Miksi kouluista on tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?

[Farrow]

EDIT: Asia tuntuu jotenkin jopa loukkaukselta niitä kohtaan, joilla oikeasti on lapsen kanssa sellainen tilanne, että kotiopetus on ainoa vaihtoehto (mielenterveysongelmat, muut sairaudet..).

Minkä asian oletat tässä loukkaavan kotiopettajia?

Sen seikan, että jollain on oikeasti aikomuksena ottaa lapsi kotiopetukseen vain "monikulttuurisuuden hyväksymisen" takia, tai että sellainen lause on opetusohjelmaan ympätty.

Okei. Siis mielenterveysongelmaisen lapsen kotihoitaja voisi loukkaantua siitä, että mokutuksen vastustaja kotiopettaisi omaa lastaan kotona, vaikka tämä pääsisi kouluunkin. Onhan se loukkaantuminen mahdollista, mutta pitäisi sen vaikuttaa mokutuksen vastustajan kotiopetusoikeuksiin?

Ei tietenkään pitäisi vaikuttaa oikeuksiin, enhän mä sanonut yhtään mitään tuon suuntaista (ettei oikeutta olisi).

Sitä mä tässä vaan peräänkuulutan, että kannattaa miettiä hyvin hyvin tarkkaan ennenkuin lasta ottaa kotiopetukseen vain moku-pelon takia. Sitäpaitsi: Lapsethan oppivat koulussa myös olemista muiden kanssa, vuorovaikutusta, ryhmässä toimimista yms. ja muuta sellaista, joita ei kotiopetuksessa opi. Ei kannata aliarvioida noita seikkoja.

Kukin toki saa halutessaan kotiopetukseen lapsensa ottaa, en ole kieltämässä.

Edit: Ja tosiaan, kukaan ei ole mielestäni vielä todistanut/osoittanut, että lapsille oikeasti koulussa opetettaisiin esim. että Suomeen kannattaa ottaa lisää maahanmuuttajia sosiaalisin perustein, tai että "tänne vaan kaikki halukkaat!!1", tai että monikulttuurisuus on lähtökohtaisesti hyvä asia.

[Lasisti]

Suomalainen koululaitos on tuottanut nykypäivän Suomen. Oliko se Timesin taikka jonku amerikkalaisen valtamedian tekemä tutkimus jossa todettiin, että Suomi on maailman paras maa.

Menneisyyden koululaitos tuotti nykypäivän Suomen, ja nykypäivän koululaitos tuottaa tulevaisuuden Suomen. Kuinkahan käynee, jos valmiiden arvojen syöttö todellakin saa merkittävän roolin peruskoulutuksessa, ja nämä arvot liittyvät vielä johonkin kohti epäonnistumista kulkevaan projektiin?

[Jouko]

Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja? Esimerkkejä?

Meidän yh/hi kirjoissamme luki, että kehitysmaista on siirtynyt ihmisiä tekemään länsimaissa matalapalkkaisia töitä, jolloin molemmat osapuolet ovat hyötyneet tilanteesta.

Kirjassa lukee noin, vaikka todellisuus on, että Suomelle on paljon enemmän haittaa kehitysmaista tulleista ihmisistä.
Matalapalkkaisia töitä voisivat tehdä, vaikka työttömät suomalaiset, jos valtio jotenkin siihen kannustaisi.
Maahanmuutto auttaisi Suomen työttömyystilannetta jos maahanmuuttajien
työllisyysprosentti olisi suurempi kuin kantaväestön mikä ei ole.
Sosiaaliturvalla eläjiä Suomessa on aivan tarpeeksi omasta takaa.
Ainut hyötyjä on maahanmuuttaja ja hänen perheensä ja tämän maksavat suomalaiset.

Pitäisi sanoa pikemminkin: sen varjolla työllistyvät suomalaiset.

[qwerty]

Jos alkaa ahdistamaan. Niin jenkkilästä voi hakea discorahaa turvapaikkaa 

Saksalaisperhe vittuuntui opetuksen tasoon ja sai poliittisen turvapaikan ameriikan ihmemaasta. Perusteena yksilönvapauden rajoittaminen. Tai jotain.

2010-01-28 Der Spiegel: Political Asylum for Homeschoolers

Uwe and Hannelore Romeike from the town of Bissingen in the southwestern German state of Baden-Württemberg wanted to teach their five children at home because they feared that they were being taught an "anti-Christian worldview" in public schools. They pulled their children out of school and in 2008, after fighting the authorities for years, emigrated to the United States, where they applied for political asylum in 2009.

