2011-07-06 VanSa: Marko Hamilo: Muukalaisviha on ihmiselle ominaista

[qwerty]

Vantaan Sanomat

–Jos tuomioistuinta, poliisia ja syyttäjälaitosta ei olisi, eläisimme kunniaväkivallan maailmassa, täräyttää tiedetoimittaja ja tietokirjailija Marko Hamilo.

–Nyt voimme luottaa siihen, että instituutiot kostavat tarvittaessa puolestamme. Meidän ei siis itse tarvitse pitää herkeämättä huolta koskemattomuudestamme tai kunniastamme.

Kirjoillaan ja blogillaan keskustelua herättänyt Hamilo vannoo evoluutiopsykologian nimeen. Ihminen on evoluution tuote eikä vielä täysin sopeutunut elämään nyky-yhteiskunnassa.

Lukioikäisenä Hamilo luki kummastellen psykologian oppikirjoja. Kirjoista puuttui se tieteellinen ote, mikä oli tuttua kemian ja fysiikan kirjoista.

–Mietin miten oppikirjoissa voi olla sellaista roskaa, kertoo Hamilo nyt vuosia myöhemmin.

Kiinnostus psykologiaan sai Hamilon pyrkimään yliopistoon. Opiskelupaikka psykologian laitokselta aukesi, mutta opinnot eivät vastanneet toiveita.

–Yliopistossa opetus oli vielä suurempaa soopaa kuin ne lukion kirjat.

Hamilo kiinnostui evoluutiopsykologiasta.

–Se poikkesi vallalla olevista suuntauksista, jotka muistuttivat lähinnä naistenlehtien keittiöpsykologiaa. Löysin etsimäni tieteellisen otteen psykologiaan.

Evoluutiopsykologia on Hamilon mukaan paluu syiden tarkasteluun. Se kertoo, miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme.

–Se vastaa itse asiassa samoihin kysymyksiin kuin Freud aikoinaan. Erona on se, että Freud vastasi niihin kysymyksiin väärin.

Hamilo toteaa evoluutiopsykologian osoittavan, että monet psykiatrisina häiriötiloina pitämämme asiat saattavat olla asioiden luonnollinen tila. Ne ovat aikojen saatossa varmistaneet ihmisen hengissä pysymisen ja lisääntymisen.

Masennukseenkin evoluutiopsykologia tarjoaa totutusta poikkeavan suhtautumistavan.

–Masentunut laskee tavoitetasoa elämässään ja sosiaalisessa statuskilpailussa. Jos on huonolla menestyksellä yrittänyt haastaa lauman johtajan, voi olla mielekästä, että masennus lannistaa yksilön palaamaan häntä koipien välissä kasvattamaan lihaksiaan, ennen kuin yrittää uudelleen.

Ihminen haluaa varmistaa omien geeniensä tulevaisuuden ja se tietää kilpailua muiden yksilöiden kanssa. Kilpailun kohde tosin voi muuttua.

–Jos ei kilpailla siitä, kenellä on eniten materiaa, aletaan kilpailla siitä, kuka elää askeettisimmin.

Emme ehkä siis halua parempaa autoa kuin naapurilla, mutta röyhistämme rintaa siksi, että elämme naapuria ekologisemmin – tahdomme voittaa.

Ihmisluontoon kuuluu kilpailuhalun lisäksi paljon muitakin asioita, joita emme välttämättä siihen haluaisi liittää, toteaa Hamilo.

Yksilöt eivät ole sivistyneitä, yhteiskunnan normit pitävät hurjan luontomme kurissa.

Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.

Ennakkoluulot vierasta kohtaan selittyvät Hamilon mukaan lajimme kehityshistorialla. Olemme ihastuneet omiin geeneihimme ja haluamme varmistaa, että elintilaa riittää ennen kaikkea itsemme kaltaisille.

Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.

–Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen. Usein ajatellaan, että nationalismi ruokkisi tätä ihmisen luontaista taipumusta, mutta yhtä hyvin väestöltään yhtenäiset kansallisvaltiot voi nähdä ihmisluonnolle sopivampana yhteiskuntamuotona. Demokraattiset kansallisvaltiot eivät ole koskaan sotineet keskenään, ja sisäisesti ne ovat eheitä.

[Ano Nyymi]

Lujin tuon päivällä ja tulin siihen tulokseen että tuo tyyppi on ilmeinen Halla-aholainen, ellei arvioitsija sitten huijaa itseään, ja tulkitse Halla-ahon kirjoituksia tahallaan väärin.

Ikävä kyllä suvaitsevaisto on kovaa kyytiä viemässä meitä takaisin kunniaväkivallan aikaan, holtittomalla maahanmuuttopolitiikallaan ja länsimaisen kulttuurimme tarkoitushakuisella romuttamispolitiikallaan.

[Professori]

Tuo kirjoitus kyllä vaikutti varsin täysjärkiseltä. Ihmisen käyttäytymistä lienee turha yrittää selittää ottamatta evoluutiota ja genetiikkaa huomioon. Toisaalta ei ihmisen käytös varsinkaan nykyaikana selity pelkästään geenien pohjalta, vaan kyllähän ihminen ajattelevana orgainsmina voi myös ohjata käyttäytymistään moneen suuntaan. Todisteena tästä on se, että ihmisillä on erilaiset kulttuurit eri puolilla maailmaa.

