HS: Jo 150 000 ihmistä kiertää aktivointi- ja työttömyyskehää

[TJK]

Ei Suomessa, varsinkaan pääkaupunkiseudulla, niin vain 'mennä' töihin. En ymmärrä, mistä tälläinen harhakuvitelma on syntynyt.

Ehkä siitä, että Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 5,9%. Täystyöllisyyden raja taitaa olla noin 4%. Useimmat siis saanevat töitä aika hyvin.

nykyään siivojaksikin pääsee vain oikealla koulutuksella.

Niin, ja siivojan koulutukseen pääsevät kaikki kiinnostuneet... sinne otettaisiin kyllä mielellään enemmänkin, mutta linjoille ei saada hakijoita.

Kaikkiin työpaikkoihin pääsee suhteilla.

Jos tiedät tapauksia, kannattaa alkaa tehdä valituksia. Julkisella sektorilla jopa kaikilla kaupunkilaisilla on siihen oikeus.

lukiosta masennuksen takia pois tipahtanut nuori, joka tahtoisi tehdä töitä

Jos on peruskoulupohjalla ja vielä sairauden vuoksi muutenkin suuren työkyvyttömyysriskin alla, silloin voi kyllä olla vaikeaa saada töitä edes nyky-Helsingissä. Aivan kaikkien työllistäminen suhdateista riippumatta vaatisi erittäin joustavia työmarkkinoita.

Hän on lähettänyt hakemuksen yli sataan paikkaan (mäkkärit, heset ja siivojaduunit mukaan luettuina), eikä mistään ole työpaikkaa tippunut. Lopputulos? Pahempi masennus ja burnout, lopputuloksena työkyvyttömyys.

Ai burnout siitä, että ei tee töitä!? C'mon...

Työttömän arki on nöyryyttämistä. Hän on alinta kastia, hyödytön ja taakka yhteiskunnalle.

Mielestäni olennaista ei ole tehdä työttömyydestä mukavaa. Sen sijaan on tärkeää huolehtia siitä, että työmarkkinoilla riittää töitä kaikille, jotka ovat valmiita käymään tutkintotavoitteisen koulutuksen työvoimaa tarvitsevalle alalle.

[Jouko]

Ehkä siitä, että Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 5,9%. Täystyöllisyyden raja taitaa olla noin 4%. Useimmat siis saanevat töitä aika hyvin.

Siis sellaiset, joilla on vakituinen asunto ja osoite sekä ovat työvoimatilastoinnin kirjoilla. Luulen että kyseessä on iso tilastoharha.

[Sininärhi]

Niin, ja siivojan koulutukseen pääsevät kaikki kiinnostuneet... sinne otettaisiin kyllä mielellään enemmänkin, mutta linjoille ei saada hakijoita.

Niin varmasti pääsevät. Mutta kuka tahtoisi olla siivooja lopun ikäänsä?
Olen hakenut siivojan duunia opintojeni ohessa tehtäväksi työksi useista eri firmoista, enkä ole edes päässyt haastatteluun. Johtuu koulutuksen puutteesta oletan.
Mutta paljonpa vaatii koulutusta tarttua mopin varteen... perhana.

Ai burnout siitä, että ei tee töitä!? C'mon...

Testaapa huviksesi, kuinka mukavaa ja hilpeää touhua on kymmenien työhakemuksien lähettely viikossa, ja saada kaikista vastaukseksi korkeintaan 'kiitos mielenkiinnostasi'.
Testaapa sitä useiden kuukausien ajan, ja ravaa siinä välissä sossun ja kelan luukulla, ja jännitä joka kuukausi, tuleeko jälleen hylkäävä päätös ja yrität maksaa vuokraa, kun tilillä on alle 10 euroa.

Mielestäni olennaista ei ole tehdä työttömyydestä mukavaa. Sen sijaan on tärkeää huolehtia siitä, että työmarkkinoilla riittää töitä kaikille, jotka ovat valmiita käymään tutkintotavoitteisen koulutuksen työvoimaa tarvitsevalle alalle.

Tästä olen kanssasi samaa mieltä. Mielestäni myös tulisi rajoittaa sellaisten alojen koulutusta, joilla vallitsee työttömyys.


EDIT: väärinymmärrys korjattu.

[l'uomo normale]

Ehkä siitä, että Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 5,9%. Täystyöllisyyden raja taitaa olla noin 4%. Useimmat siis saanevat töitä aika hyvin.

Siis sellaiset, joilla on vakituinen asunto ja osoite sekä ovat työvoimatilastoinnin kirjoilla. Luulen että kyseessä on iso tilastoharha.

Eikö se mennyt niinkin, että jos on yhdenkin viikon jollain kurssilla tms niin ei enää tilastoida työttömäksi.

On yksi ala johon pääsee vaikka heti (18 vuoden ikärajavaatimus saattaa olla). Puhelinhaastattelija tai face to face -haastattelija markkkinatutkimusfirmassa. Eihän siitä juuri mitään makseta, mutta tyhjää parempi, ehkä....

[Sininärhi]

Ehkä siitä, että Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 5,9%. Täystyöllisyyden raja taitaa olla noin 4%. Useimmat siis saanevat töitä aika hyvin.

Siis sellaiset, joilla on vakituinen asunto ja osoite sekä ovat työvoimatilastoinnin kirjoilla. Luulen että kyseessä on iso tilastoharha.

Eikö se mennyt niinkin, että jos on yhdenkin viikon jollain kurssilla tms niin ei enää tilastoida työttömäksi.

On yksi ala johon pääsee vaikka heti (18 vuoden ikärajavaatimus saattaa olla). Puhelinhaastattelija tai face to face -haastattelija markkkinatutkimusfirmassa. Eihän siitä juuri mitään makseta, mutta tyhjää parempi, ehkä....

Puhelinmyynti = ei rahaa. Vaikka useimmissa niissä olisi maininta pohjapalkasta, pohjapalkka poistuu, jos ei myy mitään viiden - seitsemän työvuoron sisällä. Eli siis provikalla mennään. Mukavaa touhua sekin. Puhelinmyynti on tuurista kiinni, saako siitä rahaa vai ei.
Feissaamiseen taas tarvitsee tietynlaisen naamataulun, muuten ei kelpaa.

