2011-09-02 Euroopan komission tutkimus maahanmuuttomielipiteistä

[Roope]

Euroopan komission Suomen edustusto: Pohjoispohjalaiset lisäisivät maahanmuuttajien työelämä- ja kielikoulutusta

Pohjoispohjalaisten mielestä maahanmuuttajien kotoutumista voisi Pohjois-Suomessa parhaiten edistää lisäämällä maahanmuuttajien työelämä- ja kielikoulutusta, estämällä maahanmuuttajaenemmistöisten asuinalueiden synty sekä vaikuttamalla kantaväestön asenteisiin. Maakunnan asukkaista kaksi viidestä arvioi, ettei Pohjois-Suomessa ole onnistuttu hyvin maahanmuuttajien kotouttamisessa. Tulokset käyvät ilmi Euroopan komission Suomen-edustuston Taloustutkimuksella kesäkuun lopulla teettämästä kyselystä.


Kaksi viidestä (38 %) pohjoispohjalaisesta on jokseenkin tai täysin sitä mieltä, ettei Pohjois-Suomessa ole onnistuttu hyvin maahanmuuttajien kotouttamisessa.  Kotoutuksen katsoo jokseenkin tai hyvin onnistuneen joka viides (21 %). Peräti 40 % vastaajista ei luonnehdi kotouttamista onnistuneeksi eikä epäonnistuneeksi tai vastaa, ettei osaa sanoa.

Pohjoispohjalaisia pyydettiin nimeämään ennalta annetuista vaihtoehdoista kolme keinoa, joilla maahanmuuttajien kotoutumista voitaisiin Pohjois-Suomessa parhaiten edistää. Vastaajien mielestä parhaita keinoja ovat maahanmuuttajien työelämä- ja kielikoulutus (68 % vastaajista), maahanmuuttajaenemmistöisten asuinalueiden synnyn estäminen (45 %) sekä vaikuttaminen kantaväestön asenteisiin (34 %).

Harva uskoo ulkomaisen työvoiman tarpeeseen

Enemmistö (65 %) pohjoispohjalaisista on jokseenkin tai täysin sitä mieltä, ettei Pohjois-Suomi tarvitse ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta eläkkeelle jäävien tilalle. Ammattitaitoisen ulkomaisen työvoiman tarpeeseen uskoo joka viides (21 %) pohjoispohjalainen.

Kriittisimmin ulkomaisen työvoiman tarpeeseen maakunnassa suhtautuvat nuoret, 16–24-vuotiaat vastaajat. Heistä vain muutama prosentti on sitä mieltä, että ulkomaalaisia ammattilaisia tarvitaan täyttämään eläkkeelle siirtyvien työtehtäviä.

"Vaikka nuorisotyöttömyys onkin Pohjois-Pohjanmaalla korkea, pidän jossain määrin yllättävänä sitä, että alueella niin moni uskoo tulevaisuudessa pärjättävän ilman ulkomaista työvoimaa. Ehkä käsitykset ulkomaisen työvoiman tarpeesta vaihtelevat Suomessa alueittain", sanoo Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen.

Nuoret törmänneet rasismiin eniten

Pohjoispohjalaisilta kysyttiin, kuinka usein he ovat havainneet kotiseudullaan rasismia, kuten loukkaavaa nimittelyä tai syrjivää kohtelua ulkomaalaisia kohtaan. Noin joka kolmas (31 %) vastaaja kertoo, ettei ole havainnut lainkaan rasismia kotiseudullaan, ja joka kymmenes (9 %) ei osaa sanoa. 7 % vastaajista kertoo havaitsevansa rasismia joka viikko ja 1 % vastaajista päivittäin. Kerran kuukaudessa rasismiin on törmännyt 14 % pohjoispohjalaisista. Yhtä moni kertoo havainneensa rasismia kerran puolessa vuodessa. Neljännes (24 %) ilmoittaa havainneensa rasismia kerran vuodessa tai harvemmin.

Eniten rasismiin ovat törmänneet nuorimmat ikäryhmät. 16–24-vuotiaista kolmannes on havainnut rasismia kerran kuukaudessa tai useammin.

Puolet kiinnostunut EU:n toiminnasta – puolet ei

Puolet pohjoispohjalaisista (49 %) on vain vähän tai ei lainkaan kiinnostunut EU:n toiminnasta. Lähes yhtä moni (48 %) maakunnan asukkaista on kuitenkin melko tai erittäin kiinnostunut unionin toiminnasta.

Kaksi viidestä (43 %) pohjoispohjalaisesta pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Huonona asiana jäsenyyden kokee joka neljäs (24 %). Neutraalisti jäsenyyteen suhtautuu joka neljäs (26 %).

"Viime aikojen negatiivisista uutisista huolimatta EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia on selvästi enemmän kuin niitä, jotka kokevat jäsenyyden kielteisenä", Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen toteaa.