[Ystävä]

Dewey uudisti länsimaisen koululaitoksen opetusmetodeja, ja hänen kehittelemäänsä progressiivista kasvatusajattelua toteutetaan yhä edelleen länsimaisissa kouluissa (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Dewey). Hän tavoitteli mm. epäitsekästä ajattelua ja kollektiivista harmoniaa:

The children who know how to think for themselves spoil the harmony of the collective society which is coming, where everyone would be interdependent.

– John Dewey, American educator.

Spekuloin siis, että valtion koulutuslaitokset indorkanoivat länsimaisia lapsia poliittisesti korrektiksi kansalaisiksi, eli itselleen haitallisiksi idiooteiksi, paljon rankemmin kuin omassa nuoruudessani (s. 1959). Jos vielä jatkamme tällä tiellä jolla olemme, päädymme vielä sinne mihin olemme menossa.

IV. Koulutus on tehokkaampi ase kuin inkvisitio

Kun lapsen tyhjään mieleen, tabula rasaan, kerran maalataan mitä tahansa, sen jälkeen Edit - Undo on vaikeaa. Taiteilijasta siis riippuu, millainen tästä elinikäisestä taideteoksesta, lapsesta, tulee. Opettajan sivellin on voimakkaampi ase kuin miekka, tai inkvisaattorin kidutuspenkki (joka ei ehkäise kerettiläisyyttä, ainostaan rankaisee siitä).
Koulutus on siis kaksiteräinen miekka. Sen avulla voidaan lapsesta sivistää mediakriittinen ajattelija, tai arvokasvattaa älyttömyyksiä toisteleva papukaija.

Modernissa suomalaisessa opettajakoulutuksessa pidetään Deweyn suurimpana antina learning by doing- metodia. Dewey oli pragmatisti ja vastusti klassisen koulun älyllisyyttä ja sen vieraantuneisuutta todellisuudesta.

Suomalainen koulu ainakin pyrkii kasvattamaan kriittisyyteen. Nykyopettajan sana ei ole laki vain siksi, että hän on auktoriteetti, vaan sanoman sisällöllä on enemmän merkitystä. Auktoriteettiaseman murentuminen toki aiheuttaa ongelmia siinä mielessä, että oppilaat haastavat opettajan väärissä kohdissa ja kouluissa on nykyään enemmän työrauhahäiriöitä kuin esimerkiksi 1960-luvulla.
Kieltämättä mediakritiikkiä voisi jo alakoulussa tuoda esiin esimerkiksi äidinkielen tunneilla. Ainakin jonkinlaiseen lähdekriittisyyteen oppilaat oppivat tekemällä esseitä ja esitelmiä. Internet opettaa hyvin konkreettisesti että esimerkiksi Suomi24 on epäluotettavampi lähde kuin joku toinen. Yläkoulussa mediakritiikkiä taatusti jo harjoitetaan äidinkielessä ja yhteiskuntaopissa.

Ajatus ihmisen mielestä tabula rasana liittyy kasvatustieteiden kohdalla vahvasti behaviorismiin, jota pidetään vanhentuneena. Nykyään painotetaan kognitivismia(ihmismieli ei ole tyhjä taulu, johon voi kaataa tietoa koska mieli muokkaa omaksutun tiedon uudelleen) ja konstruktivismia(uusia ajatusmalleja sekä tietoa rakennetaan vanhan päälle ja yksilö aktiivisesti vaikuttaa tiedon omaksumiseen ja muokkautumiseen).

[Johannes Krauser II]

Onko se "monikulttuurisuuden hyväksyminen" nyt ihan oikeasti niin karmea asia? Aivan sama mitä mieltä asiaan liittyvästä politiikasta on, mutta sietäisi nyt lapsia kasvatettavan siihen suuntaan että tulevat toistensa kanssa toimeen kouluissa ja myöhemmin työelämässä. Vai viittiikö joku oikeasti olla sitäkin vastaan?

Kyllähän perusopetusta varsinkin metodeiltaan voisi parantaa reippaasti ja saada enemmän vaativampaan opiskeluun valmentavaksi, mutta ei nykyisessä peruskoulussa mitään näin rankan kritisoimisen arvoista ole. Ei niitä lapsia todellakaan indoktrinoida mihinkään poliittiseen aatteeseen tai haukuta mitään tavallisesta poikeeavaa maailmankuvaa, oli sitten perhe täynnä hihhuleita tai mamu-kriitikoita.

Heikoilla kantimilla muutenkin lapsen elämä jos se ei kestä sitä että toiset on eri mieltä asioista kuin isi ja äiti.

