Miksi kouluista on tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?

[Alkuasukas]

Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Mikäli ainekohtaiset tasoryhmät sallittaisiin, niin todennäköisesti jonkinlaista sekoittumista tapahtuisi. Tasoryhmät eivät sovi nykypäättäjille koska tasa-arvo. Siinä pikku Lassi-Mirjami sitten tavaa aakkosia muiden kanssa vaikka olisi oppinut kirjoittamaan 4-vuotiaana.

[Nanfung]

Täytyykö ihmisiä keinotekoisesti tyhmentää, jotta he täyttäisivät työpaikkavaatimukset?

Eduskunnan kokoonpanosta päätellen, siihen ei ole mitään tarvetta?

[Osatekijä]

Mutta tässä on se mielenkiintoinen piirre, että luokassa on pelkästään samana vuonna syntyneitä, kun taas yhteiskunnan "luontaisissa ryhmissä" taas on monenikäisiä, poislukien armeija.

Tälle aidosti keinotekoiselle institionaaliselle konstruktiolle ei liene vastinetta reaalimaailmassa, joten mihin se sitten valmistaa? Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Minusta instituutio ei sinänsä ole keinotekoinen vaan perustuu varsin luontaiseen käyttäytymiseen (tietysti kaikkien käytännöllisten syiden lisäksi). Kymmenvuotias lapsi haluaa todennäköisesti leikkiä suurin piirtein samalla tasolla olevien lasten kanssa ihan itsekin ilman mitään institutionaalisia rakenteita. Lisäksi koulussahan on monen ikäisiä joiden kanssa joutuu vääjäämättä tekemisiin, se oma luokka ei ole se ainoa viiteryhmä.

[Johannes Krauser II]

turvallisempi ja reilumpi kuin että olisi matalan verotuksen ja olemattoman sosiaaliturvan malli

Kiitos, todistit väitteeni osaltasi todeksi.

Kiva kun luet ne viestit. Pointti oli ettei mitään indoktrinaatiota tarvita koska systeemi puhuu itse puolestaan varsinkin ei-kyynisille lapsille, kun taas vastakkainen näkökanta vaatii kovempaa todistelua.

[Lalli IsoTalo]

Lalli: PISA mittaa, OECD:n sivujen mukaan, nimenomaan oppilaiden suoriutumista tietyissä testeissä. Testit ja niiden tulokset perustuvat yksilösuorituksiin, eivät oppisuunnitelmien lueskeluun.

No mitä nämä alkuperäisen linkkisi parametrit sitten mittasivat:
{a} PISA index of social, cultural and economic status
{b} Disciplinary climate
{c} Material resources for instruction
{d} Teacher shortage

Odottelen edelleen ratsuväen eli PISA -kriittisen asiantuntian saapumista (en ehtine tutustua aiheeseen tarpeeksi itse).

Siinä odotellassani kuitenkin totean, että jotta eri oppilaitosten vertailussa olisi järkeä, oppilaitoksilla pitäisi ...¨

a) olla samat tavoitteet, ja
b) näiden tavoitteiden toteutumista pitäisi mitata
  1) sisään tulevien oppilaiden kykyjen (inputin/raaka-aineiden),
  2) käytettyjen opetusresurssien (prosessin tehokkuuden)
  3) valmistuneiden oppilaiden taitojen (outputin laadun ja määrän)

... perusteella. Koska tavoitteet lienevät eri kouluissa erilaiset, ja lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä lienee paljon, spekuloin kausaalisuuksien selvittämisen olevan haastetteellista. Yksinkertaisinta olisi testata kerto- ja prosenttilaskuja, sekä muita tällaisia täysin yksiselitteisesti tulkittavia asioita. Tehtiinkö näin, tietääkö kukaan? Missä testien tuloksista on yhteenveto?

[Alkuasukas]

Tässä kuvana nykyinen tuntijako. 6 tunnin koulupäivinä 260 arkipäivänä vuodessa määrän kahlaa läpi reilussa viidessä vuodessa. 7 tunnin siivuilla päästään tasan puoleen eli 4,5 vuoteen. Sisällöstä karsimatta. Varsinaista "kovaa" opetustahan ei näytä olevan kuin noin puolet tuntimäärästä, eli äidinkielen ja matemaattiset aineet plus kielet vetäisi alle 3 vuodessa.

