Ruotsalaisten elintaso on romahtanut

[StadinKundi]

Aloituksessa ollut tilasto ilman hintatasojen huomioon ottamista on sanoisinko erittäin mielenkiintoinen.

Kotitalouksien kulutusmenot asukasta kohti (reaalihinnat, eli puhtaasti euroissa laskettuna):

Tanska: 20 300 €
Suomi: 17 500 €
Iso-Britannia: 17 300 €
Ruotsi: 17 300 €
Saksa: 16 900 €
Belgia: 16 600 €
Hollanti: 15 800 €
Ranska: 16 700 €
Italia: 15 400 €
Kreikka: 15 000 €
Espanja: 13 200 €

Lähde: http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/setupModifyTableLayout.do

Eli kun ei oteta hintatason vaikutusta huomioon elintason muodostumisessa, maat sijoittuvat tilastossa Pohjoismaisen propagandan mukaisesti, eli ihan puhtaasti rahassa laskettuna Pohjoismaat ovat Euroopan huipulla, Ruotsi mukaan luettuna ja Espanja on hännillä, todella kaukana Ruotsista. Mutta totuus on kuitenkin se, että elintasoon vaikuttaa aika paljon se, mitä rahalla saa.

[StadinKundi]

Keskiluokan elintaso on suurin piirtein sama kaikkialla maailmassa. Eroja löytyy sitten keskiluokan suhteellisesta koosta. Venäjällä 140 miljoonasta ihmisestä eri arvioiden mukaan 20-40 miljoonaa kuuluu keskiluokkaan. Suomessa 5,4 miljoonasta noin 2,5-3 miljoonaa kuuluu keskiluokkaan. Kiinassa keskiluokkaan kuuluu 200 miljoonaa ihmistä, kun maan asukasluku on 1,3 miljardia.

Juu näinkin mutta keskiluokat kasvavat erittäin nopeasti Kiinassa ja aika nopeasti Venäjälläkin, suomessa kehitys on negatiivista. Ehkä muuallakin euvostoliitossa, velkaveto ei vain kanna.

Tuo on ihan totta, mutta toistaiseksi keskiluokka supistuu Suomessa suhteellisen hitaasti. Itseasiassa jopa tämän finanssikriisin aikana suomalaisten tulot ovat kuitenkin kasvaneet palkkaratkaisuista johtuen sen verran ripeästi, että keskiluokan asema on jopa tukevoitunut. Se tietysti lohduttaa työttömiä, eli niitä jotka tipahtavat keskiluokasta pois, aika vähän.

[Jaska Pankkaaja]

Tuo on ihan totta, mutta toistaiseksi keskiluokka supistuu Suomessa suhteellisen hitaasti. Itseasiassa jopa tämän finanssikriisin aikana suomalaisten tulot ovat kuitenkin kasvaneet palkkaratkaisuista johtuen sen verran ripeästi, että keskiluokan asema on jopa tukevoitunut. Se tietysti lohduttaa työttömiä, eli niitä jotka tipahtavat keskiluokasta pois, aika vähän.

No eihän tässä ole mitään lamaa vielä nähtykään. Pekästään sen velaksi otetun 10 mrd/y rahan poistaminen budjetista muuttaisi tilanteen täysin, siis aivan täysin.

[Goman]

Jotain voisi päätellä myös Big Mac-indeksistä.  Big Mac hintoja dollareissa 2011 :
USA, Unkari, Tsekki, Japani = 4,05$
Tanska, Suomi                   = 5,35$
Ruotsi                              = 7,60$
Sveitsi                            = 8,00$
Norja   (kallein)              = 8,03$

Norja ja Ruotsi ovat hinnoitelleet itsensä 'pihalle'.

[Kimmo Pirkkala]

Olen kai sitten tyypillisen suomalainen, kun olen selvästi keskivertoa parempituloinen, eikä minua kiinnosta laittaa isoja summia sen paremmin autoiluun kuin pukeutumiseen. Samat farkut aina vaan ja viimeisin autoni maksoi 3500e.

Minä en vain näe pointtia? Miksi laittaisin rahaa noihin asioihin paljon kun vähälläkin pärjään?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tosin herää kysymys, että miksi Saksa ei ole samalla tavalla romahtanut ja miksi Britannia on noin vauras, vaikka molemmissa maissa, sekä Saksassa että Britanniassa on mamuja melkein yhtä paljon kuin Ruotsissa.

Ihan kaikessa ei ole kysymys mamuilusta. Montako saksalaista vakavasti otettavaa vientifirmaa pystyt nimeämään? Entäpä ruotsalaista.

