Gallup: kenen mielestä hallituksen olisi pitänyt säästää lisää?

[Salvation]

Yhdestä suuresta säästökohteesta ei ole vaalikampanjassa tai hallitusohjelmassa uskallettu sanoa sanaakaan, ja ihmekös tuo kun siinä astuttaisiin ison joukon ja mm. ay-liikkeen varpaille:

ansiosidonnaiset etuudet.

Tarkoittaa siis ansiosidonnaisia työttömyys- ja muitakin päivärahoja.

Itse ainakin maksan yksityiselle työttömyyskassalle "vakuutusta", joka takaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

Joo mut valtio/työnantaja maksaa sen työttömyysturvan pääosin ja pieneltä osin otetaan sit myös palkasta.

[Unkki]

Tämä oli minun omassa pienessä mielessä pähkäilemä leikkauslista, ennenkuin julkaistiin oikea "leikkauslista". Kertokaahan mielipiteitä...)

-Kehitysapu lakkautetaan

-kiintiöpakolaiset hajasijoitetaan ympäri suomea kaupunkeihin kaupunkien tyhjiin vuokra-asuntoihin ja pakolaiskeskukset lakkautetaan

-keskitetty valtakunnallinen puhelinneuvonta pakolaisille kotoutuakseen ja normaali kielenopiskelu esim. kansalaisopistossa Normaali sosiaalituki ja kahdessa vuodessa on kotouduttava ja osattava kieli ja käytännön asiat suomessa, ilman mitään erikoisoikeuksia. Tämän jälkeen pakolaiset hakeutuvat töihin tai voidaan osoittaa töihin saadakseen työttömyyskorvausta

-virat ja toimet lakkautetaan, jotka ovat perustettu pyörittämään pelkästään pakolaisten asioita, esim. somalian kielen tulkit ja ns. kotouttajat. He voivat edelleen toimia omalla rahalla tai yhteisöiltä kerätyillä rahoilla tai vapaaehtoisvoimin, mutta ei valtion rahoilla

-lopetetaan ulkomaalaisten yhdistysten tukeminen, kuten somalialaisten mehiläistarhayhdistys, wc:en rakentaminen afrikkaan ja kaikkiin muihin turhiin projekteihin laitetaan rahoitus jäihin. Esimerkiksi Suomi on tukenut Sambian metsäsektorin kehittämistä 1970-luvulta saakka, ei mitenkään tarpeellista.

-kiintiöpakolaiset otetaan kulttuureista, jotka tunnetusti sopeutuvat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

-ns. elintasopakolaisturvapaikanhakijoille välitön käännytys, ilman sosiaaliturvaa

-työperäistä maahanmuuttoa tuettava aloille, joilla ei riitä suomalaista työvoimaa

-Kaikelle asumistuelle perheen pääluvun mukainen katto ja asunto voidaan osoittaa perheille, joilla ei omat varat riitä vuokra-asunnon valitsemiseen. Ei voida sijoittaa kalliisiin vuokra-asuntoihin, jolloin vuokra pidetään vuokranantajien osalta heille sopivana asumistuen mukaan.

-puolustusmäärärahat jäädytetään/leikataan ja armeija tehdään vapaaehtoiseksi tai vaihtoehtoisesti palkka-armeijaksi. Suomella tarvittaessa riittää isänmaallisuutta puolustaa isänmaataan, ilman, että joka sukupolvi määrätään armeijaan.

-kertausharjoitusmäärien vähentäminen/lakkauttaminen

-yrittäjille työntekijöiden palkkaaminen on tehtävä helpommaksi ja sivukuluja on pienennettävä. Ei määrätä pakollisia vakuutusmaksuja, työterveydenhuoltoa yms. maksuja vaan työntekijä ottaa ne vapaaehtoisesti, jos niin katsoo parhaaksi.

-yrittäjiltä myös turha lupabyrokratia pois, on tehtävä helpommaksi, vaikka myydä kojusta omia tuotteita, ilman, että eu-direktiivit määräävät jokaisen asian. Keskitetty yritysneuvonta, joka auttaa aloittavat yritykset alkuun ja huolehtii, ettei joudu olemaan yhteyksissä, joka mahdolliseen instanssiin

-työttömille myös työllistyminen helpommaksi ilman byrokratiaa, muutaman päivän työssäolo ei vaikuta sosiaaliturva tai asumistukietuuksiin.

-suomessa on osattava suomea ja kaikenlainen kaksikielisyyden näennäinen turha ylläpitäminen ja virkamiehet ruotsinkielisille ja suomenkielisille erikseen lakkautettava, suomessa toimitaan, joka tilanteessa suomeksi, kuten oletus on, että suomessa kaikki suomea puhuvat. Paperityöt ja lupahakemukset ja kaikki byrokratia hoidetaan suomeksi. Tähänkin tarvittaessa keskitetty valtakunnallinen palvelu, niille ruotsinkielisille, jotka eivät tarpeeksi hallitse suomea, ei joka paikkakunnalle erikseen. Ruotsinkielinen varuskunta lakkautettava tarpeettomana.

-kelan maksamat matkakorvaukset lakkautetaan omalta autolta ja taksilta. Tämä kannustaa ihmisiä hakeutumaan tarvitsemaansa hoitoon halvimman kulkuneuvon mukaan. Ja esim. pitkänmatkalaisille varattomille sosiaalitoimi maksaa matkan. Tämä vähentää kelakorvausten väärinkäyttöä. Ambulanssien kelakorvaus säilytetään, mutta omavastuuosuus korotetaan 30 euroon, jolloin varsinkin kaupunkialueilla ambulanssien käyttö taksina vähenee.  Yksityiselle terveydenhuollolle ei makseta kelakorvausta, ne joilla on rahaa hoidattaa vaivansa yksityisellä sen voivat tehdä ilman yhteiskunnan tukea, omalla rahalla tai vakuutuksen korvaamana. Sen puoleen julkisen terveydenhuollon resursseja on lisättävä potilastyöhön, ei järjestelmiin.

-terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitys laitetaan jäihin, niitä on kehitetty sadoilla miljoonilla, ellei miljardeilla ja ne ovat edelleen susia, kehitetään e-reseptiä yms. Tällä hetkellä toimitaan olemassa olevien tietojärjestelmien mukaan ja ne ovat riittävät, kaikenmaailman projektit laitetaan jäihin ja tietokone-ekspertit käyttävät tietotaitonsa olemassaolevien järjestelmien ylläpitoon. Työntekijöiltä kaikenmaailman kehittämisprojektit laitetaan jäihin ja keskitytään perustyöhön. Edelleen huippututkimusta ja osaamista tuetaan nykyisellä tasolla.

-varallisuusvero palautetaan

-varakkaat säätiöt maksavat kiinteistöistään, omaisuuksistaan veroja. Esim. veteraaneille on vuosia kerätty varoja ja varat tulee käyttää kerättyyn tarkoitukseen. Ei ole tarkoituksenmukaista säilyttää suuria omaisuuksia tulevaisuudenvaralle, kun veteraanitkin loppuvat.

