2011-09-04 HS: Laatujournalismin myyttejä murtamassa

[rähmis]

Hevonpaskabingo journalismin opiskelijoille

Heippa kaikki teinit siellä tiedotusopin ja viestinnän perusopintojen äärellä! Ette sitten tietenkään kuunnelleet helmikuun kolumnissani antamaani neuvoa vaan luitte pää punaisena pääsykokeisiin. Onnittelut opiskelupaikasta!

Olette ehkä nähneet joskus mainion tv-sarjan Myytinmurtajat (MythBusters). Ohjelmassa testataan erilaisia huhuja ja uskomuksia käytännössä eli murretaan myyttejä.

Journalismissa näitä myyttejä riittää, erityisesti kun puhutaan kaupallisen median ja julkisella tai lahjarahalla toimivan median eroista. Tässä muutama esimerkki kirvoittamaan keskustelua tylsään luentosaliin. Ujompi voi pelata myyteillä työpalavereista tuttua hevonpaskabingoa.

Myytti: Sanomalehtien levikkien lasku johtuu journalismin laadun heikkenemisestä. Jos tehtäisiin parempia juttuja, lehtien levikkilasku pysähtyisi.

Myytinmurtaja: Suomalaiset lukevat internetin ansiosta uutisia enemmän kuin koskaan. Eikö niitäkin pitäisi lukea vähemmän, jos laatu on niin huonoa? Voiko olla niin, että kuluttajat pitävät paperia kömpelönä ja kalliina tapana lukea uutisia?

Myytti: Väen väheneminen toimituksissa on heikentänyt journalismin laatua ja sunnuntaisivutkin ovat muuttuneet ajankohtaisosastosta lukemistoksi.

Myytinmurtaja: Lehtien sivumäärä on vähentynyt ja kuvien käyttö lisääntynyt. Voisiko olla niin, että lehteen tarvitaan vähemmän juttuja kuin ennen? Ja voiko luennoitsija mainita jonkin toisen alan, jossa tietotekniikka ja automaatio ei ole tehostanut työntekoa ja korvannut ihmisiä?

Myytti: Journalismi on nykyään huonoa ja pinnallista. Ennen kaikki oli paremmin. Jossain hämärässä menneisyydessä on ihana aika, jolloin lehtiä kustantavat yritykset eivät välittäneet voitoista ja sivut olivat täynnä pitkiä, analyyttisiä ja asiantuntevia juttuja; niitä, joissa virkkeet tuntuivat kestävän iäisyyden ja joita kirjoittajilla oli aikaa viimeistellä toimituksen rauhallisessa sekä turvallisessa ilmapiirissä ilman pörssiyhtiön paineita.

Myytinmurtaja: Voisiko luennoitsija näyttää esimerkkijuttuja siitä, miten journalismi oli parempaa vaikkapa 80-luvun Hesarissa? Tai voisimmeko käydä yhdessä läpi esimerkiksi 70-luvun Ylen lähetyksiä ja oppia niistä laadukkaampaa journalismia?

Myytti: Ulkomaalaiset laatumediat kuten The Guardian, BBC, New York Times sekä uudet verkkojulkaisut ProPublica ja Politico ovat asiantuntevia ja analyyttisiä. Tämä johtuu siitä, että niitä eivät kustanna ahneet pörssiyhtiöt ja kallispalkkaiset pomot.

Myytinmurtaja: Osa näistä medioista on tehnyt täysin samanlaisia leikkauksia henkilöstöön kuin kaupallisetkin toimijat. Miksi se ei ole vaikuttanut niiden laatuun samalla tavalla? Minkä takia luennoitsija ei pidä esimerkiksi ProPublican pomolle maksettavaa puolen miljoonan dollarin palkkaa suurena? Ja New York Times on pörssiyhtiö, jossa päätösvaltaa käyttää yksi perhe.

