2011-07-11 HS Mielipide:Syrjitäänkö kansainvälistymisen nimissä osaavia kotimais

[skrabb]

Syrjitäänkö kansainvälistymisen nimissä osaavia kotimaisia opiskelijoita ja tutkijoita?

"Kansainvälistyminen olisi hyödyllistä, jos siten saatujen opiskelijoiden ja tutkijoiden taso olisi vähintään sama kuin kotimaisten."

Mikko Nikinmaa

Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden saaminen suomalaisiin yliopistoihin ja tutkijaryhmiin on viime aikoina tullut ryhmien ja yliopistojen menestyksen ehdoksi. Kansainvälistymisen pitäisi kuitenkin perustua siihen, että tulevat opiskelijat ja tutkijat ovat yhtä laadukkaita kuin meidän tavalliset opiskelijamme.

Näin ei kuitenkaan usein ole: siinä missä suomalainen opiskelija on käynyt jo kandidaattivaiheessa kokeellisissa luonnontieteissä useita käytännön kursseja, Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelta tulevat opiskelijat eivät ole välttämättä pitäneet kädessään kertaakaan pipettiä.

Suomalaiset jatko-opiskelijat joutuvat usein opettamaan perustekniikoitakin kansainvälistymisen nimissä tänne haalituille tutkijoille, jotka voivat olla jo kotimaassaan väitelleitä. Viime vuosina on eri yliopistoihin perustettu kansainvälistymisen nimissä useita maisteriohjelmia. Niihin joudutaan valitsemaan opiskelijoita, joista juuri kukaan ei täyttäisi suomalaisten ylioppilaiden normaaleja valintakriteereitä. Valittujen joukossa on tietysti hyviä opiskelijoita, jotka täällä olonsa aikana saavuttavat suomalaisten opiskelijoiden tason.

Kansainvälistymisen nimissä joudutaan syrjimään räikeästi suomalaisia nuoria. Lähtökohtaisesti vaikkapa turkkilainen tulija ohittaa suomalaisen ylioppilaan, kun suomalaisen koulutuksesta ei tule kansainvälisyysansioita.

Kansainvälistyminen olisi hyödyllistä, jos siten saatujen opiskelijoiden ja tutkijoiden taso olisi vähintään sama kuin kotimaisten. Näin olisikin, jos tulijat olisivat pääosin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta. Sen sijaan, että kansainvälistymisestä on tehty automaattisesti hyve, tulisikin miettiä, miksi kanadalainen tai hollantilainen opiskelija tai tutkija ei etsiydy Suomeen. Ehkä tärkeimmät syyt ovat kieli ja sijainti.

Parhaalla tahdollakaan ei voi sanoa, että suomen kieli on maailmalla yleisesti käytössä: siinä missä englantia puhuu äidinkielenään noin neljäsataa miljoonaa ihmistä, espanjaa ja ranskaa parisataa, saksaa sata ja jopa skandinaavisia kieliä parikymmentä miljoonaa, suomea puhuu vain viitisen miljoonaa ihmistä. Suomen kaukainen pohjoinen sijaintikin on ongelma.

Talvella täällä on kylmää, synkkää ja pimeää. Ja vain lentokoneella täältä pääsee alle päivässä keskelle Eurooppaa. Syyt, joiden takia eurooppalaiset eivät etsiydy Suomeen, vaikuttavat myös kiinalaisten ja intialaisten tuloon. Emme saa heistä parhaita vaan vain niitä, jotka eivät pääse Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Britanniaan, Ranskaan, Saksaan, Sveitsiin tai Ruotsiin.

Tutkijan tuloon Suomeen tarvitaan erityisen houkutteleva syy. Tällainen on tieteenalan edelläkävijyys. Alansa eturintamassa olevien tutkijoiden tutkimusryhmiin ollaan innokkaasti tulossa LänsiEuroopasta ja Yhdysvalloistakin. Edelläkävijäksi tutkimuksessa ei kuitenkaan pääse siten, että rahoituspäätökset tehdään "varman päälle" tukien hyvätasoista työtä, joka on tutkimusalansa valtavirrassa.

Aikaisemmista poikkeavia lähestymistapoja on syytä tukea, vaikka joissakin niistä rahat menevät varmasti hukkaan. Onnistuneet kerrat luovat kuitenkin edelläkävijöitä, joiden ansiosta todellinen kansainvälistyminen voi edetä.

Kansainvälistyminen niin, että lasketaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden määrä ja tuetaan sen lisäämistä, syrjii kotimaisia opiskelijoita ja laskee kokonaisuutena tieteen tasoa.

eläintieteen professori
Turun yliopisto

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Syrjit%C3%A4%C3%A4nk%C3%B6+kansainv%C3%A4listymisen+nimiss%C3%A4+osaavia+kotimaisia+opiskelijoita+ja+tutkijoita/1135267702917

[Elemosina]

Toisin sanoen kirjoittaja vastustaa positiivista syrjintää, jossa siis valitaan ulkomailta tulevia tutkijoita. Onko professori piilopersu?

Järkevät perustelut on kyllä professorilla. Miksi ihmeessä tässäkin otetaan maahan henkilöitä, joille pitää opettaa perusasiat kun ne eivät ole hallussa? Ja nyt puhutaan tutkinnon suorittaneista ulkomaan elävistä. Tutkinnoilla kun ei taida olla samat standardit ja vaatimukset näissä professorin mainitsemissä lähtömaissa kun Suomessa ja Euroopassa. Tässäkin Suomeen tulevat/hakevat ne henkilöt, "jotka eivät pääse Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Britanniaan, Ranskaan, Saksaan, Sveitsiin tai Ruotsiin."

[normi]

Otsikon kysymykseen on yksiselitteisesti vastaus, että KYLLÄ ja jos osaavia syrjitään, niin osaamattomat suomalaiset on tuomitto loppuiäkseen jonon hännille tässä yhteiskunnassa... tai oikeastaan meidän omat heikoimmat eivät edes pääse jonoon... he ovat jo ulkona tästä systeemistä. No ehkä heitä pakotetaan ilmaistöihin (työllistämistuki päivärahalla, joka tuskin kattaa bussilippua) tai höpöhöpökursseille entistä enemmän.

Tämä maa on menossa kohti sekasortoa.

[Maisterinna]

Oli kyllä niiiin asiaa. Tuo suomalaisen tutkimuksen kansainvälistäminen näyttää olevan jonkinlaista kehitysapua, joten miksei sitä sellaisena kutsuttaisi? Turha kuvitella Suomen hirveästi hyötyvän siitä, että tänne otetaan esimerkiksi nigerialaisia tai pakistanilaisia opiskelijoita.

[Roope]

Kansainvälistyminen niin, että lasketaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden määrä ja tuetaan sen lisäämistä, syrjii kotimaisia opiskelijoita ja laskee kokonaisuutena tieteen tasoa.

Professori potkii ilmeisen turhaan tutkainta vastaan. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa painotetaan määrää (ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä tuplattava vuoteen 2015 mennessä), eikä laadulla ole merkitystä. Suomalaista kotikansainvälistymistä.

Tämä pätee meillä aina:

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan halukkaiden maahanmuuttajien virrassa piilee ero Suomen ja Kanadan välillä. Suomella ei yksinkertaisesti ole yhtä paljon valinnanvaraa tulijoiden suhteen.

Turun Sanomat: Kanadalaistutkija varoittaa Ruotsin maahanmuuttomallista 17.5.2011