(http://suomenkuvalehti.fi/s/files/Uutisen%20kuvat/tuntimaarat%20copy.jpg)

[wannabe]

Tälle aidosti keinotekoiselle institionaaliselle konstruktiolle ei liene vastinetta reaalimaailmassa, joten mihin se sitten valmistaa? Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Kylakoulut!!!  Jostain syysta niita ollaan ympari Suomea innolla lopettamassa, vaikka se ei ole edes kustannuskysymys.

Isommissakin koulussa voi olla esim. yhdistelmaluokkia, 1-2, 3-4; tai eri luokka-asteista muodostettuja kieliryhmia.

Itse muuten "opin" koulussa, etta on sopivaa leikkia vain itsensa ikaisten kanssa. John Taylor Gattolla on hyvia kirjoja siita, mita itse koululaitos opettaa riippumatta kenestakaan opettajasta.

[tyhmyri]

Missä testien tuloksista on yhteenveto?

Yhteenvetoja löytyy osoitteesta www.pisa.oecd.org

Esimerkkejä varsinaisista testeistä on esimerkiksi tässä. Eivät nuo oikein mitään opetussuunnitelmien lueskelua ole.

[Maastamuuttaja]

Olisikohan kotiopetuksen käsite laajennettavissa siten, että useat vapaaehtoiset eri oppiaineiden osaajat verkottuisivat. Luulisi, että esim. isohkosta helsinkiläisestä korttelista löytyisi monipuolista osaamista ja totalitaarisen kehityksen juurien katkomisen merkityksen ymmärtäjiä.

[Brandöt]

Tälle aidosti keinotekoiselle institionaaliselle konstruktiolle ei liene vastinetta reaalimaailmassa, joten mihin se sitten valmistaa? Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Kylakoulut!!!  Jostain syysta niita ollaan ympari Suomea innolla lopettamassa, vaikka se ei ole edes kustannuskysymys.

Kyläkouluissa on todellakin omat hyvät puolensa; olen käynyt ainoastaan 6. luokan pienessä kyläkoulussa, jossa olin ainoa 6. luokkalainen - samassa luokkatilassa kanssani olivat 3 5. luokkalaista, 2 4. luokkalaista ja 4 3. luokkalaista. Opetus sujui verrattain hyvin kuitenkin opettajan antaessa muille itsenäisiä tehtäviä ja opettaen aina yhtä luokka-astetta kerrallaan. Ainoa ikävä puoli tuossa kouluvuodessa oli se, että siirryin ainoana kuudesluokkalaisena yläasteellekin yksin ainoana koulustani (uudessa kaupungissa).

[Lalli IsoTalo]

Missä testien tuloksista on yhteenveto?

Yhteenvetoja löytyy osoitteesta www.pisa.oecd.org

Esimerkkejä varsinaisista testeistä on esimerkiksi tässä. Eivät nuo oikein mitään opetussuunnitelmien lueskelua ole.

Kiitos!

Pikainen selaus osoitti näiden olevan aivan selväpäisen oloisia taitotehtäviä, eikä mitään mokutusasennehuuhaata. Helpottava havainto. Jätän silti edelleen hieman varaa epäilyksen varjolle ...

[Lalli IsoTalo]

Olisikohan kotiopetuksen käsite laajennettavissa siten, että useat vapaaehtoiset eri oppiaineiden osaajat verkottuisivat. Luulisi, että esim. isohkosta helsinkiläisestä korttelista löytyisi monipuolista osaamista ja totalitaarisen kehityksen juurien katkomisen merkityksen ymmärtäjiä.

Tämä korttelikoulu ei kuulostaisi pahalta.

Mielestäni voitaisiin myös harkita sellaista kokeilua, jossa vanhemmat lapset auttavat jossain roolissa nuorempia oppimisessa, esim. voisivat vaikka olla läksytutoreita. Kenties lapsista pitävät, ei ihan vielä dementoituneet, isoisät ja isoäidit haluaisivat auttaa kerran-pari viikossa, esim. jossain omaan ammattiinsa ja harrastukseensa liittyvässä aineessa, tavalla tai toisella?

[Lasse]

Aivan ensimmäisenä haluan kiittää jäsen Lalli Isotaloa ansiokkaasta avauksesta. Tällaiset kirjoitukset ovat sellaisia, jotka todella pitävät homman nousukäyrällä.

Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Mikäli ainekohtaiset tasoryhmät sallittaisiin, niin todennäköisesti jonkinlaista sekoittumista tapahtuisi. Tasoryhmät eivät sovi nykypäättäjille koska tasa-arvo. Siinä pikku Lassi-Mirjami sitten tavaa aakkosia muiden kanssa vaikka olisi oppinut kirjoittamaan 4-vuotiaana.

Hmm, tämä Lasse-Miihkali oppi lukemaan omin päin kolmevuotiaana. Ennen koulua olin lukenut mm. Tuntemattoman sotilaan ja Sinuhe egyptiläisen + mitä muuta vanhemmilla sattui hyllyssä olemaan.
(Perus)koulussa kuin saimme kouluvuoden alussa uusia koulukirjoja, minä perkele luin ne aina läpi samana päivänä. Tulikin vähän shokkina, että niitä kuitenkin laahataan läpi ainakin puoli vuotta...

Yläasteelta muistan kasiluokalta pedagogian huippuhetkiä, kun luokassa peräkkäin luettiin  ääneen oppikirjasta kappaleittain, ja muutaman oppilaan lukeminen ei sujunut vielä tuolloinkaan. Istu siinä sitten kuuntelemassa myötähäpeää tuntien. Ei tuota tankkaavaa oppilasta kohtaan, vaan opettajaa. Jos olisin ollut tuolloin aikuisempi, olisin todennut 'fuck this shit', noussut ylös ja poistunut luokasta tekemään jotain järkevämpää.

Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Esim. eräässä itämaisessa itsepuolustuslajissa junnuna ollessani treenasi samassa ryhmässä eri-ikäisiä, erikokoisia ja erivöisiä tien kulkijoita, edistyneemmät auttoivat oppimaan, luontevasti pyytämättä. Kouluoppimiseen tällaista olisi tietty vaikea soveltaa, on vain jäänyt mieleen, miten homman pitäisi sujua.

Tätä kirjoittaessa asiaa sivuttiin hieman, jotain tällaista minäkin ajoin takaa:

Mielestäni voitaisiin myös harkita sellaista kokeilua, jossa vanhemmat lapset auttavat jossain roolissa nuorempia oppimisessa, esim. voisivat vaikka olla läksytutoreita.

--Lasse

[Farrow]

Edit: Ja tosiaan, kukaan ei ole mielestäni vielä todistanut/osoittanut, että lapsille oikeasti koulussa opetettaisiin esim. että Suomeen kannattaa ottaa lisää maahanmuuttajia sosiaalisin perustein, tai että "tänne vaan kaikki halukkaat!!1", tai että monikulttuurisuus on lähtökohtaisesti hyvä asia.

Mitenhän tämä todistaminen tapahtuu?

Oppilaat usein vastaavat mihin tahansa islamia koskevaan kysymykseen, ettei "suurin osa muslimeista" tai että "ei islam oikeasti", tai jopa kouristuksenomaiseen tyyliin "meidän pitäisi suvaita islamia enemmän/paremmin". Minä en ole tällaista opettanut, joten heidät on selvästi indoktrinoitu ala-asteella todella tehokkaasti.

Ootko ihan varma että nuo oppilaiden vastaukset on nimenomaan koulussa opitun aiheuttamia?

[Brandöt]

Oppilaat usein vastaavat mihin tahansa islamia koskevaan kysymykseen, ettei "suurin osa muslimeista" tai että "ei islam oikeasti", tai jopa kouristuksenomaiseen tyyliin "meidän pitäisi suvaita islamia enemmän/paremmin". Minä en ole tällaista opettanut, joten heidät on selvästi indoktrinoitu ala-asteella todella tehokkaasti.

Sinä et ole sellaisia heille opettanut. Ok. Mitä sinä sitten opetat? Että "suurin osa muslimeista" jotain muuta kuin mitä lapset sanovat ja että "kyllä islam oikeasti x", niinkö? Kuulostaapa tosiaan objektiiviselta ja ideologiavapaalta...

Voisinpa kuvitella, että ihan pelkkien objektiivisten faktojen kertominenkin islamista johtaa kriittiseen ajatteluun kykenevän oppilaan mielessä päinvastaiseen johtopäätelmään.

[törö]

Missä testien tuloksista on yhteenveto?