-osasta maataloustukia tulee luopua, tuetaan perustyötä ja peruskasvattamista, mutta erilaiset hanketuet lakkautetaan, katsotaan tarkasti, mistä karsitaan, jotta tuottajakin saa leipää suuhun ja kuluttaja saa halvalla ruokaa. Koko tuoteketjua on tarkasteltava kriittisesti ja katsoa olisiko syytä tehostaa ketjua. "Harrastuksen" vuoksi maatiloja pitäville tuki lakkautetaan. Suurtuottajat, jotka pärjäisivät ilman tukia, niin ei niitä tukia tarvitse. On viljelijätukia, navetan rakentamistukia, hevosen kasvatustukia, maan hankkimistukia yms. jotka pitää käydä täikammalla läpi ja katso, mitkä todella ovat tarpeellisia

-metsätukia leikattava, metsänomistajat, jotka eivät hyödy käytä metsäänsä ei tule tukea, vaan ennemmin verottaa suuren metsäomaisuuden mukaan ja täten kannustaa realisoimaan metsäänsä. On hullunkurista tukea vihreää kultaa, joka vain annetaan kasvaa metsässä

-suomalaisten malmivarantojen käyttö suomalaisten hyväksi. Kansallinen kaivosyhtiö perustetaan, joka hyötykäyttää suomen mineraalit. Tällä hetkellä mineraaleista saatavat tuotot valuvat ulkomaille.

-opiskelijoille tuetaan vain yksi tutkinto maksimissaan 5 vuotta kestävä. Ns. elinikäistä opiskelua ei yhteiskunnan taholta tueta. Tämän jälkeen, jos haluaa kouluttautua, se tapahtuu omasta pussista tai yrityksen/yhteisön tukemana.

-pankeille korkokatto lainanannossa, pankkien pitää mahdollistaa yksityisten ihmisten asunnon ostaminen, mutta ei ottaa rökälevoittoa. Tämä asia vielä miettimisessä, onko mahdollista toteuttaa.  Riskisijoittamista ei sallita, normaalia varainhallintaa, jolla ei vaaranneta suomalaisten varallisuutta.


-Ensinnäkin otetaan kaikesta muusta pois ensimmäiseksi, kuin suomalaisten hyvinvoinnista. Pidetään se ensin mielessä ja sitten, kun pakko on niin otetaan vähävaraisimmilta. Mutta sitä ennen on tikulla kaivettu, mistä säästetään, ennen puuttumista ruokaan ja kattoon tuovaan perusturvaan.

[Teaparty]

Voi jumanvittu jos ei leikattavaa löydy.
Pimeänä ja synkkänä vuonna 2007 oli valtion budjetti 40.1 miljardia euroa!
Mitä helvettiä me ihmiset nyt saadaan, mitä ei vuonna 2007 saatu, mihin vittuun ne 10 miljardia menny, saatana ku korpee nii perkeleesti että rintakehään sattuu.

Tästä olisi tosiaan kiinnostavaa nähdä analyysi. Mihin menee 10 miljardia enemmän kuin 2007? Varmaankin työttömyys kerrannaisvaikutuksineen on keskeinen tekijä. Lisäksi olisi kiinnostavaa ymmärtää, mikä vaikutus on ollut julkisen sektorin palkankorotuksilla. Jokin talouslehdistämme esitteli taannoin palkkavertailuja, ja yllättäen julkisen sektorin virat sijoittuivat aika korkealle vertailussa. Oli kaikenlaista tärkeän oloista päällikköä asioita järjestelemässä.

/Teaparty

[Uljanov]

Yhdestä suuresta säästökohteesta ei ole vaalikampanjassa tai hallitusohjelmassa uskallettu sanoa sanaakaan, ja ihmekös tuo kun siinä astuttaisiin ison joukon ja mm. ay-liikkeen varpaille:

ansiosidonnaiset etuudet.

Tarkoittaa siis ansiosidonnaisia työttömyys- ja muitakin päivärahoja.

Itse ainakin maksan yksityiselle työttömyyskassalle "vakuutusta", joka takaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

Joo mut valtio/työnantaja maksaa sen työttömyysturvan pääosin ja pieneltä osin otetaan sit myös palkasta.

Jep. Kuten Wikipedia tietää kertoa:

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kerätään pääosin työnantajien (49,5 %) ja valtion (40 %) maksuosuuksista. Ainoastaan 5,5 % maksusta rahoitetaan työttömyyskassojen jäsenmaksuilla.

Työttömyyskassan jäsenyys ei siis suinkaan ole mikään vakuutus, vaan pikemminkin älykkyystesti, jonka läpäisijät ovat oikeutettuja muita suurempaan työttömyysturvaan.

[Alfresco]

Voi jumanvittu jos ei leikattavaa löydy.
Pimeänä ja synkkänä vuonna 2007 oli valtion budjetti 40.1 miljardia euroa!
Mitä helvettiä me ihmiset nyt saadaan, mitä ei vuonna 2007 saatu, mihin vittuun ne 10 miljardia menny, saatana ku korpee nii perkeleesti että rintakehään sattuu.

Tästä olisi tosiaan kiinnostavaa nähdä analyysi. Mihin menee 10 miljardia enemmän kuin 2007? Varmaankin työttömyys kerrannaisvaikutuksineen on keskeinen tekijä. Lisäksi olisi kiinnostavaa ymmärtää, mikä vaikutus on ollut julkisen sektorin palkankorotuksilla.

Veikkailet ihan oikein. Työttömyys maksaa hunajaa, julkisen sektorin palkankorotukset ovat viime vuosina olleet kovia. Muistammehan mm. terveyshoitajien lakkoilut, joiden seurauksena tuli huikeat korotukset. Moni muu julkinen ala seurasi sitten kateellisena perässä.
Valtiolla on päälle 100.000 ihmistä töissä. Jokainen keskimäärin 100 euron palkankortus maksaa yli 120 miljoonaa vuodessa lisää. Valtio on myös lisännyt kuluja maahanmuutossa ja kehitysmaa-avussa sadoilla miljoonilla vuositasolla.

Rahaa ollaan myös poltettu satoja miljoonia vuodessa lisää julkiseen rakentamiseen ja korjaamiseen ja satojen miljoonien IT- ja muihin kehityshankkeisiin. Valtio ostaa yksityiseltä puolelta miljardeilla palveluja joiden hinnat ovat nousseet inflaation mukana. Valtionavustuksia ollaan korotettu opiskelijoille ja muille tuensaajille. Erilaisia valtiollisia virastoja ja laitoksia ollaan sirrelty edestakas ympäri maata ja niistä koituu yhteensä satojen miljoonien kuluja. Rahareikiä on satoja samalla kun verokertymä on taantuman myötä laskenut.