Ja kyllä, jos on työkkärin kurssilla, ei enää ole 'työtön'. Se vääristää työttömyystilastoja järjettömästi. Siksi on turhaa puhua siitä, paljonko ihmisiä on vailla vakituista työtä, sillä oikea luku on paljon enemmän.
Samaten näissä työkkärin orjapalkkaduuneissa (joita by the way ei opiskelija saa) työttömyys mystisesti poistuu, vaikka tekisi päivittäin 3h työpäivää.

[Alfresco]

Työttömyyden poistaminen olisi matemaattisesti helppoa. Ongelmana on se, että pitäisi käyttää fasistisia toimenpiteitä ja pakkolunastuksia.

Ei työttömyyden vähentämiseen mitään fasismia tarvita. Tässä on nyt urputettu työttömyyskursseista mutta juuri kukaan ei näyttäisi ymmärtävän miksi työttömyyttä ylipäätään on.

Löpinät paskaduuneista ja liian alhaisita palkoista voi unohtaa. Ne ei ole se varsinainen ongelma vaan se, että:

a) Valtio kilpailee työntekijöistä ruhtinaallisilla tuilla.
b) Yrittäjät pelkäävät palkkaa ihmisiä.

Kohta a) asettaa minimipalkkatason "kannattavalle" työnteolle sekä yrityksille että työntekijälle. Mitä korkeampi kohdan a) tuet ovat sen vähemmän ihmisiä on töissä ja sen kalliimpaa kaikki on.

Kohta b) johtuu palkkaamisen riskeistä eli käytänössä siitä, että työntekijästä ei helposti pääse eroon jos hän muodostuu tuottamattomaksi tai muuten vaan riesaksi.

Lähes kaikki muut työmarkkinoiden estot työllistämiselle voidaan johtaa kahdesta ylläolevasta peukalosäännöstä. Esim. korkeat työvoiman sivukulut, verot ja nuorten työllistämisongelmat johtuvat kohdasta a), pätkä- ja määräaikainen työllistäminen taas johtuu kodasta b) jne.

Työtömyyskeskustelu on ihan turhaa ja menee sivuraiteelle jos ei suostuta myöntämään edelläolevat tosiasiat. Kun nämä ymmärretään, niin resepti työllistämiselle on äärimmäisen helppo. Se edellyttä vain muutamia pienehköjä lakiuudistuksia ja työttömyys laskisi nopeasti puoleen. Samalla joudutaan tietysti astumaan poliittisen vasemmiston ja ammattilittojen varpaille. Se on kuitenkin väistämätöntä jos halutaan asiaan minkäänlaista parannusta.

Kaikki työkurssitukset ja muu skeida on luotu vain tilastojen siistimiseksi. Mitään käytännön merkitystä työllisyydelle niillä ei ole jos tarkastellaan kokonaisuutta.

[Sininärhi]

Kaikki työkurssitukset ja muu skeida on luotu vain tilastojen siistimiseksi. Mitään käytännön merkitystä työllisyydelle niillä ei ole jos tarkastellaan kokonaisuutta.

Juuri näin. Hyvin harva "työllisyyskurssin" tai "työharjoittelun" kunniakkaasti suorittaneista oikeasti työllistyy kurssin / harjoittelujakson loputtua.

Itsekin näkisin ongelmana tuon yrittäjien pelon palkata henkilöstöä. Toisaalta on olemassa aina se kuuluisa koeaika, jonka aikana työntekijän saa potkia pellolle lähes mielivaltaisesti, jos pärstä ei miellytä. Koeajan jälkeen on keksittävä perustelu erottamiselle.

Lisäksi koen alhaisen palkkatason ongelmana. Mielestäni ihmisen tulisi tulla työnteolla toimeen, eikä turvautumaan yhteiskunnan myöntämiin tukiin. Esimerkiksi Helsingissä asuvalla matalapalkkatyötä tekevällä henkilöllä ei välttämättä ole pakollisten menojen jälkeen rahaa yllättäviin menoihin (esim. uudet silmälasit, terveydenhoitokulut).
Se ei ole oikein.

[l'uomo normale]

Puhelinmyynti = ei rahaa. Vaikka useimmissa niissä olisi maininta pohjapalkasta, pohjapalkka poistuu, jos ei myy mitään viiden - seitsemän työvuoron sisällä. Eli siis provikalla mennään. Mukavaa touhua sekin. Puhelinmyynti on tuurista kiinni, saako siitä rahaa vai ei.
Feissaamiseen taas tarvitsee tietynlaisen naamataulun, muuten ei kelpaa.

Markkinatutkimuksissa ei myydä mitään, ainoastaan haaskataan ihmisten aikaa. Joten siihen kelpaa vähemmän taitava tekijä, sillä ihmiset menettävät mieluummin kymmenen minuuttia elämästään kuin rahojaan. Parhaat tekijät  luultavasti tienaavatkin sitten rahaa puhelinmyynnissä. Omat kokemukset puhelinhaastatteluista ovat olleet, että kyllä siellä muutaman rovon tienaa tasaisesti; omista lahjoista riippuu pitemmän päälle. Kauppakeskusten käytävillä olen nähnyt muutaman vanhemmankin mummon tekevän markkinatutkimushaastatteluja. Esteettiset ja nuorekkuusvaatimukset lienevät vähäisemmät kuin feissareita palkkaavilla hyväntekeväisyysjärjestöillä.

[Sininärhi]

Onko markkinatutkimushaastateluissa (sanahirviö) jonkinlainen provisiopalkkaus samaten kuin puhelinmyynnissä?
Eli siis kilahtaako palkkaan euroja haastateltavien mukaan, vai onko kyseessä tuntipalkkainen duuni?
Ihan mielenkiinnosta utelen. Josko vaikka vaihtaisin oman, syksyllä opintojen ohessa alkavan duunini hohdokkaampaan...

[Alfresco]

Itsekin näkisin ongelmana tuon yrittäjien pelon palkata henkilöstöä. Toisaalta on olemassa aina se kuuluisa koeaika, jonka aikana työntekijän saa potkia pellolle lähes mielivaltaisesti, jos pärstä ei miellytä. Koeajan jälkeen on keksittävä perustelu erottamiselle.