Yhteenvetoja löytyy osoitteesta www.pisa.oecd.org

Esimerkkejä varsinaisista testeistä on esimerkiksi tässä. Eivät nuo oikein mitään opetussuunnitelmien lueskelua ole.

Kiitos!

Pikainen selaus osoitti näiden olevan aivan selväpäisen oloisia taitotehtäviä, eikä mitään mokutusasennehuuhaata. Helpottava havainto. Jätän silti edelleen hieman varaa epäilyksen varjolle ...

Muita vikoja Pissa-testeistä kyllä löytyy.

Paljon julkisuutta saaneen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaiset koululaiset ovat maailman ykkösiä. MOT kysyy, onko Suomen puhkikehuttu koulu todella maailman paras.

Suomi on menestynyt Pisa-tutkimuksissa erinomaisesti. Vuonna 2001 Pisan päähuomio oli lukutaidon osaamisessa ja vuonna 2004 matematiikassa. Lukutaidossa suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset olivat mittauksen ykkösiä, ja matematiikassa Suomen ohi kiri niukasti vain Hongkong.

Ensimmäisestä Pisa-tutkimuksesta alkaen ulkolaisia ryhmiä on käynyt tutustumassa Suomen koululaitokseen. Vieraat on otettu ylpeinä vastaan ja muiden maiden hämmästelyjä Suomen hyvistä Pisa-tuloksista on raportoitu tyytyväisenä.

Pisa-menestyksestä huolimatta nuorten laskutaito näyttää silti huonontuneen. Helsingin ammattikorkeakoulussa Stadiassa kerrottiin MOT-ohjelmalle keväällä 2007, että insinöörikoulutuksessa hajonta oli suuri. Osalla opiskelijoista matematiikan taidot olivat vaatimattomia ja kerrata täytyi jopa peruskoulutason asioita.

Puutteelliset matematiikantaidot eivät rajoittuneet vain ammattikorkeakoulujen opiskelijoihin. Esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa kaikki insinöörimatematiikan opinnot aloittavat oli pantu matematiikan perustaitotestiin. Tulos oli ollut karu: joka viides yliopistoon jo hyväksytty nuori oli pitänyt laittaa kertaamaan koulumatematiikkaa.

MOT-raportin mukaan hyvien Pisa-tulosten ja huonon matematiikantaidon ristiriidan yksi selitys on se, että Suomessa yritetään kaikin tavoin pitää myös heikommat oppilaat juonen päässä kiinni. Suomessa heikoimmat ja keskitason koululaiset pärjäsivät Pisassa paremmin kuin missään muussa maassa. Sen sijaan parhainta neljännestä tutkittaessa huomattiin, että Suomen edelle paineli kuusi maata.

Ohjelman mukaan ristiriitaan on toinenkin selitys. Pisassa kun ei varsinaisesti mitatakaan varsinaista matematiikan osaamista, vaan eräänlaista arjessa tarvittavaa ongelmanratkaisumatematiikkaa. Suomen kouluissa on viime aikoina keskitytty tällaiseen kevytmatematiikkaan vastareaktiona 1970-luvulla levinneelle joukko-opille.

Pisan lisäksi koululaisten matematiikantaitoja on mitattu kansainvälisessä Timss-tutkimuksessa, jossa selvitetään todellisen matematiikan osaamista. Suomi on osallistunut neljän vuoden välein järjestettävään Timss-tutkimukseen vain kerran, vuonna 1999. Matemaatikot ovat epäilleet, että viranomaiset ovat valinneet Pisan eivätkä Timssiä, koska Suomi pärjää todellisen matematiikan testeissä niin huonosti

http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=501&a=4396

[Ernst]

Oppilaat usein vastaavat mihin tahansa islamia koskevaan kysymykseen, ettei "suurin osa muslimeista" tai että "ei islam oikeasti", tai jopa kouristuksenomaiseen tyyliin "meidän pitäisi suvaita islamia enemmän/paremmin". Minä en ole tällaista opettanut, joten heidät on selvästi indoktrinoitu ala-asteella todella tehokkaasti.

Sinä et ole sellaisia heille opettanut. Ok. Mitä sinä sitten opetat? Että "suurin osa muslimeista" jotain muuta kuin mitä lapset sanovat ja että "kyllä islam oikeasti x", niinkö? Kuulostaapa tosiaan objektiiviselta ja ideologiavapaalta...