Kotiopetus-innostusta on tähän asti pitänyt pitkälti länteen päin kallellaan olevien uskovaisten Amerikan tuliaisina. Aina pitää saada suojeltua niitä pikku kullannuppuja joltain pahalta; evoluutiolta, sekulaarisuudelta, huonommin käyttäytyviltä lapsilta, Harry Potterilta..

[Alkuasukas]

Kaikki Suomalaiset on indoktrinoitu korkean verotuksen ihannointiin ja ajatukseen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan utopianomaisesta ylivoimasta. Noin niinkun esimerkiksi.  Peruskoulun oppimäärän suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt. Siinä pohjaa työurien pidentämiselle...

[Johannes Krauser II]

Kaikki Suomalaiset on indoktrinoitu korkean verotuksen ihannointiin ja ajatukseen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan utopianomaisesta ylivoimasta.

Eikö tää oo vaan sitä että jos lapselle selittää pohjoismaisesta hyvinvointimallista niin se on lapsesta turvallisempi ja reilumpi kuin että olisi matalan verotuksen ja olemattoman sosiaaliturvan malli, jossa sitten olisi korkeammat kannusteet? En tiedä mitä indoktrinointia se vaatii kun se vain on miellyttävämpi malli jos ei sitten usko uusliberalismiin.

[Lalli IsoTalo]

Eikö tää oo vaan sitä että jos lapselle selittää pohjoismaisesta hyvinvointimallista niin se on lapsesta turvallisempi ja reilumpi kuin että olisi matalan verotuksen ja olemattoman sosiaaliturvan malli, jossa sitten olisi korkeammat kannusteet? En tiedä mitä indoktrinointia se vaatii kun se vain on miellyttävämpi malli jos ei sitten usko uusliberalismiin.

Turvallisempi, reilumpi, miellyttävämpi. Eliitille, byrokraateille, mamuille.

[tyhmyri]

Peruskoulun oppimäärän suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt. Siinä pohjaa työurien pidentämiselle...

Aika hämmästyttävä väite huomioonottaen monien pienemmän verotuksen maiden koulujen tason. Oletan, että tuollaisen heiton tueksi löytyisi ainakin jonkin verran lähteitä. OECD:n koulutusanalyysit nimittäin tuottavat tuloksia, joiden mukaan yksityiset koulut eivät paranna koulujärjestelmän suorituskykyä.

[Farrow]

Kaikki Suomalaiset on indoktrinoitu korkean verotuksen ihannointiin ja ajatukseen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan utopianomaisesta ylivoimasta. Noin niinkun esimerkiksi.  Peruskoulun oppimäärän suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt. Siinä pohjaa työurien pidentämiselle...

Höpö höpö!  

Verkossa on oppimateriaalia, joka ei kyllä tue tota sun oletusta siitä että hyvinvointiyhteiskuntaan suhtauduttaisiin opetuksessa täysin kritiikittömästi.
Esim.
http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/25/405/412
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/yhteiskunta/hyvaelama.html
http://peda.net/veraja/sievi/lukio/yh
Tossa viimeisessä linkissä, jossa yhteiskuntaopin koetärppejä, on mm. näin:

HYVINVOINTIVALTIO PUOLESTA JA VASTAAN ?
Miten hyvinvointivaltio kestää markkinataloudessa - kustannusten nousu vs. säästäminen?

Ja mitä tulee väitteeseen, että peruskoulun suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt, osoittaa ettet asiasta mitään tiedä.

Luepa huvikses tätä blogia: http://kotioppijat.blogspot.com/
Aloita vaikka tästä: http://kotioppijat.blogspot.com/2008/10/meistk-kotioppijoita.html

Ihan ensimmäinen asia mikä tulee mieleen on se, että kun kotiopetukseen alkaa, pitää pystyä sitoutumaan kovaan duuniin. Sillä sitä tämä on.

[Alkuasukas]

turvallisempi ja reilumpi kuin että olisi matalan verotuksen ja olemattoman sosiaaliturvan malli

Kiitos, todistit väitteeni osaltasi todeksi.

[Alkuasukas]

Peruskoulun oppimäärän suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt. Siinä pohjaa työurien pidentämiselle...

Aika hämmästyttävä väite huomioonottaen monien pienemmän verotuksen maiden koulujen tason. Oletan, että tuollaisen heiton tueksi löytyisi ainakin jonkin verran lähteitä. OECD:n koulutusanalyysit nimittäin tuottavat tuloksia, joiden mukaan yksityiset koulut eivät paranna koulujärjestelmän suorituskykyä.

