Mikä on monikulttuurisuuden määritelmä?

[Marius]

(Kaapo:)
Kyllä miehen ja naisen ns. paremmuutta voi mitata täysin objektiivisesti.
Sitä voi mitata älykkyyden kuin myös fyysisen suorituskyvyn perusteella.
Ainoa aprikoitava seikka, on se, onko 4 vähemmän vai enemmän kuin 5.
Mitä itse olet mieltä?
Joten, mikä oli pointtisi? Sekö että mitata ei saa, ja jos mitataan, täytyy tuloksien olla ennalta päätetyt?

Lisään vielä selvennykseksi, että nainen ja mies ovat tasa-arvoisia valtion lakien edessä, kuten myös eri kulttuurit suvereenin valtion sisällä.
Ovat siis tasa-arvoisia, mutta eivät tasavertaisia, yhdenvertaisia, samanlaisia.

[Kommeli]

Hyvä Marius. Niin varmasti asun kyllä mieluummin Suomessa kuin Afganistanissa, jos sitä pidetään "kulttuurin" paremmuuden mittarina, niin silloin vastaus on myöntävä. Vaikka kulttuurien paremmuudesta on vaikea mennä keskustelemaan. Afganistanillakin on käsittääkseni mennyt paremmin, ja Somaliassa asiat ovat varsin sekaisin.

Kyllä esimerkiksi arabikulttuurista, islamilaisesta kulttuurista, on ihan YK-tasolla tutkimuksia, jotka ilmaisevat suoraan, kuinka pahasti jäljessä kyseisen kulttuurin edustajat ovat länsimaihin verrattuna.
http://hommaforum.org/index.php/topic,42173.msg665462.html#msg665462

Ja noin muuten, niin itse luen viikoittain lehtiä, erilaisia kulttuureja käsitteleviä artikkeleita, vasemmistolaisia ja oikeistolaisia, liberaaleja lehtiä, joissa suoraan ilmaistaan kulttuurirelativismiin ja islamiin kohdistuvia huolia.
Viimeisimpänä, jos ruotsia osaat, niin:
Axess:Caroline Fourest
Axess:Dubbla budskap om integration
Fokus:Flykten från Rinkeby

En tuosta monikulttuurin määritelmästä sano sen enempää.

[Louhi]

Monikulttuurisuuden kannattaminen on kulttuurien ja lakien väheksymistä ja vastustamista.

Nykyisessä "määrittelyssä" monikulttuurisuus tarkoittaa vain ja ainoastaan islamia.

Niin, suvaitsevistolle monikulttuurisuus tarkoitta islamisaatiota, mutta oikeasti monikulttuurisuus tarkoittaa yhteiskunnan kaksoisstandardeja: yhdet lait pätevät yksille ja toiset lait toisille, esim. sharia, ympärileikkaukset ja naisten asema.

[normi]

Monikulttuurisuuden kannattaminen on kulttuurien ja lakien väheksymistä ja vastustamista.

Nykyisessä "määrittelyssä" monikulttuurisuus tarkoittaa vain ja ainoastaan islamia.

Niin, suvaitsevistolle monikulttuurisuus tarkoitta islamisaatiota, mutta oikeasti monikulttuurisuus tarkoittaa yhteiskunnan kaksoisstandardeja: yhdet lait pätevät yksille ja toiset lait toisille, esim. sharia, ympärileikkaukset ja naisten asema.

Niin kasoistandardit eli epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa katkeruutta. Päättäjät, sama laki kaikille! Positiivinenkin syrjintä on syrjintää vaikka sitä muuksi selitettäsiin.

[Phobos]

Ei, vaan kulttuurit voidaan nimenomaan asettaa objektiiviseen paremmuusjärjestykseen, ei subjektiiviseen.

Olen eri mieltä. Kulttuureilla ei ole mitään paremmuusparametrejä, joita voitaisiin tarkastella. Toisekseen jokainen ihminen kai edustaa jotakin kulttuuria. Muutenkin kulttuurien arvosteleminen objektiivisesti on varsin hankalaa. Kuka loppujenlopuksi on tuollaisessa aiheessa objektiivinen?

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta on olemassa yksi voimakas mittari, empiirisyys.
Linkitän taas tämän jo linkittämäni videon, jossa Sam Harris pintaa hieman raapaisten käsittelee aihetta.
Mikäli englanninkieli jotenkuten taittuu, niin tässä tämä:

http://www.youtube.com/watch?v=Hj9oB4zpHww

Todella hyvä pätkä.. en ole aiemmin nähnyt. Tämä muuttaa hieman omia käsityksiäni moraalista ja laajentaa mahdollisuuksia pohtia aihetta. Kiitos linkistä.

(Kaapo:)
Kyllä miehen ja naisen ns. paremmuutta voi mitata täysin objektiivisesti.
Sitä voi mitata älykkyyden kuin myös fyysisen suorituskyvyn perusteella.
Ainoa aprikoitava seikka, on se, onko 4 vähemmän vai enemmän kuin 5.
Mitä itse olet mieltä?
Joten, mikä oli pointtisi? Sekö että mitata ei saa, ja jos mitataan, täytyy tuloksien olla ennalta päätetyt?

Lisään vielä selvennykseksi, että nainen ja mies ovat tasa-arvoisia valtion lakien edessä, kuten myös eri kulttuurit suvereenin valtion sisällä.
Ovat siis tasa-arvoisia, mutta eivät tasavertaisia, yhdenvertaisia, samanlaisia.

En kuvitellut, että mistään kohtaa tekstiäni voisi saada sellaista kuvaa, että tuloksen pitää olla ennalta määrätty. Pointtini on se, että kukaan ei ole, varsinkaan tämän kaltaisissa asioissa, täysin objektiivinen. Objektiivinen henkilö on sellainen, jonka henkilökohtaiset asenteet ja näkemykset eivät vaikuta tutkimukseen. Objektiivinen henkilö on puolueeton. On kovin vaikea olla tämän kaltaisissa asioissa tasapuolinen. Voi sitä tutkia en sitä sano, mutta ei hyvin.

Mies vs nainen asetelmassa on toki joitakin sellaisia asioita, joita on helpompi tutkia. Ainoa aprikoitava seikka ei todellakaan ole se, että onko neljä vähemmän kuin viisi. Ainakin, jos on sitä mieltä, että naisten ja miesten erot ovat muutakin kuin älykkyys, voima, pituus, paino jne. Miten mittaisit vaikkapa sosiaalisia taitoja? Ei kauhean helppoa. Tai taiteellisuutta jne. Joitakin asioita voi toki mitata. Ei se silti tarkoita, että edes niissä objektiivisuus ei olisi joskus kateissa. Saati sitten sellaisissa vaikeammin mitattavissa asioissa.