Kuulostaapa, että panit sanoja toisen suuhun. Ei nättiä, ei.

[Alkuasukas]

Kas, tämä(kin) ketju on ruuskaistu.

[Brandöt]

Oppilaat usein vastaavat mihin tahansa islamia koskevaan kysymykseen, ettei "suurin osa muslimeista" tai että "ei islam oikeasti", tai jopa kouristuksenomaiseen tyyliin "meidän pitäisi suvaita islamia enemmän/paremmin". Minä en ole tällaista opettanut, joten heidät on selvästi indoktrinoitu ala-asteella todella tehokkaasti.

Sinä et ole sellaisia heille opettanut. Ok. Mitä sinä sitten opetat? Että "suurin osa muslimeista" jotain muuta kuin mitä lapset sanovat ja että "kyllä islam oikeasti x", niinkö? Kuulostaapa tosiaan objektiiviselta ja ideologiavapaalta...

Voisinpa kuvitella, että ihan pelkkien objektiivisten faktojen kertominenkin islamista johtaa kriittiseen ajatteluun kykenevän oppilaan mielessä päinvastaiseen johtopäätelmään.

Siis tietämättä mitä lapset ovat sanoneet "suurimmasta osasta muslimeista" kykenet päättelemään että objektiiviset faktat johtavat päinvastaiseen päätelmään. Aika hyvin...

Itseasiassa tiedän, sillä juttelimme näistä asioista viimeksi, kun Bonaventuran kanssa tavattiin.

[Perttu Ahonen]

Taas kerran sosialismi ja uusliberalismi lyö kättä molemmat tarvitsevat toisiaan.

1. Uusliberalismi tarvitsee edullista ja helposti hallittavaa työvoimaa, sekä monikultturismia ja laajenevia markkinoita globaalisti.

2. Sosialismi tarvitsee helposti hallittavaa ja heikosti toimeentulevaa väestöä, sekä monikultturismia = internationalistista sosialismia.
Kokemukseni mukaan suomalaiset sosialistit pyrkivät propagandassaan kollektivoimaan sosialistista aatettaan siten, heikommassa asemassa olevat suomalaiset ihmiset pyritään saamaan samaistamaan itsensä -ja asemansa esimerkiksi humanitaarisiin maahanmuuttajiin, sekä globaalisti ns. työn orjiin kehittyvissä maissa.
Idea on siis, että alimman tuloluokan ihmiset olisivat veljet ja sisaret keskenään monikulttuurisesti.  Hyvinvointia pyritään lisäämään alimmille tuloluokille sieltä, mistä tulonjakoa (rahaa) on helpointa ottaa.  Tämä tarkoittaa sitä, että keskiluokka on kohde, josta ja jolta varallisuutta jaetaan alemmille tuloluokille.  Suurituloiset ovat tietenkin suojassa tältä kehitykseltä ja siksi porvaripuolueetkin ajattelevat uusliberalismin etuja katsoen, sillä eihän monikultturismi ja tulonjaot suuremmin koske heitä lainkaan, vaan heidän kanssaan hyvinvoinnista kilpaileva keskiluokka on suurin häviäjä.  Tämähän on nähty selkeästi viimeisen 20-vuoden aikana, kun kaikkein suurituloisimpien varallisuus on kasvanut ihan omassa luokassaan ja samalla heikompiosaisten varallisuus ja ostovoima on heikentynyt merkittävästi.  Samoin keskiluokka on alkanut jakaantua alempaan ja ylempään keskiluokkaan entistä jyrkemmin ja vasemmisto saa oman aktiivitoiminjansa juuri alemmasta keskiluokasta. Alempi keskiluokka onkin tärkeässä asemassa sosialisteille ja erityisen tärkeää tuntuu olevan se, että alempi keskiluokka ei pääse rikastumaan, sillä rikastuessaan alempi keskiluokka ei ole sosialistien potentiaalista kannattajakuntaa.

Huomattava kuitenkin on, että sosialistienkin varsinainen intelligenzia on itseasiassa hyvätuloista porukkaa, jota harjoitettu tulonjakopolitiikka ei oikeastaan kosketa millään lailla negatiivisesti = heiltä ei olla, eikä ole otettu pois, kun tulonjakoa on toteutettu käytännöntasolla.