Yhteensä näistä satojen miljoonien lisäeristä muodostuu miljardien kulukakku, joka on kaasvattanu valtion budjettia tasaisesti joka vuosi. Mielestäni ei ole liioittelua sanoa, että hallitusten taloudenpito viimeiset 10 vuotta on ollut leväperäistä eikä poliitikot näyttäisi välittävän yhtään siitä miten suureksi valtion menot paisuvat. Tämäkin hallitus päätti alkaa korottelemaan sosiaalietuuksia 400 miljoonalla eurolla vuodessa kaiken muun törsäilyn lisäksi.

[ikuturso]

Suomalaiset pystyvät maksamaan 71 miljardin lainan takaisin mutta sen hoitaminen pitää aloitta nyt eikä vuosien päästä. Eli kuten sanoin, olennaista ei ole tämän päivän lainamäärä vaan se, että lisävelkaantuminen saadaan pikaisesti pysähtymään.

Selvisikö tästä rautalangasta mistä on kyse? 

Et kertonut mitään uutta. Mihin perustat sen, että 71 miljardia pystytään maksamaan takaisin, mutta sitä siltalainaa ei, joka joudutaan ottamaan jotta selvitään vanhasta lainasta? Tämän vuoden budjettihan on lähes 10 miljardia alijäämäinen. Oletko sitä mieltä, että voimme selvitä myös 80 miljardin lainasta, mikä tulee olemaan tilanne 2012 alussa?

Mikseivät nykyisen lainan korot ole ongelma valtiontaloutta tasapainotettaessa? Valtio maksaa vuodessa kaksi miljardia korkoa nykyisistä lainoistaan. Jokainen lainattu lisämiljardi vanhojen velkojen korkojen hoitoon ja laman yli pääsyyn lisää korkotaakkaa 20 miljoonalla vuodessa. Pelkästään tämän vuoden suunniteltu 10 miljardin lisälaina lisää korkokuormaa 200 miljoonaa vuodessa. Ja jotta pelkästään tuosta lisäkorosta selvittäisiin, pitää valtion kerätä tuo määrä lisää veroina, tai leikata kuluja tuolla määrällä. Sinun mielestäsi tuo kulu ei ole ongelma, vaan meillä on varaa maksaa sitä?

Jos pääsemme Kataisen tavoitteisiin, että tämän hallituskauden jälkeen emme tarvitse lisälainaa, paljonko meillä on lainaa silloin (2015) 100 miljardia? Montako vuotta menee sen takaisinmaksuun?

Miten katkaistaan velkakierre, koska valtion taseen alijäämän yksi syy on valtiota kuormittavat lainankorot, joita joudumme maksamaan ottamalla lisää velkaa? Miten tämä taitetaan nousuksi? Miten helvatissa voit väittää, että nykyinen velka ei ole ongelma?

-i-

[CaptainNuiva]

-ALViin 1 % korotus
-Tuloveroihin 1 % korotus
-Valtion KAIKKI kulut/menot 1 % pienemmäksi vuosittain, henkilöstökulut työn tehostamisen kautta

Tämä olisi runko,"prossa kaikesta" ja sitten tuohon päälle huolellista läpikäymistä josko jossain kohden voisi verottaa enemmän ja josko toisaalla taas olisi mahdollisuutta keventää(Esim.energiaverotus, nyt eletään maailman syrjällä harvaan asutussa maassa ja lisäksi kylmässä niin pakkoko sitä on vielä omatoimisesti kurjistaa energian mielipuolisella verotuksella).
Eniten apua/tukea tarvitsevien kansalaisten tilanteeseen oikeasti todellista apua eikä mitään 100 € korotusta joka napataan toisen tuen vähentämisellä pois.

Todellisten työpaikkojen luojille kunnon porkkanat...ja tämä ei luonnollisesti tarkoita mitä tukityöllistämis-konsulttikikkailuja.

Kunnissa ja valtiolla pienetkin säästöt käyttöön, sellaiset joilla ei elämämisen ja olemisen kannalta ole oikeastaan mitään merkitystä.
Esimerkki:
Helsinki-Porvoo moottoritie on valaistu kuin paraskin jääkiekkokaukalo, turvallisuus ei taatusti vaarantuisi millään lailla jos valaistaisiin niin että joka valoista sammutettaisiin 75 %, liittymien kohdalla 50 %.
Pienistä puroista se jokikin saa alkunsa...

Älyttömistä vero-ideoista luovuttakoon, esim. tämä sossujen pankkivero.
Mitä ihmeen iloitsemista on siinä että pankit tulevaisuudessa mukamas maksavat jotain extraveroa...eivät maksa vaan veronmaksajat maksavat sen kohonneina kustannuksina ja vastaavasti kuluttavat vähemmän joka taas tuntuu työllisyydessä ja joka taas nostaa sosiaalikuluja joka taas lisää byrokratiaa joka taas ei tuota mitään...Yksinkertaistettuna näin se vain on.

 

[Alfresco]

Suomalaiset pystyvät maksamaan 71 miljardin lainan takaisin mutta sen hoitaminen pitää aloitta nyt eikä vuosien päästä. Eli kuten sanoin, olennaista ei ole tämän päivän lainamäärä vaan se, että lisävelkaantuminen saadaan pikaisesti pysähtymään.

Selvisikö tästä rautalangasta mistä on kyse?  

Et kertonut mitään uutta.

No et näköjään tälläkään kertaa ymmärtänyt mistä oli kyse.

Mihin perustat sen, että 71 miljardia pystytään maksamaan takaisin, mutta sitä siltalainaa ei, joka joudutaan ottamaan jotta selvitään vanhasta lainasta?

Minä en ole puhunut siltalainoista tapana maksaa vanhoja velkoja. Se oli sinun keksintösi.

Siltalainoituksella on tarkoitus korvaa se rahamäärä, joka häviää Suomen taloudesta taantuman aikana. Se on valtion tekemä rahainjektio, jolla ylläpidetään taloudellinen aktiviteetti. Se on tapa elvyyttää taloutta taantuman aikana, jotta vältyttäisiin romahdukselta.

Tämän vuoden budjettihan on lähes 10 miljardia alijäämäinen. Oletko sitä mieltä, että voimme selvitä myös 80 miljardin lainasta, mikä tulee olemaan tilanne 2012 alussa?

Kyllä me siitäkin selviämme mutta kipuraja alkaa tulemaan vastaan.

Jos pääsemme Kataisen tavoitteisiin, että tämän hallituskauden jälkeen emme tarvitse lisälainaa, paljonko meillä on lainaa silloin (2015) 100 miljardia? Montako vuotta menee sen takaisinmaksuun?

Toisesa ketjussa  olin arvioinut valtionvelan kasvavan 80-85 miljardin tasolle. Ehkä jopa 90 miljardiin. En tiedä mikä lopullinen summa on mutta tämä lienee realistinen arvio. Kasvu johtuu juuri siitä ettei valtion budjettia leikata tarpeeksi nopeasti kuten olen usein tässäkin ketjussa kirjoittanut.

