Pitäisikö Aalto-yliopiston julkinen rahoittaminen lopettaa?

[Peruste]

Perustutkimus on nykyisen kvartaalitalouden kannalta siinä mielessä epäkiitollista, että se vaatii pitkäjänteisyyttä ja investointeja, jotka eivät välttämättä tuota mitään käsinkosketeltavaa kymmeniin vuosiin.
(..) supranesteissä (..)
(..) fuusioreaktorin (..)

Kylmätutkimusta Suomessa on tehty maailman huipputasolla arviolta 30 vuotta, ja vasta nyt on ajatus, että siitä voisi syntyä liiketoimintaakin, mutta tietääkseni uskottavia kaupallistamis- tai liiketoimintasuunnitelmia ei kukaan ole vielä esittänyt saatikka saanut niille yksityistä riskirahaa.

Fuusiota taas maailmalla on tutkittu energiantuotantomielessä ainakin 50 vuotta, eivätkä tietääkseni alan tutkijat ennusta siitä kaupallisesti kannattavaa seuraavaan 50:n vuoteen.  Kaikki noilla aloilla tutkijat ovat tehneet rehellistä, vaikeaa työtä hiki hatussa, mutta jos näihin asioihin sijoitetaan huomattavia summia yhteisiä verovaroja, voisi jo tässä vaiheessa hyvällä syyllä toivoa jonkinlaista vastinetta tai sitten myöntöä, että tuli haukattua liian iso pala.  Energiantuotannossakin on lukuisia muita vähemmän teknisesti vaikeita vaihtoehtoja, joiden kohdalla julkinen rahoitus on huomattavan vähäistä.

Toki perustutkimusta pitäisi tehdä myös puhtaasti altruistisista syistä, mielenkiinnosta syvällisiä kysymyksiä tai luonnon periaatteita kohtaan.  Ongelmaksi tämä on kuitenkin muodostunut sitä mukaa kun yliopistojen sisäinen rahanjako on suuntautunut yhä enemmän tieteellisiä julkaisuja korostavaksi ottamatta huomioon sitä, millainen vastuu yliopistoilla on kouluttaa päteviä ihmisiä myös yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin.

[Palava pensas]

Mielestäni tilanne on analoginen sen kanssa että suomalaisten työtätekevien verovaroilla kehitetään fuusiovoimalaa, ja jos projektista sattuisi tulemaan jotain, niin suurimman hyödyn korjaisivat ulkomaiset reaktoreita valmistavat yritykset. Toki silloinkin hyötyä jakautuu kaikille uuden voimanlähteen muodossa, mutta kuinka merkittävää tämä hyöty on suomalaisille kustannuksiin nähden on toinen kysymys.

On selvää, että olemalla mukana kehitystyössä alan suomalainen asiantuntemus on korkeampaa kuin jos kehitystyöstä jättäydytään ulkopuolelle. Asiantuntemus puolestaan tarjoaa tilaisuuden olla toimijana myös keksinnön kaupallisessa hyödyntämisessä.

[Peruste]

Eikös TKK:lla ole edelleenkin virassa joku kreationistiproffa, joka järjestelee kreationismiseminaareja muka tieteellisinä tapahtumina TKK:n tiloissa?

Matti Leisola isännöi tuollaisen tilaisuuden joskus viime vuosikymmen alkupuolella.  Itse olen TKK:n käynyt ja tulin siellä havainneeksi, että vaihtelevantasoista fundamentalistiuskonnollisuutta tai vähintäänkin evoluutiokriittisyyttä esiintyy kyseisessä opinahjossa enemmänkin.

[hoxpox]

Mielestäni tilanne on analoginen sen kanssa että suomalaisten työtätekevien verovaroilla kehitetään fuusiovoimalaa, ja jos projektista sattuisi tulemaan jotain, niin suurimman hyödyn korjaisivat ulkomaiset reaktoreita valmistavat yritykset. Toki silloinkin hyötyä jakautuu kaikille uuden voimanlähteen muodossa, mutta kuinka merkittävää tämä hyöty on suomalaisille kustannuksiin nähden on toinen kysymys.