Harjoitettu koulutus-ja mediapolitiikka siis pyrkii lamaannuttamaan keskiluokan itsenäistä ajattelua, sillä se mitä uusliberaali oikeisto ja sosialistit eivät halua, on se, että keskiluokka alkaa ajamaan omia etujaan ja kyllästyy olemaan maksajana harjoitetussa nykypolitiikassa.

[Ernst]

Oppilaat usein vastaavat mihin tahansa islamia koskevaan kysymykseen, ettei "suurin osa muslimeista" tai että "ei islam oikeasti", tai jopa kouristuksenomaiseen tyyliin "meidän pitäisi suvaita islamia enemmän/paremmin". Minä en ole tällaista opettanut, joten heidät on selvästi indoktrinoitu ala-asteella todella tehokkaasti.

Sinä et ole sellaisia heille opettanut. Ok. Mitä sinä sitten opetat? Että "suurin osa muslimeista" jotain muuta kuin mitä lapset sanovat ja että "kyllä islam oikeasti x", niinkö? Kuulostaapa tosiaan objektiiviselta ja ideologiavapaalta...

Kuulostaapa, että panit sanoja toisen suuhun. Ei nättiä, ei.

Kysymysmerkki tarkoittaa kysymystä.

Kysymyksesi sisältävät liian usein olettaman tai väittämän. Ja kolme pistettä ei liene mikään kysymysmerkki.

[Loppuasukas]

Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja?

Opetusohjelman mukaisesti.

Voimassa olevassa opetusohjelmassa puolestaan todetaan, että "perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen."

-- http://www.kaleva.fi/uutiset/rasismi-kitketaan-tyvesta/907524

Monikulttuurisuuden hyväksyminen ja sen lisääminen lienevät eri asioita? Minusta mokun hyväksyminen on positiivista, koska Suomessa on aina ollut monia eri kulttuureja, jotka tosin eroavat toisistaan vähemmän, kuin kolmannen maailman kulttuurit mistä tahansa suomalaisesta kulttuurista. Eli opetetaan hyväksymään jo vallitseva monikulttuurisuus.

Sen sijaan kulttuurirelativismi on haitallista. Ei voida hyväksyä tyttöjen ympärileikkaamista tai sharia-lain noudattamista Suomessa, vaikka se kuuluisi joidenkin omaan kulttuuriin. Kouluissa ei myöskään voida ottaa kantaa maahanmuuttajien vastaanoton lisäämiseen.

Työpaikka-asioista: Missään kirjassa ei väitetty, että juuri Suomessa tarvittaisiin lisää työntekijöitä. Puhuttiin yleisesti länsimaista, ja valtioista mainittiin nimeltä ainoastaan Saksa.

Varmastikaan kaikki opettajat eivät osaa pitää mielipiteitään omana tietonaan.

[Lasisti]

En aiemmassa viestissä kuvaillut omaa opetustani, vaan kokemustani oppilaiden reaktioista, joiden arvelen johtuvan kouluopetukseen luikerrelleesta moku-kultista.

Tai sitten se johtuu asiasta, jonka jo itsekin mainitsit: opettajalle ja keksitään korrekti ja "oikea" vastaus, ja ajatellaan itse jotain ihan muuta.

[lynx]

Vaikka olen jo sen ikäinen, että omista koulukokemuksista puhuminen ei ole nykypäivän todellisuudessa yleensä hirveän relevanttia, jotkut asiat pysyy ja paranee.

Jokainen, vähänkin täysipäinen kakara oppii jo pienenä vaistomaisesti, nopeasti ja sen ihmeemmin ajattelematta sen, mitä ja miten esimerkiksi koulussa opettajille kannattaa sanoa, jotta elämä etenee sujuvasti. Uskallan tässä olla opettajan kanssa varovaisesti samaa mieltä. Jos yläkoulussa keskustellaan vaikka naisen asemasta esimerkiksi Suomeen viime vuosikymmeninä muuttaneiden islaminuskoisten keskuudessa ja reaktiona on "meidän pitäisi suvaita islamia paremmin", se todennäköisimmin ei ole lähtöisin omasta moraalifilosofisesta pohdinnasta.