Myytti: Kaikki tiedotusvälineet on perustettu tukemaan demokratiaa ja sivistystä, erityisesti julkisen palvelun yleisradioyhtiöt ja muut voittoa tavoittelemattomat mediat.

Myytinmurtaja: Helsingin Sanomat perustettiin 30 vuotta ennen itsenäistymistä edistämään suomalaista kulttuuria. Yle perustettiin vasta 10 vuotta itsenäistymisen jälkeen. Mitä tämä kertoo luennoitsijan mielestä yksityisen ja julkisen palvelun median erosta?

Hesari

Huvittavaa, kuinka tällaisten pilkkapakinoiden avulla yritetään vähätellä laskevia levikkejä ja journalismin alennustilaa. Hesarista en muista lähiajoilta älyvapaakattolaisten kerjäläisvoivottelujen, Halla-ahon haukkumisen, homohomo-juttujen ja lutkamarssien seasta kuin yhden mielenkiintoisen jutun, Poju Zabdludowicz-artikkelin kuukausiliitteestä.

Myytinmurtajatoimittaja penäsi esimerkkejä paremmasta journalismista esimerkiksi 80-luvun Hesarista. Tässä yksi elokuulta 1990. Minkälaisen uutisen 2010-luvun Hesarin tiedostajatoimittaja tekisi tästä sattumuksesta?

Seitsemän somalia loukkaantui tappelussa SPR:n asuntolassa

Seitsemän somalipakolaista sai haavoja ja ruhjeita SPR:n pakolaiskeskuksessa sattuneessa heimoriidassa Helsingissä.

Tapahtumien kulku on epäselvä, sillä kukaan kolhituista ei ole suostunut kertomaan mitään.

Joukkotappelu tapahtui lauantai-iltana Munkkisaaren vastaanottokeskuksessa. Puukoin ja pöydänjaloin käytyä riitaa oli rauhoittamassa viisi poliisipartiota. Poliisin mukaan seitsemää miespuolista somalia jouduttiin käyttämään sairaalassa.

Vakavimmin loukkaantunut oli saanut puukosta kylkeen. Muutama muu oli saanut haavoja ja ruhjeita kasvoihinsa.

Poliisin saamien tietojen mukaan kysymyksessä oli kolmen eri heimon jäsenten välinen riita. Vastaanottokeskuksessa majailevat somalit tosin eivät suostuneet kertomaan mitään asiaa valaisevaa. Kukaan ei ollut nähnyt mitään eikä tiennyt mitään.

Rähinässä käytetyt veitset ja astalot oli nekin ehditty hävittää.

Poliisi uskookin, että juttua ei todisteiden puutteessa saada oikeuteen asti. Muussa tapauksessa osa somaleista saisi syytteen törkeästä pahoinpitelystä.

Poliisin mukaan vastaavanlaisia heimotappeluita on käyty aiemminkin mm. vietnamilaisten kesken.

[Teemu Lavikka]

Myytti: Sanomalehtien levikkien lasku johtuu journalismin laadun heikkenemisestä. Jos tehtäisiin parempia juttuja, lehtien levikkilasku pysähtyisi.

Myytinmurtaja: Suomalaiset lukevat internetin ansiosta uutisia enemmän kuin koskaan. Eikö niitäkin pitäisi lukea vähemmän, jos laatu on niin huonoa? Voiko olla niin, että kuluttajat pitävät paperia kömpelönä ja kalliina tapana lukea uutisia?

Vai voisiko se kuitenkin johtua siitä, että netissä luetuista uutisista ei tarvitse maksaa?

[MoonShine]

Myytti: Sanomalehtien levikkien lasku johtuu journalismin laadun heikkenemisestä. Jos tehtäisiin parempia juttuja, lehtien levikkilasku pysähtyisi.

Myytinmurtaja: Suomalaiset lukevat internetin ansiosta uutisia enemmän kuin koskaan. Eikö niitäkin pitäisi lukea vähemmän, jos laatu on niin huonoa? Voiko olla niin, että kuluttajat pitävät paperia kömpelönä ja kalliina tapana lukea uutisia?