Tähän voisin sanoa, että joitain asioita voi helposti mitata ja toisia ei.. jotkin asiat voivat olla jopa mitattamattomissa, kuten tuosta Kaapon kommentista käy ilmi.
Lisätä voisin, että miesten ja naisten keskimääräisiä eroja voidaan mitata, mutta yksilöt voivat olla hyvinkin erilaisia, jolloin keskimääräisyydet eivät päde.

Olen Mariuksen linkittämän youtube -pätkän jälkeen samaa mieltä hänen kanssaan: kulttuurit voidaan panna paremmuusjärjestykseen objektiivisesti. Kyse on siitä, että mistä näkökulmasta kulttuureja tarkastellaan. Esimerkiksi kun kulttuureiden paremmuutta tarkastellaan yksilön vapauksien näkökulmasta, voidaan todeta objektiivisesti, että länsimainen kulttuuri antaa yksilölle enemmän vapauksia kuin islamilainen kulttuuri. Tällöin voidaan perustellusti ja objektiivisesti väittää, että länsimainen kulttuuri on parempi ihmisen vapauden puolesta kuin islamilainen kulttuuri.

Kuitenkin kysymykseen "kumpi on parempi kulttuuri?" on vaikea vastata, jos sitä ei tarkenna lainkaan. Se on vähän niinkuin kysyisi, että "kumpi on parempi ihminen?".. parempi millä tavalla?

[sami77]

Niin moniavioisuus jutulla oli hieman tarkoitus kärjistää, eli Suomessa on mahdollisuus olla "moniavioinen" eli monta vaimoa tai miestä peräjälkeen. Mikä on tietysti hyvä, että ihmisillä on mahdollisuus avioeroon. Myös suomalaista kulttuuria on hyvä tarkastella kriittisesti. Avieroluvut ovat suuret. Erityisesti isättömiä lapsia on Suomessa aivan liikaa (mitä suuret avioeroluvut aiheuttavat), mikä toisaalta aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä.

Niin kulttuureja ei edelleenkään voi mielestäni laittaa paremmuusjärjestykseen. Muuttujia on niin paljon, millä kulttuureita voi arvottaa. Osasta muuttujissa Suomi varmasti pärjäisi, mutta osassa ei.

[Phobos]

Niin moniavioisuus jutulla oli hieman tarkoitus kärjistää, eli Suomessa on mahdollisuus olla "moniavioinen" eli monta vaimoa tai miestä peräjälkeen. Mikä on tietysti hyvä, että ihmisillä on mahdollisuus avioeroon. Myös suomalaista kulttuuria on hyvä tarkastella kriittisesti. Avieroluvut ovat suuret. Erityisesti isättömiä lapsia on Suomessa aivan liikaa (mitä suuret avioeroluvut aiheuttavat), mikä toisaalta aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä.

Niin kulttuureja ei edelleenkään voi mielestäni laittaa paremmuusjärjestykseen. Muuttujia on niin paljon, millä kulttuureita voi arvottaa. Osasta muuttujissa Suomi varmasti pärjäisi, mutta osassa ei.

No, nyt minuakin alkoi kiinnostaa. Toisaalta tuohon on vaikea sanoa mitään, kun tunnut olevan hieman itsesikin kanssa ristiriidassa. Sanot, että mahdollisuus avioeroon on hyvä, mutta ne aiheuttavat paljon kärsimystä. Onko vapaus hyvä vai huono asia?

Itse olen eroperheen kasvatti, mutta olen myös fuusioperheen kasvatti ja näin lapsenakin isääni kyllä aika ajoin, joten en toisaalta ole "isätön". Ainakaan minulla ei ole juurikaan valittamista kokemastani järjestelystä. Yhtäkään yh-perheen kasvattia en tunne. Lähes kaikkien tuttavieni vanhemmat ovat eronneet eivätkä he ole käsittääkseni hajonneet palasiksi tämän takia.

Minä pidän suomalaista/länsimaista järjestelmää tässäkin asiassa moraalisesti parempana kuin esimerkiksi islamilaista. Käsitykseni mukaan islam ei anna niin paljoa vapauksia tässäkään asiassa. Toisaalta, jos pitää ennakkoon määrättyjä käytäntöjä hyvänä asiana joka paikassa, niin sitten pitää. Islamilaisessa kulttuurissa avioliitossa ei ymmärtääkseni voi raiskata vaimoa toisin kuin esimerkiksi Suomessa. Mitä mieltä olet tästä?

Missä muuttujissa Suomi ei pärjäisi ja suhteutettuna mihin?

Suosittelen katsomaan tuon Mariuksen linkin.

[Louhi]

Niin kulttuureja ei edelleenkään voi mielestäni laittaa paremmuusjärjestykseen. Muuttujia on niin paljon, millä kulttuureita voi arvottaa. Osasta muuttujissa Suomi varmasti pärjäisi, mutta osassa ei.

Kyllä voi. Paskakulttuureista ihmiset pyrkivät virtaamaan parempien pariin, vrt. islamilaisesta maailmasta länteen.

Mittareina voi käyttää myös lukutaitoa, lapsikuolleisuutta, naisten hyvinvointia: lapsilukua, synnytyksiin kuolemisia, kansalaisoikeuksia jne.

[Lupu(kulkuri)]

Mielenkiintoinen aihe.
Kulttuuriakin on vaikea määritellä sinänsä.
Jos ajatellaan, että kulttuuri = jonkun yhteisön(esim. valtion, valtion tietyn alueen, tai vaikka työpaikan) muodostama ja sovittu tapa toimia hyväksi havaitulla tavalla niin voisiko ajatella, että tässä maahanmuuttokontekstissa toisaalta tulevat ihmiset aatteineen ja tapoineen muodostavat pienemmällä porukalla - alakulttuurin - jonka tapojen ja toiminnan erilaisuuden vuoksi on alettu jostain syystä käyttää monikulttuurisuus- määritelmää alakulttuuri- sanan sijaan ?
Esimerkiksi kirjallisuudessa ja musiikissa on erilaisten alakulttuurien muodostumisen myötä syntynyt hyvää/huonoa ja hyvä noussut ja huono kadonnut, tai muotoutunut pienemmän porukan arvostamaksi. Alakulttuuri taiteessa on aina ollut tärkeä.
Eli: eroaako monikulttuurisuus alakulttuurista ?
Mielestäni monikulttuurisuus voidaan määritellä alakulttuuriksi Suomessa.

Vähän epäselvää, mutta olkoon..

[Phobos]

[..]
Eli: eroaako monikulttuurisuus alakulttuurista ?
Mielestäni monikulttuurisuus voidaan määritellä alakulttuuriksi Suomessa.

Vähän epäselvää, mutta olkoon..

Riittävän selvää.

Tavallaan joo, mutta mielestäni ei. Ei islamilaista tai japanilaista kulttuuria Suomessa voi pitää suomalaisen kulttuurin "alakulttuurina". Se on vähän niinkuin pitäisi klassista musiikkia rock'n'roll:in alakategoriana.