Miten katkaistaan velkakierre, koska valtion taseen alijäämän yksi syy on valtiota kuormittavat lainankorot, joita joudumme maksamaan ottamalla lisää velkaa?

Juuri niin kun olen sanonut: nousukauden aikana pitää leikata valtion menoja eli juuri nyt. Hallituksen ohjelma on hyvin vaatimaton tältä osin. Vasemmiston toivosta valtio vetää jalat peräässään ja hidastelee lainanhoidon kanssa. Leikkaamme valtion menoja 1,25 miljardia joka on aivan liian vähän. Vähintään 2-3 miljardia lisää pitäisi leikata.

Miten helvatissa voit väittää, että nykyinen velka ei ole ongelma?

Ei se ole ongelma ellei velkaannuta paljon lisää. Kyllä Suomen kansan maksukyky rittää hoitamaan 70 miljardin velka. Ei me vielä olla konkurssiin menossa. Kovin montaa kymmentä miljardia lisää lainaa emme voi ottaa koska vaikka pystyisimme maksamaan isommankin lainan pois, niin maksuaikataulu venyy niin pitkäksi, että seuraava taantuma tule joskus eteen ja silloin pitäisi olla vaaraa ottaa lisää lainaa.

Minusta valtiovallan pitkän ajan tavoite tulisi olla erittäin pieni lainataso. Keskimäärin joku 5-10 miljardin lainamäärä on järkevissä raameissa. Noususuhdanteen aikana lainan pitäis mennä lähelle nollaa. Taantumassa lainan voidaan antaa kasvaa korkeintaan 5 miljardia vuodessa ja se olisi käytännössä vain elvytyslainaa. Nykymeno missä lainoja ei juurikaan lyhennetä nousukaudessa ei ole kestävä. Poliitikot ovat ajamassa Suomen velkakierteeseen.

[JNappula]

Vaalitulos ei juuri parempaa hallitusohjelmaa mahdollistanut, ikävä kyllä.

Ilman Kokoomusta Jutan johdolla muodostettu puhdas vasurihallitus olisi luultavasti ollut täysin katastrofaallinen Suomelle talousmielessä.

[ikuturso]

Mihin perustat sen, että 71 miljardia pystytään maksamaan takaisin, mutta sitä siltalainaa ei, joka joudutaan ottamaan jotta selvitään vanhasta lainasta?

Minä en ole puhunut siltalainoista tapana maksaa vanhoja velkoja. Se oli sinun keksintösi.

Siltalainoituksella on tarkoitus korvaa se rahamäärä, joka häviää Suomen taloudesta taantuman aikana. Se on valtion tekemä rahainjektio, jolla ylläpidetään taloudellinen aktiviteetti. Se on tapa elvyyttää taloutta taantuman aikana, jotta vältyttäisiin romahdukselta.

[/quote]

Jos siltalaina on tässä kohtaa väärä nimi, niin unohda se. Sanoit kuitenkin, että nykyinen laina ei ole ongelma, kunhan lisälainaa ei oteta. Tilanne on vaan se, että vaikka on "nousukausi", valtion budjetti on 10 miljardia alijäämäinen ja viidesosan tuosta alijäämästä muodostaa nykyisten lainojen korot. Vaikka on "nousukausi" Suomi joutuu jatkuvasti paikkaamaan alijäämää lisälainalla pitääkseen valtion pyörimässä.

Sanoit, ettei lisälainaa oteta velkojen maksuun. Anteeksi? Millä eri rahalla Suomi maksaa nykyisten lainojen korkoja 2 miljardia vuodessa ellei juuri tuolla lisälainalla? Afrikan tähden seteleillä?

Sano vielä, miksi nykyinen laina ei ole Suomelle ongelma? Miksi 2 miljardin vuotuiset korkomenot eivät ole ongelma?

-i-

[JR]

En tiedä säästämisestä, mutta tuhlaaminen pitäisi lopettaa.

[Alfresco]

Lukeeko talouden asiantuntijat Hommaa? 

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Taloustuntijat+teilaavat+uuden+hallituksen+suunnitelmat/1135267089748

Tätä ylivelkaantumista on vatvottu Hommassa ketju jos toinen. Nyt "taloustuntijat" toistavat Homman juttuja melkein sellaisenaan.

[Salvation]

Mihin perustat sen, että 71 miljardia pystytään maksamaan takaisin, mutta sitä siltalainaa ei, joka joudutaan ottamaan jotta selvitään vanhasta lainasta?

Minä en ole puhunut siltalainoista tapana maksaa vanhoja velkoja. Se oli sinun keksintösi.

Siltalainoituksella on tarkoitus korvaa se rahamäärä, joka häviää Suomen taloudesta taantuman aikana. Se on valtion tekemä rahainjektio, jolla ylläpidetään taloudellinen aktiviteetti. Se on tapa elvyyttää taloutta taantuman aikana, jotta vältyttäisiin romahdukselta.

Jos siltalaina on tässä kohtaa väärä nimi, niin unohda se. Sanoit kuitenkin, että nykyinen laina ei ole ongelma, kunhan lisälainaa ei oteta. Tilanne on vaan se, että vaikka on "nousukausi", valtion budjetti on 10 miljardia alijäämäinen ja viidesosan tuosta alijäämästä muodostaa nykyisten lainojen korot. Vaikka on "nousukausi" Suomi joutuu jatkuvasti paikkaamaan alijäämää lisälainalla pitääkseen valtion pyörimässä.

Sanoit, ettei lisälainaa oteta velkojen maksuun. Anteeksi? Millä eri rahalla Suomi maksaa nykyisten lainojen korkoja 2 miljardia vuodessa ellei juuri tuolla lisälainalla? Afrikan tähden seteleillä?

Sano vielä, miksi nykyinen laina ei ole Suomelle ongelma? Miksi 2 miljardin vuotuiset korkomenot eivät ole ongelma?

-i-
[/quote]

Eikö Alfresco sanonut ettei velka ole ongelma, kunhan ei velkaannuta PALJON lisää?

[VikaTikki]

Vaalitulos ei juuri parempaa hallitusohjelmaa mahdollistanut, ikävä kyllä.

Ilman Kokoomusta Jutan johdolla muodostettu puhdas vasurihallitus olisi luultavasti ollut täysin katastrofaallinen Suomelle talousmielessä.

Niin paljon kuin demareita vihaankin, niin ihan pakko perkele kysyä, että miten urpo-jutan hallitus voisi olla talousmielessä vanhingollisempi, kuin edellinen hallitus.

Ja todellakin, miksi helvetissä kaikki toistaa, että Suomelta menee 2 miljardia lainojen korkoihin.
Suomen kymppiyyt menee nyt mukavaan on 3.3, EKP nostelee tossa parin vuoden sisään suunnitelmiensa mukaan ohjauskorkoa pari pinnaa, niin kappas.
Suomelta menee 5 miljardia vuotuisesti rosvoparonien huorien persvaosta snorklattaviin kokkelivuoriin.
Suomi sai kuolemansuudelman Kataiselta, ja hän kyllä tiesi tarkkaan mitä teki.