Vajaa kolmannes (30 %) pohjoispohjalaisista arvioi, että EU-jäsenyys vaikuttaa omaan jokapäiväiseen elämään melko myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Joka viides (19 %) kokee jäsenyyden vaikutukset elämäänsä melko tai erittäin kielteisinä. Kaksi viidestä (41 %) pohjoispohjalaisista arvioi, ettei EU-jäsenyys vaikuta omaan arkeen myönteisesti eikä kielteisesti.

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimus Oy:n Internet-paneelissa 27.–28.6.2011. Tutkimukseen vastasi 705 iältään 15–79-vuotiasta henkilöä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelta. Tutkimuksen virhemarginaali on 4,5 prosenttia suuntaan tai toiseen.

Tiedote

Euroopan komission Suomen-edustusto: Pohjois-Pohjanmaan maakuntatutkimus (pdf)

Ja kuinka tämä uutisoidaan.

Haluamme lisää kotouttamistoimenpiteitä (eli lisää resursseja), koska kysely ei antanut muitakaan vastausvaihtoehtoja:

Tuoreen tutkimuksen mukaan pohjoispohjalaiset lisäisivät työelämä- ja kielikoulutusta maahanmuuttajille. Tämän lisäksi maahanmuuttajien kotoutumista voisi parhaiten estää estämällä maahanmuuttajaenemmistöisten asuinalueiden syntymistä sekä vaikuttamalla kantaväestön asenteisiin.

Kaleva: Pohjoispohjalaiset lisäisivät työelämäkoulutusta maahanmuuttajille

Väärä vastaus:

Noin 65 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee, että ulkomaiselle työvoimalle ei ole tarvetta Pohjois-Pohjanmaalla.

Euroopan Komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen pitää tulosta yllättävänä.

- Tilanne tietenkin muuttuu koko ajan, eikä kyseessä ole pelkästään ulkomaisen työvoiman liikkuvuus vaan myös suomalainen työvoima tulee liikkumaan tulevaisuudessa, muistuttaa Kosonen.

- Tarvitsemme tekijöitä useille aloille ja monin paikoin ongelma on jo myönnetty. Tätä taustaa vasten Pohjois-Pohjanmaan kova kriittisyys ulkomaisen työvoiman tarpeeseen hieman yllätti.

YLE Oulu: Ulkomaiseen työvoimaan suhtaudutaan kriittisesti

[Nauris]

YLE Areenassa on jo yli tunnin ajan ollut kuunneltavissa keskustelutilaisuus nimikkeellä: Kuinka avoin Pohjois-Pohjanmaa on?

Olen hyvin pienen osan keskustelusta kuunnellut, mutta mieleenpainuvin oli Liisa Jaakonsaaren ja Hannu Takkulan vaatimus ulkomaalaisille tarjottavan korkeakoulutuksen muuttamisesta maksulliseksi. Lisäksi Jaakonsaari valitteli Välimerellä kuolevien laittomien siirtolaisten kohtaloita, joiden takia eurooppalaiset tulisi tulevaisuudessa tuomita rikoksesta.

Husein Muhammed taisi taas esittää saman yleistävän tai kummallisen väitteen kuinka maahanmuuttovastaiset ovat jotenkin ristiriitaisia kun eivät halua auttaa pakolaisia Suomessa ja eivätkä antaa kehitysapua.

[Tabula Rasa]

Vaihtoehdoista ei taitanut löytyä, ''annetaan maahanmuuttajien vastata kaikista aiheuttamistaan kuluista'' tai ''otetaan vain työperäisiä joita ei kotimaasta löydy'' vaihtoehtoja...

[Roope]

Husein Muhammed taisi taas esittää saman yleistävän tai kummallisen väitteen kuinka maahanmuuttovastaiset ovat jotenkin ristiriitaisia kun eivät halua auttaa pakolaisia Suomessa ja eivätkä antaa kehitysapua.

Suomen kehitysavulla ei ole tiettävästi Suomen pakolaismääriä vähentävää vaikutusta. On päinvastoin jopa arvioitu, että esimerkiksi Suomen kehitysapuhankkeet Somaliassa ovat lisänneet Suomi-tietoisuutta ja siten tehneet Suomesta houkuttelevamman kohteen. Jos kehitysavun on tosiaan tarkoitus auttaa muutoin Suomeen pyrkiviä pakolaisia tai vähentää heidän määräänsä, niin siinä tapauksessa Suomen jakamat rahat on tähän asti kohdennettu vääriin maihin ja oikeissakin maissa vääriin hankkeisiin.

Tanskan kansanpuolue haluaisi siirtää osan Tanskan pakolaiskeskuksista lähemmäs lähtömaita Pakistaniin, Afrikan sarveen ja Pohjois-Afrikkaan. Tämä luultavasti vähentäisi Tanskaan pyrkivien pakolaisten määrää ja auttaisi pakolaisia lähempänä kotiaan. Win-win. Kelpaakohan tällainen malli Huseinille?