Kuten totesit, monikulttuurisuudessa tosiaan ajatuksena taitaa olla se, että monia erilaisia elämäntapoja (kulttuureita?) noudattavat ihmiset/yhteisöt toimisivat samassa yhteisössä keskenään.

[Lupu(kulkuri)]

[..]
Eli: eroaako monikulttuurisuus alakulttuurista ?
Mielestäni monikulttuurisuus voidaan määritellä alakulttuuriksi Suomessa.

Vähän epäselvää, mutta olkoon..

Riittävän selvää.

Tavallaan joo, mutta mielestäni ei. Ei islamilaista tai japanilaista kulttuuria Suomessa voi pitää suomalaisen kulttuurin "alakulttuurina". Se on vähän niinkuin pitäisi klassista musiikkia rock'n'roll:in alakategoriana.

Kuten totesit, monikulttuurisuudessa tosiaan ajatuksena taitaa olla se, että monia erilaisia elämäntapoja (kulttuureita?) noudattavat ihmiset/yhteisöt toimisivat samassa yhteisössä keskenään.

OK.

Voisiko ajatella niin, että monikulttuurisuus syntyy eri alakulttuureiden luovimpien ja kimppahalukkaimpien ihmisten tuotoksena - vrt. esim. fuusiomusiikki- joka tosin on suurimmalta osin huttua.
Vieraan kulttuurin edustajien tömpsähtäessä jo hyvin voivaan yhteiskuntaan, kannattaisi kenties heille itselleen antaa aikaa tsiigailla ja sopeutua, ohjailla hakemaan duunia, eikä niinkään sitä käteistä €:a tyrkyttää kauheesti.
Jos raha- avustuksilla luotua yhteiskuntaa kutsutaan monikulttuuriseksi, niin se on rahalla luotua ja sillä selvä. Kulttuurista ei silloin kannata puhua.

(Japanilaisten) ja islamilaisten kulttuureissa on alakulttuureita jo nyt, joten niistä ammennettavaa riittää; suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvät mahdollisuudet vielä heidän muodostaa omansa ja integroitua tähän vallitsevaan, jos halua riittää.

Rock- kulttuuri on jo aika penteleesti eri alakulttuureita poikinut.

[Lupu(kulkuri)]

[..]
Eli: eroaako monikulttuurisuus alakulttuurista ?
Mielestäni monikulttuurisuus voidaan määritellä alakulttuuriksi Suomessa.

Vähän epäselvää, mutta olkoon..

Riittävän selvää.

Tavallaan joo, mutta mielestäni ei. Ei islamilaista tai japanilaista kulttuuria Suomessa voi pitää suomalaisen kulttuurin "alakulttuurina". Se on vähän niinkuin pitäisi klassista musiikkia rock'n'roll:in alakategoriana.

Kuten totesit, monikulttuurisuudessa tosiaan ajatuksena taitaa olla se, että monia erilaisia elämäntapoja (kulttuureita?) noudattavat ihmiset/yhteisöt toimisivat samassa yhteisössä keskenään.

OK.

Rock- kulttuuri pitää sisällään jo erilaisia alakulttuureita. Klassisesta ei tietoa.
Olisiko järkeä siinä, että maahamme muuttaville ihmisille(heillä omaksumansa ja mukanaan tuoma kulttuurinsa tietenkin huomioon ottaen) annettaisiin käteisen sijaan aikaa sopeutua paikalliseen ja odotella hetken verran, koska suomalaiseen kulttuuriin kuuluu (mielestäni) tietty hitaus.
Perusturva, millä saa sapuskaa jne.
Kun kaukaa tulevasta kulttuurista tömpsähtää maahamme ihmisiä, soisi heille aikaa tutustua ympäristöön ilman kaiken maailman savidreijjauskursseja, jotka antavat täysin eri kuvan siitä yhteiskunnasta missä tulevat elämään.
Suurin osa maahan muuttajista haluaa elää kaupungeissa, joten tulokurssitus olkoon myös tulevaisuutta ajatellen relevanttia touhua.

Jos itse joutuisi muuttamaan esim. Afrikkaan pakolaisena, haluaisi sikäläisen koodiston hengissä selviytymiseen, mihin ei kait kuuluisi ensimmäisenä pörssikurssien lukua.
Vrt.: Suomessa muutama ihminen elättää itsensä savihommilla.

[Lupu(kulkuri)]

Pahus vieköön, ensimmäinen kommentti lähtikin, mutta onhan noissa eroa.
Pahoittelut toistosta...

[Phobos]

[..]
(Japanilaisten) ja islamilaisten kulttuureissa on alakulttuureita jo nyt, joten niistä ammennettavaa riittää; suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvät mahdollisuudet vielä heidän muodostaa omansa ja integroitua tähän vallitsevaan, jos halua riittää.
[..]

Mmm, itse olen käsittänyt niin, että varsinaisessa monikulttuurisuudessa nämä uuden kulttuurin tuojat eivät integroidu. Jos he integroituvat, kyse ei ole enää monikulttuurisuudesta, vaan monokulttuurisuudesta. Integroituessaan he eläisivät maassa maan tavalla ja sehän ei ole monikulttuuria se.

[Lupu(kulkuri)]

[..]
(Japanilaisten) ja islamilaisten kulttuureissa on alakulttuureita jo nyt, joten niistä ammennettavaa riittää; suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvät mahdollisuudet vielä heidän muodostaa omansa ja integroitua tähän vallitsevaan, jos halua riittää.
[..]

Mmm, itse olen käsittänyt niin, että varsinaisessa monikulttuurisuudessa nämä uuden kulttuurin tuojat eivät integroidu. Jos he integroituvat, kyse ei ole enää monikulttuurisuudesta, vaan monokulttuurisuudesta. Integroituessaan he eläisivät maassa maan tavalla ja sehän ei ole monikulttuuria se.

Niin, niin: mitä se monikulttuurillisuus sitten on ?!
Ajattelen päin vastoin:
Kun ulkomaalaisia ihmisiä tulee Suomeen, he olemassa olollaan täällä ovat jo monikulttuurillisia, koska heillä on mahdollisuus integroitua heille vieraaseen yhteiskuntaan.
Vaihtoehtokulttuuri ehkä toteutuu suomalaisen kansanmusiikin ja vaikkapa Turun murteen vaalijien kerhossa, esim.
Monokulttuuria ei taida olla missään enää.
Paitsi silloin kun perustavat alakulttuurin/alakulttuureita.

[Reconquista]

Määritelmästä en tiedä... Monikulttuuria ei ole esimerkiksi se, että Suomessa on thairavintoloita ja reggaekonsertteja. Kumpaakin lajia voisi tulla lisää kuinka paljon hyvänsä eivätkä ne sinänsä muuttaisi Suomea yhtään monikulttuurisemmaksi. Monikulttuuria olisi se, että meidän täytyisi kunnioittaa buddhankuvia koska thaikokit ovat buddhalaisia ja laillistaa kannabis Suomessa koska reggaemuusikot käyttävät sitä omassa maassaan.