On selvää, että olemalla mukana kehitystyössä alan suomalainen asiantuntemus on korkeampaa kuin jos kehitystyöstä jättäydytään ulkopuolelle. Asiantuntemus puolestaan tarjoaa tilaisuuden olla toimijana myös keksinnön kaupallisessa hyödyntämisessä.

Samoin suomalaisten poliitikkojen asiantuntemus heikkenee mikäli Suomi jättäytyy tukipakettien ulkopuolelle. Suomi myös menettää vaikutusvaltaa ja tilaisuuden olla toimijana yhteiseurooppalaisessa päätöksenteossa.

Em. puppua voi tuottaa vaikka kuinka, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että koska yritykset eivät halua rahoittaa fuusiotutkimusta, sillä eivät usko sen kannattavan, eivätkä yksityiset rahoittajat halua rahoittaa Kreikkaa, sillä eivät usko Kreikan maksavan, niin kumpaankin kohteeseen täytyy hankkia veronmaksajat rahoittajiksi.

[tyhmyri]

Palkkaan mieluiten sellaisen DI:n/maisterin, joka on ajatellut jotain vaikeaakin eikä vain keskittynyt suoraan sovellettavissa oleviin temppuihin. Tekninen fysiikka on yksi niistä aloista, joiden kanssa puuhastelleet ovat varsin todennäköisesti ajattelukykyisiä ja -taitoisia. On hyvä, että koulutusta ja tutkimusta on ympäri Suomea, sillä tehtaita ja toimintaa on muuallakin kuin täällä kantatie 50:n eteläpuolella.

Jos ajattelukykyisten suunnittelijoiden tuottaminen edellyttää vaikkapa sen kylmälaboratorion olemassaoloa, niin mielestäni se on suhteellisen halpaa. Ajattelukyvyn ja -taidon jalostaminen käyttökelpoiseksi sopii minusta erittäin hyvin yliopistojen ja korkeakoulujen tehtäväksi. Yllättävän hyvänä mittarina tuosta ajattelukyvystä on sopivan DI/maisteritutkinnon suorittaminen. Pystyy tekijä edes jotain saamaan aikaiseksi.

Käytännön taitojen pitäminen ajantasaisina on taas enemmän työnantajan edun mukaista.

[hoxpox]

Palkkaan mieluiten sellaisen DI:n/maisterin, joka on ajatellut jotain vaikeaakin eikä vain keskittynyt suoraan sovellettavissa oleviin temppuihin. Tekninen fysiikka on yksi niistä aloista, joiden kanssa puuhastelleet ovat varsin todennäköisesti ajattelukykyisiä ja -taitoisia. On hyvä, että koulutusta ja tutkimusta on ympäri Suomea, sillä tehtaita ja toimintaa on muuallakin kuin täällä kantatie 50:n eteläpuolella.

Jos ajattelukykyisten suunnittelijoiden tuottaminen edellyttää vaikkapa sen kylmälaboratorion olemassaoloa, niin mielestäni se on suhteellisen halpaa. Ajattelukyvyn ja -taidon jalostaminen käyttökelpoiseksi sopii minusta erittäin hyvin yliopistojen ja korkeakoulujen tehtäväksi. Yllättävän hyvänä mittarina tuosta ajattelukyvystä on sopivan DI/maisteritutkinnon suorittaminen. Pystyy tekijä edes jotain saamaan aikaiseksi.

Käytännön taitojen pitäminen ajantasaisina on taas enemmän työnantajan edun mukaista.

Keskustelun alkuperäinen aihe oli että tuleeko Aalto-yliopistoa rahoittaa julkisilla varoilla vai ei. Se mistä rahoitus tulee, ei välttämättä vaikuta kylmälaboratorion tms. muiden yksiköiden olemassaoloon, joskin yksityinen rahoitus voi ehkä karsia joitain yksiköitä.