[Ksenofobi]

Tuo kirjoitus kyllä vaikutti varsin täysjärkiseltä. Ihmisen käyttäytymistä lienee turha yrittää selittää ottamatta evoluutiota ja genetiikkaa huomioon. Toisaalta ei ihmisen käytös varsinkaan nykyaikana selity pelkästään geenien pohjalta, vaan kyllähän ihminen ajattelevana orgainsmina voi myös ohjata käyttäytymistään moneen suuntaan. Todisteena tästä on se, että ihmisillä on erilaiset kulttuurit eri puolilla maailmaa.

Kyseessä eri kulttuurien eroista lienee kyse luonnonoloista/kilpailusta niissä olosuhteissa. Mene ja tiedä.

[qwerty]

Assosioin itseni Hamiloon. Kun ei Marx iske, niin se ei iske. Vaikka kuinka yritätte tuputtaa. Eikö oo vaihtoehtoja? Jyrkällä äänellä - Ei ole!

Veromerkit hyvässä käytössä. Hyi helvetti. Kuka lukee jotain Marxia 5-vuotta ja valmistuu ööö. Hyväksi-ihmiseksi. Robotteja. Saatana. Muut on sit ei-hyviä. Tai tuplaeihyviä, joka taas on aikahyvä, muttei ihan niin hyvä kuin väitteen esittäjä itse.

[Mursu]

Vantaan Sanomat

Yksilöt eivät ole sivistyneitä, yhteiskunnan normit pitävät hurjan luontomme kurissa.

Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.

Ennakkoluulot vierasta kohtaan selittyvät Hamilon mukaan lajimme kehityshistorialla. Olemme ihastuneet omiin geeneihimme ja haluamme varmistaa, että elintilaa riittää ennen kaikkea itsemme kaltaisille.

Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.

–Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen.

Minusta on aika iso hyppäys rinnastaa epäilevä suhtautuminen vihaan. Epäilevyys tarkoittaa, että muukalaisen on osoitettava ystävällisyytensä. En myöskään allekirjoita oikein tuota asetelmaa: luonto vs. yhteiskunta. Ihminen on aina elänyt jonkinlaisessa yhteiskunnissa, joten yhteiskunnassa eläminen on osa luontoa.

[Kafir Sikakoira]

Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.

Onko tämä toimittajan sanavalinta, vai käyttääkö Hamilo itse viha-sanaa?

Ihmisen käyttäytymistä lienee turha yrittää selittää ottamatta evoluutiota ja genetiikkaa huomioon. Toisaalta ei ihmisen käytös varsinkaan nykyaikana selity pelkästään geenien pohjalta, vaan kyllähän ihminen ajattelevana orgainsmina voi myös ohjata käyttäytymistään moneen suuntaan. Todisteena tästä on se, että ihmisillä on erilaiset kulttuurit eri puolilla maailmaa.

Geenit selittävät merkittävän osan persoonallisuuseroista.

[Possumi]

Minusta on aika iso hyppäys rinnastaa epäilevä suhtautuminen vihaan. Epäilevyys tarkoittaa, että muukalaisen on osoitettava ystävällisyytensä. En myöskään allekirjoita oikein tuota asetelmaa: luonto vs. yhteiskunta. Ihminen on aina elänyt jonkinlaisessa yhteiskunnissa, joten yhteiskunnassa eläminen on osa luontoa.

No termin sana 'VIHA' on sanavalintana mokuttajien propagandaa jolla halutaan assosioida kaikenlaisiin historian tapahtumiin joissa ihmisten luontaista epäilyvyyttä, 'vierastamista' on käytetty esim. poliittisiin tarkoituksiin. Tieteellisempi termi on zenophobia eli vieraan-pelko ja se on tosiaan käyttäytymis-biologisesti hyvinkin ominaista ihmis-lajille - niinkuin monelle kaltaisellemme nisäkäslajille myös.

Joku antropologi voisi kaivaa tilastoja siitä kuinka moni tutkittu heimo ensikontaktissaan ottaa vieraaseen valkoiseen tutkijaan kannan: shoot-first, ask questions later. Evoluution kannalta tämä on hyvin ymmärretävää koska vieraiden, varsinkin vieraan-näköisten, olentojen tunkeutuminen heimon alueelle tarkoittaa lähes aina uhkaa ja vaaraa - ja vasta varsinaisten yhteiskuntajärjestelmien ja instituutioden kehityttyä voivat heimot alkaa vähitellen kasvattaa luottamusta esim. ensin naapuriheimon kanssa tehtävään kauppaan - sitten ehkä myöhemmin totuttuaan hyödyntämään kauempaa tulevien kauppiaiden palveluja. Mutta huomionarvoista tässä on juuri se että tällainen suhtautuminen on aina opittua kulttuuria - ja silti edelleen ihmis-luonnonvastaista käyttäytymistä joka vain opitaan sivuuttamaan siitä saadun hyödyn saadessa näyttöä. Näinhän lapsikin vierastaa tuntemattomia ihmisiä, aikuinen on jo rakentanut itselleen monimutkaisia sääntöjä siitä ketä 'vierastaa' - ja ihmisyhteisöt tekevät samoin.