Vai voisiko se kuitenkin johtua siitä, että netissä luetuista uutisista ei tarvitse maksaa?

Vai voisiko se kuitenkin johtua siitä, että netissä uutiset ovat totuudenmukaisempia, koska eivät ole menneet lehtitalojen propagandakoneiston läpi.

[akez]

Seitsemän somalia loukkaantui tappelussa SPR:n asuntolassa

Voisko HS tehdä vähän sitä laatujurnalismia ja selvittää vaikka näiden somalien myöhemmät vaiheet? Onko joku näistä vielä maassa? Jos on, niin mitä tekee? Miten kotoutuminen on sujunut? Tuliko tilille lisää rötöksiä vielä tämän jälkeen? Taatusti kiinnostaisi lukijoita.

[Teemu Lavikka]

Omalla kohdallani esim. Hesarin lukeminen perustuu ainoastaan siihen, että se on ilmaista netissä. Jos siitä pitäisi maksaa vaikka edes euro kuukaudessa, en lukisi.
Sama pätee kyllä kaikkiin muihinkin, kuten Kauppalehteen, Taloussanomiin ja molempiin iltapäivälehtiin noin muutamia mainitakseni.
Huonona journalismina pidän esim. jatkuvaa Perussuomalaisten haukkumista ja mollaamista. Noiden juttujen lukeminen ilmaiseksi ei ärsytä ihan niin paljon kuin se, jos siitä pitäisi vielä maksaa.

[Veli Karimies]

Itse ainakin olen lopettanut Iltalehtien ostamisen kokonaan sen harjoittaman järkyttävän huonon journalismin takia. Ostin vielä joskus niitä lähes päivittäin. Nyt käyn iltalehden nettisivuilla, jos he jostain minua kiinnostavasta aiheesta sattuvat kirjoittamaan. Aina pitää tietenkin etsiä tietoa sitten vielä muista lähteistä, jotta saa tietää mitä oikeasti tapahtui.

[MW]

Itse ainakin olen lopettanut Iltalehtien ostamisen kokonaan sen harjoittaman järkyttävän huonon journalismin takia. Ostin vielä joskus niitä lähes päivittäin. Nyt käyn iltalehden nettisivuilla, jos he jostain minua kiinnostavasta aiheesta sattuvat kirjoittamaan. Aina pitää tietenkin etsiä tietoa sitten vielä muista lähteistä, jotta saa tietää mitä oikeasti tapahtui.

Tässä ollaan kuljettu sama polku. Alueen ykköslehden tilaus loppui, kun lakkasivat kantamasta sisään asti, ja sitten tuli hölmöyksissään osteltua satunnaisesti noita iltapieruja.

[kale vale]

Jos maailmalla/Suomessa jotain merkittävää tapahtuu käyn Hommassa lukemassa jatkuvasti päivittyvät eri suosikkinimimerkkien analyysit aiheesta.

Jos löytyy linkki iltapulujen/HS uutisiin, käy klikkauksen kautta lähinnä nauramassa millainen on suodatettu propaganda 2011 Suomessa.

[Lalli IsoTalo]

Markkinointi & Mainonta -päivillä oli (muistaakseni) pari vuotta sitten puhumassa HS:n "uusi" toimitusjohtaja, joka näytti slaideiltaan (muistaakseni) noin 17-kohtaisen ohjelman lehden parantamiseksi.

Yksikään kohta ei liittynyt ollut parempien lehtijuttujen kirjoittamiseen, vaan "parannukset" liittyivät sellaisiin asioihin kuten "miten sama sisältö saadaan mahdollisimman automatisoidusti puskettua eri kanaviin" (lehti/netti/känny).

Laadun puute näkyy HS:ssä ihan perustavanlaatuisina journalistisina mokina, on anoppini valitellut jo muutaman vuoden.