Koeaika on lain mukaan vain 4 kuukautta. Se on liian lyhyt aika selvittää, jonkun ihmisen todellinen osaaminen, työmotivaatio ja persoona pitkässä juoksussa.

Lisäksi koen alhaisen palkkatason ongelmana.

Ei Suomen palkat ole alhaisia vaan hinnat korkeat. Hinnat ovat korkeat just sen kohdan a) takia koska ylläpidämme suurilla veroilla kokonaisen armeijan joutilaita ihmisiä.

Mielestäni ihmisen tulisi tulla työnteolla toimeen, eikä turvautumaan yhteiskunnan myöntämiin tukiin.

Se ei ole mitenkään mahdollista niin kauan kun tuet nousevat. Työtätekeväthän joutuvat maksamaan nämä tuet veroillaan. Verot revitään palkoista, jotka yrityksent maksavat.

Nykyinen yhtälö on ihan mahdoton. Järjestelmä on ajettu sellaiseen umpikujaan, että on vaan pakko ottaa takapakkia. Joudumme tinkimään joistain julkisista palveluista ja rahankäytöstä jotta saataisiin edes joku tolkku työllistämiseen. Jos tästä vielä lisätään rahan jakamista julkisen sektorin kautta, olemme kohta kaikki työttömiä.

Olisi todellakin syytä pohtia onko kaikki julkiset palvelut tarpeellisia. Jaamme tukia ja rahaa joka suuntaan. Kaikki pitää repiä työvoiman tuottavuudesta. Ihmisten nettotoimeentulon ja työnantajan bruttokulujen välillä istuu valtio rosvoamassa yhä suuremman osan rahoista itselleen. Aivan liian paljon palveluja on siis siirretty ihmisten yksityisestä kuluttamisesta valtion kollektiiviseksi maksuksi.

Kun palkat eivät koskaan laske ja valtio vetää yhä enemmän välistä, niin ainoa joka joustaa on yritysten maksamat työvoiman bruttokustannukset, jotka siis nousevat koko ajan. Kaikki tämä pitää pistää tuotteiden hintoihin, jotka taas työvoima maksaa.

[Hype]

Koeaika on lain mukaan vain 4 kuukautta. Se on liian lyhyt aika selvittää, jonkun ihmisen todellinen osaaminen, työmotivaatio ja persoona pitkässä juoksussa.

Valtion virkamiehille koeaika on korkeintaan 6 kuukautta. On riittävän pitkä juoksu. Ja jos haluaa pidemman ajan, voi ensin palkata määräajaksi.

[Sininärhi]

4 kuukautta on minun mielestäni melko pitkä aika, mutta voit olla oikeassa - ei ketään opi kunnolla tuntemaan alle puolessa vuodessa, ei mitenkään.

Olisiko mahdoton ajatus, että hinnoista vain leikattaisiin roimasti? Esim. vuokria alennettaisiin ja ruoan hintaa tiputettaisiin?
Millä keinoin se olisi mahdollista, vai olisiko se edes? En ole perehtynyt näihin asioihin kauheammin, ja olen matikassa melko huono.
Lisäksi ajatusmaailmani on hivenen naiivi vielä - en pysty ymmärtämään, miksi hinnat nousevat jatkuvasti ja työvoiman palkkaamisesta tehdään epäkannattavaa yrityksille. Se ei vain mahdu kaaliini. Olen päätellyt hintojen nousun johtuvan pohjattomasta ahneudesta, mutta pakko sille on jokin loogisempi syy olla.

Niiden tukien jakamistakaan (yleisesti ottaen) en ihan tajua - miksei sitä voi vaan lopettaa? Rahahanat kiinni. Nyt heti. Jos tuet estävät palkkaamisen, otetaan tuet pois.

[l'uomo normale]

Onko markkinatutkimushaastateluissa (sanahirviö) jonkinlainen provisiopalkkaus samaten kuin puhelinmyynnissä?
Eli siis kilahtaako palkkaan euroja haastateltavien mukaan, vai onko kyseessä tuntipalkkainen duuni?
Ihan mielenkiinnosta utelen. Josko vaikka vaihtaisin oman, syksyllä opintojen ohessa alkavan duunini hohdokkaampaan...

Pääasiassa urakkapalkkaa, mikä on ihan hyvä. Lähetin yksityisviestinä tarkemmin...

[Alfresco]

Koeaika on lain mukaan vain 4 kuukautta. Se on liian lyhyt aika selvittää, jonkun ihmisen todellinen osaaminen, työmotivaatio ja persoona pitkässä juoksussa.

Valtion virkamiehille koeaika on korkeintaan 6 kuukautta. On riittävän pitkä juoksu. Ja jos haluaa pidemman ajan, voi ensin palkata määräajaksi.

Nojaa, jos joku työntekijä alkaa kiukuttelemaan jonkun ajan päästä niin ei tuollaiset temput mitään auta. Määräajalle pitää olla joku järkevä perustelu kuten tuuraaminen. Ei ihmisiä voi palkata määräaikaiseksi ihan huvin vuoksi jos haluaa olla laillisesti liikenteessä.

Määräaikaista työsuhdetta ei voi käytännössä sanoa irti. Palkka juoksee määräaikaisuuden loppuun saakka vaikka töitä ei olisi. Yksityisille firmoille määräaikainen on siis riskikauppa ja ne toimii parhaiten lakisääteisissä töissä kuten julkisella sektorilla missä työtehtävät säilyvät ikuisesti.

Työmarkkinoilla on otettu ihan väärä lähtökohta työsuhteisiin. Kaikki panostus on pistetty työpaikkojen pakkosäilyttämiseen pyrkimällä tekemään irtisanominen mahdollisimman kalliiksi ja työlääksi ja työvoimakulut korkeiksi. Kukaan ei näyttäisi välittävän mistä ne työpaikat alunperin syntyisi. Tekemällä kaiken mahdollisimman hankalaksi, työnantajat vetävät ns. johtopäätökset ja jättävät ihmiset palkkkaamatta. Tämä pyritään sitten paikkaamaan kiristämällä ehtoja ja nostamalla kuluja vielä lisää!

[Alfresco]

4 kuukautta on minun mielestäni melko pitkä aika, mutta voit olla oikeassa - ei ketään opi kunnolla tuntemaan alle puolessa vuodessa, ei mitenkään.