[sami77]

Niin no nykyisen Iranin alueella ollut Persia hakkaa varmasti Suomen kulttuurihistoriallisesti mennen tullen. Joten kulttuurihistoriallisesti tarkasteltuna monikin islamilainen valtio peittoaa  Suomen. Suomella on on varmasti myös opittavaa vanhojen ihmisten kunnioittamisesta lähiyhteisön taholta. Monessa islamilaisessa valtiossa katsotaan, että perheen tulee pitää huolta isovanhemmista kun taas Suomessa turhan moni vanhus unohdetaan vanhainkotiin (kuten laulussakin todetaan). Numerojärjestelmämme on välitetty meille Intiasta Arabien välityksellä. Kaikkihan nämä ovat osa kulttuuria. Eli voikin todeta, että suomalaiseen kulttuuriin ovat myös vaikuttaneet arabien vaikutukset(numerojärjestelmän välityksellä).

[Lupu(kulkuri)]

Määritelmästä en tiedä... Monikulttuuria ei ole esimerkiksi se, että Suomessa on thairavintoloita ja reggaekonsertteja. Kumpaakin lajia voisi tulla lisää kuinka paljon hyvänsä eivätkä ne sinänsä muuttaisi Suomea yhtään monikulttuurisemmaksi. Monikulttuuria olisi se, että meidän täytyisi kunnioittaa buddhankuvia koska thaikokit ovat buddhalaisia ja laillistaa kannabis Suomessa koska reggaemuusikot käyttävät sitä omassa maassaan.

Alakulttuuria !

Suomessa elävät rastat eivät koskaan ole vaatineet uskontonsa "laillistamista" (tietääkseni) Suomessa. Muslimit sen sen sijaan ovat.
Tosin näitä afrikkalaisia suomalaiset naiset naivat avioliittoon rahasta 1990- luvulla ainakin Helsingissä useita. Väittäkää vastaan, jos siltä tuntuu.

[Phobos]

Niin no nykyisen Iranin alueella ollut Persia hakkaa varmasti Suomen kulttuurihistoriallisesti mennen tullen. Joten kulttuurihistoriallisesti tarkasteltuna monikin islamilainen valtio peittoaa  Suomen.

Miten voi peitota kulttuurihistoriallisesti? Olla parempi kulttuurihistoria? Mikä on parempi kulttuurihistoria? Mikä on kulttuurihistoria?

Kari Immonen (2002, 25) määrittelee kulttuurihistorian seuraavasti:

    Kulttuurihistoria tarkastelee ilmiöitä historiallisina ja kulttuurisina. Se katsoo, että kaikki elämismaailman ilmiöt kuuluvat oman moniaikaisen ja monikerroksisen nykyhetkensä muodostamaan kokonaisuuteen. Kulttuurihistoria pyrkii ulottamaan katseensa kulttuurin perustassa vaikuttaviin syvärakenteisiin ja niihin suhtautumisen ja maailmanjäsentämisen tapoihin, jotka ovat elämismaailman ilmiöiden perustana. - - - Tästä näkökulmasta kulttuurihistoria kohtaa elämismaailman kaikessa rikkaudessaan, ilman hierarkista arvottamista. Se ei tee eroa arjen ja juhlan, eliitin ja populaarin, korkean ja matalan tai tavallisen ihmisen ja valtaapitävien välillä. Kulttuurin eri alueet jäsentyvät ihmisen valintojen tasaveroisiksi kohteiksi, elämäntavan osiksi.

Itse pidän kulttuurihistoriaa sellaisena asiana, jota ei pysty objektiivisesti suoraan vertaamaan ainakaan valtioiden kesken. Ehkä jonkin lisänäkökulman avulla tämä olisi mahdollista, esimerkiksi:
"Onko valtiolla A vai B kulttuurihistoriallisesti suurempi vaikutus nykyihmisten maailmankatsomuksen kannalta (alueella X)?"

Suomella on on varmasti myös opittavaa vanhojen ihmisten kunnioittamisesta lähiyhteisön taholta. Monessa islamilaisessa valtiossa katsotaan, että perheen tulee pitää huolta isovanhemmista kun taas Suomessa turhan moni vanhus unohdetaan vanhainkotiin (kuten laulussakin todetaan). Numerojärjestelmämme on välitetty meille Intiasta Arabien välityksellä. Kaikkihan nämä ovat osa kulttuuria. Eli voikin todeta, että suomalaiseen kulttuuriin ovat myös vaikuttaneet arabien vaikutukset(numerojärjestelmän välityksellä).

Aivan varmasti on arabimaailma vaikuttanut länsimaihin ja siinä sivussa Suomeenkin. Tottakai kaikki järkevät/käytännölliset keksinnöt kannattaa ottaa käyttöön. Vanhustenhuolto on järjestelykysymys, mutta olen kyllä myöskin sitä mieltä, että Suomen vanhainkodit ovat melko ankean oloisia. Itselläni ei lähisukulaisia sellaisessa onneksi ole. Väitän, että lähitulevaisuudessa Suomen vanhustenhoitojärjestelmä ei kykene eikä sitä kukaan halua muuttaa sellaiseksi kuin, mitä se on islamisissa valtioissa.

Huomattakoon, että Suomi on myös vaikuttanut muuhun maailmaan nykyaikana mm kännyköiden ja tietotekniikankehittämiskeksinnöillä. Nykymaailma on globaali ja kaikki vaikuttaa kaikkiin.

Kyse on siitä, että mitä vaikutteita kannattaa ottaa ja mitä ei.

Lisäksi kiinnittäisin huomiota siihen, että nykyajan tilanteessa ei ole juurikaan merkitystä historiallisilla vuorovaikutuksilla. Vaikka muslimimaissa oletetusti satoja vuosia sitten oli paremmat naisten oikeudet kuin silloisilla eurooppalaisilla mailla, ei sillä todetusti ole mitään merkitystä tänä päivänä. Naisten oikeudet kun eivät ole muuttuneet siellä päin juurikaan sen jälkeen.

Monet islamilaiset valtiot ovat ihmis-/naistenoikeuksien ja -vapauksien kannalta kehitysmaita. Siellä on edelleen orjuutta ja esimerkkitapaukset sharia-lain toteutuksesta taitaakin olla tuttua.

Minä en nyt rehellisesti yhtäkkiä osaa sanoa, mitä kulttuurisia vaikutteita minä haluaisin vastaanottaa Suomeen islamilaisista maista tai kehitysmaista(, joista siis käsittääkseni varsinainen monikulttuurisuus tulee,) tänä päivänä. Kebab on kyllä ihan hyvää joskus, mutta siihen se taitaa jäädä.

