Pitäisikö Aalto-yliopiston julkinen rahoittaminen lopettaa?

[hoxpox]

Aalto-yliopistossa opetetaan tekniikkaa, kauppatieteitä ja taiteita. Yliopisto saa valtiolta tukea n. 500 miljoonaa vuodessa. Henkilökuntaa on 5000. Uudessa hallitusohjelmassa Aalto-yliopiston tukea karsittiin 60 miljoonaa.

Lähes kaikki Aalto-yliopistossa opetettavat asiat löytyvät netistä. Koulun rooli onkin lähinnä määrätä opiskelijoille mitä heidän tulisi lukea, ja tämän jälkeen järjestää tentti jossa valvotaan että opiskelijat lukivat sen mitä käskettiin. Koulun omaa materiaalia laitetaan nettiin valikoiden jotta opiskelijoilla olisi motivaatio käydä harjoitusryhmissä.

Koulu tarjoaa monien mielestä mukavan ajanviettopaikan opiskelijoille sekä henkilöstölleen, mutta on hyvä kysymys käytetäänkö julkisia varoja nyt parhaalla mahdollisella tavalla. Yksityinen yliopisto pystyisi oletettavasti tarjoamaan vastaavan opetuksen huomattavasti pienemmällä henkilöstömäärällä ja kustannuksilla.

Mikäli Suomen koulutusjärjestelmää muutettaisiin siten, että opiskelijoille annettaisiin koulutusseteleitä, joilla he voisivat ostaa koulutuksen haluamastaan paikasta, tulisi yliopistoille motivaatio vähentää kulujaan ja tehdä opiskelusta opiskelijoille mahdollisimman houkuttelevaa. Nykymalli ei monen mielestä aja opiskelijoiden etua, eikä käytetylle rahalle tule parasta mahdollista vastinetta.

Kertokaas näkemyksiänne pitäisikö julkinen tuki Aalto-yliopistolle lopettaa?

[foobar]

Lähes kaikki Aalto-yliopistossa opetettavat asiat löytyvät netistä. Koulun rooli onkin lähinnä määrätä opiskelijoille mitä heidän tulisi lukea, ja tämän jälkeen järjestää tentti jossa valvotaan että opiskelijat lukivat sen mitä käskettiin. Koulun omaa materiaalia laitetaan nettiin valikoiden jotta opiskelijoilla olisi motivaatio käydä harjoitusryhmissä.

Vuosia TKK:lla muutamaakin harjoitustyökurssia vetäneenä voin todeta, ettei asioita *todellakaan* opita pelkästään lukemalla kirjoja. Ei, vaikka kirjat olisivat kuinka hyviä, tai vaikka "tieto olisi netissä."

Toinen aspekti tähän kokonaisuuteen on se, että yksityinen (suurelta osin opiskelijoiden rahoilla toimiva) yliopisto ei voisi laadusta joustaa missään, ja se näkyisi palkkavaatimuksissa. Henkilöstökulut voisivat helposti tuplaantua tämän seurauksena, ja maksajia voisi olla yllättävän hankalaa löytää.

Ja sitten vielä päälle kolmas juttu: Vaikka Aallon päättäjien mielestä yliopiston pääasiallinen tehtävä on keskushallinnon pyörittäminen, sen tehtävät ovat oikeasti tutkimus ja opetus. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Ilman laadukasta tutkimusta ja sen tuoman osaamisen niveltymistä opetukseen voidaan ihan yhtä hyvin muuttaa koko pulju vaikkapa AMK:ksi.

[hoxpox]

Lähes kaikki Aalto-yliopistossa opetettavat asiat löytyvät netistä. Koulun rooli onkin lähinnä määrätä opiskelijoille mitä heidän tulisi lukea, ja tämän jälkeen järjestää tentti jossa valvotaan että opiskelijat lukivat sen mitä käskettiin. Koulun omaa materiaalia laitetaan nettiin valikoiden jotta opiskelijoilla olisi motivaatio käydä harjoitusryhmissä.

Vuosia TKK:lla muutamaakin harjoitustyökurssia vetäneenä voin todeta, ettei asioita *todellakaan* opita pelkästään lukemalla kirjoja. Ei, vaikka kirjat olisivat kuinka hyviä, tai vaikka "tieto olisi netissä."

Pätee varmasti mm. laboratoriokursseihin, joita on kuitenkin aika pieni osa kursseista.

Toinen aspekti tähän kokonaisuuteen on se, että yksityinen (suurelta osin opiskelijoiden rahoilla toimiva) yliopisto ei voisi laadusta joustaa missään, ja se näkyisi palkkavaatimuksissa. Henkilöstökulut voisivat helposti tuplaantua tämän seurauksena, ja maksajia voisi olla yllättävän hankalaa löytää.