Toisaalta maailman parhaimpien yliopistojen listan kärjessä olevat yliopistot ovat juuri yksityisiä kuten Harvard, MIT, Stanford ja Princeton, ja kyllä näissä yliopistoissa paljon tutkimustakin tehdään.

[tyhmyri]

Toisaalta maailman parhaimpien yliopistojen listan kärjessä olevat yliopistot ovat juuri yksityisiä kuten Harvard, MIT, Stanford ja Princeton, ja kyllä näissä yliopistoissa paljon tutkimustakin tehdään.

Se onko yliopisto yksityinen vai ei kertoo vähän siitä rahoitetaanko sitä julkisilla varoilla vai ei. Opiskeluaikainen kaveri on ollut pitkään jenkeissä yksityisessä yliopistossa ja käytännössä hänen koko labransa pyörii lähes suoralla US NAVY -lähtöisellä rahoituksella. Pitkillä sopimuksilla.

Maailman huippuyliopistojen joukossa on monta rahansa suoraan julkishallinnolta saavaa.

Puhtaasti liiketoimintanäkökulmasta Pietari tai Moskova ovat kiinnostavampia kuin jokin suomalainen koulu jos suoraan rahoittaa pitäisi.

[Palava pensas]

Eikös TKK:lla ole edelleenkin virassa joku kreationistiproffa, joka järjestelee kreationismiseminaareja muka tieteellisinä tapahtumina TKK:n tiloissa?

En tiedä ihmeemmin TKK:n, tai siis *köh* Aalto-yliopiston kuvioita koska olen hankkinut kannukseni muualta, mutta tosiaan, minäkin olen kuullut että siellä teknillisellä puolella on varsin korkea kreationisti-jeesustelija-raamattupitoisuus.

No, uskovaisethan tykkäävät olla puuseppiä tai insinöörejä. Jokuhan voisi vaikka vääntää gradun siitä, miksi näin on.

Mutta kantani varsinaiseen kysymykseen on, että Aalto-yliopisto ei mielestäni tarvitse mitään valtiontukia. Siitä tehtiin säätiöyliopisto juuri siksi, että se toimisi kuten yritys ja tuottaisi porukkaa yrityselämän tarpeisiin. Lisäksi kyseisen lafkan johto koostuu isolti yrityselämän edustajista. Kyseessä on siis uudenlaisen systeemin kokeilu, eikä tällaisilla kokeiluilla ole mitään arvoa jos valtio sitten kuitenkin kustantaa käytännössä koko lystin.

[Kivikova]

Itse Aalto-yliopistossa(silloisessa Taikin yksikössä 1999-2005) opiskellessani teollista muotoilua huomasin, että ainoita vakavasti otettavia osastoja olivat teollinen muotoilu, vaatesuunnittelu ja medialabra - ehkä elokuvapuoli.

Nykyisinhän muotoiluosastoon on liitetty sisustus, keramiikka, tekstiilisuunnittelu ja ties mitä. Huomatkaapa muuten miten sisustussuunn.. tarkennan, siis vitun sisustussuunnittelijat kutsuvat itseään muotoilijoiksi(Stefan Lindfors yms.).

Aalto-yliopisto on omasta mielestäni helvetin hyvä ajatus, mutta Taikin osalta asioiden ja osastojen järkeistämistä pitäisi harkita. Ajatellaanpa vaikka sisustuksen maisteria. Itse katselen muna pystyssä, kun Teuvo "Helsinki City Boy" Loman pyyhkii lattiaa sisustuksen maistereilla. Vähän silmää ja kiinnostusta aiheeseen, on riittävä pätevyyden osoitus kyseiseen hommaan. Vai tarvitseeko tapettien seinään liippaminen ja huonekalujen siirtely todellakin jotain tieteellistä pätevyyttä? Ei tarvitse.