Ruotsilla on samat ongelmat kuin Suomessa, ja (onneksi) mamuilu ei ole niistä suurin. Suurempi on se, että vakavasti otettavat firmat pistävät pillit pussiin ja jäljelle jää lähinnä taidegallerioita ja virastoja.

Vaan Ruotsilla ei ole juurikaan valtionvelkaa. Ei Ruotsin talous missään huonossa jamassa ole vaikka näin väitetään.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jotain voisi päätellä myös Big Mac-indeksistä.  Big Mac hintoja dollareissa 2011 :
USA, Unkari, Tsekki, Japani = 4,05$
Tanska, Suomi                   = 5,35$
Ruotsi                              = 7,60$
Sveitsi                            = 8,00$
Norja   (kallein)              = 8,03$

Norja ja Ruotsi ovat hinnoitelleet itsensä 'pihalle'.

Tässä täytyy ottaa myös valuuttakurssit huomioon. Kolme kalleinta valuuttaa ovat vahvistuneet reippaasti dollariin nähden. Samoiten kuin eurokin.

[StadinKundi]

Tuo on ihan totta, mutta toistaiseksi keskiluokka supistuu Suomessa suhteellisen hitaasti. Itseasiassa jopa tämän finanssikriisin aikana suomalaisten tulot ovat kuitenkin kasvaneet palkkaratkaisuista johtuen sen verran ripeästi, että keskiluokan asema on jopa tukevoitunut. Se tietysti lohduttaa työttömiä, eli niitä jotka tipahtavat keskiluokasta pois, aika vähän.

No eihän tässä ole mitään lamaa vielä nähtykään. Pekästään sen velaksi otetun 10 mrd/y rahan poistaminen budjetista muuttaisi tilanteen täysin, siis aivan täysin.

Ei välttämättä. Julkisessa taloudessa on aika paljon turhaa paperinpyöritystä. Olen miettinyt, että kuinka monta kymmentä tuhatta virkailijaa pyörittää 200 000 työhakijan hakemuksia eri instansseissa?

[StadinKundi]

Jotain voisi päätellä myös Big Mac-indeksistä.  Big Mac hintoja dollareissa 2011 :
USA, Unkari, Tsekki, Japani = 4,05$
Tanska, Suomi                   = 5,35$
Ruotsi                              = 7,60$
Sveitsi                            = 8,00$
Norja   (kallein)              = 8,03$

Norja ja Ruotsi ovat hinnoitelleet itsensä 'pihalle'.

Norjassa on tällä hetkellä Big Mac aterian hinta 12,00 euroa. Se on jotain aivan käsittämätöntä. Ruotsi lähenee myös Norjan hintatasoa, Tukholma on tällä hetkellä vain 15-20% halvempi kuin Oslo. Suomi oli 90-luvulla aika lähellä Norjan hintatasoa. Jos hintamme olisi nyt 90-luvun alun tasolla suhteessa palkkoihin, niin Big Mac aterian kuuluisi maksaa noin 8,00 euroa.

[LW]

Pahus kun en nyt löytänyt sitä Economistin juttua, jossa oli kätevästi listattu eri Euroopan maiden valtiovelat, yksityiset velat ja pankkien altistukset. Joka tapauksessa, Brittien valtion velkaantuminen on sellaista eurooppalaista keskitasoa (~80%), mutta yksityiset ovat velkaantuneet poikkeuksellisen pahasti. Tämän The Independentin artikkelin mukaan yksityisten brittien velat muodostivat noin kolmanneksen koko Länsi-Euroopan veloista, ja keskimääräisen britin velat olivat yli tuplasti suurempia kuin keskimääräisen eurooppalaisen. Kun näihin lasketaan mukaan yrityssektorin ja valtion velat, nähdään maan velkaantuneen poikkeuksellisen pahasti, ja kaiken päätteeksi vielä ulkomaille, toisin kuin esim. Japani. Tuo toinenkin artikkeli on vielä vuodelta 2008, jonka jälkeen ainakin valtion velka on kasvanut roimasti.

Tokihan sitä velkakuplilla ja kasinotaloudella voidaan aikansa kovaa elintasoa ylläpitää, ei siinä mitään, mutta laskut tulevat ennemmin tai myöhemmin maksettaviksi. On Briteissä puolensakin ja valtiolla vielä kortteja kädessä, mutta turha heitä on mitenkään erityisemmin kadehtia.

