2011-08-09 Fatbardhe Hetemaj: Maahanmuuttopolitiikkaa, nyt!

[skrabb]

KOLUMNI: Maahanmuuttopolitiikkaa, nyt!
julkaistu tänään klo 14:26, päivitetty tänään klo 17:31

Ykkösaamun kolumnisti Fatbardhe Hetemaj kaipaa hallitukselta selkeää maahanmuuttostrategiaa.

Muistan kuin eilisen sen, kuinka seisoin Helsingin vastaanottokeskuksen metalliaidan takana katselemassa ohikulkevia ihmisiä. Olin 7-vuotias ja kysyin nyt edesmenneeltä isältäni, miksi nuo ihmiset katselevat meitä aidan takaa niin pitkään, kummastellen.

Isäni sanoi, etteivät he olleet vielä tottuneita meihin. Seitsemänvuotiaalle ei voisi vaikeaa ilmiötä paremmin purkaa: Suomalaiset tarvitsivat siis vain aikaa tottua uuteen - niin kuin me kaikki uuden edessä tarvitsemme.

20 vuotta myöhemmin minusta ajoittain tuntuu, että minulla on samat kengät jalassa ja välissämme oleva metallinen aita tuntuu päivä päivältä kuvaavammalta. Jos isäni olisi vielä elossa, ei hänestä olisi enää vastausta antamaan.

Ilmiö ei ole täysin maailmanlaajuinen. Itse asiassa länsimaissa se tuntuu välillä rajoittuvan vain Suomen rajojen sisäpuolelle.

Globalisaation jäljet näkyvät täälläkin katukuvassa, mutta toisin kuin monissa muissa maissa, ne jäävät katutasolle, leviävät sinne, eivätkä ulotu täyttämään potentiaaliaan, korkeisiin virastorakennuksiin.

Opiskelin päätoimisesti ulkomailla enkä voinut kuin ihailla esimerkiksi Englannissa työelämän monimuotoisuutta. Ihmiset ovat niin paljon pidemmällä kuin täällä, mitä tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen työelämään tulee. Menestys työelämässä ei katsonut kansalliseen identiteettiin.

Englanti ei toki ole täysin vertailukelpoinen, koska pääkielenä puhutaan kuitenkin englantia, jonka oppimisesta ainakin osin voidaan kiittää globalisaatiota.

Kanadassa toimii maahanmuuttostrategia, jonka pääperiaatteisiin kuuluu toimivien rakenteiden takaaminen ja työvoimatarpeiden ennakointi. Kanadassa haalitaan ulkomaalaisia osaajia, joista on taloudellista hyötyä.

Aktiivinen maahanmuutto-ohjelma piristää taloutta ja pitää työelämärakenteet tasaisina. Tähän meidän tulisi Suomessakin pyrkiä, vaikka keinot siinä onnistumiseen ovatkin huomattavasti haastavampia, mutta eivät missään nimessä mahdottomia.

Mielestäni ei ole järkevää aloittaa ulkomaalaisten työntekijöiden houkuttelua vasta silloin, kun tarve on suurin. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla ennen kaikkea vastuullista, kuten Kanadassa, missä ulkomaalaisten työntekijöiden kysyntä kohtaa tarjonnan.

Vastuullisuus edellyttää sitä, että erilaisia käytäntöjä ja toimintamalleja harjoitellaan ja hiotaan niin kauan, että niissä onnistutaan. Suomen tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton - varsinkin kun otetaan huomioon suomalaisten yritysten kansainvälistymistavoitteet - mutta tulevaisuuskuva on vielä osin sumun peitossa.

Suomalaisilla yrityksillä on vahva tarve kansainvälistyä, ja se taas edellyttää syvällisempiä asiakasnäkökulmia ja verkostojen punomista kohdemarkkinoilla.

Tälläkin hetkellä aivan liian pieni osa suomalaisista pk-yrityksistä harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä taas toimii ulkomaalaisten osaajien palkkaamista vastaan, koska kysyntää ei silloin ole.