En tarkoittanut yksityiskoulua, vaan henkilökohtaista yksityisopetusta. Väite ei ole lainkaan niin hämmästyttävä jos kaivat jostain kurantin opetussuunnitelman ja rupeat ynnäilemään niitä tuntimääriä yhteen, ja sen jälkeen vertaat tuntimääriä läpikäytävään materiaaliin. Lisäksi jos huomioimme laisinkaan sitä tosiseikkaa, että 20 lapsen luiokassa opettajalla on ruhtinaalliset 2 minuuttia henkilökohtaista aikaa per kärsä, niin väitteeni on entistä vähemmän hämmästyttävä.

[Lalli IsoTalo]

Peruskoulun oppimäärän suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt. Siinä pohjaa työurien pidentämiselle...

Aika hämmästyttävä väite huomioonottaen monien pienemmän verotuksen maiden koulujen tason. Oletan, että tuollaisen heiton tueksi löytyisi ainakin jonkin verran lähteitä. OECD:n koulutusanalyysit nimittäin tuottavat tuloksia, joiden mukaan yksityiset koulut eivät paranna koulujärjestelmän suorituskykyä.

Otan kantaa vain tähän OECD-analyysiin, ja siihen miten koulujärjestelmän suorituskykyä mitattiin:

{a} PISA index of social, cultural and economic status
{b} Disciplinary climate
{c} Material resources for instruction
{d} Teacher shortage

Jos oikein ymmärsin, koulun laatua ei mitattu sen tuotoksen (oppilaiden suorituskyky kertotauluissa etc) perusteella. Analyysissa mitataan inputin ja prosessin laatua, mutta ei outputtia. Eli siis vähän sama mitä Mulli sanoi PISAsta aiemmin (#17):

Näyttäisi siltä, että noissa vertaillaan opetussuunnitelmia. Sitä, kuinka oppi menee perille, ei kukaan halua tietää.

Siltä varalta, että PISA mittaa jotain tärkeää, tässä todetaan, että automia parantaa tuloksia.

In other words, after taking into account the socio-economic backgrounds of the students who attend these schools, and the related material and instructional advantages that accrue to the schools, the small performance difference between public and private school students that remains is associated with higher levels of autonomy over curricula and resources among private schools. In fact, PISA
has found that when public schools are given similar levels of autonomy as private schools, and when public schools attract a similar student population as private schools, the private school advantage is no longer apparent in 13 of the 16 OECD countries that showed this advantage.

[tyhmyri]

En tarkoittanut yksityiskoulua, vaan henkilökohtaista yksityisopetusta. Väite ei ole lainkaan niin hämmästyttävä jos kaivat jostain kurantin opetussuunnitelman ja rupeat ynnäilemään niitä tuntimääriä yhteen, ja sen jälkeen vertaat tuntimääriä läpikäytävään materiaaliin. Lisäksi jos huomioimme laisinkaan sitä tosiseikkaa, että 20 lapsen luiokassa opettajalla on ruhtinaalliset 2 minuuttia henkilökohtaista aikaa per kärsä, niin väitteeni on entistä vähemmän hämmästyttävä.

Aah, kirjoituspöytätestausta. Vähän sama kuin se, että kun suunnittelemme uuden värkin, niin sen pitäisi teoriassa toimia vallan hienosti. Käytännön proto saattaa kuitenkin vaatia paljon muutoksia ennen kuin suostuu toimimaan oikein ja alkuperäinen idea on tuossa vaiheessa joskus kadonnut jäljettömiin.

Mutta onko sinulla käytännön viitteitä käytännön tuloksiin? Muussa tapauksessa tulkitsen, että kirjoitat ajatuskokeesta, et käytännön asioista.

Lalli: PISA mittaa, OECD:n sivujen mukaan, nimenomaan oppilaiden suoriutumista tietyissä testeissä. Testit ja niiden tulokset perustuvat yksilösuorituksiin, eivät oppisuunnitelmien lueskeluun.

The PISA assessments take a literacy perspective, which focuses on the extent to which students can apply the knowledge and skills they have learned and practised at school when confronted with situations and challenges for which that knowledge may be relevant. That is, PISA assesses the extent to which students can use their reading skills to understand and interpret the various kinds of written material that they are likely to meet as they negotiate their daily lives; the extent to which students can use their mathematical knowledge and skills to solve various kinds of numerical and spatial challenges and problems; and the extent to which students can use their scientific knowledge and skills to understand, interpret and resolve various kinds of scientific situations and challenges.

[Alkuasukas]

Ja mitä tulee väitteeseen, että peruskoulun suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt, osoittaa ettet asiasta mitään tiedä.