Olisiko mahdoton ajatus, että hinnoista vain leikattaisiin roimasti? Esim. vuokria alennettaisiin ja ruoan hintaa tiputettaisiin? Millä keinoin se olisi mahdollista, vai olisiko se edes?

Jollain laajalla yhteuskinnallisella sopimuksella se olisi teoriassa mahdollista mutta käytännössä lähes mahdoton toimenpide.

Lisäksi ajatusmaailmani on hivenen naiivi vielä - en pysty ymmärtämään, miksi hinnat nousevat jatkuvasti ja työvoiman palkkaamisesta tehdään epäkannattavaa yrityksille. Se ei vain mahdu kaaliini.

Nämä ovat monimutkasia juttuja missä on monta muttujaa. Ei ne kovin selviä ole juuri kellekään.

Olen päätellyt hintojen nousun johtuvan pohjattomasta ahneudesta, mutta pakko sille on jokin loogisempi syy olla.

Ahneus on osa yhtälöä. Tietysti pitää myös miettä kenen ahneudesta puhutaan. Kuluttajan, joka haluaa halpaa tavaraa, yrittäjän joka haluaa kannattavan liiketoiminnan vai valtio, joka vaan haluaa lisää veroja. Kaikkihan ovat ahneita. Ei se ole mikään yritysen yksinoikeus.

Yksinkertaisessti tuotteiden hintayhtälö menee näin:

MH=OH + KK + TK + TO + VE + VO

MH=tuotteen myynti hinta (hinta mitä maksat kaupassa)
OH=tuotteen ostohinta (hinta millä kauppa osti tuotteen sisään)
KK=kaupan kulut (kaikki muut kulut paitsi palkat, esim. sähkö jne)
TK=työvoiman nettokustannukset (se mitä työntekijä saa tilille)
TO=työvoiman oheiskulut (se mitä työntekijän palkasta maksetaan veroja, eläkkteitä jne.)
VE=tuotteen verot (ALV)
VO=kaupan haluama voitto

Tuossa yhtälössä KK, TK, TO nousee käytännössä aina, yleensä myös VE nousee.

KK nousee koska kauppa joutuu maksamaan samat nousevat energian hinnat kun muutkin.
TK nousee koska ammattiliitot joka vuosi neuvottelevat palkat suuremmiksi.
TO nousee koska meillä on progressiivinen verotus (ja palkat nousevat) ja valtio on aina ilman rahaa ja sen takia korottaa verorasitetta.
VE nousee kun valtio on ilman rahaa eli lähes aina.

Jos MH pitäisi säilyä ennallaan tai laskea niin ainoa, joista voi nipistää on OH tai VO. Kilpailuttamalla tuotteet kauppias voi alentaa OH:n mutta jos kilpailua on vain vähän, kuten esim. Suomen ruokatukkumarkkinoilla, niin ainoa tapa estää MH:n nousua on alentaa VO.
VO:n alentamisella on joku raja. Jos kauppa tuottaa huonosti, kauppiaan ei kannata ylläpitää liiketoimintaa lainkaan. Eli ainoa vaihtoehto on nostaa MH eli asiakkaan maksama hinta.

Suomessa tilanne siis on sellainen, että hinnat nousee koko ajan johtuen KK, TK, TO ja VE:stä. TO ja VE tosiaan nousee valtion jatkuvasta lisärahan tarpeesta. Merkittävä osa tätä rahasta jaetaan erilaisina tukina kuten työttömyyskorvauksina, asumistukina, taksikorvauksina, kehitysmaa-apuun jne. Eli aina kun valtio nostaa tukia ja aletaan jakaa lisää rahaa ties mihinkä juttuun, niin hinnat nousevat.

Niiden tukien jakamistakaan (yleisesti ottaen) en ihan tajua - miksei sitä voi vaan lopettaa? Rahahanat kiinni. Nyt heti. Jos tuet estävät palkkaamisen, otetaan tuet pois.

Poliittista tahtoa tällaiseen muutokseen ei ole olemassa. Suomalaisille on kymmeniä vuosia kerrottu, että valtio huolehtii kaikesta. He uskovat siihen, että maksamalla paljon veroja saadaan paljon palveluja "ilmaiseksi". Todellisuudessa palvelujen määrä pitäisi vähentää koska hinnat karkaavat käsistä eikä töitä kannata enää ottaa vastaan, työttömyys nousee. Suomalaiset ei tähän tosiasiaan usko ja äänestävät sen takia populistipoliitikkoja valtaan, jotka lupaavat jakaa yhä lisää rahaa tukien muodossa.

EDIT: Lisään sen, että kauppiaan ahneus tuossa yhtälössä näkyy muuttujassa VO. Valtion ahneus on TO:ssa ja VE:ssa, kuluttajan ahneus MH:ssa. Ahneutta on siis monessa paikassa.

[vainukoira]

Tuolla aiemmin ketjussa on jo ehdotettu työttömille yleishyödyllisiä töitä kuten infran rakentamista, mikä on ihan hyvä juttu.

Lisään tähän vielä asuntojen rakentamisen, jolloin asumisen hinta laskee, ja fyrkkaa jää muuhun, mikä taas lisää ostoivoimaa ja työllisyyttä.

Tähän samaan suuntaan päästään toki myös purkamalla kaavoitus ja rakennusmafia, tuomalla mm. kansalaisille kaavoitusoikeus vähintään pientaloihin ja pienliiketilohin saakkaa. Siinä syntyy työtä ihan itsestään, eikä tarvitse sitä edes mitenkään erityisesti järjestää.

Eli työttömät rakentamaan asuntoja, ja hinnat alas, kaikki voittaa!

Vai voittaako? Joo ei, kuntien ja raksafirmojen mafia saattaa kärsiä ja asuntokupla puhjeta, joten annetaan olla, heitetään kirves kaivoon ja tuetaan pankkeja.

Lisäksi asuntovelkaisia, kuten minua vituttaisi, kun velkojen vakuutena olevan asunnon hinta laskee, ja pankkii haluaa irtisanoa lainan, johon pankille on nerokkaasti junailtu oikeus, vaikkei sitä velallisille muistetaakaan sanoa.

Asumisen hinnan lasku onkin siis helvetin paha juttu, joten heitetään vaan lisää löylyä ja poltetaan koko kaupunki, kun nyt vielä olis mahdollisuus sammuttaa se ainoa palava kortteli.