Kysynnän puute ei ole ainoa ongelma maahanmuuttajien työmarkkinoilla Suomessa, vaan myös syrjinnällä on tilanteessa oma osuutensa. Vaikka empiirisiä kokemuksia ei voi missään mielessä pitää luotettavina, mainittakoon, että minulla on useita maahanmuuttajatuttuja ympäri maailmaa, joista vain Suomessa elävät kokevat työelämässä selvää syrjintää kansalaisuutensa takia.

Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.
[...]

Koko juttu:
http://yle.fi/uutiset/nakokulmat/2011/08/maahanmuuttopolitiikkaa_nyt_2778257.html

[AstaTTT]

Samaa mieltä siitä, että maahan pitäisi päästää minimissään englantia osaavia ja jonkun koulutuksen omaavia muuttajia, poislukien kiintiöpakolaiset, joiden valinnassa tulisi myös harjoittaa tarkempia kriteerejä.

Kunnon pisteytyskäytäntö voimaan Kanadan, Australian ja Tanskan malliin, niin maahanmuuttoshoppailu saadaan kuriin.

[Make M]

Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Ihan kiva lukea tällaistakin noin niinkuin vastapainoksi sille, millaisia uutisia viime päivinä on saanut Englannista lukea ja nähdä   

[Kommeli]

Niinhän se on, että luovuutta on kahdenlaista:
on niitä, jotka keksivät pyörän ja on niitä, jotka keksivät pyörää uudestaan mutta eri tavoin. Valitettavasti Fatbardhe ja muu luova monikulttuurinuoriso kuuluu tähän jälkimmäiseen joukkon, siksi luulen, että englatilainen ja amerikkalainen mediasta tyrkytettävä roska houkuttelee. Toiseksi maahanmuuttajalle helpointa on etsiä vaikuttimia kulttuureista ja maista, joissa omat lähtökohdat koetaan kilpailutilanteessa edullisiksi. Olettaisi Fatbardhen ymmärtävän, että tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmisiä työskentelee koulutukseensa sopimattomissa duuneissa eikä se, että tämän kohtalon kohteena on maahanmuuttaja, ole minkäänlainen merkki rasismista, ainoastaan kovasta kilpailusta ja henkilön sopimattomuudesta tehtävään. Koen myös mielipuoliseksi sen, että meidän pitäisi luoda työpaikkoja nimenomaan houkutellaksemme maahanmuuttajatyövoimaa Suomeen. En myöskään näe, että globaaleilla markkinoilla menestyminen vaatii sitä. Lähinnä ko. retoriikka luo minulle kuvan ulkomaailman jännittävyydestä haltioituneesta tyttösestä, lampaasta ja orjamentaliteetista, jollaiselle kyllä löytyy töitä ihan mistä tahansa maailman kolkasta mutta lähinnä palvelusektorilta. Yleisesti olen vaikuttunut aistimastani oikeistolaisesta puolesta Fatrbadhen kirjoituksessa mutta olisin tietysti toivonut konkretiaa, tälläisenään kirjoitus jää jonkinlaiseksi julistukseksi ilman substanssia. Olen onnellinen, että häntä ei valittu eduskuntaan.

[P]

"
Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä."


Montakohan ihan natiivia korkeakoulututkinnon suorittanutta ei ole koulutustaan vastaavassa työssä tai ylipäätään työssä. Siis kun kosovolainen/mamu tms. käy korkeakoulun, hänelle kuuluu jokin työpaikka?

Joo, ei mitään nähtävää, hajaantukaa.

[junakohtaus]

Ainakin minä olen liikkeellä nimenomaan sen käytännöllisen tavoitteen puolesta, että Suomelle lopultakin tulisi maahanmuuttopolitiikka.

[MoonShine]

Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Mikä instanssi Suomessa määrittelee maahanmuuttajien paikat?
Eikö työnantajalla kuitenkin edelleen ole oikeus rekrytoida omasta mielestään paras työnhakija?

'Mulle kuuluu sitä ja mulle kuuluu tätä'.
Tuohon törmää melko usein mokuraatiokeskusteluissa ja se saattaakin olla VOK -peräistä hokemaa.

[AstaTTT]

'Mulle kuuluu sitä ja mulle kuuluu tätä'.
Tuohon törmää melko usein mokuraatiokeskusteluissa ja se saattaakin olla VOK -peräistä hokemaa.

