemma pilaa lähinnä persut. Samalla demarit ovat sotkeutuneet yhä syvemmin EU:n raha-asioihin poliittisesti mahdottomilla takaussekoilullaan ajaen Kreikan maksukyvyttömyyden partaalle.

Toisin kun Haavisto ja Lipponen kuvittelevat, demarit pilaavat Suomen maineen tekemällä Suomesta pilkan kohteen maailmalla pitämällä Suomen talouslehtien ivallisissa otsikoissa. EU:ssa ollaan turhautuneita tähän vänkäilyyn ja napakammat kommentit ovat jo sulkemassa Suomen pois kokonaan EU:n neuvottelupöydistä. Suomen sekoilu on huomioitu Amerikkaa myöten missä ihmetelleään minne Suomen järki katosi. Kreikkalaisten mielipidettä ei tarvitse edes arvailla.

Kaiken tämän keskellä pörssikurssit uppoavat yhä syvemälle suohon ja miljardit palaa joka päivä kun neiti Urpilainen "neuvottelee" Kreikan lainoista. Jahkailu on myrkkyä talouden elpymiselle. Elpyminen näyttää yhä toivottovammalta ja irtisanomiset ovat jo alkamassa monessa EU-maassa kiitos vänkäilyn.

Hyvä herra pääministeri! Olette hallituksenne johtaja. Johtajana teidän tehtävä on saada päätöksiä aikaan. Kehoittaisin teitä nyt pistämään holtiton valtiovarainministerinne kuriin, jotta takausspektaakkeli saadaan loppumaan.

Tilane missä kuukausikaupalla neuvotellaan takausten takauksista on naurettava. Jos vakuudet ei kiinnosta, ilmoittakaa selvästi ettei Suomi ole mukana. Jos ne kiinnostaa, ilmoittakaa selvästi että Suomi on mukana. Tämä farssi ja kahdella pallilla istuminen ei voi jatkua!

Päätöksiä herra pääministeri! Ja nopeasti!!

[Darth Vader]

Tuskinpa Jutta itsekään enää uskoo saavansa mitään takauksia, mutta pitää vielä "neuvotella" jotta kasvot säilyvät. Katainen on taas hiljaa, jotta voi homman karahtaessa kiville sanoa: kyllähän me, mutta kun ne muut...

[Marko Parkkola]

Muuten hyvä, mutta ei demarit Kreikkaa konkurssiin aja. Kyllä he (kreikkalaiset) ovat, pankkien myötämielisellä avustuksella, tehneet sen ihan itse. On kokoomuslaista propagandaa väittää, että demarit olisivat ongelma siltä osin.

[Alkuasukas]

Kreikka on ollut viimeisen 200 vuoden ajanjaksosta 100 vuotta maksukyvytön. Kertoo mielestäni jonkinlaisesta käyttäytymismallista. Se, että heitetäänkö perään vielä pari miljardia hyvää rahaa ei asiaan (tulevaan konkurssiin) vaikuta. Kreikan rakenteet ovat niin huonot, että rankat uudistukset ovat välttämättömät, aivan kuten suomessakin. Suomen budjettialijäämät tuntuvat jääneen kroonisiksi, eikä veökojen lyhenemisen aikataulusta ole tietoa.

[Siili]

Luulenpa, että Kokoomuksella menee tällä hetkellä kaikki aika selitysten suunnitteluun.  Kymmenien miljardien lisävakuudet  Vetelä-Euroopalle on varsin ikävä uutinen enemmistölle äänestäjistä, joten julkinen ulostulo on suunniteltava hyvin.

[tyhmyri]

Kreikan rakenteet ovat niin huonot, että rankat uudistukset ovat välttämättömät, aivan kuten suomessakin. Suomen budjettialijäämät tuntuvat jääneen kroonisiksi, eikä veökojen lyhenemisen aikataulusta ole tietoa.

Niin lyhyt on ihmisen muisti, ilmeisesti. Tilastokeskuksen mukaan Suomen julkisen talouden tasapaino on mennyt liitteessä olevasta kuvasta nähtävällä tavalla. En oikein osaa väittää alijäämää krooniseksi.

Akseli on prosentteina kansantuotteesta. Julkinen talous on ollut ylijäämäistä ennen lamaa ja velkakin on pienentynyt pitkän aikaa ennen lamaa.

En tosiaan osaa nähdä tuon olevan mikään krooninen ilmiö.

[Alkuasukas]

Akseli on prosentteina kansantuotteesta. Julkinen talous on ollut ylijäämäistä ennen lamaa ja velkakin on pienentynyt pitkän aikaa ennen lamaa.