Päinvastoin. Mikäli käytössä on ammattiopettaja, niin tuon opetussuunnitelman mukaisen materiaalin läpikäyntiin riittää 4,5 vuotta. Pohjia voi ottaa vaikka opetushallituksen viikkotuntimääristä:

Oppilas opiskelee peruskoulussa
vähintään seuraavat tuntimäärät
1. ja 2. luokalla 19 tuntia viikossa
3. ja 4. luokalla 23 tuntia viikossa
5. ja 6. luokalla 24 tuntia viikossa
7., 8. ja 9. luokalla 30 tuntia viikossa

[Marko Parkkola]

Ensimmäisen miljoonani tienasin omassa firmassani reiluna parikymppisenä. Silloin se oli tosin 6 kertaa helpompaa, markoilla

Riistäjä!

Aina ihmettelen seuraavaa, kun puhutaan valtiosta. Valtio olemme me. Onko koululaitos aivopessyt meitä aikojen saatosta alkaen, että emme näe mitä kusetusta jota the-powers-that-be harrastaa? Miksemme vaaleissa saa muutoksia aikaan? Onko matematiikanopetus niin heikolla tasolla, että viherpunaiset eivät osaa laskea 1+1="meillä ei ole varaa"?

[Farrow]

Ja mitä tulee väitteeseen, että peruskoulun suorittamiseen kuluisi yksityisopetuksessa noin 50% siitä ajasta mitä siihen tuhlataan nyt, osoittaa ettet asiasta mitään tiedä.

Päinvastoin. Mikäli käytössä on ammattiopettaja, niin tuon opetussuunnitelman mukaisen materiaalin läpikäyntiin riittää 4,5 vuotta. Pohjia voi ottaa vaikka opetushallituksen viikkotuntimääristä:

Oppilas opiskelee peruskoulussa
vähintään seuraavat tuntimäärät
1. ja 2. luokalla 19 tuntia viikossa
3. ja 4. luokalla 23 tuntia viikossa
5. ja 6. luokalla 24 tuntia viikossa
7., 8. ja 9. luokalla 30 tuntia viikossa

Lähdeviitteet kiitos! Aineistoon, josta käy ilmi että joku on joskus noin onnistunut tekemään, ja perustelut sille että keskivertokoululaiselta tuo onnistuisi. Ja että se kannattaisi, olisi lapselle parhaaksi jne.

Vai että ammattiopettaja..? Mitenköhän monella Suomessa mahdollista järjestää perheeseen tollanen yksityisopetus.

Onko sulla lapsia, tai oletko lasten kanssa tekemisissä?

[Alkuasukas]

Lähdeviitteet kiitos! Aineistoon, josta käy ilmi että joku on joskus noin onnistunut tekemään, ja perustelut sille että keskivertokoululaiselta tuo onnistuisi. Ja että se kannattaisi, olisi lapselle parhaaksi jne.

Vai että ammattiopettaja..? Mitenköhän monella Suomessa mahdollista järjestää perheeseen tollanen yksityisopetus.

Onko sulla lapsia, tai oletko lasten kanssa tekemisissä?

Eli kuumatka olisi jäänyt tekemättä kun ei löydy lähdeviitettä sille että sen on joku onnistuneesti tehnyt? Opetussuunnitelmaa lukien voi päätellä että se on hyvinkin mahdollista. Käytännössä kaikki (opetus)aika voitaisiin käyttää lukuaineisiin, koska liikunta, musiikki, taide ja niihin verrattavat aineet voidaan hyvin järjestää ns normaalissa elämässä. Ainakin meillä käydään hyvinkin ahkerasti liikkumassa, konserteissa, taidenäyttelyissä jne.

"Kannattavuus" on lienee subjektiivista. Mitä sillä tarkoitetaan? Tulevaa akateemista uraa? Lapsen kasvamista Hyväksi Ihmiseksi? Keskivertojantterikin suoriutuisi yksityisopetuksessa nopeammin kuin julkisessa, ajankäytöllinen fakta.

Tieteellisesti pätevä koe vaatisi riittävän suuret verrokkiryhmät ja tuskin on järjestettävissä Suomessa. Harvardissa analysoitiin tutkimuksia, ja todettiin, että "Researchers found that private schools came out ahead in 11 of 12 comparisons of students."

Ja joo, on kakaroita omasta takaa, ei tämä muuten niin kiinnostaisikaan.

[Brandöt]

Kuinka koulut tyrkyttävät haitallisia mokuarvoja? Esimerkkejä?