Ja tuo "mulle kuuluu" on yksi juopaa mamujen ja kantisten välille aiheuttava hokema.

[Noottikriisi]

Kun tuossa nyt Kanadan mallia taas hehkutettiin, niin jokin laatulehti voisi ottaa muutamia esimerkkitapauksia Suomalaisten maahanmuuttajien joukosta, pisteyttää heidät sitten Kanadan kriteereillä ja kommentoida maahanpääsyn mahdollisuuksia.

Itse en kannata edes Kanadan mallia mutta olisi se tietysti selvä parannus nykyiseen.

[Mika]

20 vuotta myöhemmin minusta ajoittain tuntuu, että minulla on samat kengät jalassa ja välissämme oleva metallinen aita tuntuu päivä päivältä kuvaavammalta.

Aika moni kyllästynyt suomalainen varmasti ajattelee, että tämäkin "menestynyt" mamu voisi pakata kamppeensa ja muuttaa vähin äänin takaisin Kosovoon. Ammattimarisijaa aika harvalle tulee ikävä.

[Eino P. Keravalta]

Suomalaiset tarvitsivat siis vain aikaa tottua uuteen - niin kuin me kaikki uuden edessä tarvitsemme.

Juu, aikaa tarvitsemme. Nyt olemme puoli vuosituhatta yrittäneet totutella romaneihin. Ja vielä taitaisi olla hieman totuttelu kesken. Johtuisiko siitä, että tulijat itse eivät totu suomalaisiin tapoihin? Niihin, jotka tottuvat itse, totutaan.

Opiskelin päätoimisesti ulkomailla enkä voinut kuin ihailla esimerkiksi Englannissa työelämän monimuotoisuutta. Ihmiset ovat niin paljon pidemmällä kuin täällä, mitä tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen työelämään tulee.

Englannissa ne todella tuntuvat olevan paljon pidemmällä kuin me. Muuta ei voi ajatella, kun katselee viime päivien hirmukuvia etnolähiöiden mellakoista.

Kanadassa haalitaan ulkomaalaisia osaajia, joista on taloudellista hyötyä.

Tuota voisimme tosiaan kokeilla. Tähän saakka olemme kokeilleet suuressa mittakaavassa vain sosiaalihuollon kestoasiakkaiksi tulevia, mitään osaamattomia ulkomaalaisia. Tosin niitä koulutettuja voimme ottaa vasta sitten kun tästä satojatuhansia ihmisiä koskevasta työttömyydestä on päästy eroon.

Maahanmuuttopolitiikan tulee olla ennen kaikkea vastuullista, kuten Kanadassa, missä ulkomaalaisten työntekijöiden kysyntä kohtaa tarjonnan.

Ei ole mahdollista, että tulijat loppuisivat. Se on toki mahdollista, että hyödyllisistä tulijoista on pulaa - niitä muita on sitten tulossa sitäkin enemmän.

Suomen tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton

Ei minustakaan. Jos vielä tällä vuosikymmenellä saamme haitallisen maahanmuuton padottua, meillä saattaa olla pienoinen mahdollisuus säilyä kansakuntana tai ainakin tuho siirtyy 2100-luvulle.

Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Selvää rasismia. Miksi ei-afrikkalaisia näin syrjitään?

Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle

Emme elä suunnitelmataloudessa emmekä totalitariassa. Kukaan yksilö ei siis voi sanoa jonkun tietyn paikan kuuluvan hänelle. Tosin kollektiivisessa mielessä voidaan katsoa moraalisesti perustelluksi, että Suomessa olevat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suomalaisille.

[Uuno Nuivanen]

20 vuotta myöhemmin minusta ajoittain tuntuu, että minulla on samat kengät jalassa ja välissämme oleva metallinen aita tuntuu päivä päivältä kuvaavammalta.

Aika moni kyllästynyt suomalainen varmasti ajattelee, että tämäkin "menestynyt" mamu voisi pakata kamppeensa ja muuttaa vähin äänin takaisin Kosovoon. Ammattimarisijaa aika harvalle tulee ikävä.

Hillitön hehkutus ja ylistäminen on luonnollisesti noussut FH:lle päähän, joten hän ajattelee aidosti olevansa kaltaistensa kanssa jotain korvaamatonta Suomelle.