Kävin yhden sisustuskurssin teol.muotoilun opintojen kyljessä ja opettajista toinen, Ilkka Suppanen, jolla ei ole minkäänlaista silmää tai ylipäätäänkään koulutusta kyseiselle alalle, toimi kurssilla opettajana. Teimme typeriä esineitä ilman, että oisimme edes kyseenalaistanut tekemiemme 'tuotteiden' tarpeellisuutta. Kuinka tärkeä tuote on esimerkiksi sellainen tarjoitin joka mahdollistaa sohvalla syömisen? *syvä huokaus*

Eräs opettaja viimeisessä kritiikkitilaisuudessa kyseli muotoilijan(itseni) suhtautumista sisustussuunnittelun opetukseen ja ilmoitin, että on hullua, että sisustuksessa pääpaino suunnitteluun on keksiä mahdollisia tarpeita ja suunnitella näille 'tarpeille' jokin esine. Itse näin(näen edelleen) tällaisen ajattelun ajan ja resurssien haaskaamisena. Opetta ja naurahti ja sanoi: "Tuo on teidän muotoilijoiden ikuinen ongelma." NIIN, ETTÄ MITENKÄ?! On siis ongelma, jos haluan suunnitella ihmisille tarpeellisia esineitä tuhlaamatta luonnonvaroja?!

Suomelle olisi muutenkin tarpeellista keskittyä tekemään teollisesti järkevää suunnittelua, eikä lähtä kopioimaan isonmaailman trendejä. Katsotaan vaikka Marimekon alkuperäistä ajatusta siitä, että ajatuksena oli haistattaa perseet elitistivaatesuunnittelulle tekemällä toimivaa ja laadukasta vaatetta normikansalaisille. Samaa ajattelua myös oma esikuvani Kai Franck harjoitti. Pienelle kansalle on hyödyllistä olla hieman 'outo'.

Aalto-yliopisto voi olla hyväkin hanke, mutta raakile tällä hetkellä. Taikin tarpeellisuus on todella kyseenalainen, koska tieteen alueella se on aika foliohattutiedettä. Ehkä aikaisemmin mainitsemani osastot sisältävät oikeaakin tiedettä, mutta mielestäni esimerkiksi tekstiilisuunnittelu ei ole kovinkaan perusteltua opettaa maisteritasolle asti. Ryijyn tekemisen maisteri.. voe kristuksen takakäpälät. Tuonlaiset 'tieteet' kuuluvat ammattikorkeakoulun piiriin jos sinnekään.

Kauppis ja TKK ovat tieteen puolella kovastikin perusteltuja, mutta Taik ei. Ehkä rahoittamista voisi jatkaa, mutta itse vaatisin paljonkin järkeistämistä Taikin toimintaan, koska nykyisellään homma ei toimi, eikä massatuotetuille Taikin maistereille riitä duunia. Enempi teknistä koulutusta ja konseptisuunnittelun opetusta. Palvelumuotoilu, konseptisuunnittelu ja aineettomien(softat) tuotteiden valmistus ja tietotaidon välittäminen ovat tämän päivän muotoilua Suomessa. Lasimaljakoiden aika on ohi. Voisin jatkaa vaikka vaikka kuinka pitkään, mutta päätän tähän.

Siinäpäs punaviinipäistä ajatuksenjuoksua juhannuslauantaille. 

[foobar]

Eikös TKK:lla ole edelleenkin virassa joku kreationistiproffa, joka järjestelee kreationismiseminaareja muka tieteellisinä tapahtumina TKK:n tiloissa?

En tiedä ihmeemmin TKK:n, tai siis *köh* Aalto-yliopiston kuvioita koska olen hankkinut kannukseni muualta, mutta tosiaan, minäkin olen kuullut että siellä teknillisellä puolella on varsin korkea kreationisti-jeesustelija-raamattupitoisuus.