Työmarkkinoilla on otettu ihan väärä lähtökohta työsuhteisiin. Kaikki panostus on pistetty työpaikkojen pakkosäilyttämiseen pyrkimällä tekemään irtisanominen mahdollisimman kalliiksi ja työlääksi ja työvoimakulut korkeiksi.

Juu, nuo työvoimakulut ovat todennäköisesti ainakin maailmanlaajuisti melko kalliit, mutta irtisanominen on Euroopalasittain halpaa. Heti googlettamalla löytyi yksi vanha juttu aiheesta, oli vielä markatkin taskussa tuolloin.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2001/04/54958/suomessa-irtisanominen-halpaa

Meillä on siis vittumainen yhdistelmä, kallista pitää työvoimaa, ja halpaa potkia sitä pelolle.

[Alfresco]

Tuolla aiemmin ketjussa on jo ehdotettu työttömille yleishyödyllisiä töitä kuten infran rakentamista, mikä on ihan hyvä juttu.

Lisään tähän vielä asuntojen rakentamisen, jolloin asumisen hinta laskee, ja fyrkkaa jää muuhun, mikä taas lisää ostoivoimaa ja työllisyyttä.

Nuohan ovat ihan mahdottomia asioita. Molemmathan vaativat laajaa osaamista eli pitkää kouluttamista. En pidä realistisena, että merkittävä määrä työttömiä saataisiin koulutettua rakentajiksi tms.

Infran osalta on olemassa vain rajallinen tarve ja se on huippukallista. Eli infran kautta työllistäminen on rahan törsäämistä. Paljon kalliimpaa kun työttömyyskorvausten maksaminen.

Asunnot rakentaa pääasiassa ysityiset firmat, joille siis annettaisiin puoli-ilmaista työvoimaa. Nykyinen työvoima siis isrtisanottaisiin ja palkattaisiin vain valtion tukemia työttömiä. Työttömyys siis nousee toisessa päässä yhtä paljon kun se laskee toisessa. Väliin tulee vain veronmaksajien rahat, jotka joutuvat tukemaan yksityisiä yrityksiä. Ei hyvä.

Eli työttömät rakentamaan asuntoja, ja hinnat alas, kaikki voittaa!

Tuosta edellisestä huomaat ettei kukaan muu kun grynderit voita yhtään mitään. Työttömyys säilyy ennallaan ja veronmaksajat joutuvat maksamaan rakentamisen.

Asia on niin, että mitkään valtiolliset työllistämistoimet ei vähennä todellista työttömyyttä koska joko:

- valtio palkkaa verovaroin ihmisiä itse tai
- ihmisiä poistetaan tilastoista kurssittamalla heitä verovaroin tai
- yrityksille annetaan tukea palkkaamiseen verovaroin.

Mitään muita valtiollisia menetelmiä vähentää tilastollinen työttömyys ei ole olemassa. Todellinen työttömyys säilyy koska kaikissa tapauksissa on kyse on vain verovarojen tuhlailusta ihan samalla lailla kun työttömyyskorvauksen maksaminenkin.

Eli AINOA tapa vähentää työttömyys on saada luotua lisää työpaikkoja yksiyiselle sektorille markkinahintaan. Se edellyttää, että:

- työvoima on tuottava eli ei liian kallista ja
- yritykset uskaltavat palkkaa ihmisiä.

Tämä juttu todellakin on näin yksinkertainen eikä mitään valtiollisia hattutemppuja tämän asian hoitamiseksi ole olemassa.

Juu, nuo työvoimakulut ovat todennäköisesti ainakin maailmanlaajuisti melko kalliit, mutta irtisanominen ei ole Euroopalasittain kallista.

Näitä vertauksia on paljon ja "kalleus" riippuu ihan miten asia arvioidaan ja mistä firmasta puhutaan. Nokialle ei ole ongelma pistää mutama miljoona menemään korvauksina irtisanotuille. Pikkukioskin irtisanomisrumba juristeineen päivineen voi taas viedä koko lafkan konkurssiin.

Suuret työllistäjät Suomessa ovat juuri pienyritykset eli alle 200 henkilön firmat. Nokiat ja muut edustavat vain murto-osan koko työvoimasta. Nykyinen laki ei siis suosi niitä, jotka todellakin luovat työpaikkoja Suomeen vaan niitä suuria yrityksiä, jotka ovat muuttamassa pois!

[HaH]

...Tässä on nyt urputettu työttömyyskursseista mutta juuri kukaan ei näyttäisi ymmärtävän miksi työttömyyttä ylipäätään on.

Löpinät paskaduuneista ja liian alhaisita palkoista voi unohtaa. Ne ei ole se varsinainen ongelma vaan se, että:

a) Valtio kilpailee työntekijöistä ruhtinaallisilla tuilla.
b) Yrittäjät pelkäävät palkkaa ihmisiä.

...

Alfresco; teepä aiheesta pienimuotoinen pläjy, jonka voisi sitten infona lähettää päättäjille ja medialle. On meinaan tuossa parissa sinun postauksessa sen verran selkokielisesti asiat ilmaistu, että luulisi poliitikkojen, ammattiliittolaisten ja toimittajienkin ymmärtävän missä vika ja kuinka vika voidaan korjata.

[Alfresco]

...Tässä on nyt urputettu työttömyyskursseista mutta juuri kukaan ei näyttäisi ymmärtävän miksi työttömyyttä ylipäätään on.

Löpinät paskaduuneista ja liian alhaisita palkoista voi unohtaa. Ne ei ole se varsinainen ongelma vaan se, että:

a) Valtio kilpailee työntekijöistä ruhtinaallisilla tuilla.
b) Yrittäjät pelkäävät palkkaa ihmisiä.

...

Alfresco; teepä aiheesta pienimuotoinen pläjy, jonka voisi sitten infona lähettää päättäjille ja medialle. On meinaan tuossa parissa sinun postauksessa sen verran selkokielisesti asiat ilmaistu, että luulisi poliitikkojen, ammattiliittolaisten ja toimittajienkin ymmärtävän missä vika ja kuinka vika voidaan korjata.