[AstaTTT]

Minä en edes tiedä, kuka tämä Fatbardhe on tai mitkä hänen yhteiskunnalliset meriittinsä ovat. Sen olen hänen teksteistään lukenut, että hän asettaa ulkomaalaiset ja ulkomaat suomalaisten ja Suomen yläpuolelle. Ei heru myötätuntoa tuolla asenteella.

[Kommeli]

20 vuotta myöhemmin minusta ajoittain tuntuu, että minulla on samat kengät jalassa ja välissämme oleva metallinen aita tuntuu päivä päivältä kuvaavammalta.

Aika moni kyllästynyt suomalainen varmasti ajattelee, että tämäkin "menestynyt" mamu voisi pakata kamppeensa ja muuttaa vähin äänin takaisin Kosovoon. Ammattimarisijaa aika harvalle tulee ikävä.

Hillitön hehkutus ja ylistäminen on luonnollisesti noussut FH:lle päähän, joten hän ajattelee aidosti olevansa kaltaistensa kanssa jotain korvaamatonta Suomelle.

No tottakai hän on korvaamaton, ollaanhan Englannissa meitä paljon edellä oikeastaan kaikessa.

Voi anteeksi Fatrbadhe ettemme tajunneet aikaisemmin. Saat töitä.

[MoonShine]

Itseäni ihmetyttää, miksi näinkin menestynyt ja ulkomaillakin itseään sivistänyt mamu ei mene sellaiseen maahan missä on kivempaa?
Jatkaa vaan narinaansa, kunnes on apu-hanna II.

[Petteri R]

Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Tämä kertoo juuri siitä luokkayhteiskunta-ajattelusta ja elitistisestä näkemyksestä, mikä monissa kulttuureissa vallitsee. Eli matalapalkka-aloilla ja vähän koulutusta vaativissa töissä olevat ihmiset ovat hädin tuskin ihmisiä, ja ainakin vähempiarvoisia. Heille kuuluu orjan rooli.

Sitten tällä luokitteluasenteella tullaan Suomeen, missä perinteisesti on arvostettu kaikkea rehellistä työtä ja niiden tekijöitä - tosin viime vuosina sekin on ollut romuttumassa. Luokkayhteiskunnassa pääasiassa vain eliitin jälkikasvulla on varaa kouluttautua yliopistoissa ja valmistuttua hyväpalkkainen työ lohkeaa melkein itsestään. Tällaiseen maailmaan tottuneena jotkut alkavat pitää itseään jo lähtökohtaisesti ns. "parempana" ja oikeutetumpana korkeasti palkattuun ja arvostettuun työhön.

Fade olisi voinut kertoa ystävälleen, että Suomessa ei syntyperäinen suomalainenkaan voi lunastaa itselleen mitään perintöosaa korkeakoulututkinnolla tai muullakaan meriitillä automaattisesti: siitä pitää kilpailla muiden korkeastikoulutettujen kanssa. Suomalaista arkitodellisuutta on se, että koska korkeasti koulutettuja on liikaa suhteessa asiantuntija- ja johtotehtäviin, suuri joukko joutuu työskentelemään tehtävissä, jotka eivät vaadi korkeaa koulutustasoa. Onko tämä sitten joku häpeä? Tiedoksi Fatbardhelle ja hänen kosovolaiselle ystävälleen, että suvussani on ollut pienipalkkaisia naisia, jotka ovat olleet taloudenhoitajina, siivoojina tai myymäläapulaisina 40 vuottakin ja jääneet siitä kunniallisesti aikanaan eläkkeelle, eikä sitä kukaan ole pitänyt säälittävänä. Jos siis syntyperäisen suomalaisen kohtalo on tämä, miten maahanmuuttajakaan voisi lähtökohtaisesti odottaa jotain "parempaa".

[Jouko]

Tämä nainen ei ole koskaan kokenut mitään alistamista, koulukiusaamistakaan. On jossain vaiheessa vain huomannut olevansa jotenkin erityinen. Käyttää sitä nyt hyväkseen mitä törkeimmällä tavalla. Eli rupeamalla sorrettujen puolestapuhujaksi. Saa sillä julkisuutta. Pelkkää pisnestouhua.