Ja sitten on tietenkin tämä mokutus.

[foobar]

Markkinointi & Mainonta -päivillä oli (muistaakseni) pari vuotta sitten puhumassa HS:n "uusi" toimitusjohtaja, joka näytti slaideiltaan (muistaakseni) noin 17-kohtaisen ohjelman lehden parantamiseksi.

Yksikään kohta ei liittynyt ollut parempien lehtijuttujen kirjoittamiseen, vaan "parannukset" liittyivät sellaisiin asioihin kuten "miten sama sisältö saadaan mahdollisimman automatisoidusti puskettua eri kanaviin" (lehti/netti/känny).

Ihan luontevaa ottaen huomioon esityspaikan. Rehellisyydellä ratsastaminen tuskin on markkinoijille ja mainostajille ykkösprioriteetti, mutta näkyvyys on. Hyvällä tuurilla laatua ei tarvita sen ylläpitämiseksi jos vaan tavara saadaan mahdollisimman moneen paikkaan.

[sattuma]

Markkinointi & Mainonta -päivillä oli (muistaakseni) pari vuotta sitten puhumassa HS:n "uusi" toimitusjohtaja, joka näytti slaideiltaan (muistaakseni) noin 17-kohtaisen ohjelman lehden parantamiseksi.

Yksikään kohta ei liittynyt ollut parempien lehtijuttujen kirjoittamiseen, vaan "parannukset" liittyivät sellaisiin asioihin kuten "miten sama sisältö saadaan mahdollisimman automatisoidusti puskettua eri kanaviin" (lehti/netti/känny).

Laadun puute näkyy HS:ssä ihan perustavanlaatuisina journalistisina mokina, on anoppini valitellut jo muutaman vuoden.

Ja sitten on tietenkin tämä mokutus.

Tämä on sitten tänä päivänä päätoimittaja, kustantaja Mikael Pentikäinen. Hän siirtyi Pravdan pallille Sanoma Newsin toimitusjohtajan pallilta. Jos Pravdalla menee surkeasti, niin nykyinen TJ antaa kenkää edelliselle TJ:lle eli Pentikäiselle.

[Bienveillant]

Nykyisin oma uutisten lukemiseni menee niin, että ensin luen hs.fi:sta mitä on tapahtunut ja sen jälkeen tarkistan Hommaforumista mitä IHAN OIKEASTI tapahtui. Onhan tämä tosiaan mennyt kummalliseksi. Joskus ihmettelen, että mitä ihmettä siellä lasitalossa oikein touhutaan...eivät taida itsekään tietää.

[Farrow]

Nykyisin oma uutisten lukemiseni menee niin, että ensin luen hs.fi:sta mitä on tapahtunut ja sen jälkeen tarkistan Hommaforumista mitä IHAN OIKEASTI tapahtui. Onhan tämä tosiaan mennyt kummalliseksi. Joskus ihmettelen, että mitä ihmettä siellä lasitalossa oikein touhutaan...eivät taida itsekään tietää.

Kannattaa lukaista muualtakin kuin vain hs.fi:stä ja Hommaforumilta.
Noilla kahdella ei vielä pitkälle pötkitä.

Esim. www.ampparit.com - tuolta näkee uutisotsikkovirtaa useista eri lehdistä, usein jo otsikoinnista näkee eroavaisuuksia.

[Veli Karimies]

Nykyisin oma uutisten lukemiseni menee niin, että ensin luen hs.fi:sta mitä on tapahtunut ja sen jälkeen tarkistan Hommaforumista mitä IHAN OIKEASTI tapahtui. Onhan tämä tosiaan mennyt kummalliseksi. Joskus ihmettelen, että mitä ihmettä siellä lasitalossa oikein touhutaan...eivät taida itsekään tietää.