Taidan olla vähän liian vaatimaton hessu alkaa neuvomaan päättäjiä ja mediaa. Välttämättä kyse ei edes ole siitä ettei päättäjät ymmärrä (no suurin osa ei varmaankaan ymmärrä) vaan siitä ettei joko haluta myöntää tosiasiat tai asioiden muuttaminen on poliittinen itsemurha.

Jos joku poliitikko aidosti ehdottaisi työllistäviä uudistuksia, siitä nousisi uskomaton paskamyrsky erityisesti vasemmalla koska he uskovat sokeasti valtion voimaan eli veronmaksajan loputtomaan maksukykyyn. Samalla sortuisi pitkään ja hartaalla rakennettu mielikuva yrittäjistä lapsia syövinä riistäjäkapitalisteina, jolta vain ammattiliitto voi pelastaa.
Myös monet äänestäjät joutuisivat menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle. Vaikka työllistämistoimet ei olisi kovin radikaaleja, niin status quo on helpompi hyväksyä kun edes pieni muutos.

Pelkäänpä, että ainoa tapa saada tilanne korjattua on täydellisen konkurssin kautta. Kun järjestelmä lopulta romahtaa eikä muita vaihtoehtoja ole, aletaan ymmärtämään, että valtion ylläpitämä suuri julkinen sektori, tukijärjestelmä yhdistettynä korkeaan verotukseen ja tiukkaan työmarkkinaohjaukseen ei kerta kaikkiaan toimi. Juuri tämähän on tilanne Kreikassa.

Suomessa ei kerta kaikkiaan ole rohkeutta otta härkää sarvista. On helpompi elää vaalikaudesta toiselle ja jakaa lisää rahaa äänestäjille, jotta voisi ylläpitää illuusio että "tehdään jotain".

[TJK]

Niin, ja siivojan koulutukseen pääsevät kaikki kiinnostuneet... sinne otettaisiin kyllä mielellään enemmänkin, mutta linjoille ei saada hakijoita.

Niin varmasti pääsevät. Mutta kuka tahtoisi olla siivooja lopun ikäänsä?

Ongelma on siis myös siinä, ettei työ kelpaa.

Mutta paljonpa vaatii koulutusta tarttua mopin varteen... perhana.

No ei nyt paljon, parivuotinen koulutus. Väärillä liuottimilla rakennuksia tuhoavia siivoojia ei varmasti ikinä saada työllistetyksi, koska sellainen työ ei kerta kaikkiaan ole minkäänlaisen palkan arvoista.

Testaapa huviksesi, kuinka mukavaa ja hilpeää touhua on kymmenien työhakemuksien lähettely viikossa, ja saada kaikista vastaukseksi korkeintaan 'kiitos mielenkiinnostasi'.
Testaapa sitä useiden kuukausien ajan, ja ravaa siinä välissä sossun ja kelan luukulla, ja jännitä joka kuukausi, tuleeko jälleen hylkäävä päätös ja yrität maksaa vuokraa, kun tilillä on alle 10 euroa.

Ei se varmastikaan mukavaa tai hilpeää ole. Mutta burn out on kuitenkin eri asia kuin se, ettei ole mukavaa. Esimerkiksi kymmenkunta hakemusta päivässä on vielä löysähkö työtahti.

Tästä olen kanssasi samaa mieltä. Mielestäni myös tulisi rajoittaa sellaisten alojen koulutusta, joilla vallitsee työttömyys.

No se on totta.

Nuoret ajattelevat, että kai töitä on, kun valtio kerran ilmaiseksi jollekin alalle kouluttaa. Koulutus aloitetaan, ja sen aikana vapaan henkisen työn ihannointi istutetaan opiskelijoihin pysyvästi. Kun valmistuminen koittaa, käy ilmi, että alan työpaikkoihin on hakijoita monikymmenkertaisesti niiden saatavuuteen nähden. Koska kaikenlaista ruumiillista työtä kohtaan on syntynyt syvä halveksunta, vaihtoehdoksi jää vain sossun rahoilla filosofointi. Sen enempää yksilö kuin yhteiskunta ei hyödy, mutta yksikään hallitus ei näytä saavan tehdyksi asialle mitään.

[TJK]

Kun järjestelmä lopulta romahtaa eikä muita vaihtoehtoja ole, aletaan ymmärtämään, että valtion ylläpitämä suuri julkinen sektori, tukijärjestelmä yhdistettynä korkeaan verotukseen ja tiukkaan työmarkkinaohjaukseen ei kerta kaikkiaan toimi. Juuri tämähän on tilanne Kreikassa.

Tuon julkisen sektorin suuruudesta saa kuvan, kun tietää kokonaisveroasteen olevan luokkaa 42 % bruttokansantuotteesta. Tälläinen maallikko ymmärtää asiaan niin, että 42 % BKT:eesta kiertää verottajan kautta.

Vielä paremmin julkisen sektorin suuruudesta saa kuvan siitä, että valtion käyttää suhteessa bruttokansantuotteeseen 49,5%.

http://en.wikipedia.org/wiki/Government_spending#Government_spending_as_a_percentage_of_GDP

En tosin pidä sitä erityisen suurena ongelmana. Kreikassa, Portugalissa ja Irlannissa on kaikissa julkinen rahankäyttö pienempää kuin Suomessa. Todella kuvaavaa ei ole niinkään se, paljonko maksat, vaan se, mitä saat vastineeksi.

[matkamasentaja]

Vaikka näitä aktivointikursseja pääasiallisesti tyydytään pilkkaamaan, on niistä minusta kuitenkin usein myös hyötyä. Vaikka jokin kurssi ei johtaisikaan suoraan työllistymiseen, kursseilla "notkuva" kuitenkin on paremmassa asemassa aloittamaan työt kuin kotona makaava.

Olen tuosta kyllä eri mieltä. Kurssit ovat usein pitkiä, jopa yli vuoden mittaisia, ja kurssilla moni tuudittautuu väärään optimismiin, tai tyytyy muuten vain oloonsa, koska on jotain tekemistä ja saa "vertaistukea" muista kurssilla olevista.

Karu totuus paljastuu kurssin jälkeen. Aikaa on kulunut pitkä tovi pois työelämästä ja aktiivisesta työnhausta. Työnantajan silmissä työllisuuskoulutuksella ei ole juuri mitään arvoa, ja pahimmassa tapauksessa olet merkitty tapaus jo siksi, että olet ollut työllisyyskurssilla.