[StadinKundi]

Suomessa kotitalouksien rahoitusvarallisuus (netto, eli velat huomioon ottaen) on Espanjan tasolla. Norja oli vielä puolet huonommassa jamassa kuin Suomi, eli Slovenian tasolla.

Tilastokeskuksen juttu aiheesta: http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-02-15_002.html

Katselin tuossa vielä ohimennen vähän uudempia lukuja ja niissä Norja oli vajonnut Viron ja Tsekin tasolle, Suomi sinnitteli vielä Etelä-Euroopan tasolla.

[StadinKundi]

Tässä vielä yksi tilasto, joka aika hyvin täydentää aloitusta.

Kulutustavaroihin käytetty rahamäärä asukasta kohti vuonna 2008
(luvut on korjattu ostovoimapariteetilla, eli jokaisen maan hintataso on otettu huomioon):

USA: 14515 $
Britannia: 11152 $
Kanada: 10952 $
Sveitsi: 10543 $
Saksa: 10254 $
Ranska: 9851 $
Australia: 9731 $
Suomi: 9664 $
Tanska: 9607 $
Belgia: 9409 $
Ruotsi: 9376 $
Irlanti: 8927 $
Espanja: 8417 $
Portugali: 7735 $
Viro: 6130 $
Venäjä: 6050 $
Puola: 5331 $
Turkki: 4436 $
Serbia: 4051 $
Bosnia ja Hertsegovina: 3669 $

Lähde: http://www.nsi.bg/ORPDOCS/ECP_6.5_EN.xls

Pohjoismaiden rikkaus todellakin on aika iso myytti.

[Roope]

Tänään Helsingin Sanomien yleisönosastolla joku neropatti ehdotti, että mamuille voitaisiin mallia Ruotsi, maksaa siitä, että he oppivat kielen tietyssä ajassa. Sehän on täysin älytöntä maksaa pakollisesta velvollisuudesta, parempana motivaattorina toimii esim. positiivinen käänytysmääräys. Ei ihme jos Ruotsi on kohta ripulissa.

Tuo olisi silti edistystä. Sehän tarkoittaisi, että opetuksella pyrittäisiin kielen oppimiseen ja että opetuksen tuloksia haluttaisiin oikeasti mitata. Tähän asti maahanmuuttajien kielenopetus on ollut tarkoituksetonta ja tuloksetonta puuhastelua, jossa on vastustettu kaikkia tulosvaatimuksia. Suomen uudessa kansalaisuuslaissa palkitaankin tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä siitä, että he eivät opi kieltä, eivätkä edes yritä oppia sitä.

[Lord Haw-Haw]

Tänään Helsingin Sanomien yleisönosastolla joku neropatti ehdotti, että mamuille voitaisiin mallia Ruotsi, maksaa siitä, että he oppivat kielen tietyssä ajassa. Sehän on täysin älytöntä maksaa pakollisesta velvollisuudesta, parempana motivaattorina toimii esim. positiivinen käänytysmääräys. Ei ihme jos Ruotsi on kohta ripulissa.

Tuo olisi silti edistystä. Sehän tarkoittaisi, että opetuksella pyrittäisiin kielen oppimiseen ja että opetuksen tuloksia haluttaisiin oikeasti mitata. Tähän asti maahanmuuttajien kielenopetus on ollut tarkoituksetonta ja tuloksetonta puuhastelua, jossa on vastustettu kaikkia tulosvaatimuksia. Suomen uudessa kansalaisuuslaissa palkitaankin tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä siitä, että he eivät opi kieltä, eivätkä edes yritä oppia sitä.

Tuokin on totta, mutta eihän kantikseillekkaan makseta ruotsinkielen opettelusta, se on vain oppivelvollisuus jolloin tämäkin on tasa-arvo kysymys.

[Professori]

Hiukan puolustaisin kuitenkin pohjoismaista tai länsieurooppalaista mallia. Melko monia maita elämäni varrella nähneenä tulin omien kokemusteni perusteella jo 1980-luvulla siihen tulokseen, että parhaat elämisen edellytykset on maissa, joissa tuloerot ovat kohtuullisen pienet. Tämähän on sittemmin myös tutkimuksin todistettu, kuten joku tuolla edellä taisi jo todetakin. Siten en olisi valmis heittämään länsieurooppalaista hyvinvointivaltiota ideana roskakoriin; sen sijaan sen ylläpitäminen vatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Eikä budjettiin kirjattu seitsemän miljardin euron lisälaina ainakaan vähennä tämän tarkkaavaisuuden tarvetta: päinvastoin se huutaa pikaisia toimenpiteitä.