En tosiaan osaa nähdä tuon olevan mikään krooninen ilmiö.

Turha puhua prosenteista kun lainat on euroissa. Alla kuvaa velkaantumisesta. Harvemmin ylijäämäiset taloudet velkaantuvat tätä vauhtia. Tilanne kroonistui 1990-luvun alkuvuosina, joka on graafista selkeästi nähtävissä. Velka bkt:stä (joka on huonohko mittari, mutta kuitenkin) oli 10% luokkaa, nyt huidellaan yli 60 prosentissa.

20 vuodessa talous ryssittiin totaalisesti.

(http://velkakello.fi/VM_valtionvelka_2010.jpg)

[Alfresco]

Turha puhua prosenteista kun lainat on euroissa. Alla kuvaa velkaantumisesta. Harvemmin ylijäämäiset taloudet velkaantuvat tätä vauhtia. Tilanne kroonistui 1990-luvun alkuvuosina, joka on graafista selkeästi nähtävissä.

Jep. Näin asia on. Lainat maksetaan euroissa eikä prosenteissa. Suomi on ilman muuta kroonisesti velkaantunut.

Aloitukseni ei kuitenkaan koskenut Kreikan lainoittamista, Suomen velkaa tms. Niistä on jo kirjoitettu ummet ja lammet muissa ketjuissa. Aloitukseni koski sitä, että hallituksen pitäisi saada päätöksiä aikaan. Jahkailu on suuri ongelma talouden stabiliteetille. Mikä tahansa selkeä päätös rauhottaisi markkinat ja ilmoittaisi suunnan minne mennään.

Suomen sekoilu on käsittämätön. Hallitus seisoo toinen jalka laiturilla ja toinen veneessä. Haarathan tässä repeää kun ei osata päättä jäädäänkö rantaan vai mennäänkö muiden mukana. Kataisen pitäisi nyt puhaltaa poikki demarien peli ja vaatia Urpilaiselta selvän päivämäärän koska hänen takaussotku on kasassa. Muussa tapauksessa Urpilainen menee vaihtoon tai Katainen erotkoon itse virastaan.

Sen koommin Kataisella kun Urpilaisella ei enää ole varaa vedota johonkin hallitusneuvotteluihin koska on ilmiselvää, että niissä sovitut vakuustoimet eivät pelitä poliittisen monimutkaisuutensa takia. Jos hallitusneuvottelujen tulos on huono, päätökset pitää repiä auki, jotta päästään etenemään johonkin suuntaan. Ei voi olla niin, että mahdottomaksi todettu takausjärjestelmä tungetaan kun käärmettä pyssyyn vaan poliittisen periatteen takia.

[Alkuasukas]

Joo ei tainnut koskea, pahoittelut kärjistämisestä. Minun näkövinkkelistäni katsoen nuo talousasiat ovat tavallaan ykkösenä, koska kaikki vaatii rahaa, hyvä tahto ei riitä. Sanoisivat Krekoille hv, ja keskittyisivät Suomen ongelmien hoitoon.

[Mika.H]

20 vuodessa talous ryssittiin totaalisesti.

n viiden vuoden laman jälkeen saatiin aikaiseksi velka, jota ei maksettu pois vaan alkoi juuri tuo "suhteellinen prosenttisekoilu" joka taas aiheutti sen, että mopo karkasi käsistä.

Viimeiset 10-15 vuotta olemme eläneet ahneuden aikaa. Laskun tuosta maksavat lapsemme.

Hävetkää, oi te vikisijät ja "saavutettujen etujen" vaalijat.

[tyhmyri]

Rahan arvo ei ole vakio eikä kansantalouskaan ole vakiokokoinen. Siksi velka pitää aina suhteuttaa maksukykyyn. Se velka, josta minä selviän kevyesti, olisi monelle ylivoimainen. Ei pelkkä euromäärä mitään kerro.

[Alfresco]

Sanoisivat Krekoille hv, ja keskittyisivät Suomen ongelmien hoitoon.

Minusta tämä näyttää realistisimmalta vaihtoehdolta tällä hetkellä. Tässä on jahkailun takia mennyt niin paljon aikaa ettei Kreikan taloutta voida enää vakauttaa lainarahalla. Asiaa on puitu toista vuotta eikä vieläkään ole näkyvissä minkäänlaista ratkaisua. Korot juoksevat ja Kreikan talous menee yhä huonompaan kuntoon kun Suomi jatkaa "neuvottelujaan".