[Professori]

Loppua lukuunottamatta ihan asiallinen kirjoitus. Luulin jossain vaiheessa että Hetemaj olisi ymmärtänyt, että järkevä maahanmuuttopolitiikka olisi hänenkin etunsa. Voi olla että ymmärtääkin, mutta tämän kirjoituksen loppu ei nyt oikein viitannut siihen. Kyllä jokaisen pitää itse raivata tiensä kapitalistisilla työmarkkinoilla - koulutus on vain työkalu menestyksen tiellä, ei mikään autuaaksitekevä pääsylippu paratiisiin.

[AstaTTT]

Yksi henkilö sanoi kerran, että yliopistotutkinto on vasta alku oppimiseen. Toinen sanoi, että arvosanat ja tutkinto kertovat, millaista tietoa ihminen omaksuu luontevasti ja mistä hän on kiinnostunut.

Elämä on vasta se varsinainen opettaja.

[tietotyöläinen]

"
Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä."


Montakohan ihan natiivia korkeakoulututkinnon suorittanutta ei ole koulutustaan vastaavassa työssä tai ylipäätään työssä. Siis kun kosovolainen/mamu tms. käy korkeakoulun, hänelle kuuluu jokin työpaikka?

Toden totta.

Olen itse todella allerginen tälle "minulle kuuluu sitä ja tätä" -ajattelulle, Hetemaj ilmeisesti ei ole.

Vastareaktio on voimakas ja välitön, ja moisen sanojan sanomisiin kannattaa suhtautua suurella varauksella muutenkin.

[Maastamuuttaja]

Fathbarde on eteensä katsova tyttö, joka valitsee sanottavansa ihan oman hyödyn periaatteella. Hänen diskurssinsa saattaa hyvinkin lisätä vuosituloja, niinkuin on varmaan jo aiempina vuosina tehnytkin.

Kuinka pitkään uhriutumisideologia kestää, jää kuitenkin nähtäväksi. Englannin tapahtumien pohjalla suosittelisin kuitenkin diskurssin varovaista reivaamista kantaväestön tuntojen suuntaan.

 

[Haplotaxida]

Muistan kuin eilisen sen, kuinka seisoin Helsingin vastaanottokeskuksen metalliaidan takana katselemassa ohikulkevia ihmisiä. Olin 7-vuotias ja kysyin nyt edesmenneeltä isältäni, miksi nuo ihmiset katselevat meitä aidan takaa niin pitkään, kummastellen.

Isäni sanoi, etteivät he olleet vielä tottuneita meihin. Seitsemänvuotiaalle ei voisi vaikeaa ilmiötä paremmin purkaa: Suomalaiset tarvitsivat siis vain aikaa tottua uuteen - niin kuin me kaikki uuden edessä tarvitsemme.

20 vuotta myöhemmin minusta ajoittain tuntuu, että minulla on samat kengät jalassa ja välissämme oleva metallinen aita tuntuu päivä päivältä kuvaavammalta. Jos isäni olisi vielä elossa, ei hänestä olisi enää vastausta antamaan.

On hyvin vaikea ymmärtää sitä, että miten suomea ja ruotsiakin hyvin taitava Hetemaj voi kokea noin, omiin suoriin kokemuksiinsa nojaten, ilmeisen hyvin kotoutuneena ja työllistyneenä. Uskaltaisin väittää, ettei luultavasti suurin osa suomalaisista koe tuota Hetemaj:n kokemaa aitaa itsensä ja hänen välissään. Hetemaj taitaa kaivata lämmintä ryhmähalia.

Ellei Hetemaj sitten ole itse tuonut kahdenvälisissä keskusteluissa taustaansa jatkuvasti julki, sitä ja siihen liittyviä asioita - tehden itse sitä aitaa ja eroa - painottaen, muutenkin kuin aikaisemmassa roolissaan vuoden pakolaisnaisena. Toki sen tuoman julkisuuden ja tunnettavuuden myötä tulee helposti kirojakin, mutta pitääkö muutamien kenties äänekkäiden mätien omenoiden vuoksi kokea ulkopuolisuutta?