Kommentoija on juuri oikealla polulla (jolla HA:kin kulkee) eli ihmisluonnon määrittely pitää tulla tieteestä (biologiasta (fysiikan-lait), käyttäytymis-biologiasta (teoriat ja niiden testaus) ja antropologiasta (mahdollisimman 'yksinkertaisten' ja 'suljettujen' ihmis-yhteisöjen käyttäytymisen tutkimisesta ja niiden vertailemisesta). Nykyiset kulttuurit ja varsinkin 'sivistys', sosiaalisine, taloudellisine ja poliittisine ilmiöineen aiheittaa niin monimutkaisia ja moninaisia ympäristötekijöitä ettei niiden läpi voi luotettavasti todentaa paljoakaan tästä 'ihmisluonnosta'.

Näille ihmisluonnon universaaleille ominaisuuksille voidaan sitten antaa pragmaattisia arvoja riippuen valitsemastamme ympäristöstä ja yhteisö/yhteiskuntarakenteesta: mikä luonnossamme on haitallista sille ja mistä on hyötyä - ja näin juontaa 'moraalisia'-sääntöjä joilla on jokin pragmaattinen peruste - josta voidaan väitellä, jota voidaan vertailla ja testata - toisin kuin mielivaltaiset perusteet uskonnoista ja muista ideologioista saaduille moraalisäännöille.

Tässä mielessä 'maahanmuuttokriittinen' ihminen on juuri tällainen aikuinen joka ensin on oppinut tulemaan avoimesti toimeen yhteiskuntansa valtavan ihmispaljouden kanssa - kokemuksen kautta - ja myös kokemuksen kautta säilyttänyt tai palannut takaisin luontaiseen terveeseen epäilykseen yhteiskuntansa ulkopuolisten yksilöiden kohdalla - niin kauan kuin he käytöksellään toisin todistavat.

Mokuttaja taas on sekä tämän luontaisen epäilyksensä sekä enenevässä määrin oman terveen maalaisjärkensä tietoisesti kieltävä henkilö - ideologisista, poliittisista ja peer-pressure -tyyppisistä ympäristötekijöistä johtuen.

[qwerty]

Mokuttaja = Marxrunkkari?

[hoxpox]

Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.

Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen. Usein ajatellaan, että nationalismi ruokkisi tätä ihmisen luontaista taipumusta, mutta yhtä hyvin väestöltään yhtenäiset kansallisvaltiot voi nähdä ihmisluonnolle sopivampana yhteiskuntamuotona. Demokraattiset kansallisvaltiot eivät ole koskaan sotineet keskenään, ja sisäisesti ne ovat eheitä.

Aiheesta saisi kiinnostavan gallupin.

1) Minkälaisessa valtiossa eläisit mieluiten?
a) yksikulttuurisessa valtiossa
b) monikulttuurisessa valtiossa
c) en osaa sanoa

2) Minkälaisessa ympäristössä voit mielestäsi luottaa muihin ihmisiin eniten?
a) yksikulttuurisessa
b) monikulttuurisessa
c) en osaa sanoa

3) Kumpiko seuraavista valtioista mielestäsi hajoaa tai joutuu sisällissotaan todennäköisemmin?
a) yksikulttuurinen
b) monikulttuurinen
c) en osaa sanoa

Ensimmäiseen kysymykseen hajontaa tulisi varmasti aika paljon, mutta kakkonen ja kolmonen olisivat luultavasti mokuttajille aika vaikeita vastattavia.

[Lunoir]

Vantaan Sanomat

Yksilöt eivät ole sivistyneitä, yhteiskunnan normit pitävät hurjan luontomme kurissa.

Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.

Ennakkoluulot vierasta kohtaan selittyvät Hamilon mukaan lajimme kehityshistorialla. Olemme ihastuneet omiin geeneihimme ja haluamme varmistaa, että elintilaa riittää ennen kaikkea itsemme kaltaisille.

Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.

–Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen.

Minusta on aika iso hyppäys rinnastaa epäilevä suhtautuminen vihaan. Epäilevyys tarkoittaa, että muukalaisen on osoitettava ystävällisyytensä. En myöskään allekirjoita oikein tuota asetelmaa: luonto vs. yhteiskunta. Ihminen on aina elänyt jonkinlaisessa yhteiskunnissa, joten yhteiskunnassa eläminen on osa luontoa.

Minusta tuo "rinnastus" on aivan looginen, tuntuu vain että Hamilolta/toimittajalta jäi välistä mainita että suhtautuminen muukalaisiinkin on jonkinlainen jatkumo. Jatkumo, jonka toisessa ääripäässä on viha ja toisessa päässä... no, miksikä sitä nyt kutsua, itsesuojeluvaistottomuus, muukalaisfilia? Yhtä kaikki, suurin osa meistä suhtautuu muukalaisiin vain eriasteisen epäilevästi.