Esimerkiksi viime perjantainen Unicef-kävely; lapsi kävelee koululuokkansa kanssa X määrän kilometrejä, ja saa sponsoriltaan (= oma vanhempi) X määrän rahaa / km. Rahasumma / km oli vapaasti määriteltävissä, mutta toki avoimesti lapulla ilmoitettuna, jotta moraalisäteilyn määrä olisi siten luokanopettajan ja muun koulun henkilökunnan edessä lunastettavissa.

Ko. päivä alkoi aamupäivän "globaalilla monikulttuurisuusoppitunnilla" - osaan kuvitella mitä siellä opetettiin.

Meidän tytär ei osallistunut ko. päivään, vaan sai olla pitkän viikonlopun kotona. Opettajalle annettiin toisenlainen selitys, mikä kyllä osittain piti ihan paikkaansakin.  

[Brandöt]

Sitäpaitsi: Lapsethan oppivat koulussa myös olemista muiden kanssa, vuorovaikutusta, ryhmässä toimimista yms. ja muuta sellaista, joita ei kotiopetuksessa opi. Ei kannata aliarvioida noita seikkoja.

Otitko lainkaan huomioon sitä, että lapsilla voi olla (ja usein onkin) sisaruksia? Pihapiirissä laaja kaveripiiri? Harrastuksia? Sosiaalisia taitoja voi oppia muuallakin kuin koulussa; koulu ei ole sen(kään) asian opettamisessa mitenkään avainasemassa! Päinvastoin; siellä oppii myös paljon haitallisia porukkailmiöitä kuten kiusaamista tai kiusattuna olemista, tupakkapaikalla hengaamista jne. - ne eivät jalosta ihmistä mihinkään suurempaan hyvään jatkossa ja oikeassa elämässä.

[wannabe]

Kuten sanoin, vanhemmat voivat sitä omaa elämänkokemustaan, ohjausta ja muuta kasvatusta tietenkin tehdä (ja pitääkin tehdä!) - kouluajan ulkopuolella.

Kouluajan ulkopuolta ei ole. Illalla pitaa viela tehda laksyt (X4). 
 
nimim. entinen kotikouluttaja

[Farrow]

Sitäpaitsi: Lapsethan oppivat koulussa myös olemista muiden kanssa, vuorovaikutusta, ryhmässä toimimista yms. ja muuta sellaista, joita ei kotiopetuksessa opi. Ei kannata aliarvioida noita seikkoja.

Otitko lainkaan huomioon sitä, että lapsilla voi olla (ja usein onkin) sisaruksia? Pihapiirissä laaja kaveripiiri? Harrastuksia? Sosiaalisia taitoja voi oppia muuallakin kuin koulussa; koulu ei ole sen(kään) asian opettamisessa mitenkään avainasemassa! Päinvastoin; siellä oppii myös paljon haitallisia porukkailmiöitä kuten kiusaamista tai kiusattuna olemista, tupakkapaikalla hengaamista jne. - ne eivät jalosta ihmistä mihinkään suurempaan hyvään jatkossa ja oikeassa elämässä.

Joo, kyllä mä tuotakin mietin, ja varmasti noin onkin, ainakin joissain perheissä. Haitalliset porukkailmiöt on myös ihan validi pointti. Ei kouluelämä ongelmatonta ole, tietenkään. Ja esim. paha koulukiusaus on saattanut johtaa jollakulla siihen että kotiopetus on koettu ainoaksi mahdollisuudeksi. Mut toki voi miettiä sitäkin, että jos lapsella ei erityisemmin ongelmia ole, häntä ei kiusata, pärjää koulussa.. niin miksi siirtyä kotiopetukseen?

Itse olen kohdannut lähinnä sellaisia kotiopetuksessa olevia lapsia, joilla jo lähtökohtaisesti ei ole kovin hyviä sosiaalisia valmiuksia (sen sijaan henkisiä ongelmia, mielenterveusongelmia).. Ja kotiopetus on saattanut entisestään eristää lasta. Kaikilla kun ei ole sitä laajaa kaveripiiriä tai sosiaalisia harrastuksia.

Lyhyenä ajanjaksona, pari kuukautta / puolisen vuotta, kotiopetuksessa olevia tiedän, he ovat palanneet kouluun (myös oma-aloitteisesti, eli ilmaisseet halunsa palata) päästyään esim. jostain kriisistä / ongelmasta eroon, voimmaannuttuaan tarpeeksi.

Ja hei, enhän mä kotiopetusta vastusta, kukin tehköön kuten parhaaksi katsoo. Mutta kuten esim. blogi johon aiemmin linkitin kertoo, päätös pitää tehdä harkiten. Todella tarkkaan harkiten.