Mutta minähän jo ihan rönsyilen aiheesta vaikka kuinka 
..ja mieleni tekee kebabia.

[Lupu(kulkuri)]

Niin no nykyisen Iranin alueella ollut Persia hakkaa varmasti Suomen kulttuurihistoriallisesti mennen tullen. Joten kulttuurihistoriallisesti tarkasteltuna monikin islamilainen valtio peittoaa  Suomen.

Miten voi peitota kulttuurihistoriallisesti? Olla parempi kulttuurihistoria? Mikä on parempi kulttuurihistoria? Mikä on kulttuurihistoria?

Kari Immonen (2002, 25) määrittelee kulttuurihistorian seuraavasti:

    Kulttuurihistoria tarkastelee ilmiöitä historiallisina ja kulttuurisina. Se katsoo, että kaikki elämismaailman ilmiöt kuuluvat oman moniaikaisen ja monikerroksisen nykyhetkensä muodostamaan kokonaisuuteen. Kulttuurihistoria pyrkii ulottamaan katseensa kulttuurin perustassa vaikuttaviin syvärakenteisiin ja niihin suhtautumisen ja maailmanjäsentämisen tapoihin, jotka ovat elämismaailman ilmiöiden perustana. - - - Tästä näkökulmasta kulttuurihistoria kohtaa elämismaailman kaikessa rikkaudessaan, ilman hierarkista arvottamista. Se ei tee eroa arjen ja juhlan, eliitin ja populaarin, korkean ja matalan tai tavallisen ihmisen ja valtaapitävien välillä. Kulttuurin eri alueet jäsentyvät ihmisen valintojen tasaveroisiksi kohteiksi, elämäntavan osiksi.

Itse pidän kulttuurihistoriaa sellaisena asiana, jota ei pysty objektiivisesti suoraan vertaamaan ainakaan valtioiden kesken. Ehkä jonkin lisänäkökulman avulla tämä olisi mahdollista, esimerkiksi:
"Onko valtiolla A vai B kulttuurihistoriallisesti suurempi vaikutus nykyihmisten maailmankatsomuksen kannalta (alueella X)?"

Suomella on on varmasti myös opittavaa vanhojen ihmisten kunnioittamisesta lähiyhteisön taholta. Monessa islamilaisessa valtiossa katsotaan, että perheen tulee pitää huolta isovanhemmista kun taas Suomessa turhan moni vanhus unohdetaan vanhainkotiin (kuten laulussakin todetaan). Numerojärjestelmämme on välitetty meille Intiasta Arabien välityksellä. Kaikkihan nämä ovat osa kulttuuria. Eli voikin todeta, että suomalaiseen kulttuuriin ovat myös vaikuttaneet arabien vaikutukset(numerojärjestelmän välityksellä).

Aivan varmasti on arabimaailma vaikuttanut länsimaihin ja siinä sivussa Suomeenkin. Tottakai kaikki järkevät/käytännölliset keksinnöt kannattaa ottaa käyttöön. Vanhustenhuolto on järjestelykysymys, mutta olen kyllä myöskin sitä mieltä, että Suomen vanhainkodit ovat melko ankean oloisia. Itselläni ei lähisukulaisia sellaisessa onneksi ole. Väitän, että lähitulevaisuudessa Suomen vanhustenhoitojärjestelmä ei kykene eikä sitä kukaan halua muuttaa sellaiseksi kuin, mitä se on islamisissa valtioissa.

Huomattakoon, että Suomi on myös vaikuttanut muuhun maailmaan nykyaikana mm kännyköiden ja tietotekniikankehittämiskeksinnöillä. Nykymaailma on globaali ja kaikki vaikuttaa kaikkiin.

Kyse on siitä, että mitä vaikutteita kannattaa ottaa ja mitä ei.

Lisäksi kiinnittäisin huomiota siihen, että nykyajan tilanteessa ei ole juurikaan merkitystä historiallisilla vuorovaikutuksilla. Vaikka muslimimaissa oletetusti satoja vuosia sitten oli paremmat naisten oikeudet kuin silloisilla eurooppalaisilla mailla, ei sillä todetusti ole mitään merkitystä tänä päivänä. Naisten oikeudet kun eivät ole muuttuneet siellä päin juurikaan sen jälkeen.

Monet islamilaiset valtiot ovat ihmis-/naistenoikeuksien ja -vapauksien kannalta kehitysmaita. Siellä on edelleen orjuutta ja esimerkkitapaukset sharia-lain toteutuksesta taitaakin olla tuttua.

Minä en nyt rehellisesti yhtäkkiä osaa sanoa, mitä kulttuurisia vaikutteita minä haluaisin vastaanottaa Suomeen islamilaisista maista tai kehitysmaista(, joista siis käsittääkseni varsinainen monikulttuurisuus tulee,) tänä päivänä. Kebab on kyllä ihan hyvää joskus, mutta siihen se taitaa jäädä.

Mutta minähän jo ihan rönsyilen aiheesta vaikka kuinka 
..ja mieleni tekee kebabia.

Suomalaistenko nyt taas pitää hävetä ?
Sinne jäävät vanhat ihmiset afrikkalaisiin emämaihin kun nuoret jättävät mantereen, eivätkä palaa koskaan hoitamaan vanhempiaan, eikä isovanhempiaan.
Täällä nyt sentään yritetään hoitaa.

Olisi hienoa havaita kuinka afrikkalaiset maahanmuuttajat perustavat vanhemmilleen koteja, missä heistä huolehditaan totuttuun tapaan. Tuskin siinä papoilla ja mummuilla paljon erimielisyyksiä olisi valkonaamojen kanssa, vaikka jopa samassa talossa, tai vaikka samassa yhteisössä eleskelisivät. Ainakin yhden ihmisen tiedän, joka valmis moiseen vanhuuden viettoon. Muttei siellä sitten mihinkään hoilotukseen pakoteta puoleen taikka toiseen.

Eräänlaista alakulttuuria/monikulttuuria olisi.

[sami77]

Niin kyllä suomalaisilla on varmasti "hävettävää" vanhustenhoidon suhteen. Suomessa laitoshoidossa, vanhainkodeissa ja ryhmäkodeissa on tuhansia ja tuhansia vanhuksia joiden omaiset ovat niin kiireisiä, että ainut kontakti vanhukseen on joulukortti kerran vuodessa (jos sitäkään). Niin omaisiin kummasti kyllä saa vipinää se, jos vanhuksen loppu lähenee ja perinnön jaossa olisi tarjossa kämppä Manskulla. Maahanmuuttajavanhukset usein viettävät elämän ehtoopuolen kotonaan, eivätkä "kuormita"  suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää laitoshoidon osalta.