[Salvation]

Vaalitulos ei juuri parempaa hallitusohjelmaa mahdollistanut, ikävä kyllä.

Ilman Kokoomusta Jutan johdolla muodostettu puhdas vasurihallitus olisi luultavasti ollut täysin katastrofaallinen Suomelle talousmielessä.

Niin paljon kuin demareita vihaankin, niin ihan pakko perkele kysyä, että miten urpo-jutan hallitus voisi olla talousmielessä vanhingollisempi, kuin edellinen hallitus.

Ja todellakin, miksi helvetissä kaikki toistaa, että Suomelta menee 2 miljardia lainojen korkoihin.
Suomen kymppiyyt menee nyt mukavaan on 3.3, EKP nostelee tossa parin vuoden sisään suunnitelmiensa mukaan ohjauskorkoa pari pinnaa, niin kappas.
Suomelta menee 5 miljardia vuotuisesti rosvoparonien huorien persvaosta snorklattaviin kokkelivuoriin.
Suomi sai kuolemansuudelman Kataiselta, ja hän kyllä tiesi tarkkaan mitä teki.

Jutan hallituksessa olisi vain nostettu veroja ja leikkauksia ei olisi tehty.

[Alfresco]

Tilanne on vaan se, että vaikka on "nousukausi", valtion budjetti on 10 miljardia alijäämäinen ja viidesosan tuosta alijäämästä muodostaa nykyisten lainojen korot. Vaikka on "nousukausi" Suomi joutuu jatkuvasti paikkaamaan alijäämää lisälainalla pitääkseen valtion pyörimässä.

Ei kukaan ole eri mieltä tästä kanssasi. Korot eivät kuitenkaan ole lainaa ja koska valtion budjetti on alijäämäinen, uusi laina ei mene vanhojen lainojen hoitoon vaan syömävelaksi. Mehän velkaannumme lisää koko ajan.

Toisessa jutussa sanoit "Mihin perustat sen, että 71 miljardia pystytään maksamaan takaisin, mutta sitä siltalainaa ei, joka joudutaan ottamaan jotta selvitään vanhasta lainasta?". Väitteesi, että otetaan lainaa vanhan lainan kattamiseksi ei pidä paikkansa ellei teknisiä järjestelyjä lasketa.

Sanoit, ettei lisälainaa oteta velkojen maksuun. Anteeksi?

Ei niin. Tuossa edellä selitin asian.

Sano vielä, miksi nykyinen laina ei ole Suomelle ongelma? Miksi 2 miljardin vuotuiset korkomenot eivät ole ongelma?

Korko on korkoa ja tietysti jokainen euro korkoihin on tavallaan turhaa. Velkataakkaa voi arvioida monella tavalla. Usein velka suhteutetaan BKT:een mutta en pidä sitä kovin järkevänä mittarina. Toinen vertaus olisi vaikka verrata velkaa valtion tuloihin eli käytännössä veroihin.

Valtio kerää veroja 35 miljardia vuodessa eli puolet valtion lainan määrästä. Kaikkia veroja ei voida käyttää velanmaksuun mutta jo 10% veroista ylittää vuosittaiset korot ja vielä jää rahaa lyhennyksiin. Eli velkataakka ei näin yksinkertaisesti laskettuna ole hallitsemattomassa tilassa  kunhan ei velkaannuta lisää. Silloin korkomenot alkavat jo olemaan niin suuret ettei järkevillä toimilla pystytä lyhentämään velkapääomaa. Lisäksi edes lainan osittainen takaisinmaksuaika alkaa venymään kymmeniin vuosiin, joka on järjettömän pitkä aika.

En siis ole kovin huolestunut nykyisestä velan tasosta mutta olemme oikeesti kusessa jos velkaa aletaan vielä ottaa kymmenillä miljardeilla lisää. Silloin ainoa tapa hillitä velanotto ja maksaa velka pois, on leikkaa saman tien 5-10 miljardia valtion budjetista eli todella kovat leikaukset.
Tällaiset säästöt saadaan vain puolittamalla ansiosidonnainen työttömyystuki, leikkaamalla  eläkkeistä 10-20%, lopettamalla liuta tukia kuten lapsilisät ja asumistuet kokonaan jne. Se on niin helvetinmoien matokuuri että se pistää talouden syöksykierteeseen hyvin nopeasti ja 90-luvun lama toistuu.

[Alfresco]

Suomelta menee 5 miljardia vuotuisesti rosvoparonien huorien persvaosta snorklattaviin kokkelivuoriin.
Suomi sai kuolemansuudelman Kataiselta, ja hän kyllä tiesi tarkkaan mitä teki.

No totuus taisi kyllä olla se, että kokoomus halusi paljon suurempia leikkauksia mutta demarit eivät siihen suostuneet. Sen takiahan näitä hallitusneuvotteluja vatvottiin eestakas viikkotolkulla. Kaiken kukkuraksi kommarit saivat puhuttua läpi 400 miljoonan lisämenot.  

Tämä demarien venkoilu säästöissä tulee lankeamaan demarien omaan nilkkaan. Heillä on valtiovarainministerin salkku ja ovat suoraan vastuussa valtiontalouden korjaamisesta. Näillä eväin se ei tule onnistumaan joten demarit joutuivat syömään sanansa - taas kerran - ja lähteä lisäleikkauksiin, tai he päätyvät seuraaviin vaaleihin ennätysvelka niskassa. Siinä velassa riittääkin sitten selittelemistä oppositiolle ja kansalle.

Vuoden 2015 muodostettava hallitus tulee hyvin todennäköisesti perimään varsinaisen velkavuoren. Viimeistään se joutuu tekemään kovia säästöjä ja kaikki nyt luvatut sosiaalitukien korotukset kelataan armotta takaisin. Huutohan siitä tulee mutta jonkun on tehtävä likainen työ.

[ikuturso]

Ei kukaan ole eri mieltä tästä kanssasi. Korot eivät kuitenkaan ole lainaa ja koska valtion budjetti on alijäämäinen, uusi laina ei mene vanhojen lainojen hoitoon vaan syömävelaksi. Mehän velkaannumme lisää koko ajan.

Kiitoksia kerrankin asiallisesta vastauksesta. Tässä yllä olevassa asiassa olen kuitenkin vahvasti eri mieltä.

Suomen valtion velka ei ole yksi iso velka, joka kasvaa koko ajan. Velka koostuu useista eri veloista ja lainainstrumenteista eri rahoituslaitoksille, jolloin pääomaeriäkin tulee aina silloin tällöin maksettavaksi.

Juurihan esim. Portugalia tuettiin kiireellä, koska siellä erääntyi iso pääomaerä maksettavaksi. Kreikka ei esim. tahdo yhdistellä velkojaan yhdeksi, koska se saa tänä päivänä lainaa vain yli 20% korolla, ja valtion vanhemmat velat ovat paremmilla ehdoilla. Siksi vanhoja velkoja koitetaan venyttää viimeiseen asti, mutta ymmärrettävistä syistä luotonantajat eivät tässä tilanteessa anna lisämaksuaikaa enää vanhoilla ehdoilla. Uudet ehdot kaataisivat talouden, ja siksi EU-maat tulevat apuun matalammilla korkoehdoilla, kuin mitä vapaa markkina suostuisi myöntämään.