[Nauris]

Toivottavasti tuon keskustelutilaisuuden voi vielä jostain arkistosta kuunnella, mutta sitä ei ainakaan YLE Areenasta vielä löydy.

Paikalla ollut nuiv-or kertoo

[nuiv-or]

Lisäksi Jaakonsaari valitteli Välimerellä kuolevien laittomien siirtolaisten kohtaloita, joiden takia eurooppalaiset tulisi tulevaisuudessa tuomita rikoksesta.

Tuon Jaakonsaaren olisin puhunut pöydän alle, jos olisin voinut kommentoida 

Husein Muhammed taisi taas esittää saman yleistävän tai kummallisen väitteen kuinka maahanmuuttovastaiset ovat jotenkin ristiriitaisia kun eivät halua auttaa pakolaisia Suomessa ja eivätkä antaa kehitysapua.

Tähänkin minulla olisi ollut vastaus valmiina, mutta aika loppui yleisökysymyksille.

Yleisö oli jotain vihervasemmistolaista demarisakkia, lauloivat Jaakonsaarelle "paljon onnea vaan" (alussa oli pahoja ääniongelmia, jos ei näy areenassa) ja nauroivat jokaikiselle Huseinin mukahauskalle sutkautukselle. Jaakonsaaren populismille kaikki vain nauroi hyvässä hengessä. Hyi saatana näitä vasemmistolaisia, ei pysty enää sietää yhtään. Ei mitään ratkaisuja, kunhan vaan ollaan cool. Että kun ois päässy ääneen. Mattilaa kohtaan aistin jonkin sortin piilovihan, ja Takkulaakan ei tainnut yleisö arvostaa, vaikka oli ihan mukavanoloinen tolkun mies. Ei uskoisi keskustalaiseksi.

Afrikkalaisen näköisiä keskikokoisia miehiä taisi olla 2 salissa.

[Nauris]

Tuon Jaakonsaaren olisin puhunut pöydän alle, jos olisin voinut kommentoida 

Jaakonsaaren näkemys eurooppalaisten asettamisesta tuomiolle laittomien siirtolaisten touhuista on kylläkin aika typerä ajatus, mutta tuolla tavalla rajatonta maailmaa kannattavat taitavat yleisesti ajatella. Jos ei olisi rajoja voisivat kehitysmaalaiset tulla vapaasti ja laillisesti Eurooppaan, niin silloin ei tapahtuisi kuolemia tai esiintyisi laittomien siirtolaisten hyväksikäyttöä.

En sitten tiedä pöydän alle puhumisesta, koska ei tuollainen vanha elitistinen jäärä varmaan välitä yhtään esimerkiksi rajattoman siirtolaisuuden aiheuttamista ongelmista vaan hänelle taitaa ratkaisu mahdollisiin ongelmiin olla korkeampi verotus ja nykyistä suuremmat tulonsiirrot maahanmuuttajien kotouttamiseen käytettäväksi.

Kuten tuossa mainitsin, niin ainakin yhdessä asiassa ollaan varmaan kumpikin samaa mieltä Liisan kanssa eli ulkomaalaisille tarjottavan korkeakoulutuksen muuttamisessa maksulliseksi.

Tähänkin minulla olisi ollut vastaus valmiina, mutta aika loppui yleisökysymyksille.

Pitäisi Huseinin höpinä uudelleen kuunnella, mutta ymmärtääkseni hän tekee virheen puhuessaan yleistävästi maahanmuuttokriitikoista, joista hän käyttää mm. mediassa vähemmälle jäänyttä vanhaa nimitystä maahanmuuttovastaiset.

Maahanmuuttokriitikoiden joukossa kun ollaan montaa mieltä pakolaisten auttamisesta ja kehitysavusta. Esimerkiksi on niitä joiden mielestä ei pidä ollenkaan auttaa tai sitten on niitä joiden mielestä pakolaisia tulee auttaa lähellä kotimaata, eikä siksi kaikkien maahanmuuttokriitikoiden näkemyksissä ole mitään ristiriitaa.

Näkemys siitä, että ei pidä olleenkaan auttaa on vähän huono, mutta toisaalta ei kehitysapukaan ole Afrikassa ollut kaikilta osin hyvä asia vaan se on osaltaan pahentanut ongelmia, jotka näkyvät valtavassa väestönkasvussa.

Punaisen ristin vaalitentti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille
Tanskan kansanpuolue siirtäisi vastaanottokeskukset pois Euroopasta
UNHCR kehotti YK:n jäsenmaita ottamaan lisää pakolaisia Somaliasta
YK:n pakolaisvaltuutettu vetoaa myös Suomeen