Ruotsin köyhtyminen viime vuosikymmeninä on tosiaan silmiinpistävää. Kruunun kurssin nousu (suhteessa euroon) pysäytti senkin lyhyen nousukauden, joka maalla vielä alkuvuodesta oli käynnissä. Povaan maalle suhteellista alamäkeä (muihin Euroopan maihin nähden) myös tulevina vuosikymmeninä.

[far angst]

,,,,,
Ruotsin köyhtyminen viime vuosikymmeninä on tosiaan silmiinpistävää. Kruunun kurssin nousu (suhteessa euroon) pysäytti senkin lyhyen nousukauden, joka maalla vielä alkuvuodesta oli käynnissä. Povaan maalle suhteellista alamäkeä (muihin Euroopan maihin nähden) myös tulevina vuosikymmeninä.

Tuo on ollut Ruotsilta ja ruotsalaisilta aivan tietoinen valinta.  He ovat vaihtaneet vakauden ja vaurauden monikulttuurisuuteen, sen jännittävään värinään. 

Valitettavasti tuo päätös ei millään enää ole peruttavissa eikä juuri vahinkokaan vähennettävissä.  Syy, oireet ja seuraukset ovat pysyviä.  Housut jo jäähtyvät ja pakkanen kiristyy.

[Goman]

...Siten en olisi valmis heittämään länsieurooppalaista hyvinvointivaltiota ideana roskakoriin; sen sijaan sen ylläpitäminen vatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta.

Näin minäkin sen näkisin. Hyvinvointivaltio voi toimia vain jos:
a) Kaikki sen jäsenet ovat valmiita maksamaan korkeita veroja
b) Huoltosuhde pystytään pitämään korkealla
c) Näin ansaittua hyvinvointia tarjotaan vain sen tienaajille, ei koko maailmalle

Kohta a) ainakin näyttää estävän hyvinvointivaltion toteutumisen oliivivyöhykkeellä.
Kohdat b) ja c) puolestaan tulevat olemaan vaikeita pohjoismaissa.

[StadinKundi]

Mielenkiintoinen tilasto vuodelta 1991:

Purchasing power, however, is a rather more accurate measure of standard of living. It shows how much each country pays to buy the same item, say, a loaf of bread. With its large, diverse and well-functioning market, the U.S. has generally enjoyed the lowest real prices in the industrialized world. But, as the chart below shows, it is also true that the purchasing power of other nations has been growing more rapidly than the U.S.' For this reason we should also look at each nation's percentage of the US purchasing power in 1970, and again in 1991.3



Purchasing     Percent of    Percent of
               Power, 1991    US, 1970      US, 1991
United States  $22,204        --            --
Germany         19,500        75%           88
Canada          19,178        72            86
Japan           19,107        57            86
Denmark         17,621        71            79
Norway          16,904        54            76
Sweden          16,729        77            75
Netherlands     16,530        72            74
Finland         15,997        58            72

Lähde: http://www.huppi.com/kangaroo/8Comparison.htm

Ruotsi oli jo 70-luvulla ostovoimassa vain hyvää keskitasoa. Suomi, Japani ja Norja olivat pahasti jäljessä muita.

[Lemmy]

Huomatkaa kuitenkin Norja, Suomi ja Japani 1970 -1990 muutos. Olisi hauska tosin tietaa miten 1990-luvun jalkeen on mittarit liikkuneet.

[Noottikriisi]

Silloin Impivaaran aikoina kun Suomen talouspolitiikka perustui tuhoisalle inflaatio-devalvaatio kierteelle, Suomi kuroi mukavasti umpeen elintasoeroa läntiseen naapurimaahan mutta kun talouspolitiikka saatiin vakaalle pohjalle vuoden 90 tienoilla niin elintasoerokin vakiintui Suomen tappioksi.

Vertailu(ostovoimapariteetti) Yhdysvaltoihin on muuten aina näyttänyt selvästi Yhdysvallat huomattavasti rikkaammaksi kuin Euroopan maat ja Japani, en ole koskaan nähnyt oikein hyvää selvitystä tästä.

Edit. Siniviiva siis kuvaa Suomea verrattuna Ruotsiin.

[StadinKundi]

Silloin Impivaaran aikoina kun Suomen talouspolitiikka perustui tuhoisalle inflaatio-devalvaatio kierteelle, Suomi kuroi mukavasti umpeen elintasoeroa läntiseen naapurimaahan mutta kun talouspolitiikka saatiin vakaalle pohjalle vuoden 90 tienoilla niin elintasoerokin vakiintui Suomen tappioksi.