En tunne Suomen valtion lainarakennetta sen yksityiskohtaisemmin, mutta lainoja on otettu pienemmissä erissä ja eri aikoina ja osa niistä pitää maksaa pois, osaa voi pidentää jne. Noiden yksittäisten erääntyvien pääomaerien vuoksi uudella lainalla alijäämäisessä taloustilanteessa maksetaan myös vanhoja velkapääomia pois. Siksi hyvän luottoluokituksen säilyttäminen on ensisijaisen tärkeää. Jos luottoluokitus huononee, kaikki vanhat hyvillä ehdoilla saadut lainat erääntyessään korvautuvat huonommilla ehdoilla hankituilla lainoilla, joilla alijäämäinen talous noita erääntyviä lainoja sitten kuittaa pois. Tästähän PIGS-maissa nimenomaan on kyse. Jos EU-maat eivät tue noita maita, niiden kaikki lainat ovat vähitellen 25% korolla, ja Kreikan velkapääomalla tämä tarkoittaisi yli 80mrd euron vuosikorkoa.

-i-

[Alfresco]

Suomen valtion velka ei ole yksi iso velka, joka kasvaa koko ajan. Velka koostuu useista eri veloista ja lainainstrumenteista eri rahoituslaitoksille, jolloin pääomaeriäkin tulee aina silloin tällöin maksettavaksi.

Toki näin mutta kun puhut 10 miljardin alijäämästä ja lisävelkaantumistarpeesta niin sillä velkasummalla katetaan menoja. Ne lainajärjestelyt eli lainojen uusimiset mistä sinä puhut tässä, ovat vielä tämän 10 miljardin päälle otettuja järjestelylainoja.

Niillä ei ole tässä kuviossa juurikaan merkitystä koska nettomääräisesti ne ei kasvata valtion velka-astetta. Ne ovat vaan valtiontaseen sisällä tapahtuvia siirtoja. Sen takia tämän keskustelun kannalta ei ole olennaista käsitellä näitä eriä.

Juurihan esim. Portugalia tuettiin kiireellä, koska siellä erääntyi iso pääomaerä maksettavaksi.

Kyllä mutta Portugalin velka ei kasvanut tämän järjestelyn takia. Sillä ostettiin vain lisää laina-aikaa vaihtamalla erääntyvä laina uuteen, jossa on vuosia maksuaikaa. Se oli käytännössä vain lainan uusiminen mahdollisesti korkeamalla korolla.

Kreikka ei esim. tahdo yhdistellä velkojaan yhdeksi, koska se saa tänä päivänä lainaa vain yli 20% korolla, ja valtion vanhemmat velat ovat paremmilla ehdoilla.

Tietenkään ei kannata vaihtaa lainoja kalliimpiin vaan yrittää pitää alahaisen koron lainat mahdollisimman pitkään. Nämä veivit eli korkotason optimointi ovat sitten valtiovarainministeriön virkamiesten heiniä ja ne ovat ihan rutiinihommia.

Siksi vanhoja velkoja koitetaan venyttää viimeiseen asti,

Riippuu tilanteesta. Suomikin on muistaakseeni viime vuonna vaihtanut vanhoja kalliimpia velkoja halvempiin säästäkseen koroissa.

Noiden yksittäisten erääntyvien pääomaerien vuoksi uudella lainalla alijäämäisessä taloustilanteessa maksetaan myös vanhoja velkapääomia pois. Siksi hyvän luottoluokituksen säilyttäminen on ensisijaisen tärkeää.

Luottoluokituksen säilyttäminen on tärkeää mutta se perustuu nettovelkaantumisasteeseen. Eli velan kokonaismäärään eikä niinkään siihen, että otetaan järjestelyvelkoja.

[Alfresco]

Noniin lisäleikkauksia on tulossa kuten arvata saattoi:

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Katainen+Uudella+hallituksella+vaikeat+ajat+edess%C3%A4/1135267125618

"Katainen varoitti myös, että talouspaineiden takia hallitus joutuu tekemään uusia toimintalinjauksia"

Hallitusohjelma pysyi kasassa peräti puoli päivää.

[ikuturso]

Kato ei me ollakaan ihan tyhmiä. Meiltä menee vaan puoli vuotta, että me aletaan puhua samoista asioista :-)

Suomen valtion velka ei ole yksi iso velka, joka kasvaa koko ajan. Velka koostuu useista eri veloista ja lainainstrumenteista eri rahoituslaitoksille, jolloin pääomaeriäkin tulee aina silloin tällöin maksettavaksi.

Toki näin mutta kun puhut 10 miljardin alijäämästä ja lisävelkaantumistarpeesta niin sillä velkasummalla katetaan menoja. Ne lainajärjestelyt eli lainojen uusimiset mistä sinä puhut tässä, ovat vielä tämän 10 miljardin päälle otettuja järjestelylainoja.

Niillä ei ole tässä kuviossa juurikaan merkitystä koska nettomääräisesti ne ei kasvata valtion velka-astetta. Ne ovat vaan valtiontaseen sisällä tapahtuvia siirtoja. Sen takia tämän keskustelun kannalta ei ole olennaista käsitellä näitä eriä.

Tuo Portugalin erääntyvä pääoma, jota paikattiin lisälainalla hämäsi tässä. Portugalicasessa kun EU-maiden tukilainalla sekä järjesteltiin vanhoja lainoja, että tuettiin alijäämää. Näköjään kun puhutaan vielä tolpillaan olevasta maasta järjestelyt pysyvät taka-alalla ja uudella "nettolainapääoman kasvulla" paikataan vaan sitä vajetta, johon vanhoista lainoista sitten kuuluu ainoastaan korot ja mahdollisten lainajärjestelyjen kuluerät?

Juurihan esim. Portugalia tuettiin kiireellä, koska siellä erääntyi iso pääomaerä maksettavaksi.

Kyllä mutta Portugalin velka ei kasvanut tämän järjestelyn takia. Sillä ostettiin vain lisää laina-aikaa vaihtamalla erääntyvä laina uuteen, jossa on vuosia maksuaikaa. Se oli käytännössä vain lainan uusiminen mahdollisesti korkeamalla korolla.

Tuossa kohtaa saat kyllä myöntää itse olvasi väärässä käsityksessä.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/05/portugalin-tukipaketti-onkin-liian-suuri/20116366/12
Portugalin tuen tarve koostui seuraavasti:
Kesäkuussa erääntynyt lainapääoma 5 miljardia
Kahden seuraavan vuoden aikana erääntyvä lainapääoma 20 miljardia
Vanhojen velkojen korkoja 5 miljardia
Valtiontalouden alijäämää tämän lisäksi 20-25 miljardia

Eli Portugalin suunnitellusta tukipaketista noin puolet lisää lainapääomaa ja puolet toimii järjestelylainoina.