[Alkuasukas]

Miksemme vaaleissa saa muutoksia aikaan?

Tämä johtuu siitä, että ajanlaskussa Ennen Jytkyä Suomi on ollut de facto yksipuoluejärjestelmä. Suurta eroa ei eri puolueilla ole ohjelmassaan ollut. Kaikki pohjaa unelmalle riistoverotetusta "pohjoisesta hyvinvointiyhteiskunnasta", joka vaatii miljoonapäisen byrokraattijoukon toimiakseen (sic).

[Farrow]

Kuten sanoin, vanhemmat voivat sitä omaa elämänkokemustaan, ohjausta ja muuta kasvatusta tietenkin tehdä (ja pitääkin tehdä!) - kouluajan ulkopuolella.

Kouluajan ulkopuolta ei ole. Illalla pitaa viela tehda laksyt (X4). 
 
nimim. entinen kotikouluttaja

Kerro joskus kokemuksiasi tuosta kotikouluttamisesta.
En tiedä onko tämä oikea ketju, mutta joskus.. jossain.

[Farrow]

Lähdeviitteet kiitos! Aineistoon, josta käy ilmi että joku on joskus noin onnistunut tekemään, ja perustelut sille että keskivertokoululaiselta tuo onnistuisi. Ja että se kannattaisi, olisi lapselle parhaaksi jne.

Vai että ammattiopettaja..? Mitenköhän monella Suomessa mahdollista järjestää perheeseen tollanen yksityisopetus.

Onko sulla lapsia, tai oletko lasten kanssa tekemisissä?

Eli kuumatka olisi jäänyt tekemättä kun ei löydy lähdeviitettä sille että sen on joku onnistuneesti tehnyt? Opetussuunnitelmaa lukien voi päätellä että se on hyvinkin mahdollista. Käytännössä kaikki (opetus)aika voitaisiin käyttää lukuaineisiin, koska liikunta, musiikki, taide ja niihin verrattavat aineet voidaan hyvin järjestää ns normaalissa elämässä. Ainakin meillä käydään hyvinkin ahkerasti liikkumassa, konserteissa, taidenäyttelyissä jne.

"Kannattavuus" on lienee subjektiivista. Mitä sillä tarkoitetaan? Tulevaa akateemista uraa? Lapsen kasvamista Hyväksi Ihmiseksi? Keskivertojantterikin suoriutuisi yksityisopetuksessa nopeammin kuin julkisessa, ajankäytöllinen fakta.

Tieteellisesti pätevä koe vaatisi riittävän suuret verrokkiryhmät ja tuskin on järjestettävissä Suomessa. Harvardissa analysoitiin tutkimuksia, ja todettiin, että "Researchers found that private schools came out ahead in 11 of 12 comparisons of students."

Ja joo, on kakaroita omasta takaa, ei tämä muuten niin kiinnostaisikaan.

Ok, eli kuitenkin hyvin teoreettisella tasolla on nuo pohdintasi.

[Osatekijä]

Tuntuu aika loogiselta että yksityisopetuksessa (ei siis yksityisessä koulussa) itse oppimäärän läpikäynti kävisi huomattavasti nopeammin. Mitään tilastoja tms. minulla ei ole, mutta en näe mitään järkevää syytä miksi näin ei olisi. Luokkakokojen suurentumisen on valitettu heikentävän opetuksen tasoa, joten tuntuisi järkevältä että niiden pienentäminen parantaa sitä. Oppilaslukumäärän pienentäminen yhteen (=yksityisopetus) tuntuisi tässä valossa olevan tehokkain tapa käydä oppimateriaali läpi.

Jos ajatellaan oppilaan oman kriittisen ajattelun kehittymistä ja asioiden kyseenalaistamista, tuntuu julkinen koulu kuitenkin paremmalta vaihtoehdolta. Koulussa joutuu tekemisiin monenlaisten opettajien kanssa, ja eri opettajien mielipiteet voivat poiketa toisistaan erityisesti kun siirrytään sisältökysymyksistä arvokysymyksiin. Siellä joutuu tekemisiin myös muiden oppilaiden kanssa, joilla on eriäviä mielipiteitä asioista (mahdollisesti omilta vanhemmilta saatuja). Jo pelkästään tämä  mielipiteiden sekamelska saattaa hyvinkin saada juniorin pohtimaan että miksi setä X sanoo että A, täti Y sanoo että B, ja naapuripulpetin Jaska sanoi isänsä tietäneen että Z. Kuka heistä on oikeassa ? Tutkinpa asiaa itse, juttelen ehkä välitunnilla Peran kanssa. Yksityisopetuksessa myös mahdollinen "aivopesu", sen yhden opettajan arvojen siirtäminen lapselle, olisi tehokkaampaa. Parhaassa tapauksessa nuo arvot olisivat linjassa vanhempien arvojen kanssa ja vanhemmat voisivat olla tyytyväisiä, en kuitenkaan pidä tätäkään kovin hyvänä tilanteena.