Suurin osa työllisyyskoulutuksesta on sellaista, että siitä on vain haittaa työttömälle.  Ennen siinä oli sentään jotain järkeä siksi, että ansiopäivärahapäivien kuluminen katkesi kurssiajaksi. Nyt tuotakaan motiivia mennä kurssille ei enää ole.

Itse kävin aikanaan yhden oman alani työllisyyskoulutuksen. Sitä ennen olin ollut reilun vuoden työttömänä putkeen ja käynyt työnhakukurssin. Aiemmin olin ollut joka vuosi kuitenkin jossain töissä edes pätkän. Siksi tilanne alkoi tuntua huolestuttavalta.
Otin kurssin ja siihen liittyneen harjoittelun tosissani, opiskelin ihan oikeasti. Onneksi oli tosi hyviä opettajia. Sain kerrattua tietojani ja opin paljon uutta. Lisäksi laadin (kuului kurssiin) oman suunnitelman, miten kehittäisin itseäni ja taitojani sekä miten tulevaisuudessa toimisin työllityäkseni.
Heti kurssin päätyttyä olin 4 kk töissä harjoittelupaikassani, kuukauden tauon jälkeen sain kesäksi töitä, syksyllä vuorotteluvapaansijaisuuden ja seuraavana keväänä vakituisen työpaikan.
Kohdallani tapahtui paljon aktivoitumista ja kurssista oli suuri hyöty.

Et taida olla yli 40v, koska töihin pääsit?.

[Hype]

Nojaa, jos joku työntekijä alkaa kiukuttelemaan jonkun ajan päästä niin ei tuollaiset temput mitään auta. Määräajalle pitää olla joku järkevä perustelu kuten tuuraaminen. Ei ihmisiä voi palkata määräaikaiseksi ihan huvin vuoksi jos haluaa olla laillisesti liikenteessä.

Määräaikaista työsuhdetta ei voi käytännössä sanoa irti. Palkka juoksee määräaikaisuuden loppuun saakka vaikka töitä ei olisi. Yksityisille firmoille määräaikainen on siis riskikauppa ja ne toimii parhaiten lakisääteisissä töissä kuten julkisella sektorilla missä työtehtävät säilyvät ikuisesti.

Määräaikaisessakin työsuhteessa voi olla koeaika. Määräaikaisuuden perusteeksi voi merkitä esimerkiksi tyhjentävästi "työn luonne".

[vainukoira]

Infran osalta on olemassa vain rajallinen tarve ja se on huippukallista. Eli infran kautta työllistäminen on rahan törsäämistä. Paljon kalliimpaa kun työttömyyskorvausten maksaminen....

....Asia on niin, että mitkään valtiolliset työllistämistoimet ei vähennä todellista työttömyyttä koska joko:

- valtio palkkaa verovaroin ihmisiä itse tai
- ihmisiä poistetaan tilastoista kurssittamalla heitä verovaroin tai
- yrityksille annetaan tukea palkkaamiseen verovaroin.

Täysin oikeassa olet.

Juuri tällä tavoin toimii rakennusvirasto, yhden risteyksen remontti maksaa 350 000€ ja kestää koko kesän. Ainoa ero on, että jos työtön nojaa, ja ajoitain heiluttaa lapiota rakennusviraston haalareissa, rakentamassa tietä tai taloa, hänestä on hyötyä. Jos hän notkuu veronmaksajien tarjoamalla elämanhallintakurssilla, siitä hyötyy vain sen järjestänyt kunnan byrokraatti ja sen toteuttanut yritys. Ja nämä kurssit ovat aivan saatanan kalliita veronmaksajille, eikä niistä ole mitään hyötyä.

Pointti on se, että kun työttömyyteen kaadetan julkista rahoitusta joka tapauksessa, niin tehdään niillä rahoilla jotain hyödyllistä, kuten julkisia töitä, eikä tueta yrityksiä ilmaisella työvoimalla tai maksetuilla oppilailla.

Menee hieman asiasta ohi, mutta tuohon asumisen kalleuteen olen ehdottanut vapaampaa kaavoitusta, josta ole paasannut jo täällä.
http://hommaforum.org/index.php/topic,41792.msg561190.html#msg561190
Ajatuksena on nimenomaan vähentää byrokratiaa ja julkisen rahoituksen ja osallistumisen tarvetta.

Näitä vertauksia on paljon ja "kalleus" riippuu ihan miten asia arvioidaan ja mistä firmasta puhutaan. Nokialle ei ole ongelma pistää mutama miljoona menemään korvauksina irtisanotuille. Pikkukioskin irtisanomisrumba juristeineen päivineen voi taas viedä koko lafkan konkurssiin.

Suuret työllistäjät Suomessa ovat juuri pienyritykset eli alle 200 henkilön firmat. Nokiat ja muut edustavat vain murto-osan koko työvoimasta. Nykyinen laki ei siis suosi niitä, jotka todellakin luovat työpaikkoja Suomeen vaan niitä suuria yrityksiä, jotka ovat muuttamassa pois!

Pitää paikkansa. Irtisanominen on kallista, mutta halvempaa kuin muualla Euroopassa. Suomessa on jaettu kenkää jopa siellä, missä työt on tehty halvemmin ja laadukkaammin kuin yrityksen ulkomaan yksiköissä, vain, koska Suomessa on ollut halpaa antaa kenkää. Tämä on melko paska juttu. Parempi on, jos keskitytään työn kustannusten laskemiseen, siinä määrin kuin pystytään, mutta kun sekään ei tahdo riittää.

[Maatiaisjuntitar]

Vaikka näitä aktivointikursseja pääasiallisesti tyydytään pilkkaamaan, on niistä minusta kuitenkin usein myös hyötyä. Vaikka jokin kurssi ei johtaisikaan suoraan työllistymiseen, kursseilla "notkuva" kuitenkin on paremmassa asemassa aloittamaan työt kuin kotona makaava.

Olen tuosta kyllä eri mieltä. Kurssit ovat usein pitkiä, jopa yli vuoden mittaisia, ja kurssilla moni tuudittautuu väärään optimismiin, tai tyytyy muuten vain oloonsa, koska on jotain tekemistä ja saa "vertaistukea" muista kurssilla olevista.