Luulen että tuo luonto vs. yhteiskunta-rinnastus tuli ihan mukavuus/tilannetajusyistä, sillä veikkaan että suurin osa jonkun Vantaan Sanomien lukijoista ajattelee luonnon "metsänä" eikä osaa sulavasti yhdistää ihmistä, ihmisen itselleen muokkaamaa ympäristöä ja ihmislaumaa erottamattomaksi osaksi luontoa. Käsitepeliäkin toisaalta.

Loistava haastattelu jälleen kerran Hamilolta. Yhdyn aivan erityisellä lämmöllä mielipiteisiin psykologiasta

[Jouko]

Suviksilla on kuvitelma Mustanaamion hallinnoimasta viidakosta, jossa peto-ja saaliseläimetkin ovat ystäviä keskenään. Viidakkoon eksyy toisinaan pahoja miehiä mutta saavat leuankärkeensä nyrkillä tatuoidun Pahan tunnuksen. Pygmit edustavat hyvää.
Persut ovat niitä merkittyjä pahan edustajia. Ja vihreä porukka vastaa pygmejä.

Satuihin saa uskoa mutta vaarallista yrittää toteuttaa käytännössä satumaailmaa. Ihmiset ovat ihan oikeasti pahoja. Ne muualta muuttaneetkin. Laki ja virkavalta pitää heidät aisoissa. Mutta on kyse myös yleisistä käyttäytymis- ja moraalisäännöistä, jotka pitävät yhteiskunnan kasassa. Muukalaisen on aina osoitettava sopeutumiskykynsä niihin sääntöihin. Se vaatimus ei ole muukalaisvihaa vaan tervettä järkeä ja normi-minimi.

Jokaisella järjestäytyneellä yhteiskunnalla on omat sääntönsä jotka voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Kenties suurin ero löytyy lännen ja islamilaisen maailman väliltä. Maassa maan tavalla, sanovat taatusti islamilaisessakin maassa. Aasian puolelta löytyy myös tiukkoja pelisääntöjä. Miksi meidän pitäisi sallia ihan mitä tahansa?

[vasenlaitapakki]

Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.

Ennakkoluulot vierasta kohtaan selittyvät Hamilon mukaan lajimme kehityshistorialla. Olemme ihastuneet omiin geeneihimme ja haluamme varmistaa, että elintilaa riittää ennen kaikkea itsemme kaltaisille.

Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.

–Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen. Usein ajatellaan, että nationalismi ruokkisi tätä ihmisen luontaista taipumusta, mutta yhtä hyvin väestöltään yhtenäiset kansallisvaltiot voi nähdä ihmisluonnolle sopivampana yhteiskuntamuotona. Demokraattiset kansallisvaltiot eivät ole koskaan sotineet keskenään, ja sisäisesti ne ovat eheitä.

Tosiaan, muukalaiskammosta tai sitä flirttailevasta skeptisyydestä voi olla merkittäviä evolutiivisia hyötyjä, kuten tietenkin myös avomielisestä kosmopoliittisuudestakin. Kyse on käsittääkseni siitä millaisessa elinympäristössä ihmispopulaatio elää ja on kehittynyt. Esimerkiksi voisi kuvitella, että muukalaiskammon psykologisen mukautuman kehittymisestä voisi olla etua alueella, jossa tartuntataudit riivaavat; kun taas epäilyksestä vapaasta muukalaisten syleilystä voisi olettaa olevan etua alueilla, joissa pelkoa tartuntataudeista ei ole merkittävästi ole. Hamilon tummattu kommentti on siis osittain erehdyttävä: vilkkaalla kanssakäynnillä ulkoryhmien kanssa voi olla merkittäviä etuja, kuten uudet yhteistyökumppanit, parittelukumppanit, ystävät, kaupankäyntimahdollisuudet, joten avomielisestä muukalaissyleilystä voi olla merkittäviä hyötyjä.

[Siili]

Tosiaan, muukalaiskammosta tai sitä flirttailevasta skeptisyydestä voi olla merkittäviä evolutiivisia hyötyjä, kuten tietenkin myös avomielisestä kosmopoliittisuudestakin. Kyse on käsittääkseni siitä millaisessa elinympäristössä ihmispopulaatio elää ja on kehittynyt.

Hamilosta poiketen kyyökkigeneetikot eivät näytä ymmärtävän biologisen evoluution aikajanoja.  Ihmisen kulttuurievoluutio on kestänyt vähemmän kuin 10 000 vuotta (noin 500 sukupolvea).  Eivät geenit siinä ajassa paljoa muutu.  

Esimerkiksi voisi kuvitella, että muukalaiskammon psykologisen mukautuman kehittymisestä voisi olla etua alueella, jossa tartuntataudit riivaavat; kun taas epäilyksestä vapaasta muukalaisten syleilystä voisi olettaa olevan etua alueilla, joissa pelkoa tartuntataudeista ei ole merkittävästi ole.

Kaikkea voi kuvitella.  Jos historiaa tarkastelee, niin ihminen on tappanut lajitovereitaan melkoisen suruttomasti.  Skeptisestä suhtautumisesta muukalaiseen voi siten olla valintaetua muutoinkin kuin tartuntojen välttämisen muodossa.  