[J. Lannan haamu]

Olen toiminut aikaisemmin opetus/koulutustöissä aikuiskoulutuksen sekä monikulttuurisessa AMK-nuorisokoulutuksessa ja pakkokansainvälistämisen lisäksi 'haasteena' on myös se, että monikulttuurisuus-opetus on vielä kaiken lisäksi osittain harhaanjohtavaa. Eli samoin kuten ympäristöalan opetuksessa, myös tässä esimerkissä juurisyihin ja kulttuurien ominaispiirteisiin ja arvomaailmoihin ei juuri perehdytä.

Tavallaan kerrotaan suoraan kyllä haasteita ja menetelmiä (suomalaisten tulee ymmärtää ja osata sitä ja tätä), mutta ei analysoida lainkaan tarkemmin kulttuurien luonnetta.

Eihän urheilussakaan riitä, että sanotaan että juokse näin tai lyö näin, vaan pitää selittää minkä takia tekniikka tehdään näin, eikä näin. Samalla tavalla voidaan ymmärtää mahdollisuuksia toteuttaa jokin aspekti paremmalla tai toimivammalla tavalla. Mutta toisin kuten urheilussa, monikulttuurisuuden parissa usein ei ole parempia toteutustapoja, on vain erilaisia  

Tämä siis sillä kokemuksella mikä minulla on opiskelun parista kolmesta eri korkeakoulu-laitoksesta kulttuurien välisen viestinnän sekä antropologian kursseilta.

Mutta, eihän kaikkien voikaan olettavan tiedostavan näitä ilmiöitä, sitä vaan istutaan tunnilla puoliunessa ja tartutaan muutamiin catch-freisseihin joita joku on sanonut 50-luvulla tms.

Väsynyttä puoliturhaa analyysiä viikon alulta...

[Alkuasukas]

Ok, eli kuitenkin hyvin teoreettisella tasolla on nuo pohdintasi.

Huomasithan kohdan "Researchers found that private schools came out ahead in 11 of 12 comparisons of students." ?

Monella tieteenalalla käytetään simulointeja mallintamaan tilanteita mikäli empiiriset tutkimukset ovat mahdottomia/hankalia/kalliita yms.

Tehdään raaka matemaattinen laskelma.

Peruskoulun lukuvuodessa on 190 päivää. 9 vuodessa opetuspäiviä on siis 1710.

Arkipäiviä vuodessa on  260. Mikäli opetetaan jokaisena arkipäivänä, tulee ajansäästöä rapiat 36%.

1.-2. luokilla opetusta on siis 19h viikossa. Jos lisätään opetuksen määrää 4 tuntiin päivässä, saadaan vielä 5% ajasta kiinni. Samaa voidaan jatkaa suhteessa myöhemmillä vuosiluokilla. Näillä pienenpienillä muutoksilla päästiin jo yli 40% ajansäästöön (kalenterivuosina).  Jos halutaan pilkkuja viilata niin pienellä puristamisella 50% ajansäästö on siten täysin toteutettavissa.

[Lalli IsoTalo]

Tässä kotiopettamisessa -- josta en itse puhunut sanakaan aloituspostauksessa -- on tietenkin tämä sosialisoitumisaspekti, jolla kaiketi pitäisi opettaa lapset toimimaan paremmin yhteiskunnan yhteisöissä.

Mutta tässä on se mielenkiintoinen piirre, että {EDIT: kouluopetuksessa} luokassa on pelkästään samana vuonna syntyneitä, kun taas yhteiskunnan "luontaisissa ryhmissä" taas on monenikäisiä, poislukien armeija.

Tälle aidosti keinotekoiselle institionaaliselle konstruktiolle ei liene vastinetta reaalimaailmassa, joten mihin se sitten valmistaa? Olisiko mahdollista järjestää oppimisympäristöä, jossa on kaikenikäisiä? En tiedä.

Tässä on siis sellainen haaste, että jos sosiaalisesta yhdessäolosta jotain oppitaan, niin -- poislukien opettaja -- ikäluokka oppii omalta ikäluokaltaan, jolloin lähestytään tilannetta, jossa scenevääristynyt yllytyshullu yllyttää scenevääristynyttä yllytyshullua (jos sallitte kielikuvani).