Suomalaisilla yrityksillä on vahva tarve kansainvälistyä, ja se taas edellyttää syvällisempiä asiakasnäkökulmia ja verkostojen punomista kohdemarkkinoilla.

Tälläkin hetkellä aivan liian pieni osa suomalaisista pk-yrityksistä harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä taas toimii ulkomaalaisten osaajien palkkaamista vastaan, koska kysyntää ei silloin ole.

Kysynnän puute ei ole ainoa ongelma maahanmuuttajien työmarkkinoilla Suomessa, vaan myös syrjinnällä on tilanteessa oma osuutensa. Vaikka empiirisiä kokemuksia ei voi missään mielessä pitää luotettavina, mainittakoon, että minulla on useita maahanmuuttajatuttuja ympäri maailmaa, joista vain Suomessa elävät kokevat työelämässä selvää syrjintää kansalaisuutensa takia.

Tässä asiassa Hetemaj ei ole aivan oikeassa. Ulkomaalaisille osaajille on kysyntää. Jopa suomalaisia osaajia enemmän. Riippuu täysin alasta. Korkeakoulutetuille maahanmuuttajille voi olla vähän vaikeaa, mutta niin voi olla taustasta riippumatta: Taantuma ajanut ennätysmäärän korkeakoulutettuja kortistoon.

Duunareille on sen sijaan kysyntää.

Ulkomaiset urakoitsijat ovat vallanneet pääkaupunkiseudun taloyhtiöiden julkisivu-, katto- ja saneerausurakat. Virolaisyritykset hankkivat urakoita myös suoraan, ilman suomalaisia välikäsiä.

Kun taloyhtiöiden työmailla tehtiin keväällä tarkastuskierros, kymmenestä kohteesta yhtä lukuun ottamatta kaikilla oli pelkää ulkomaista työvoimaa. Myös suomalaisyritykset teettävät töitä virolaisilla ja venäläisillä aliurakoitsijoilla. Lisäksi ne palkkaavat itselleen virolaisia, venäläisiä ja puolalaisia rakennusmiehiä. Rakennusteollisuuden arvion mukaan rakennusalalla oli joulukuussa töissä kaikkiaan 30 000 ulkomaista työmiestä.

- Ulkomaiset yritykset ovat vallanneet urakoita pääkaupunkiseudulta

Toisekseen ei ole aivan perusteltua väheksyä pienten ja keskisuurten yritysten resurssien suuntautumista yksinomaan kotimaahan, todella kilpaillun kansainvälisen liiketoiminnan sijaan.

[guest3656]

Tarvitsemme parempia työkaluja, joilla käsitellä muuttovirtausta, sillä lisääntyvien maahanmuuttajien myötä lisääntyvät myös tämänhetkisten toimimattomien menettelytapojen seurauksena aiheutuvat ongelmat.

Fat Bardhe on asian ytimessä. Mikäli oikein tulkitsen tätä albaani-intellektuellia, niin muuttovirtauksen käsittely helpottuu asianmukaisilla työkaluilla. Ei mikään ihme, että Jykä on kutsunut neitokaisen puolueensa kunniajäseneksi.

[Roope]

Hetemaj siirtyy syksyllä suomalaisen vuokravälitysfirman palvelukseen, jossa hänen tehtävänsä on omien sanojensa mukaan muuttaa Suomea maahanmuuttomyönteisemmäksi. En huomannut Ylen puffijutussa mitään mainintaa tästä.

[Oho]

Loppua lukuunottamatta ihan asiallinen kirjoitus.

Aika huonosti ajotettu ton ensimmäistä käskyä rikkovan saarivaltakunnan ihailun kanssa tosin......

Mutta kirjoitus oli sekä tyyliltään että sisällöltään aika tyypillistä paremman väen paskaa jonka oleellinen anti oli kertoa kuinka paljon lukijoitaan parempi kirjoittaja on. Ihan on opiskeltu ulkomailla, kukapa ei olisi? Kaikuja Simo Salmisen rotestilaulusta....

Loppukoukku oli tosiaan mahtava, sanoisin vähintäänkin kovin etnospesifi (jos moista sanaa on edes olemassa) kuulumisineen.