Hamilon tummattu kommentti on siis osittain erehdyttävä: vilkkaalla kanssakäynnillä ulkoryhmien kanssa voi olla merkittäviä etuja, kuten uudet yhteistyökumppanit, parittelukumppanit, ystävät, kaupankäyntimahdollisuudet, joten avomielisestä muukalaissyleilystä voi olla merkittäviä hyötyjä.

Edellä lähinnä propagoit globalisaatiota.  Sitä on kuitenkin turha sotkea evolutiikkaan.  Tuottipa globalisoituminen siihen osallistuville valintaedun tai ei, sillä ei ole vielä ollut minkäänlaista vaikutusta ihmisen psyyken biologiseen evoluutioon.  En ole nähnyt merkkejä siitä, että "avomieliset muukalaissyleilijät" saisivat enemmän jälkeläisiä kuin muukalaisiin skeptisemmin suhtautuvat.  Oletko sinä?  

[Elemosina]

Media on toitottanut suvaitsevaisuuden mantraa ja sitä että muukalaiskammo=rasismi ja niin ihmiset ovat pakottautuneet käyttäytymään epäluuloista luontoaan vastaan. Eli esim. halailemaan ennakkoluulottomasti kaikenlaisia pitkähameisia ulkomaan eläviä, sillä seurauksella että rahat ja korut on mennyt ulkomaan elävän mukana. Propaganda puree ikävin seurauksin. Median pitäisi kantaa vastuunsa ja kertoa objektiivisesti totuus eikä vääristellä ideologioiden mukaisesti.

Siis muukalaiskammoinen saa kaiketi olla, mutta sitä ei saa näyttää. Päinvastoin pitäisi nimenomaan hakeutua ulkomaalaisten seuraan oppimaan heiltä heidän "parempaa" kulttuuriaan, jotta maastamme tulisi monikulttuurinen.

Monesti olen epäillyt josko ulkomaalaiset ovat luulleet rasismiksi tätä tavanomaista epäluuloisuutta/muukalaiskammoa. Minusta muuten järkevää epäluuloisuutta/muukalaiskammoa on missä tahansa pikkukylällä jonne paukahtaa tuntematon tyyppi, puhumattakaan laumasta tuntemattomia tyyppejä. Siinä samalla lailla kyräillään yhtälailla valkonaamaista suomalaistakin.

[Jouko]

On erittäin terveellistä olla epäluuloinen vieraassa seurassa. Eikä se tarkoita pelkästään mamuja. Mutta on helpompi olla kaltaistensa seurassa kun tietää suurinpiirtein miten käyttäytyvät. Kotimaisia mustalaisnaisia osaan varoa kun seuraan tuppautuvat. Onhan niitten kanssa ihan mukava jutustella kun pitää varansa eli lompakostaan ja kännykästään kiinni.

[vasenlaitapakki]

Tosiaan, muukalaiskammosta tai sitä flirttailevasta skeptisyydestä voi olla merkittäviä evolutiivisia hyötyjä, kuten tietenkin myös avomielisestä kosmopoliittisuudestakin. Kyse on käsittääkseni siitä millaisessa elinympäristössä ihmispopulaatio elää ja on kehittynyt.

Hamilosta poiketen kyyökkigeneetikot eivät näytä ymmärtävän biologisen evoluution aikajanoja.  Ihmisen kulttuurievoluutio on kestänyt vähemmän kuin 10 000 vuotta (noin 500 sukupolvea).  Eivät geenit siinä ajassa paljoa muutu.  

Esimerkiksi voisi kuvitella, että muukalaiskammon psykologisen mukautuman kehittymisestä voisi olla etua alueella, jossa tartuntataudit riivaavat; kun taas epäilyksestä vapaasta muukalaisten syleilystä voisi olettaa olevan etua alueilla, joissa pelkoa tartuntataudeista ei ole merkittävästi ole.

Kaikkea voi kuvitella.  Jos historiaa tarkastelee, niin ihminen on tappanut lajitovereitaan melkoisen suruttomasti.  Skeptisestä suhtautumisesta muukalaiseen voi siten olla valintaetua muutoinkin kuin tartuntojen välttämisen muodossa.  

Hamilon tummattu kommentti on siis osittain erehdyttävä: vilkkaalla kanssakäynnillä ulkoryhmien kanssa voi olla merkittäviä etuja, kuten uudet yhteistyökumppanit, parittelukumppanit, ystävät, kaupankäyntimahdollisuudet, joten avomielisestä muukalaissyleilystä voi olla merkittäviä hyötyjä.

Edellä lähinnä propagoit globalisaatiota.  Sitä on kuitenkin turha sotkea evolutiikkaan.  Tuottipa globalisoituminen siihen osallistuville valintaedun tai ei, sillä ei ole vielä ollut minkäänlaista vaikutusta ihmisen psyyken biologiseen evoluutioon.  En ole nähnyt merkkejä siitä, että "avomieliset muukalaissyleilijät" saisivat enemmän jälkeläisiä kuin muukalaisiin skeptisemmin suhtautuvat.  Oletko sinä?  