[Louhi]

Niin kyllä suomalaisilla on varmasti "hävettävää" vanhustenhoidon suhteen. Suomessa laitoshoidossa, vanhainkodeissa ja ryhmäkodeissa on tuhansia ja tuhansia vanhuksia joiden omaiset ovat niin kiireisiä, että ainut kontakti vanhukseen on joulukortti kerran vuodessa (jos sitäkään). Niin omaisiin kummasti kyllä saa vipinää se, jos vanhuksen loppu lähenee ja perinnön jaossa olisi tarjossa kämppä Manskulla. Maahanmuuttajavanhukset usein viettävät elämän ehtoopuolen kotonaan, eivätkä "kuormita"  suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää laitoshoidon osalta.

Syy siihen, miksi kolmansissa maissa tehdään lapsia urakalla, on se, että ihmisten on pakko turvata vanhuuttaan jotenkin: että kun itse ei enää jakseta, jää suurperheestä joku/joitakuita huolehtimaan vanhemmistaan. Tämä vanhustenhuoltoargumentti pitää siis sisällään syyn koko maapalloa riivaavaan liikakansoitusongelmaan ja on muuten selva osoitus siitä, ettei ao. traditiota harjoittavissa maissa ole valtiollisen tason sosiaaliturvaa.

[Phobos]

Edellisestä kommentistani ei kylläkään ollut tarkoitus mitenkään jäädä käteen suomalaisten kollektiivinen häpeäminen. Vanhustenhuollon tilaa toki kritisoin, mutta sen pitäisi mielestäni olla varsin tuttu aihe kaikille jo perinteisen median tiedonannoilla. ..itse olisin ollut paljon kiinnostuneempi muista pointeista, mitä tein. 

Vaikka toki, kuten huomaatte edellisistä kommenteista, eri vanhustenhuollon järjestämistavoilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Ei taida olla pitkä aika (noin sata vuotta), kun Suomessakin vanhukset yleisesti asuivat samassa/läheisessä talossa aikuisten lapsiensa kanssa (ainakin maaseudulla näin jotkut toimivat edelleen). Eli tapa, jossa lapset kasvettuaan aikuisiksi hoitavat vanhoja vanhempiaan kotonaan, ei ole mitenkään erityisesti islamilainen tapa. Se on pakon sanelema tapa yhteisössä, jossa ei vanhuksista kukaan muu pitäisi huolta. Ja maaseudulla vanhuksista on paljonkin konkreettista hyötyä mm työn teossa.

Vanhustenhuolto tuli Suomessa aikoinaan käsittääkseni ikäänkuin tarpeeseen huoltamaan niitä vanhuksia, joita perhe ei kyennyt hoitamaan tai joilla ei ollut perhettä. Kehityssuunta laitosmaiseksi on vanhusten viihtyvyyden kannalta ehdottomasti mielestäni huono ja nykyaikana yritetäänkin lisätä omaisten osallisuutta/kotihoitoa.

Onhan tämäkin ihan mielenkiintoinen aihe.

[petrita]

Vaihetaanpas aihetta vanhustenhuollosta..

En haluaisi yksinkertaistaa, mutta teen sen kuitenkin.

Monikulttuurisuus on yksittäisiä kulttuureita tuhoava ja homogenisoiva järjestelmä joka tähtää tuhoamaan kansalliset identiteetit.

Maapallon "monikulttuurisuus" johtuu puhtaasti eri kulttuurien heterogeenisyydestä.
Ilman rajoja kulttuurit olisivat jo ajan saatossa yhdistyneet ja eri kulttuurien määrä vähentynyt, tätä kulttuurien monimuotoisuutta vaalien rajat ovat pakollisia, joten kyllä, kulttuuri on myös maantieteellisesti rajatuva.

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen näkökulma, jonka lähtökohtana voidaan olettaa olevan se, että kansallisidentiteetti olisi lähtökohtaisesti arvokas asia, mikä pitää säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Kuitenkin puhumme identiteetistä, jonka ruotsalainen koulutettu ylimystö tuotti ja syötti hajalleen asuvalle rahvaalle. En voi sanoa edes, että sitä oltaisiin syötetty suomen kansalle, sillä sitä ei tuohon aikaan ollut edes olemassa, ainakaan siinä mielessä, miten me sen ymmärrämme. Vaikka kylissä hajallaan asuva väki kunnioittikin puoliuskonnollisesti kuningastasta, ei näillä ryhmittymillä ollut minkäänlaista tekemistä käytännöllisesti keskenään, eikä siten myöskään henkisestikään. Jorma Anttilan tutkimusta lainaten:

"Suomessa syntyi 1800-luvulla systemaattinen kiinnostus kansallisiin
juuriin. Alueellisen tajunnan tiedostavalle kansalle alettiin vähitellen.
kansallisuusaatteen voimalla luoda tietoisuutta kansakunnasta nimeltä
Suomi. Kansallisen tietoisuuden rakentamisessa olivat mukana lukeneisto,
sivistyneistö, taiteilijat, ts. valveutunut kansanosa, eliitti. Tehtävänä
oli luoda identiteetti ja identiteettisymboleja. Yritykset löytää suomalaisille
sukulaissuhteet antiikin kreikkalaisiin eivät onnistuneet. Oma identiteetti
löytyi lähempää, oman rahvaan piiristä. Kansallisuusaatteen edistämisen
tärkeiksi välineiksi tulivat kielen historian ohella kansanperinne ja
sen eri muodot. Kansalliset symbolit otettiin rahvaan perinteestä.

Vaikka identiteettisymbolit otettiinkin kansan omista käytännöistä,
kansallinen identiteetti on ollut reifikoitunutta, eli kansallinen ideologia sisältää "väärän tietoisuuden":sen myytit vääristävät todellisuuden, ja se väittää puolustavansakansankulttuuria, vaikka todellisuudessa se muovaa korkeakulttuuria.
Kansankulttuuria on käytetty identiteetin luomisen välineenä kansakunnan
kohtalonvaiheissa. Esimerkiksi Wilson (1985) kuvaa Kalevalan
käyttöä puhtaisiin nationalistisiin tarkoituksiin eri aikakausina."

"Suomalaisen väestön tajuntaan piti ankkuroida uusia, outoja ajatuksia kansakunnasta ja kaikesta siihen liittyvästä. Niidenankkurointi oli helpointa valmiisiin, ihmisten omissa elämänkäytännöissä tuttuihin ajatusrakenteisiin. Representaatiot toimivat identiteettisymboleina, jotta suomalaisuus saatiin objektivoiduksi konkreettisiin elämänilmiöihin, asioihin, esineisiin ja ihmisiin. Tässä kaikessa tarvittiin mytologisointia, kertomuksia siitä, kuinka historian eri vaiheet ovat itseasiassa olleet osia suomalaisen kansakunnan synnyssä."