No, uskovaisethan tykkäävät olla puuseppiä tai insinöörejä. Jokuhan voisi vaikka vääntää gradun siitä, miksi näin on.

Ei tämän proffan hörhöilyjä mitenkään myönteisesti katseltu, mutta ilmeisesti kaveri kuitenkin osasi pitää kreationismin riittävästi erossa tutkimuksestaan ja opetuksestaan. Alan ollessa bioprosessitekniikka tosin homma liippasi hiukan liian läheltä ollakseen mukavaa.

Kannattaa huomata myös tutkimus, jota Leisola on tehnyt evoluutioon liittyen. Se nimittäin on kohtuullisen asiallista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Leisola#Evoluution_mekanismien_analyysi. Toisaalta tieteentekijänä tieteestä käytävän keskustelun rajoja on koeteltu hiukan varomattomasti, ja siitä saatu negatiivinen palaute on ihan ymmärrettävää.

Uskovaisuus, kreationismi ja vastaavat ovat aikalailla irrelevantteja kiinnostuksenaiheita jos alana on esimerkiksi tietotekniikka, teknillinen fysiikka tai sähkötekniikka. Näiden insinööritieteiden realiteetit eivät mihinkään muutu, vaikka kuinka uskoisi Jeesukseen ja maailman luomiseen valmiina. (Itseasiassa tunnen kursorisesti pari varsin tiukkaa lahkolaista, jotka ovat tekniseltä osaamiseltaan vähintäänkin päteviä, elleivät neroja. He osaavat pitää asiat erillään.) Toimivaa on yksinkertaisesti vaikea uskonasiapohjalta saada aikaan, toisin kuin aloilla, joilla kaikki tulokset liittyvät vain kykyyn puhua vakuuttavasti kollegoille. (Voinette arvata, pidänkö tiettyjen humanististen alojen nykytilannetta hyvänä esimerkkinä siitä, missä näin käy. Raamattu ei ole ainut opus, joka voi saada ajatukset hämärtymään...)

Sanoisin kuitenkin, että TKK oli noin keskimäärin kyllä aikamoinen järjen tyyssija, vaikka kristillisiä fundiksia olikin jonninverran. Epäteknisissä yliopistoissa oman klikkinsä taitavat muodostaa fundamentalismit joita vain ei lueta uskonnollisiksi, vaikka järkipohjaisuudeltaan ovatkin samaa tasoa.

[Kallan]

Törmäsin tähän ketjuun. Mielestäni yliopiston kansallisen rahoittamisen voisi lopettaa, jos kerta henkilökunnankin toivotaan olevan mahdollisimman "kansainvälistä"; eli mitä vähemmän TKK:n aikaisia suomalaisia, sitä parempi. Vuonna 2022 henkilökunnasta 48% oli ei-suomalaisia* ja tämä on ollut Aalto-yliopiston linjauskin**.

Jos kerta niin kiinnostaa "kansainvälistyä" - eli hankkiutua suomalaisesta TKK:n aikaisesta henkilökunnasta eroon, niin saisivat maksaa lystin omasta pussistaan tai ruinata lahjoittajilta entistä enemmän rahaa.

Onhan tämä nyt absurdia, että yliopisto yritti luistaa jopa siitä, että maisteritason lopputyötä ei voisi tehdä suomeksi tai ruotsiksi niin halutessaan. Myös se on absurdia, että penkinlämmittäjiksi halutaan paljon kehitysmaalaisia, että proffat yms. voisivat pitää virkansa ja jotta yliopiston paisunut hallintorakenne voisivat myös säilyttää työpaikkansa. Noh, iso osa maistereista on nyt englanniksi ja sitä markkinoidaan ikään kuin täysin normaalina tilanteena, että puolet porukasta on muualta kuin Suomesta.

* = https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopisto/avaintietoa-vuodesta-2022-ja-vuosittaiset-raportit
** = https://www.aalto.fi/fi/yhteistyo/aallon-kansainvalistymiskeinot