Aikamääritelmästä päätellen raamitat kulttuurievoluution kaupunkikulttuurin syntyyn. Eikö olisi täsmällisempää määritellä se suoraan lajin kehittymisestä alkaen, sanotaan ajasta 150 000 - 250 000 vuotta sitten? Sitä paitsi, ihmiselle on tapahtunut merkittäviä fyysisiä mukautumia lyhyessäkin ajassa, esimerkkinä  ihonväri: "Mutaationopeuden arvioinnin perusteella eurooppalaisten SLC24A5-geeniversio on syntynyt todennäköisimmin 5 300–6 000 vuotta sitten ja aikaisintaan 12 000 vuotta sitten." (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_ihonväri). On totta, että topokseni on tällä hetkellä kyökki, mutta millä pohkeilla väität, ettei psykologisten mukautumien kehitysnopeus voi olla verrannollinen havaittaviin fysiologisiin mukautumiin?

Olet tottakai oikeassa suruttomasta tappamisesta, ja skeptisyyden eduista. Otin tartuntataudit esimerkkinä, sillä törmäsin tänään mielenkiintoiseen tekstiin, jossa käsiteltiin "loistaakan" vaikutusta paikalliseen populaatioon.

Tummatun väitteen osalta pyytäisin näyttöä.

[Mika Mäntylä]

–Masentunut laskee tavoitetasoa elämässään ja sosiaalisessa statuskilpailussa. Jos on huonolla menestyksellä yrittänyt haastaa lauman johtajan, voi olla mielekästä, että masennus lannistaa yksilön palaamaan häntä koipien välissä kasvattamaan lihaksiaan, ennen kuin yrittää uudelleen.

Evoluutiopsykonautti voisi ensin perehtyä todelliseen maailmaan ennen kuin laatii teorioitaan siitä, miten asiat voisivat noin niin kuin periaatteessa olla. Tiedän useampiakin masennustapauksia, joihin tämä teoria ei istu sitten millään, enkä yhtäkään sellaista, johon sopisi. Masennuksen mukanismi saattaa joskus noinkin toimia, mutta en missään nimessä usko tuon olevan millään tavalla yleinen ilmiö.

[IDA]

Evoluutiopsykonautti voisi ensin perehtyä todelliseen maailmaan ennen kuin laatii teorioitaan siitä, miten asiat voisivat noin niin kuin periaatteessa olla. Tiedän useampiakin masennustapauksia, joihin tämä teoria ei istu sitten millään, enkä yhtäkään sellaista, johon sopisi. Masennuksen mukanismi saattaa joskus noinkin toimia, mutta en missään nimessä usko tuon olevan millään tavalla yleinen ilmiö.

Evoluutiopsykologia, vaikka olisi todellista ja toimivaakin kuten usein on, pätee vain yleisellä tasolla. Näin väittäisin. Olisi totaalisen järjetöntä soveltaa sitä yhteenkään yksilölliseen tapaukseen ainakaan missään hoitomielessä.

Kaikkein parasta olisi, jos koko nimi evoluutiopsykologia unohdettaisiin ja palattaisiin sosiobiologiaan, joka jo nimensä puolesta lähtökohtaisesti keskittyy yhteisöllisiin ilmiöihin. Evoluutiopykologia terminä taisikin olla vain poliittisesti korrekti nimenvaihdos itsessään, koska alan tutkijat kaipasivat alfauroon asemaa poliittisesti korrektissa yliopistomaailmassa

[maltti on valttia]

–Masentunut laskee tavoitetasoa elämässään ja sosiaalisessa statuskilpailussa. Jos on huonolla menestyksellä yrittänyt haastaa lauman johtajan, voi olla mielekästä, että masennus lannistaa yksilön palaamaan häntä koipien välissä kasvattamaan lihaksiaan, ennen kuin yrittää uudelleen.

Evoluutiopsykonautti voisi ensin perehtyä todelliseen maailmaan ennen kuin laatii teorioitaan siitä, miten asiat voisivat noin niin kuin periaatteessa olla. Tiedän useampiakin masennustapauksia, joihin tämä teoria ei istu sitten millään, enkä yhtäkään sellaista, johon sopisi. Masennuksen mukanismi saattaa joskus noinkin toimia, mutta en missään nimessä usko tuon olevan millään tavalla yleinen ilmiö.

Iseasiassa jokainen tietämäni masentunut on saaut turpiiinsa juurikin Hamilon kuvaamalla tavalla. Muutama koulukiusattu, muutama isänsä tai äitinsä alistama, jne. Oletko kuullut että psykopaatti sairastuttaa läheisensä, ja mihin sairauteen?

[Siili]

Aikamääritelmästä päätellen raamitat kulttuurievoluution kaupunkikulttuurin syntyyn. Eikö olisi täsmällisempää määritellä se suoraan lajin kehittymisestä alkaen, sanotaan ajasta 150 000 - 250 000 vuotta sitten?

Riippuu hieman siitä, minkä tulkitsee kulttuuriksi. Muukalaisvastaisuuden/muukalaismyönteisyyden merkitystä evoluution kannalta pohdittaessa lienee kuitenkin järkevää keskittyä aikaan, jolloin kosketuksia muukalaisiin on merkittävässä määrin.