Vertailu(ostovoimapariteetti) Yhdysvaltoihin on muuten aina näyttänyt selvästi Yhdysvallat huomattavasti rikkaammaksi kuin Euroopan maat ja Japani, en ole koskaan nähnyt oikein hyvää selvitystä tästä.

Edit. Siniviiva siis kuvaa Suomea verrattuna Ruotsiin.

Ilmeisesti kyseessä on ostovoimakorjattu BKT. Se on huono mittari, koska Ruotsissa kotitalouksien kulutukseen menee huomattavasti pienempi osa BKT:sta kuin Suomessa. Joku saksalainen professori olikin kritisoinut skandinaavien uskoa oman taloutensa erinomaisuuteen juuri sillä perusteella, että muualla maailmassa yksityinen kulutus muodostaa suuremman osan kansantaloudesta kuin Pohjolassa.

Mutta Suomelta aika hyvin omata 75% ruotsalaisten elintasosta vuonna 1970.

[StadinKundi]

Palkkatilastot kertovat omaa kieltään. Eilen julkaistussa tilastossa Ruotsi sijoittuu todella huonosti.


Keskimääräinen kuukausipalkka Euroopan maissa:


Sveitsi: $6,407
Tanska: $5,970
Luxemburg: $5,864
Norja: $5,632
Irlanti: $5,423
Hollanti: $4,675
Belgia: $4,428
Itävalta: $4,235
Suomi: $4,202
Ranska: $4,001
Iso-Britannia: $3,930
Saksa: $3,703
Ruotsi: $3,689
Islanti: $3,417
Italia: $3,200
Espanja: $3,060
Kypros: $3,013
Portugali: $1,906
Kroatia: $1,465
Tšekki: $1,316

Lähde: http://www.businessinsider.com/best-salaries-europe-wages-2011-9#

[JmR]

Ei palkalla ole mitään merkitystä,vaan

Paljonko verojen jälkeen ja käteen ja kuinka paljon asioita sillä saa

[StadinKundi]

Ei palkalla ole mitään merkitystä,vaan

Paljonko verojen jälkeen ja käteen ja kuinka paljon asioita sillä saa

Kyllä palkkataso jotain kertoo siitä, miten maalla ylipäätään menee. Mutta toki hintataso on otettava aina huomioon ja kun verrataan esimerkiksi Suomen ja Norjan hintoja ja palkkoja, niin aika samoissa mennään. Joillakin Keski-Euroopan mailla menee vielä paremmin ja Ruotsi tipahtaa sinne Italian ja Espanjan tasolle.

[StadinKundi]

Tämän vuoden tilastot korostavat vielä voimakkaammin eroa Suomen ja Ruotsin välillä.

Kotitalouksien kulutusmenot asukasta kohti laskettuna vuonna 2011 (ostovoimapariteetilla korjattuna, eli suhteessa kunkin maan hintatasoon):

Iso-Britannia: 114,2
Itävalta: 107,6
Saksa: 106,8
Suomi: 100,9
Irlanti: 99,6
Belgia: 98,2
Japani: 97,3
Ranska: 96,5
Kreikka: 95,8
Tanska: 94,6
Italia: 94,6
Hollanti: 93,3
Ruotsi: 93,1
Espanja: 91,2
Portugali: 81,3
Tsekki: 63,8
Viro: 53,8

Lähde: Statistical Annex of European Economy, autumn 2011

[sologdin]

Vaikuttaa siltä, että Pohjoismainen yhteiskuntamalli on pahasti epäonnistunut. Tämä on Ruotsissa tiedetty jo pitkään, mutta Suomessa siitä ei puhuta mitään. Mamuja ehkä syytetään tarpeettoman paljon ongelmista, jotka johtuvat yhteiskuntajärjestelmän puutteista.

Toden totta.  Ei pitäisi haukkua seurauksia, mamujen toimeenpanemaa sosiaalijärjestelmän massiivista väärinkäyttöä, ryöstöjä, murhia, raiskauksia, varkauksia, kerjäläisyyttä, moraalin ja käytöstapojen romahtamista jne. - ne ovat vain seurauksia yhteiskuntajärjestelmän puutteista.  Jos olisi korjattu edes yksi puute, tai pikemminkin ei olisi tehty kamalaa virhettä, vaan pysytty Eila Kännön luomalla linjalla, mamuongelmaa ei olisi.