Nepotismia ei muuten kannata sotkea rasismiin. Nepotismia Suomessa sitten taitaa piisata yli kotitarpeen, mutta ei se Suomesta kaiketi poikkeuksellista tee.

[Sininärhi]

Tämä nainen ei ole koskaan kokenut mitään alistamista, koulukiusaamistakaan. On jossain vaiheessa vain huomannut olevansa jotenkin erityinen. Käyttää sitä nyt hyväkseen mitä törkeimmällä tavalla. Eli rupeamalla sorrettujen puolestapuhujaksi. Saa sillä julkisuutta. Pelkkää pisnestouhua.

Samaan tulokseen minäkin päädyin. En ymmärrä, miten tämä hyväosainen naikkonen kehtaa puhua jostakin syrjinnästä, ihan kuin olisi muka itse sitä kokenut. Ei muuten ole. Missään vaiheessa (muuten olisi kai itkenyt siitäkin).
Hetemaj on suomalainen. Hän puhuu suomea ja hänellä on Suomen kansalaisuus. Hän ei ole uniikki lumihiutale, vaikka yrittääkin itsestään sellaista vääntää.
Ärsyttää kaikenmaailman ammatti-inisijät.

[Sunt Lacrimae]

Isäni sanoi, etteivät he olleet vielä tottuneita meihin. Seitsemänvuotiaalle ei voisi vaikeaa ilmiötä paremmin purkaa: Suomalaiset tarvitsivat siis vain aikaa tottua uuteen - niin kuin me kaikki uuden edessä tarvitsemme

Impivaara-klisee alkumetreillä on varmaan jokin uusi ennätys. Minä olen kyllä tottunut monikulttuuriseen yhteiskuntaan ja sen mukanaan tuomiin ilmiöihin enemmän kuin haluaisinkaan.

Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Lauseella ei valitettavasti ole minkäänlaista informaatio- tai todistearvoa ilman hieman tarkempaa määrittelyä siitä, minkä sortin korkeakoulututkinnosta on oikein kyse. Avaisi huomattavasti enemmän jos tietäisi, onko kyseessä joku opiskeluajan ryypäten vietetty ja ykkösillä ja kakkosilla arvosteltu liiketalouden tradenomin tutkinto tai höpöhöpötieteiden maisterin (sivuaineena pseudologia) paperi vai ihan oikeasti hyödyllinen tutkinto. 

Kyllä Fatbardhelta ihan järkeviäkin pointteja löytyy, esimerkiksi se, että täällä tarvitaan ihan oikeasti selkeästi erillisenä kokonaisuutena määriteltyä maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Työperäisen maahanmuuton tärkeydessä ja oikeasti osaavan työvoiman houkuttelemisen tärkeydessä olen myös samoilla linjoilla, kunhan työperäisen maahanmuuton määrä ja laatu määrittyy ihan oikean tarpeen mukaan eikä sitä käytetä peitteenä humanitääriselle maahanmuutolle tai kotimaisen työvoiman palkkausta ja työehtoja polkevalle halpatyövoimareserville.

[Ernst]

Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Minä olen joutunut korkeakoulututkinnon jälkeen hakemaan työpaikkoja. Nöyrästi. En ihmettele, jos neiti Hetemajn kosovolainen ystävä ei ole mukana työelämässä. Asenneongelma.

[Blanc73]

ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Onpa röyhkeä ja ylimielinen asenne balkanin prinsessalla. Eipä kantaväestöönkään kuuluvat akateemiset ihmiset välttämättä pääse heille "kuuluville" työpaikoille, työttömyys on rajua akateemisilla aloilla.

[Roope]

Fatbardhe Hetemaj aloittaa VMP:ssä kansainvälisen rekrytoinnin yhteyspäällikkönä

Fatbardhe Hetemaj on nimitetty henkilöstöpalvelualan konserni VMP Groupissa yhteyspäälliköksi. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat kansainvälinen rekrytointi ja yhteiskuntasuhteet. VMP rekrytoi Suomeen vuosittain satoja ulkomaalaisia työntekijöitä.