Sitä paitsi, ihmiselle on tapahtunut merkittäviä fyysisiä mukautumia lyhyessäkin ajassa, esimerkkinä  ihonväri: "Mutaationopeuden arvioinnin perusteella eurooppalaisten SLC24A5-geeniversio on syntynyt todennäköisimmin 5 300–6 000 vuotta sitten ja aikaisintaan 12 000 vuotta sitten." (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_ihonväri). On totta, että topokseni on tällä hetkellä kyökki, mutta millä pohkeilla väität, ettei psykologisten mukautumien kehitysnopeus voi olla verrannollinen havaittaviin fysiologisiin mukautumiin?

Yleensä multigeneettisten mukautumien kehitysnopeus on hidasta, johtuen siitä, että tarvitaan monta mutaatiota ja paljon niitä rikastavaa valintaa.  Tietääkseni psykolgiassa pystytään erittäin harvoin liittämään jokin luonteenpiirre yhteen yksittäiseen geeniin.

Tummatun väitteen osalta pyytäisin näyttöä.

Globalisaatio on kuulemma maailmanlaajuista verkottumista:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Globalisaatio

Biologinen evoluutio on hidasta.  Nykyaikainen globalisaatio on sen verran tuore ilmiö, että se ei ole voinut vaikuttaa väestöjen geenipooliin.  Verkottuneet ihmiset eivät nähdäkseni ole saaneet ainakaan enemmän jälkeläisiä kuin vähemmän verkottuneet ihmiset.  Pitäisikö tästäkin hakea jotain statistiikkaa?

[Mika Mäntylä]

Iseasiassa jokainen tietämäni masentunut on saaut turpiiinsa juurikin Hamilon kuvaamalla tavalla. Muutama koulukiusattu, muutama isänsä tai äitinsä alistama, jne. Oletko kuullut että psykopaatti sairastuttaa läheisensä, ja mihin sairauteen?

Kyllä, masennukseen kuuluu huonommuudentunne ja siihen altistavat vastaiskut ja etenkin menetykset elämässä. Sen sijaan se, että se johtaa lihasten kasvattamiseen ja uuteen yrittämiseen on enemmän harvinaisuus kuin tavanomainen tapahtuma. Mitenköhän yleistä sekin on, että masennukseen johtaa "johtajan haastaminen"?

[maltti on valttia]

Iseasiassa jokainen tietämäni masentunut on saaut turpiiinsa juurikin Hamilon kuvaamalla tavalla. Muutama koulukiusattu, muutama isänsä tai äitinsä alistama, jne. Oletko kuullut että psykopaatti sairastuttaa läheisensä, ja mihin sairauteen?

Kyllä, masennukseen kuuluu huonommuudentunne ja siihen altistavat vastaiskut ja etenkin menetykset elämässä. Sen sijaan se, että se johtaa lihasten kasvattamiseen ja uuteen yrittämiseen on enemmän harvinaisuus kuin tavanomainen tapahtuma. Mitenköhän yleistä sekin on, että masennukseen johtaa "johtajan haastaminen"?

Ei kai Hamilo tuossa tarkoita mitään voimailusalillemenoa tms. eikä titteliltään johtajaa. Ymmärrän että Hamilo tarkoittaa johtajalla sitä joka on tossun alla olevan tossun käyttäjä.  Meinaatkos ettei tossun alla oleminen masentaisi enemmän kuin tossun päällä oleminen?

[Mika Mäntylä]

Ei kai Hamilo tuossa tarkoita mitään voimailusalillemenoa tms. eikä titteliltään johtajaa. Ymmärrän että Hamilo tarkoittaa johtajalla sitä joka on tossun alla olevan tossun käyttäjä.  Meinaatkos ettei tossun alla oleminen masentaisi enemmän kuin tossun päällä oleminen?

Varmasti masentaa. Hamilon ajatus siitä, että masentuminen johtuisi häviöstä sosiaalisessa kilpailussa, vahvemman epäonnisesta haastamisesta, on minusta vain huono miksikään yleiseksi malliksi. Jos näin olisi, niin masentuneillehan (esim. koulukiusaamisen uhreille) voisi vain todeta "mitäs yritit olla muita parempi, kasvata itsellesi munat".

[Marius]

Otsikkoon:
Varovaisuus ja epäluulo vierasta kohtaan on kaikille eliöille ominaista,
eikä suinkaan mikään ihmisen yksinoikeus. Kaikilla elossaolevilla eliöillä on jonkinlainen puolustusmekanismi.
Miksi eliöillä on puolustusmekanismit, jos niitä kerran ei siis virallisen totuuden mukaan tarvita mihinkään?

Toinen lyhyt kommentti:
Joku mainitsi ihonvärin kehityksen aikataulun.
Mutta kuka tietää esim. sitä, oliko Neanderthalilainen valkoinen vai sittenkin musta?
N kuvataan aina vaaleahkona iholtaan, mutta mikä lienee totuus, vai olisiko niin että N:lla oli moniakin ihonvärin-variaatioita, sekä muitakin eroja lajin sisäisesti.
(Sikäli kuin N oli mikään oma lajinsa, vaan rotu...)
Kehitysaikahaarukkaa evoluutioon sekä geologisten ympäristön- ja olosuhteiden muutokseen edestakaisin oli paljon, n. 400 000-10 000 vuotta ekr.