Järkevintä olisi nyt laatia velkasaneeraussuunnitelma Kreikalle, ottaa siitä koituvat tappiot ja antaa lyhyen ajan siltalainoitusta IMF:n kautta hetkellisen kassavajeen hoitamiseksi.

Tämä Kreikan paskakasa pitäisi nyt tavalla tai toisella saada pois päiväjärjestyksestä. Avaimet ovat pitkälti Suomella, joka ei osaa päättää kantaansa. Nyt tarvitaan rohkeaa päätöksentekoa eikä mitään demarien sisäpolitikointia. HERÄÄ Katainen!

[Alfresco]

Rahan arvo ei ole vakio eikä kansantalouskaan ole vakiokokoinen. Siksi velka pitää aina suhteuttaa maksukykyyn. Se velka, josta minä selviän kevyesti, olisi monelle ylivoimainen. Ei pelkkä euromäärä mitään kerro.

Suomessa ollaan liika tuijotettu velan suhdetta BKT:een. Suomen velkaantumisaste tällä mittarilla on ollut alhainen suhteessa muihin maihin, jotka kuitenkin jo ovat de facto konkurssissa. Tähän vedoten ollaan otettu holtittomasti lisää velkaa eikä ole aikomustakaan säästää julkisella sektorilla. BKT-velkamittari ei kuitenkaan kerro yhtään mitään maksukyvystä. Se on harha.

Tosiasia on, ettei Suomella kohta ole varaa maksaa velkojaan takaisin. Pelkästään korkokulut nousevat tämän hallituskauden aikana moneen miljardiin euroon ja syövät puolet koko palkkaverokertymästä.

Hallitus on tukeutunut lähes kokonaan suureen talouskasvuun budjetoinnissaan. Jo ennestään ylioptimistinen arvio on vesittynyt kokonaan kun samalla jahkaillaan EU:n talouden korjaamisella ja näperrellään Suomen takauksilla.

Hallitus on juuri niin toimintakyvytön kun ennustin kun six-pack muodostettin.

[PaulR]

Tähän vedoten ollaan otettu holtittomasti lisää velkaa eikä ole aikomustakaan säästää julkisella sektorilla.

Mitä pidempään rimpuillaan väistämättömästi eteen tulevaa tiiliseinää vastaan, sitä kovempi kolauksesta tulevaisuudessa tulee. Olisi tosiaan aika puhaltaa tässä vaiheessa peli poikki. Munakasta Suomen päättäjiltä olisi napata aloite ja pilli. Tulevat sukupolvet ja historia kiittävät etukäteen.

[Mika.H]

Rahan arvo ei ole vakio eikä kansantalouskaan ole vakiokokoinen. Siksi velka pitää aina suhteuttaa maksukykyyn. Se velka, josta minä selviän kevyesti, olisi monelle ylivoimainen. Ei pelkkä euromäärä mitään kerro.

Tuo on juuri se ajatusmalli, joka meidät kuseen on johtanut.

[tyhmyri]

BKT-velkamittari ei kuitenkaan kerro yhtään mitään maksukyvystä. Se on harha.

Mielenkiintoinen väite. Voisit varmaankin perustella tuota näkemystä?

On kyllä totta, että Suomen temppuvalikoimaa heikentää jäsenyys Euroalueessa.

Olet varmaankin jo perehtynyt tuonne globaali taloustilanne -ketjuun linkittämääni IMF:n raporttiin budjettisäästöjen vaikutuksista.

[JR]

Se vaan taitaa olla niin, että hallitus kaatuu, jos se ei saa niitä vakuuksia kreikalta.
Onhan hallitus saanut sen aikaan, että kuntia aletaan vainoamaan. Tavoitteena on muodostaa suuria, tehottomia kuntia.

[Alfresco]

BKT-velkamittari ei kuitenkaan kerro yhtään mitään maksukyvystä. Se on harha.

Mielenkiintoinen väite. Voisit varmaankin perustella tuota näkemystä?

Jos selvität itsellesi miten BKT lasketaan, niin huomaat ettei yhtälössä ole ainoatakaan muuttujaa joka viittaisi maksukykyyn.

Maksukyky voidaan korkeintaan hatarasti olettaa suhteutuvan jotenkin BKT:n kanssa. Oletus on hyvin hatara koska mm. velkaantuminen itsessään kasvattaa BKT:ta, jonka siis samalla pitäisi povata maksukykyä. Jos talouspolitiikan käyttämä keskeisin mittari kertoo, että velka lisää maksukykyä, niin silloin ollaan kyllä ihan helvetisti harhateillä päätöksenteossa.