Tämä korrekti väistöliike on ihan luonteva vaihtoehto julkisessa keskustelussa kenelle tahansa aikuisellekin ja sitä käytetään paljon. Pääset ikävästä tilanteesta kuin koira veräjästä, hyvän ihmisen maineesi on kutakuinkin tallella, etkä aseta ketään toistakaan ikävän älyllisen rehellisyyden vaatimuksen eteen.

Se, että islamista tehdään syntipukki ihan kaikkeen mahdolliseen ilmastonmuutoksesta jalkasilsaan, on ongelma ja toisaalta vähintään yhtä suuri ongelma on se, että siitä tehdään suojaava lupalappu mihin tahansa. Näistä kumpaakaan en soisi koululaitoksen edistävän.

[Teaparty]

Koulussa oli aikanaan maantiedon kirja, jossa kerrottiin Neuvostoliitosta. Saksan opinnoissa oppikirjassa oli kappaleita, joissa käsiteltiin DDR:ää. Uskomatonta paskaa, mutta silloin asiaan suhtauduttiin niin, että näin kuuluu sanoa ja kirjoittaa, ja yritetään nyt löytää jotain hyvää tästäkin vähästä. Minusta ei varsinaisesti tullut sosialistia.

Sen sijaan olen todella kiitollinen saamastani koulutuksesta. Olen pitkään tehnyt töitä kaiken maailman kansallIsuuksien kanssa ja asunut vuosia ulkomailla. Hämmästyn edelleen jatkuvasti ei-suomalaisten huonosta yleistiedosta ja kielitaidottomuudesta. Suomalainen peruskoulu ja lukio ovat todella merkittävä assetti suomalaisille. Eivät ne Pisa-tutkimukset mitään roskaa ole.

Tässä ketjussa nämä kotikoulupuheet ovat mielestäni hölmöjä. Oma ikäpolveni muistaa Steiner-koululaiset, jotka siirtyessään tavalliseen kouluun olivat aivan pihalla. Ameriikanmaalta kuuluvat homeskool-jutut ovat todella karmeita.

Mitä tulee oppisisältöön, näkisin hyvänä ratkaisuna lain, joka kieltää poliittiset kannanotot oppikirjoissa. Sellaiset oppiaineet kuin kansalaistaito, yhteiskuntaoppi ja ympäristöoppi ovat todella herkkiä politikoinnille. Jos koulussa tällaisiin yleisiin kansalaisuusasioihin pitää kallista aikaa välttämättä investoida, olisi olennaista kertoa oikeuksista ja velvollisuuksista ja jättää arvokysymykset kokonaan pois.

Sitä paitsi, opettaja kyllä tuo omat arvonsa pöytään - luki oppikirjassa mitä tahansa. Niin kuin saksanopettajani, joka totesi derkkujuttujen olevan sitä itseään ja kertoi käytännön matkakertomuksistaan. Vastakkaisiakin esimerkkejä löytyy...

[Farrow]

Sitä paitsi, opettaja kyllä tuo omat arvonsa pöytään - luki oppikirjassa mitä tahansa. Niin kuin saksanopettajani, joka totesi derkkujuttujen olevan sitä itseään ja kertoi käytännön matkakertomuksistaan. Vastakkaisiakin esimerkkejä löytyy...

Juu, opettajat on monesti varsinaisia persoonia. En tiedä, ei välttämättä vastavalmistuneet, mutta ainakin ne vanhemmat jäärät. En kyllä tiedä miten asiat sitten nykyään tuon suhteen ovat. Ovatko opet kenties varovaisempia tms.

Itselläni on ala-astemuistoina virsien veisaamista joka ikinen aamu sekä raamatun säkeitä ääneen luettuna (seisten). Uskonnontunnit vasta paasaamista olikin...

---
Steiner-koululaisista kyllä olen kuullut samaa, mutta toisaalta tuttavaperheen tyttö joka siirtyi steiner-koulusta tavalliseen lukioon, pärjäsi erinomaisesti ja kirjoitti laudaturejakin. Koulun rehtori jopa suoraan sanoi hänelle että "susta ei koskaan tule mitään" tai jotain muuta vastaavaa, mut tyttöpä näyttikin närhen munat epäilijöille.

[Teaparty]

Itselläni on ala-astemuistoina virsien veisaamista joka ikinen aamu sekä raamatun säkeitä ääneen luettuna (seisten).