Luottoluokituksen säilyttäminen on tärkeää mutta se perustuu nettovelkaantumisasteeseen. Eli velan kokonaismäärään eikä niinkään siihen, että otetaan järjestelyvelkoja.

Velkaantumisasteen lisäksi luottoluokitukseen vaikuttaa myös takaisinmaksukyky. Aina silloin tällöin pitäisi pystyä velkapääomaa vähentämäänkin, tai ainakin uskottelemaan rahamarkkinoille, että pääoman lyhentäminen jollain käsitettävissä olevalla aikajaksolla on realistisesti mahdollista.
Velan määrä suhteessa BKT:hen ei oikein loputtomiin vakuuta, jos kaikki verotulot laitetaan torkkupeittoihin mieluummin kuin velanmaksuun. Eli kyllä sitä vuotuista tasettakin tarkastellaan. Velkaantumisaste on kyllä selkeä "mittari"

-i-

[Alfresco]

Juurihan esim. Portugalia tuettiin kiireellä, koska siellä erääntyi iso pääomaerä maksettavaksi.

Kyllä mutta Portugalin velka ei kasvanut tämän järjestelyn takia. Sillä ostettiin vain lisää laina-aikaa vaihtamalla erääntyvä laina uuteen, jossa on vuosia maksuaikaa. Se oli käytännössä vain lainan uusiminen mahdollisesti korkeamalla korolla.

Tuossa kohtaa saat kyllä myöntää itse olvasi väärässä käsityksessä.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/05/portugalin-tukipaketti-onkin-liian-suuri/20116366/12
Portugalin tuen tarve koostui seuraavasti:
Kesäkuussa erääntynyt lainapääoma 5 miljardia
Kahden seuraavan vuoden aikana erääntyvä lainapääoma 20 miljardia
Vanhojen velkojen korkoja 5 miljardia
Valtiontalouden alijäämää tämän lisäksi 20-25 miljardia

Eli Portugalin suunnitellusta tukipaketista noin puolet lisää lainapääomaa ja puolet toimii järjestelylainoina.

Mielestäni en ole väärässä koska vaihdoit aihetta. Ensin kirjoitit

"Juurihan esim. Portugalia tuettiin kiireellä, koska siellä erääntyi iso pääomaerä maksettavaksi."

sitten

"Eli Portugalin suunnitellusta tukipaketista noin puolet lisää lainapääomaa ja puolet toimii järjestelylainoina."

Eli ensin puhut velkojen järjestelemisestä. Sitten väität että olen väärässä kun siirsit keskustelun koko tukipakettiin. On vaikea käydä johdonmukaista keskustelua jos kesken kaiken vaihdetaan käsiteltävänä oleva asia. Noh, eiköhän nämä silta- ja järjestelylainojen ero tullut lukijoille selväksi näinkin.

Velkaantumisasteen lisäksi luottoluokitukseen vaikuttaa myös takaisinmaksukyky.

Se on implisiittisesti sama asia. Sen takia en maininnut sitä erikseen.

[Alfresco]

Käteisen toivottavasti erittäin lyhytaikaiseksi jäävä hallitus näyttää esimerkkiä säästämisestä mm. siinä, että se haluaa lisätä valtiosihteerejä nykyisestä.

En pidä hallituksen kaatumista todennäköisenä koska hallituspuolueet eivät tule äänestämään itsenä virasta. Alan pikku hiljaa toivomaan, että niin kuitenkin tapahtuisi. Sen verran surkeat ja kestämättömät ovat hallituksen talouslinjaukset.

[VikaTikki]

Suomelta menee 5 miljardia vuotuisesti rosvoparonien huorien persvaosta snorklattaviin kokkelivuoriin.
Suomi sai kuolemansuudelman Kataiselta, ja hän kyllä tiesi tarkkaan mitä teki.

No totuus taisi kyllä olla se, että kokoomus halusi paljon suurempia leikkauksia mutta demarit eivät siihen suostuneet. Sen takiahan näitä hallitusneuvotteluja vatvottiin eestakas viikkotolkulla. Kaiken kukkuraksi kommarit saivat puhuttua läpi 400 miljoonan lisämenot.  

Tämä demarien venkoilu säästöissä tulee lankeamaan demarien omaan nilkkaan. Heillä on valtiovarainministerin salkku ja ovat suoraan vastuussa valtiontalouden korjaamisesta. Näillä eväin se ei tule onnistumaan joten demarit joutuivat syömään sanansa - taas kerran - ja lähteä lisäleikkauksiin, tai he päätyvät seuraaviin vaaleihin ennätysvelka niskassa. Siinä velassa riittääkin sitten selittelemistä oppositiolle ja kansalle.

Vuoden 2015 muodostettava hallitus tulee hyvin todennäköisesti perimään varsinaisen velkavuoren. Viimeistään se joutuu tekemään kovia säästöjä ja kaikki nyt luvatut sosiaalitukien korotukset kelataan armotta takaisin. Huutohan siitä tulee mutta jonkun on tehtävä likainen työ.

Porvarihallitus kasvatti oman vaalikautensa aikana valtionvelkaa 50%, ja kasvatti valtion budjettia 25%.
Kyllä mä perkele alan hermostua, kun täällä jotkut saakelin möllikkäät rupee heittämään jotain uskomatonta legendaa suuresta säästäjä-Kataisesta.
Jos ette perkele älyä, niin verotuksen kiristys ei ole säästämistä.
Kaltaisenne apinat tyhjäpäisinä käsiään yhteen hakatessa riemuitsevat aina, kun BOB Helsingistä tulee joku uusi vihreä veromanifesti.
Saatana kun suomalaisia on helppo kusettaa.

[Alfresco]

Porvarihallitus kasvatti oman vaalikautensa aikana valtionvelkaa 50%, ja kasvatti valtion budjettia 25%.
Kyllä mä perkele alan hermostua, kun täällä jotkut saakelin möllikkäät rupee heittämään jotain uskomatonta legendaa suuresta säästäjä-Kataisesta.

Velkaantumisella oli taantuman aikana logiikkansa eikä kukaan ei ole väittänyt Kataista säästäjäksi. Tosiasia vaan on, että uuden hallituksen budjetti ei ole kunnossa ja syyttävä sormi osoittaa vasemmistopuolueita, jotka laskevat täysin epärealistisen talouskasvun varaan.

Jos ette perkele älyä, niin verotuksen kiristys ei ole säästämistä.
Kaltaisenne apinat tyhjäpäisinä käsiään yhteen hakatessa riemuitsevat aina, kun BOB Helsingistä tulee joku uusi vihreä veromanifesti. Saatana kun suomalaisia on helppo kusettaa.

Koita nyt Herran tähden rahoittua pikkasen.