Vuoden 2009 pakolaisnaiseksi valittu Fatbardhe Hetemaj, 26, on erityisen innostunut uudesta työstään VMP:ssä, koska hän pääsee yhdistämään siinä oman kansainvälisen taustansa, henkilöstöhallinnon opintonsa ja toiveensa edistää konkreettisin toimin suomalaisen työelämän monimuotoisuutta.

– Suomalaisilla yrityksillä on entistä suurempi tarve kansainvälistyä, ja myös väestörakenteemme kehitys edellyttää ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia. Ulkomaalaisten työntekijöiden houkuttelu Suomeen tuntuu kuitenkin olevan vielä juhlapuheiden asteella. Siksi on hienoa päästä työskentelemään yrityksessä, jossa aidosti pyritään tarjoamaan ratkaisuja suomalaisen työelämän haasteisiin, Hetemaj sanoo.

VMP:n toimitusjohtaja Mika Kaukonen kertoo, että moni työnantaja saattaa edelleen arastella ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia.

– Kansainvälistä rekrytointia tarjoavien ulkomaalaisten yritysten toiminta on ollut villiä: lakeja ja työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Tämä on valitettavasti johtanut siihen, että moni suomalaisyritys painiskelee mieluummin työntekijäpulan kanssa kuin rekrytoi ulkomailta. Hetemajn ja VMP:n yksi tärkeistä tehtävistä on muistuttaa suomalaisia työnantajia siitä, että tarjolla on myös vastuullisesti toteutettuja kansainvälisen rekrytoinnin malleja, Kaukonen kertoo.

Suomelta puuttuu maahanmuuttostrategia

Kaukonen ja Hetemaj toivovat, että myös poliittiset päättäjät heräisivät pohtimaan, kuinka ovella kolkuttava työvoimapula voitaisiin estää. Jotta vanhushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi eri arvioiden mukaan Suomeen saada houkuteltua satojatuhansia tai jopa 2 miljoonaa maahanmuuttajaa.

– Taloudellisesta tilanteesta johtuen monikaan ei uskalla tällä hetkellä puhua ulkomaalaisten työntekijöiden tarpeesta. Kysyntää ulkomaalaistaustaiselle työvoimalle on kuitenkin koko ajan enemmän. Rakennusalalle, hoiva- ja hyvinvointialalle sekä kausiluontoisiin tehtäviin ei tälläkään hetkellä löydy tarpeeksi ammattitaitoisia suomalaisia työntekijöitä ja esimerkiksi terveydenhuollossa työntekijöiden puute on saattanut johtaa jo tiettyjen osastojen sulkemiseen. Mahdollinen lama ei tule korjaamaan asiaa. Tilanne tulee muuttumaan entistä kestämättömämmäksi talouden taas lähdettyä kasvuun, Kaukonen kertoo.

– Suomessa pitäisi nyt luoda konkreettinen strategia siitä, miten me houkuttelemme tänne maahanmuuttajia. Työtä ei voida aloittaa vasta silloin, kun tarve on suurin. Mallia voisi ottaa vaikka Kanadasta, missä ulkomaalaisten työntekijöiden kysyntä kohtaa tarjonnan. Vastuullisuus edellyttää myös sitä, että erilaisia käytäntöjä ja toimintamalleja harjoitellaan ja hiotaan, Hetemaj korostaa.

Hetemaj on valmistumassa kauppatieteiden maisteriksi syksyllä 2011 Svenska handelshögskolanista pääaineenaan henkilöstöhallinto. Aiempaa työkokemusta HR-tehtävistä hänellä on Logica Suomesta, jossa hän toimi vuosina 2009–2010 HR-koordinaattorina. Hän toimii vuoteen 2014 asti luottamustehtävissä kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio CIMOssa.

Tiedote 1.9.2011

Väestörakenteemme vinoumia ei voida korjata massamaahanmuutolla. Tai voidaan, mutta se aiheuttaa vieläkin pahempia ongelmia toisaalla. Tiedotteessa puhutaan vastuullisesta kansainvälisestä rekrytoinnista, mutta oikeasti rekrytointifirmojen tavoitteena on ollut työlupien tarveharkinnasta luopuminen. Näin tehtiin Ruotsissa ja seurauksena oli työnvälittämiseen liittyvän rikollisuuden kasvu. Ja se työvoimapulakin taas kolkuttelee ovelle...