Samoin. Keskusradiosta luettuna. Seisten kuunneltiin. Sitten veisattiin määäsiiilmäätluonyylöstaaaiivaaseeenjaayyhteenkäääteeniliiitään. Mikäpä siinä.

[Mulli]

Samoin. Keskusradiosta luettuna. Seisten kuunneltiin. Sitten veisattiin määäsiiilmäätluonyylöstaaaiivaaseeenjaayyhteenkäääteeniliiitään. Mikäpä siinä.

Juujuu. Ja Kurnu veteli aina viisiminuuttisen pianosoolon ennen virrenveisuun alkamista. Siinä tuli vihawagnerilaista vaahtosammuttimen mittaiseen koulukkaaseen keskusradion kolmetuumaisesta, niin että särinä viilsi leukaluita.

Milloinkahan ne keskittyisivät kouluissa opettamiseen ja jättäisivät julistuksen pois?

[sivullinen.]

Saako tulla ohjaamaan keskustelua pois mokuarvoista kohti yleistä koulutuksen jälkeen jääneisyyttä Cygnauksen Uunon ajoille? Kiitos.

Jos koulussa lauletaan virsiä seisten, se ei mielestäni kerro mistään uskonnolisista arvoista vaan puhtaasti siitä että niin oli vuonna 1900 tapana. Samoin koko pulpeteissa istuminen, liitutauluun piirtely, vihkoihin kopiointi ja viittaaminen (noin aluksi) ovat viime vuosisadan alun jäänteitä. Koulutusta ei sen jälkeen olla kehitetty muuten kuin aineita vaihtamalla, ja niitäkin vain vähän. Kävin kesällä jopa perinne museossa ihmettelemässä vuosisadan vaihteen menoa: pellavan loukutus, heinän niitto ja juuston valmistus tuntuivat kaikki kovin etäisiltä, mutta sadan vuoden takaiset koulupulpetit olisivat sopineet suureen osaan suomen kouluista sellaisenaan.

Yksi paras TED talk kertoo miten brittien koulujärjestelmä "tappaa luovuuden":
http://www.youtube.com/watch?v=iG9CE55wbtY

Samoin kuuluisa matemaatikko Wolfram on huolissaan koulujen matematiikan opetuksesta. Vielä nykyään opetetaan lähes pelkästään laskemista - esimerkiksi laske 321*32342 - vaikka sen tekee nykyään täysin koneet. Ennen se piti tehdä kynällä ja paperilla, sitten laskukoneella ja nykyään tietokoneella. Päätelkää siitä missä ajassa koulu elää. Eikö kouluissa voitaisi opettaa matemaattisten tietokoneiden käyttöä? Tai missä muualla enää kirjoitetaan kynällä kuin peruskoulussa?

Muuallakin ollaan siis ajasta jäljessä, mutta missä muualla vielä 1900-luvun vaihteessa?

Ai niin. Mitäs se Uuno sitten koululle teki? Erotti sen kirkosta! Ei tainnut tehdä tarpeeksi hyvin kun vieläkin valitetaan liikaa uskonnollisuutta - tarkemmin kristinuskoa. Ei sentään... wikipedian mukaan Uunon tärkein meriitti oli aloittaa käsitöiden opetuskoulussa - yank, yank.

[sivullinen.]

Kasvatus uuteen järjestelmään

Johdannoksi kannattaa mainita pari entisen pitkäaikaisen opetusministerin Ulf Sundqvistin lausumaa. Keväällä 1975 hän sanoi televisiossa tähän tapaan: "Kun emme (nimittäin vasemmistolaiset) näytä perustuslakien uudistusten tietä pääsevän sosialismiin, niin kasvatamme joukot siihen." Tampereen työväentalolla Sundvqist ilmoitti 20. päivänä toukokuuta 1975 sosiaalidemokraattien pyrkivän koulutuksen avulla muuttamaan yhteiskuntaa työväenliikkeen tavoitteiden mukaisesti ja mainitsi toisessa yhteydessä tutustuneensa Suomen Kommunistisen Puolueen viimeisimpään koulutuspolitiikkaan ja "yhtyvänsä hyvin pitkälle siihen". Kasvatus sosialismiin näyttääkin yhdistävän tämän hetken sosiaalidemokraattista puoluejohtoa ja kommunisteja suuressa määrin.

Suora lainaus itsenäisyyden puolesta r.y:n julkaisemasta kirjasta vuodelta 1978.