[Alfresco]

^ No kyllä kyllä, mutta hallitusneuvotteluissa kokkarit olisivat leikanneet kaksi (2) miljardia, sekin minusta aivan liian vähän, demarit ja vassarit vinkuivat. Kokoomus munattomuudessaan halusi mielummin EU:n kuin oman valtiomme talouden! Säälittävä tuo Katainen kyllä...

Sillä välin kun odotellaan vastahyökkäystä: mikä tuo ^ on viestiesi alussa? Mitä se tarkoittaa? Varum?

[Volmari]

Suomen valtion taloudellinen tilanne on toivoton ja lohduton, eli minkäänlaista selviytymismahdollisuutta nykyisistäkään veloista ei ole ja velkaa otetaan edelleen lisää niin kauan kuin nykypoliitikot sitä jostain onnistuvat saamaan.

JOS Suomessa olisi presidentti, hän arvovallallaan vaatisi sellaisen hätätilahallituksen muodostamista, johon ei otettaisi ministereitä yhdestäkään puolueesta. Ne ovat jo osoittaneet täydellisen kyvyttömyytensä ja johtaneet maan talouden tähän tilanteeseen.

Tämän asiantuntijahallituksen ainoa ohjenuora olisi se, että lasketaan odotettavissa olevat vuositulot ( noin 40 miljardia ) ja päätetään velan lyhennyksen vuosimäärä ( esim. 5 miljardia ). Loput 35 olisi käytettävissä valtion menoihin ( nyt 50 miljardia ).

Ettei työstä tulisi liian vaikeaa, kannattaisi ottaa avuksi vuoden 2005 tiedot valtion menoista. Silloin menoja oli 41,2 miljardia johon sisältyi 3,8 miljardia lainojen lyhennyksiä, eli ilman lyhennyksiä vuosimenot olivat 37,4 miljardia.

Vuonna 2005 Suomessa oli myös koululaitos, terveydenhoito, puolustusvoimat, poliisi jne. Eli kyllä silloisella menorakenteella pärjättäisi nytkin. 

[Alfresco]

Tämän asiantuntijahallituksen ainoa ohjenuora olisi se, että lasketaan odotettavissa olevat vuositulot ( noin 40 miljardia ) ja päätetään velan lyhennyksen vuosimäärä ( esim. 5 miljardia ). Loput 35 olisi käytettävissä valtion menoihin ( nyt 50 miljardia ).

Asiasta on oma ketju mutta sanon pikaisesti tähän väliin, että olen suhtautunut skeptisesti ns. suoraan demokratiaan eli säännöllisiin kansanäänestyksiin eri asioista. Pikku hiljaa alan kuitenkin kallistumaan sille kannalle, että se on ainoa menetelmä saada asiat kuntoon.

Vuosia istuvat hallitukset täysin epäpätevillä ministereillä ei anna toivoa, että joskus saataisiin jotain järkeä asioiden hoitoon. Tämä systeemi missä äänestetään milloin mitäkin populisteja ja etujärjestöjen lobbareita pyörittämään Suomen asioita ei vain toimi.
Ainoa vaihtoehto on siirtyä pätevyyteen perustuvaan virkamieshallitukseen tai ohjeistaa poliittista hallitusta kansanäänestyksillä säännöllisin väliajoin.

Tosiasiahan on, että Suomi elää suunnitelmataloudessa missä neljäksi vuodeksi kerrallaan lyödään lukkoon joku linja ja sen mukaan mennään. Meillä on siis suunilleen samankaltainen järjestelmä kun Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmat. Erona Neuvostoliittoon on lähinnä, että suunnitelmatalouden toteuttaja vaihdetaan silloin tällöin. Tämä on liian joustamaton järjestelmä ja antaa liian pitkän suoja-ajan poliitikoille sotkea asioita.

[Valaskala]

Jos maa ei ole sodassa eikä käsittämättömässä luonnonkatastrofissa (yhteistä näille on että ne ovat ulkoisia ja ohimeneviä tekijöitä), sen ei pidä koskaan ottaa senttiäkään velkaa vaan elää "tulojensa mukaan". Asia on juuri niin yksinkertainen. Niin kauan kuin äänestäjä on lyhytnäköinen eikä vaadi velan pienentämistä, poliitikolla on jatkuva intressi hassata eri eturyhmiin aina lisää uudelleenvalintansa eteen, kunnes lainaakaan ei enää saada ja koko kansalla on mustapekka kädessä.

Suomen verotustakaan ei voi enää järjellisesti nostaa koska se on korkeimpia maailmassa. (Ainoa asia missä itse tilapäisesti kiristäisin verotusta on markkinoita vinouttavien erivapausten poistaminen alveista sun muista - sama vero kaurahiutaleille, Helsingin Sanomille ja ravintolaruoalle.) Siis menoja on leikattava.

Leikkauskohteita on tässä ketjussa jo esitettykin kiitettävä määrä. Itse lisäisin vielä lievien huumausaineiden laillistamisen, jolla saataisiin merkittävä verotulojen lähde, ehkäistyä jonkun verran syrjäytymistä, ehkäistyä rikollisuutta ja leikattua rankasti oikeuslaitoksen kuluja.

[tyhmyri]

Jos maa ei ole sodassa eikä käsittämättömässä luonnonkatastrofissa (yhteistä näille on että ne ovat ulkoisia ja ohimeneviä tekijöitä), sen ei pidä koskaan ottaa senttiäkään velkaa vaan elää "tulojensa mukaan". Asia on juuri niin yksinkertainen.

Millä perusteella? Olen pyörinyt koko ikäni erityisesti vientiteollisuuden puolella, enkä tuota ajatusta ymmärrä. Velka on oleellinen osa toiminnan pyörittämistä ja sen pakollinen edellytys. En ymmärrä miksi valtiolla ei olisi oikeutta ottaa velkaa investointeja tai suhdannepoliittisia toimenpiteitä varten. Luonnollisesti velkaa on hyvä maksaa pois parempien aikojen koittaessa. Velkaa otetaan kun on laskusuhdanne ja verotulot notkahtaa, mutta kun tulee nousukausi, niin velkaa pitäisi vähentää ja valtion menoja muutenkin leikata. Laskusuhdanne on erityisen hyvä vaihe tehdä infrastruktuuri-investointeja koska hinnat ovat halpoja.

Ongelmana taitaa olla se, että yleensä nousukauden rahat hassataan kaikenlaiseen kivaan, jolloin liikkumavaraa laskusuhdanteessa ei oikein ole.

Minusta nyt pitäisi keskittyä talouskasvun lisäämiseen, erityisesti vientiteollisuuden osalta, ja varautua kunnon leikkelytalkoisiin kunhan talous taas kunnolla kasvaa. Mutta valtio on tupannut perinteisesti kasvattamaan byrokratiaa ja leikkaamaan operatiivista toimintaa. Näin yritysnäkökulmasta todella typerää toimintaa, byrokratia minimiin ja rahat varsinaiseen toimintaan kuten koulutukseen ja terveydenhoitoon.