Myös tämän aateliston syöttämiin käsityksiin kuului myös käsitys suomalaisista "köyhänä, mutta ahkerana ja nöyränä kansana". Tämähän on kaiken uskomattominta hevonpaskaa, mitä olen kuullut ja siihen vielä uskotaan. Vähän niinkuin uskois horoskooppeihin... ne ku niiku ain kuvaa mun sinnikästä ja sisukasta luonnetta just niiku oikein.

Tekstini pointti oli se, että miksi puolustaa suomalaisuutta ja suomen kansallisidentiteettiä henkeen ja vereen, jos koko juttu on parisataa vuotta sitten eläneiden rikkaiden hurrien keksimää liirum laarumia?

[Phobos]

Vaihetaanpas aihetta vanhustenhuollosta..

En haluaisi yksinkertaistaa, mutta teen sen kuitenkin.

Monikulttuurisuus on yksittäisiä kulttuureita tuhoava ja homogenisoiva järjestelmä joka tähtää tuhoamaan kansalliset identiteetit.

Maapallon "monikulttuurisuus" johtuu puhtaasti eri kulttuurien heterogeenisyydestä.
Ilman rajoja kulttuurit olisivat jo ajan saatossa yhdistyneet ja eri kulttuurien määrä vähentynyt, tätä kulttuurien monimuotoisuutta vaalien rajat ovat pakollisia, joten kyllä, kulttuuri on myös maantieteellisesti rajatuva.

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen näkökulma, jonka lähtökohtana voidaan olettaa olevan se, että kansallisidentiteetti olisi lähtökohtaisesti arvokas asia, mikä pitää säilyttää hinnalla millä hyvänsä.

Oletat liikaa. Lainaamassasi tekstissä ei ole mitään mainintaa siitä, että kansallisidentiteetti olisi arvokas asia. Lainaamasi teksti on mielestäni todella objektiivisesti kirjoitettu erästä ilmiötä kuvaava tarina.

Sen sijaan, että vastaisit tuohon kommenttiin, sepostat omaa tarinaasi suomalaisen kansallisidentiteetin teennäisyydestä.

(...)

Tekstini pointti oli se, että miksi puolustaa suomalaisuutta ja suomen kansallisidentiteettiä henkeen ja vereen, jos koko juttu on parisataa vuotta sitten eläneiden rikkaiden hurrien keksimää liirum laarumia?

Mainittakoon ensiksi, että KAIKKI valtiot on rakennettu kansallisidentiteetin varaan. Ilman yhtenäisyyttä ei ole yhteisöä. Ei ole valtiota, jossa ei ole mitään kansallisidentiteettiä. Kansallisidentiteetin/yhtenäisyyden tunteen puute on myöskin yksi syy, miksi monikulttuurisuusideologian seurauksista johtuvista siirtolaislähiöistä on tullut ongelmallisia valtioissa, jotka ovat kauan monikulttuurisuuspolitiikkaa harrastaneet. Katso vaikka joku Ruotsin Malmön Råsengardenissa kuvattu video Youtubesta, niin siellä nuoriso huutelee, että "Sä et ole nyt enää Ruotsissa! Tää on meiän alue!" tai jotain vastaavaa.

En nyt ota mitenkään kantaa tuohon kansallisuusidentiteetin syntymistarinaan, koska se näyttää olevan sinulla käsitykseni mukaan vähintäänkin suunnilleen oikein. Niinpä vastaan omasta puolestani yllä esittämääsi kysymykseen:

Eipä juuri minkään takia. Kun asiaa pohdin, minä en ainakaan itse ole ensisijaisesti puolustamassa suomalaista kansallisidentiteettiä tai suomalaisuutta. Toki paljon huumoria ja leikkimielisyyttä aiheesta saa irti, mutta en minä tosissani "suomalaisuutta" henkeni kaupalla puolustaisi.

Minä puolustaisin kansoittamamme alueen elämäntapaa, jota jotkut taitavat "kulttuuriksikin" nimittää, mutta minun mielestäni ja näkökulmastani "elämäntapa" on parempi sana.. tai "elämänkatsomustapa". Suomi ei ole syyttä kansainvälisesti hyvillä sijoilla korruptoitumattomuus-, koulutus-, innovaatio-, talous-, ihmisoikeus- ja muilla listoissa. Kyllä täällä on jotakin osattu oikeasti tehdä hyvin. Enkä nyt tarkoita sitä, että täällä pitäisi jättäytyä tähän tilaan, vaan tietysti kehitytään ja kehitetään hommaa positiivisesti eteenpäin.

Kuitenkin aiemmin mainitsin, että yhteisössä täytyy olla jokin yhtenäisyyttä synnyttävä tekijä ja nykypäivänä valtiot ovat hoitaneet sen kansallisuusidentiteetillä. Homma vaan ei pysy kasassa ilman sitä. Aiemmin samaan tehtävään valjastettiin myöskin uskonto, mutta nykyaikana siitä on nähtävästi luovuttu.

Jos tarkoitit, että tämä meidän valtion järjestelmä on ihan paska ja se pitäisi anarkomarkottaa Siperiaan, niin ole hyvä ja muuta vaikkapa Venäjälle ja pohdi muutaman omavalintaisen aikayksikön jälkeen, mitä hyvää siellä Suomessa olikaan.

[Maastamuuttaja]

Minä aloitin monikulttuurisuuskokeiluni varovaisesti kahdella kulttuurilla. Vähitellen laajensin kokemuspiiriäni ruotsalaisen hapansillin syömisestä hopi-intiaanien sadetanssiin. Siinä vaiheessa hallitsin jo seitsemäntoista kulttuuria. Laajensin hetikohta skaalaani bushmannien virtahepometsästyksestä Guatemalan aurinkokuninkaan palvontaan. Kotonani oli Marxin, Engelsin ja Reaganin kuvat. Tunsin Leningradin filharmoonisessa orkesterissa soittaneen vietnamilaisen. Tingin Kairon, Tunisin ja Abidjanin basaareissa. Rahat on viety Johannesburgissa, Lagosissa, Pnomh Penissä, Hongkongissa ja Helsingin rautatieasemalla, kahdesti.

Huomenna matkustan Kuala Lumpuriin syömään Ranskasta lennätettyjä ostereita.

[petrita]

Oletat liikaa. Lainaamassasi tekstissä ei ole mitään mainintaa siitä, että kansallisidentiteetti olisi arvokas asia. Lainaamasi teksti on mielestäni todella objektiivisesti kirjoitettu erästä ilmiötä kuvaava tarina.

Sen sijaan, että vastaisit tuohon kommenttiin, sepostat omaa tarinaasi suomalaisen kansallisidentiteetin teennäisyydestä.