[tyhmyri]

Alfresco, koska et ole tähän mennessä kertaakaan vaivaitunut kaivamaan lähteitä tai tilastoja väitteittesi tueksi, niin tuskin teet sitä nytkään.

Mutta siitä huolimatta kysyn: Mikä on se velanmaksukyvyn mittari, mitä sitten itse käyttäisit?

Edit: Jos olet joskus sellaisia kaivanut, niin pyydän turhaa yleistystäni anteeksi. Mutta yritetään perustella luvuilla tms datalla, ei pelkillä mielipiteillä.

[Alfresco]

Alfresco, koska et ole tähän mennessä kertaakaan vaivaitunut kaivamaan lähteitä tai tilastoja väitteittesi tueksi, niin tuskin teet sitä nytkään.

Tässä lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bruttokansantuote

Mutta siitä huolimatta kysyn: Mikä on se velanmaksukyvyn mittari, mitä sitten itse käyttäisit?

Mittareita voi olla monenlaisia mutta minusta vertailuluku pitäisi olla kiinteästi linkittynä velkaantumiseen.

Itse ehdottaisin

1. velka/valtion budjetin koko tai
2. velka/verokertymä.

Ensimmäinen kuvastaa valtion talouden kokoa suhteessa valtion velkaan. Se ilmoittaa siis suoraan kuinka paljon valtion mennoista on velkaapohjaista kuluttamista. Se vastaa kysymykseen: kuinka paljon valtion menoista rahoitetaan velalla?

Toinen kuvastaa valtion tuloja suhteessa velkaan eli se olisi suora maksukykymittari. Se siis vastaa kysymykseen: kuinka paljon valtiolla on velkaa suhteessa tuloihinsa* ?

Molemmista voidaan hyvin nopeasti vetää johtopäätöksiä valtion todellisesta kyvystä hoitaa velkansa. Jos näitä mittareita käytettäisiin, Suomen velka näyttäisi tähtitieteelliseltä.

Tuhlaripoliitikot tietysti käyttävät BKT:ta koska se on vertailulukuna erittäin suuri, joka mahdollistaa retoorisesti pienen velkaantumisasteen vaikka velka olisi täysin hallitsemattomissa mittasuhteissa. BKT velkamittarina luo illuusion vähävelkaisuudesta.

* Valtiolla on myös muita tuloja kuten osinkotuloja mutta ne ovat hyvin suhdanneriippuvaisia ja muuttuvat sen myötä miten valtio ostaa/myy osakeita. Veronkeruu on lähes ainoa kiinteä valtion varainkeruumenetelmä.

[Semiretardi]

1. velka/valtion budjetin koko tai
2. velka/verokertymä.

Ensimmäinen kuvastaa valtion talouden kokoa suhteessa valtion velkaan. Se ilmoittaa siis suoraan kuinka paljon valtion mennoista on velkaapohjaista kuluttamista. Se vastaa kysymykseen: kuinka paljon valtion menoista rahoitetaan velalla?

Tätä ainakin itse suosisin. Kun sanottaisiin, että tällä hetkellä lähes 20% suomen valtion budjetista rahoitetaan velkarahalla, kertoo se aika paljon.

[Velmu]

Alfresco, koska et ole tähän mennessä kertaakaan vaivaitunut kaivamaan lähteitä tai tilastoja väitteittesi tueksi, niin tuskin teet sitä nytkään.

Mutta siitä huolimatta kysyn: Mikä on se velanmaksukyvyn mittari, mitä sitten itse käyttäisit?

Edit: Jos olet joskus sellaisia kaivanut, niin pyydän turhaa yleistystäni anteeksi. Mutta yritetään perustella luvuilla tms datalla, ei pelkillä mielipiteillä.

Vaikkei minulta mitään ole kysyttykään, vastaan silti. Paras velan mittari on se, että omaisuutta pitää olla enemmän kuin velkaa. Ihminen, perhe, yhtiö tai valtio on sitä rikkaampi, mitä suurempi tuo ero on. Toisaalta tulojen pitää olla suuremmat kuin menot. Jos näin on, omaisuuden ja velan suhde paranee ja jos ei ole, se huononee.
Näillä on hienommatkin nimet, nimittäin tase ja tuloslaskelma.