Karu totuus paljastuu kurssin jälkeen. Aikaa on kulunut pitkä tovi pois työelämästä ja aktiivisesta työnhausta. Työnantajan silmissä työllisuuskoulutuksella ei ole juuri mitään arvoa, ja pahimmassa tapauksessa olet merkitty tapaus jo siksi, että olet ollut työllisyyskurssilla.

Suurin osa työllisyyskoulutuksesta on sellaista, että siitä on vain haittaa työttömälle.  Ennen siinä oli sentään jotain järkeä siksi, että ansiopäivärahapäivien kuluminen katkesi kurssiajaksi. Nyt tuotakaan motiivia mennä kurssille ei enää ole.

Itse kävin aikanaan yhden oman alani työllisyyskoulutuksen. Sitä ennen olin ollut reilun vuoden työttömänä putkeen ja käynyt työnhakukurssin. Aiemmin olin ollut joka vuosi kuitenkin jossain töissä edes pätkän. Siksi tilanne alkoi tuntua huolestuttavalta.
Otin kurssin ja siihen liittyneen harjoittelun tosissani, opiskelin ihan oikeasti. Onneksi oli tosi hyviä opettajia. Sain kerrattua tietojani ja opin paljon uutta. Lisäksi laadin (kuului kurssiin) oman suunnitelman, miten kehittäisin itseäni ja taitojani sekä miten tulevaisuudessa toimisin työllityäkseni.
Heti kurssin päätyttyä olin 4 kk töissä harjoittelupaikassani, kuukauden tauon jälkeen sain kesäksi töitä, syksyllä vuorotteluvapaansijaisuuden ja seuraavana keväänä vakituisen työpaikan.
Kohdallani tapahtui paljon aktivoitumista ja kurssista oli suuri hyöty.

Et taida olla yli 40v, koska töihin pääsit?.

No en ollut silloin, vaan 33 v.

[Jouko]

Irtisanominen on kallista, mutta halvempaa kuin muualla Euroopassa. Suomessa on jaettu kenkää jopa siellä, missä työt on tehty halvemmin ja laadukkaammin kuin yrityksen ulkomaan yksiköissä, vain, koska Suomessa on ollut halpaa antaa kenkää. Tämä on melko paska juttu. Parempi on, jos keskitytään työn kustannusten laskemiseen, siinä määrin kuin pystytään, mutta kun sekään ei tahdo riittää

Tämä fakta. Allekirjoitan sen vankan käytännön kokemuksen omaavana. Jos joku väittää että Suomessa on liian hyvä irtisanomissuoja, niin hän puhuu pelkkää potaskaa. Sellaisia puheita toisinaan kaikuu EK:n norsunluutorneista.

[TJK]

En tosin pidä sitä erityisen suurena ongelmana. Kreikassa, Portugalissa ja Irlannissa on kaikissa julkinen rahankäyttö pienempää kuin Suomessa. Todella kuvaavaa ei ole niinkään se, paljonko maksat, vaan se, mitä saat vastineeksi.

Ei työn tuottavuus julkisella sektorilla edes Suomessa ole kovin tehokasta.

Totta kai yksityinen sektori on lähtökohtaisesti tuottavin. On kuitenkin vaikeaa vetää rajaa siihen, mitä kaikkea kannattaa hoitaa julkisesti ja mitä yksityisesti.

Olennaista on joka tapauksessa se, ettei valtio voi sitä paremmin, mitä pienempi julkinen sektori on. Ei ole lainkaan harvinaista, että valtiolla on korkea bruttokansantuote ja korkea julkinen kulutus. Julkisen sektorin kokoa säädeltäessä kannattaa siis olla tarkkana.

[TJK]

Irtisanominen on kallista, mutta halvempaa kuin muualla Euroopassa. Suomessa on jaettu kenkää jopa siellä, missä työt on tehty halvemmin ja laadukkaammin kuin yrityksen ulkomaan yksiköissä, vain, koska Suomessa on ollut halpaa antaa kenkää. Tämä on melko paska juttu. Parempi on, jos keskitytään työn kustannusten laskemiseen, siinä määrin kuin pystytään, mutta kun sekään ei tahdo riittää

Tämä fakta. Allekirjoitan sen vankan käytännön kokemuksen omaavana. Jos joku väittää että Suomessa on liian hyvä irtisanomissuoja, niin hän puhuu pelkkää potaskaa. Sellaisia puheita toisinaan kaikuu EK:n norsunluutorneista.

On vaikea sanoa, mikä on irtisanomissuojan oikea taso. Irtisanomissuoja on työttömien kannalta nimittäin huono asia, sillä mitä vaikeampi työntekijästä on töiden loputtua päästä eroon, sitä haluttomampaa elinkeinoelämä on palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Itse kannattaisin ehkä Tanskan mallia, jossa irtisanominen on kyllä helppoa, mutta uuden työpaikan saa helposti ja siinä töiden välissä korkean sosiaaliturvan.

[jupeli]

Aikoinaan oli sellainen systeemi Suomessa, että kaaavake täytettiin seuraavasti. Tössä, työtön, työtön, työtön, töissä jne.

Peruspäiväraha ei vähentynyt ja pätkätyöt kannattivat ja veroa tuli valtiolle. Mihinkä on yksinkertainen ja helppo sekä kaikille edullinen järjestelmä kadonnut?

[Jouko]

Aikoinaan oli sellainen systeemi Suomessa, että kaaavake täytettiin seuraavasti. Tössä, työtön, työtön, työtön, töissä jne.

Peruspäiväraha ei vähentynyt ja pätkätyöt kannattivat ja veroa tuli valtiolle. Mihinkä on yksinkertainen ja helppo sekä kaikille edullinen järjestelmä kadonnut?

Onhan se käytössä vieläkin. Nyt jopa nettiversiona. Mutta jos erehdyt tekemään päivänkin töitä työttömyyden lomassa niin siitä alkaa niin melkoinen rumba että kannattaa unohtaa koko juttu jos ei jatkoa työllistymiselle seuraa. Työnantajienkin olisi otettava vastuuta tässä asiassa. Mutta lakejakin olisi muutettava niin, että ei aleta satunnaisten pätkätöiden takia katkomaan perustyöttömyysturvaa.