Olet Phobos aivan oikeassa, että kyseisessä tekstissä ei ole kirjaimellisesti mainittu, että kansallisuusidentiteetti olisi jollain tapaa itseisarvoisen tärkeä. Tekstihän ei ole kuitenkaan lainkaan niin objektiivinen, kuin yrität antaa ymmärtää, vaan kirjoittajalla on selkeä arvolähtökohta aloittaessaan keskustelun. On helppo huomata, miten hän pitää monikulttuurisuutta yksittäisten kulttuurien ja kansallisidentiteettien uhkana. Sanavalinnoilla "tuhoava" ja "tähtää" kirjoittaja luo, enemmän tai vähemmän tietoisesti, uhkaavaa kuvaa monikulttuurisuudesta. Samalla hän määrittelee uhkan kohteeksi kansallisidentiteetin. Miksi? Koska ilmeisesti hän pitää sitä arvokkaana asiana. Muuta perustelua mainitsemisen syylle en ole vielä keksinyt, ilmoita sinä, jos keksit! :d Eli voidaan ajatella, että hän ajattelee monikulttuurisuuden olevan uhkaava asia vain siksi, että kansallisidentiteetti (ainiin ja kulttuurien tuhoutuminen). :p

Pakko muuten mainita tuosta objektiivisuudesta, että en näe sen olevan kirjoittajalle/tekstille mitenkään erityinen hyve, sillä en usko, että on ihmiset kykenisivät ylipäätään kirjoittamaan objektiivisia tekstejä! Kaikilla kirjoittajilla on aina vähintään omat näkökulmansa ja arvolähtökohtansa sekä yleensä vielä joku motiivi tai peruste kirjoittaa. Tekstin "hyveellisyys" sitten riippuu siitä, minkälaiset nämä hänen lähtökohtansa ja motiivinsa ovat. Elikkäs siitä, kuinka samaa mielt se on mun kaa! En tietenkään kuitenkaan kannata asioiden tietoista vääristelyä.

On totta, että innostuin selittämään liikaa identiteettien teennäisyydestä. Innostuin ehkä itse enemmän siitä Jorma Anttilan tutkimuksesta, kuin kukaan täällä olevista välittäisi lukea. Halusin vain murtaa perinteisiä käsityksiä kansallisidentiteetistä ja samaa voidaan sanoa myös kansallisvaltioista, jotka syntyivät myös kansallisromantiikan aikaan. Usein nimittäin unohtuu että aikamme modernit kansalaisvaltiot perustuvat kansallisromantiikan ideologiaan. Lainasin wikipediaa, sillä en jaksa kirjoittaa koko pätkää:

"Valtioiden tulisi kansallisvaltioihanteen mukaan siis olla kulttuurisesti yhtenäisiä. Nationalismi on poliittinen aate, joka pyrkii tähän tavoitteeseen. Usein ihanteena on myös kielellinen yhtenäisyys, eli sama äidinkieli kaikilla kansalaisilla. Tämä eroaa merkittävästi aiemmasta tilanteesta Euroopassa, jossa monikansallisten imperiumien sisällä puhuttiin vuosisatojen ajan lukuisia eri kieliä. [4] Ennen hajanaisemmat kieli- ja kulttuurialueet ovatkin nykyään useissa osissa Eurooppaa ja muuta maailmaa huomattavasti yhtenäisemmät. "

Täytyy siis muistaa, että kansallisvaltiot ovat sinällään uusi "keksintö", sillä ne ovat olleet olemassa vain pari sataa vuotta. Näyttäisi, että itseasiassa historia on edennyt monikulttuurisuudesta sisäisesti yhtenäisiin, erillisiin valtioihin. Mielestäni nämä seikat on hyvä muistaa silloin, kun aletaan vertaamaan monikulttuurisuus-aatetta ja nationalismia. Eli yksi kansa yksi valtio ei ole itsestäänselvyys, mikä tulisi ottaa annettuna, vaan se ajatus perustuu nimen omaan kansallisromantiikan ideologioille ja filosofialle. Niinkuin sanoitkin Phobos, uskonto oli aikaisemmin se, mikä "erotteli" ihmiset keskenään. Ymmärtääkseni Euroopassa ei ennen 1700-lukua ollut hirveämmin väliä sillä, minkä maalainen olit, vaan enemmänkin sillä, mitä uskontoa tunnustit.

Jos tarkoitit, että tämä meidän valtion järjestelmä on ihan paska ja se pitäisi anarkomarkottaa Siperiaan, niin ole hyvä ja muuta vaikkapa Venäjälle ja pohdi muutaman omavalintaisen aikayksikön jälkeen, mitä hyvää siellä Suomessa olikaan.

En tarkoittanut, taisit nyt olettaa liikaa.. Tai oot vaan vähän herkällä tuulella.

[Aksiooma]

...Myös suomalaista kulttuuria on hyvä tarkastella kriittisesti. Avieroluvut ovat suuret. Erityisesti isättömiä lapsia on Suomessa aivan liikaa (mitä suuret avioeroluvut aiheuttavat), mikä toisaalta aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä.

OT: Uskon ja toivon että kirjoitit ylläolevan hieman hätäisesti sekä sisällöllisesti että kieliopillisesti. Yhdistät "isättömät lapset" avioeroihin ja niiden määrään. Selvästi et ole perehtynyt asiaan lainkaan vaan kirjoitat vain joko omasta kokemuksestasi tai yleisistä luuloistasi. Jatkossa kannattaa aina valita jokin sellainen asia minkä tuntee hyvin jotta argumentointi ei menetä [mahdollista] arvoaan.

[Phobos]

[..]

Joo, ihan asiaa ja tuo kansallisvaltiojuttu on ihan hyvä tiedostaa kyllä. Yksi kieli on yhteisölle edullista ilmeisistä syistä.. no, voisin jatkaa tästä mielenkiintoisesta aiheesta tarkemmin virkeämpänä. Ehkäkä huomenna.

Jos tarkoitit, että tämä meidän valtion järjestelmä on ihan paska ja se pitäisi anarkomarkottaa Siperiaan, niin ole hyvä ja muuta vaikkapa Venäjälle ja pohdi muutaman omavalintaisen aikayksikön jälkeen, mitä hyvää siellä Suomessa olikaan.

En tarkoittanut, taisit nyt olettaa liikaa.. Tai oot vaan vähän herkällä tuulella.

Arvuuttelin, olin kai hieman herkällä tuulella ja olin tuota kirjoittaessani piiskannut itseni ihmettelemään sinun motiivejasi kirjoittaa moista "kansallisvaltionvihaamistekstiä" 

Pahoittelen käytöstäni.

[petrita]

Arvuuttelin, olin kai hieman herkällä tuulella ja olin tuota kirjoittaessani piiskannut itseni ihmettelemään sinun motiivejasi kirjoittaa moista "kansallisvaltionvihaamistekstiä" 

Pahoittelen käytöstäni.
[/quote]

Jep.. luulen kuitenkin et tää valtiollinen kehitys on hyvä juttu loppujen lopuksi.. ääh asiat on niin visaisia.