Suomen valtiolla on velkaa noin 81,5 miljardia ja omaisuutta noin puolet siitä. Olemme siis keppikerjäläisiä.
Tuloja meillä on tänä vuonna noin 44 miljardia ja menoja 52 miljardia, eli valtio köyhtyy kahdeksan miljardin vuosivauhtia.
Suomen valtiontalous on lohduttomassa kunossa. www.velkakello.fi 

Bkt kasvaa aina, kun lasitusliike korjaa rikottuja näyteikkunoita ja vartijat juoksevat rikkojia kiinni. Jos tihutyöt tehdään sunnuntaisin, nousee bkt poikkeuksellisen paljon.
Bkt:n suhde julkisen talouden velkaan on pelkkää hölynpölyä valtakunnan varallisuuden mittarina.

[tyhmyri]

Valtioita ei voi tarkastella samoilla mittareilla kuin yrityksiä tai yksityistalouksia.

Jos varallisuuden määrä velkaan on valtiolle oikea mittari, niin kommunistivaltioiden taloudellinen vararikko olisi pitänyt olla mahdottomuus. Valtiolla varmasti oli enemmän omaisuutta kuin velkaa. Siitä huolimatta juuri talous kaatoi kommunistimaat.

Laitoin tuonne Irlanti-ketjuun hieman jorinaa joka liittyy tähänkin asiaan.

[Alkuasukas]

Se, että valtiota EI ole hoidettu kuin yritystä on johtanut nykyiseen. Varojen ja velkojen suhde on olennainen asia, mutta kassavirta kenties vieläkin tärkeämpi. Ja kassavirta Valdella on pakkasella ja pahasti.

Kiinnostaisi oikeasti kuulla miksi valtiota ja yritystä ei voisi verrata keskenään?

[Velmu]

Minäkin haluaisin kuulla, miksi valtion ja yritysten talouden pelisääntöjä ei voi verrata toisiinsa.

Sitäpaitsi kommunistimaat kaatuivat aivan muihin mahdottomuuksiin kuin valtion omaisuuden ja velkojen huonoon suhteeseen.

[AstaTTT]

Mielestäni sekä Katainen että Urpilainen voisivat miettiä eroa. Tässä maailmantilanteessa emme tarvitse untuvikkoja päätöksenteon avainpaikoilla.

[PaulR]

Mielestäni sekä Katainen että Urpilainen voisivat miettiä eroa. Tässä maailmantilanteessa emme tarvitse untuvikkoja päätöksenteon avainpaikoilla.

Urapoliitikoilla - kuten leipäpapeillakaan - ei ole kummemmin selkänojaa, johon nojata.

[TheJ]

Akseli on prosentteina kansantuotteesta. Julkinen talous on ollut ylijäämäistä ennen lamaa ja velkakin on pienentynyt pitkän aikaa ennen lamaa.

En tosiaan osaa nähdä tuon olevan mikään krooninen ilmiö.

Turha puhua prosenteista kun lainat on euroissa. Alla kuvaa velkaantumisesta. Harvemmin ylijäämäiset taloudet velkaantuvat tätä vauhtia. Tilanne kroonistui 1990-luvun alkuvuosina, joka on graafista selkeästi nähtävissä. Velka bkt:stä (joka on huonohko mittari, mutta kuitenkin) oli 10% luokkaa, nyt huidellaan yli 60 prosentissa.

20 vuodessa talous ryssittiin totaalisesti.

(http://velkakello.fi/VM_valtionvelka_2010.jpg)

Tuo kuva yhdistettynä tähän kuvaan kertonee jotain...

(http://dl.dropbox.com/u/1110334/180901.png)

Koko "hyvinvointivaltiomme" on ollut jo vuosikymmeniä velalla katettu illuusio. Meillä ei todellakaan ole varaa.

[Luotsi]

Itse en olisi Suomen valtionvelan määrästä kovinkaan huolestunut, itse asiassa sitä kannattaisi juuri nyt ottaa reilusti lisää edellyttäen että velkaraha kohdistetaan järkeviin investointeihin (maantie-/rautatieverkosto jne).
Syy: monilla muilla €uromailla velkaa on niin paljon että mitään muuta realistista velan-/koronmaksukeinoa kuin hyperinflaatio ei ole olemassa. Se tulee siis joka tapauksessa toteutumaan. Valtioiden lainapaperithan ovat kiinteäkorkoisia eli tulossa olevassa inflaatiorallissa valtiontaloudet "voittavat" sitä enemmän mitä enemmän niillä on velkaa. Kuten tietysti myös yksityistaloudet, edellyttäen että lainat on sidottu kiinteään, järkevään korkokantaan.

[TheJ]

Eli siis "kun kaikki muutkin rällästävät velalla niin meidän pitää kanssa koska on ihan varma että inflaatio päästetään laukkaamaan ja se kuittaa velat".

Sori jos en ole ihan samaa mieltä...