Kyllä kyllä. Homma on tiedonkeräysrinkini ensimmäinen paikka. Jos täältä ei jotain löydy, niin sitten vilkaisen ylilaudan puolelta. Kun kaiken jonneilun ja trollauksen suodattaa pois, niin saa hyvää tietoa. Ylilaudalta matka jatkuu muroon ja murha.infoon. Tässä vaiheessa onkin jo saanut noin 9000 kertaa paremman kuvan tapahtuneesta, kuin vaikkapa pää"uutis"lehtemme HS koskaan antaa.

[sivullinen.]

Yksi syy lehtien arvon laskuun on hitaus. Internetissä uutiset saa lukea heti kun ne tapahtuvat, lehdistä hyvällä tuurilla jo seuraavana päivänä - usein kauemmin jos halutaan varmistua tiedon totuudenmukaisuudesta ja "sopivuudesta". Television lyhyet uutispätkät taas toimivat vain innoittajana hankkia lisää tietoa uutisesta.

Kirjoitin oman näkemykseni uutisten - lähinnä televisio uutisten tosin - muutoksesta viime aikoina. Saa senkin lukea:
http://huomista-kohden.blogit.kauppalehti.fi/blog/24582/ylen-televisio-uutisten-propagandoituminen

[jupeli]

Ennen en lukenut sanomalehtiä ja olin tietämätön.
En lue vieläkään sanomalehtiä mutta luen Homma-forumia ja minusta on tullut tietoinen.

[Perttu Ahonen]

Markkinointi & Mainonta -päivillä oli (muistaakseni) pari vuotta sitten puhumassa HS:n "uusi" toimitusjohtaja, joka näytti slaideiltaan (muistaakseni) noin 17-kohtaisen ohjelman lehden parantamiseksi.

Yksikään kohta ei liittynyt ollut parempien lehtijuttujen kirjoittamiseen, vaan "parannukset" liittyivät sellaisiin asioihin kuten "miten sama sisältö saadaan mahdollisimman automatisoidusti puskettua eri kanaviin" (lehti/netti/känny).

Laadun puute näkyy HS:ssä ihan perustavanlaatuisina journalistisina mokina, on anoppini valitellut jo muutaman vuoden.

Ja sitten on tietenkin tämä mokutus.

Sairasta lehteä täytyykin parantaa, mutta HS-Pravdan metodi parantumiselle on sairas. Ei HS-Pravdan influenssa (vaikutusvalta) parane levittämällä tautia ympäriinsä. Ihmisillä kun on lääke tähän HS-Pravdan influenssaan ja se on vapaa tiedonvälitys.

Itse peruskysymys on se, että se joka hallitsee mediaa ja muuta informaatiota, se hallitsee ihmisten mielipiteitä.  Tämän tosiasian takia vallanmedia ei pidä hommasta, eikä sananvapaudesta, eikä mistään muustakaan vapaaseen tiedonkulkuun ja mielipiteiden vaihtoon liittyvästä asiasta, sillä se on kaikki pois vallanpitäjien halusta hallita ihmisten käsitystodellisuuden muodostumista.

[l'uomo normale]

En lue enää Helsingin Sanomia, nettilehteäkään, ellen vahingossa avaa epäselvästi merkittyä linkkiä Hommaforumilta tai jostain blogista. Ei enää klikkaustakaan heikäläisille. Homman tiivistelmät riittävät. Jo pienenä luin Hesaria asuessani maakunnissa, missä ihmisille yleensä tuli vain paikallinen ykköslehti. Jo silloin Hesarin ylimielisyys ärsytti ja nykyään lehden tason laskun myöntävät kaikki poliittisesta kannasta riippumatta.

Vieroittautuminen kesti aikansa. Monta vuotta luin paperi-Hesaria kirjastoissa ja baareissa ja minne ihmiset olivat sitä jättäneet, mutta viimeaikaiset kirjoitelmat kypsyttivät lopullisesti, kun puolivahingossa avasin läpyskän kerran pari.