Mitäs jos juuri erilaisuus ON puolustusmekanismi, ja siten väistämätön ja luonnollinen ilmiö.

[Lunoir]

Iseasiassa jokainen tietämäni masentunut on saaut turpiiinsa juurikin Hamilon kuvaamalla tavalla. Muutama koulukiusattu, muutama isänsä tai äitinsä alistama, jne. Oletko kuullut että psykopaatti sairastuttaa läheisensä, ja mihin sairauteen?

Kyllä, masennukseen kuuluu huonommuudentunne ja siihen altistavat vastaiskut ja etenkin menetykset elämässä. Sen sijaan se, että se johtaa lihasten kasvattamiseen ja uuteen yrittämiseen on enemmän harvinaisuus kuin tavanomainen tapahtuma. Mitenköhän yleistä sekin on, että masennukseen johtaa "johtajan haastaminen"?

Mä en tiedä yhtään kuinka suuri osa masentuneista on masentuneita ns. perinnöllisistä, aivokemiallisista syistä. Siis että kuuppa vaan ei tuota jotakin normaalille ja toimivalle mielelle elintärkeää hormonia tms. mutta mulla on tunne että ne on vähemmistössä?

Johtajan haastaminen nyky-yhteiskunnassa voisi tarkoittaa vaikkapa yhteiskuntaa kokonaisuudessaan tai tarkemmin opiskelu- tai työelämää, tai ihmissuhdesfäärejä.

Minusta Hamilon masennuskannanotto kuulostaa aivan päivänselvältä. Erilaiset vastoinkäymiset, mokaamiset ja menetykset aiheuttavat ihmisissä masentuneisuutta, pahimmissa tapauksissa masennusta (huom. ero). Ne ovat merkki ihmiselle että nyt on aika pysähtyä ja miettiä asioita, tai "kasvattaa lihaksia", jonka jälkeen voi taas lähteä leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä, hieman viisaampana.  

Mika Mäntylä taisi nyt ottaa Hamilon kommentin hieman liian kirjaimellisesti ja kapeakatseisesti?

[Saturoitunut]

Evoluutiopsykologiasta on jäänyt vähän sellainen maku, että insinörtit käyttävät sitä selittääkseen itselleen miksei heru. Yleensä ei ole ilmennyt syytä olettaa, että mikään evoluutiobiologian oppikirja olisi oikeasti näiden sankareiden näpeissä paljoa kulunut. Kyse vaikuttaisi olevan omaa maailmankuvaa mukailevista lurinoista, jotka muuttuvat tavallista hömppäpsykolokiaa tieteellisemmiksi taikasanalla "evoluutio".

[IDA]

Evoluutiopsykologiasta on jäänyt vähän sellainen maku, että insinörtit käyttävät sitä selittääkseen itselleen miksei heru. Yleensä ei ole ilmennyt syytä olettaa, että mikään evoluutiobiologian oppikirja olisi oikeasti näiden sankareiden näpeissä paljoa kulunut. Kyse vaikuttaisi olevan omaa maailmankuvaa mukailevista lurinoista, jotka muuttuvat tavallista hömppäpsykolokiaa tieteellisemmiksi taikasanalla "evoluutio".

Vähän samaa mieltä.

Jos aihe kiinnostaa, niin Burning Booksista pitäisi - jos joku roisto ei ole ostanut sitä - E.O Wilsonin kirjan Sociobiology ensimmäinen painos. Se on aika puhdasta kauneutta ja aina kun näitä keskusteluja lukee tuntuu, että kukaan ei koskaan ole lukenut sitä.

[vasenlaitapakki]

Evoluutiopsykologiasta on jäänyt vähän sellainen maku, että insinörtit käyttävät sitä selittääkseen itselleen miksei heru. Yleensä ei ole ilmennyt syytä olettaa, että mikään evoluutiobiologian oppikirja olisi oikeasti näiden sankareiden näpeissä paljoa kulunut. Kyse vaikuttaisi olevan omaa maailmankuvaa mukailevista lurinoista, jotka muuttuvat tavallista hömppäpsykolokiaa tieteellisemmiksi taikasanalla "evoluutio".

Vähän samaa mieltä.

Jos aihe kiinnostaa, niin Burning Booksista pitäisi - jos joku roisto ei ole ostanut sitä - E.O Wilsonin kirjan Sociobiology ensimmäinen painos. Se on aika puhdasta kauneutta ja aina kun näitä keskusteluja lukee tuntuu, että kukaan ei koskaan ole lukenut sitä.

Saatavilla myös yliopistojen kirjastoista. Kuukausi tosin ei lukukokemukseen riittäne 

[qwerty]

Kaikkein parasta olisi, jos koko nimi evoluutiopsykologia unohdettaisiin ja palattaisiin sosiobiologiaan

Eikä! Evoluutiopsykologia on mitä kiinnostavin aihe! Tosin, sitä ei opeteta missään. Ja itseoppineita kohdellaan kuin Halla-ahoa...