Miksi yksityinen ei voisi joustaa laadussa mutta julkisesti rahoitettu voi? Julkisesti rahoitettu (ja alan ainoa yliopisto) voi kyllä palvella opiskelijoita huonosti siitä syystä että opiskelijoilla ei ole valinnanvaraa. Jos opetushenkilökuntaa aletaan karsimaan yksityistämisen seurauksena, eivät palkat tämän seurauksena nouse vaan pikemminkin laskevat.

Ja sitten vielä päälle kolmas juttu: Vaikka Aallon päättäjien mielestä yliopiston pääasiallinen tehtävä on keskushallinnon pyörittäminen, sen tehtävät ovat oikeasti tutkimus ja opetus. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Ilman laadukasta tutkimusta ja sen tuoman osaamisen niveltymistä opetukseen voidaan ihan yhtä hyvin muuttaa koko pulju vaikkapa AMK:ksi.

Tuo on yleinen näkökanta koulun tutkijoiden keskuudessa, mutta heillä onkin omat intressinsä puhua työpaikkojensa puolesta. Itse uskon että opiskelijoiden rahoittama yliopisto pystyisi järjestämään laadukasta opetusta selvästi nykymallia halvemmalla.

[Jouko]

Kun en oikein tiedä, mikä tämä aaltoileva opisto on. Ei taida edustaa kansallista etua. Haihattelevat tuulivoiman kanssa.

[Palava pensas]

Vuosia TKK:lla muutamaakin harjoitustyökurssia vetäneenä voin todeta, ettei asioita *todellakaan* opita pelkästään lukemalla kirjoja. Ei, vaikka kirjat olisivat kuinka hyviä, tai vaikka "tieto olisi netissä."

Pätee varmasti mm. laboratoriokursseihin, joita on kuitenkin aika pieni osa kursseista.

Eiköhän tämä sama päde myös muihin kursseihin. Kotona et opi laskemaan: luennot voi joskus skipata, mutta laskuharjoituksia ei, jos haluaa oppia jotain.

Tarkoitan nyt sitä, että jos luet Wikipediasta vaikkapa variaatiolaskentaa koskevan artikkelin, se ei tarkoita sitä että osaisit sen jälkeen varioimalla löytää ratkaisun johonkin ongelmaan.

[op]

Kertokaas näkemyksiänne pitäisikö julkinen tuki Aalto-yliopistolle lopettaa?

Miten on tuen laita muilla yliopistoilla? Kyllä yliopistoja tulee mielestäni rahoittaa valtion budjetistakin, mutta jos tuo 500 miljoonaa tulee ns. normaalituen lisäksi jonain spesiaalina "aalto-lisänä" niin mielestäni sille olisi parempaakin käyttöä.

[hoxpox]

Vuosia TKK:lla muutamaakin harjoitustyökurssia vetäneenä voin todeta, ettei asioita *todellakaan* opita pelkästään lukemalla kirjoja. Ei, vaikka kirjat olisivat kuinka hyviä, tai vaikka "tieto olisi netissä."

Pätee varmasti mm. laboratoriokursseihin, joita on kuitenkin aika pieni osa kursseista.

Eiköhän tämä sama päde myös muihin kursseihin. Kotona et opi laskemaan: luennot voi joskus skipata, mutta laskuharjoituksia ei, jos haluaa oppia jotain.

Tarkoitan nyt sitä, että jos luet Wikipediasta vaikkapa variaatiolaskentaa koskevan artikkelin, se ei tarkoita sitä että osaisit sen jälkeen varioimalla löytää ratkaisun johonkin ongelmaan.

Entäs jos kaikki laskuharjoitusmateriaali olisi käytettävissä kotona, voisikos sitten oppia laskemaan?

[MW]

Kun en oikein tiedä, mikä tämä aaltoileva opisto on. Ei taida edustaa kansallista etua. Haihattelevat tuulivoiman kanssa.

Sikäli tuulivoima ei ole haihattelua, että jos joku haluaa siihen liittyvää tekniikkaa ostaa, toki meidän tulee myydä.

[Palava pensas]

Entäs jos kaikki laskuharjoitusmateriaali olisi käytettävissä kotona, voisikos sitten oppia laskemaan?

Useimmat eivät opi enää siinä vaiheessa kun asiat menevät riittävän vaikeiksi. Silloin tarvitaan opettaja jolta voi kysyä ja joka näyttää miten homma menee. Itseoppineet matemaatikot/fyysikot yms ovat *todella* harvassa, ja siihen on syynsä.

[hoxpox]

Entäs jos kaikki laskuharjoitusmateriaali olisi käytettävissä kotona, voisikos sitten oppia laskemaan?

Useimmat eivät opi enää siinä vaiheessa kun asiat menevät riittävän vaikeiksi. Silloin tarvitaan opettaja jolta voi kysyä ja joka näyttää miten homma menee. Itseoppineet matemaatikot/fyysikot yms ovat *todella* harvassa, ja siihen on syynsä.

Jos ihminen ei pysty itsenäisesti ratkomaan tietyn vaikeusasteen ylittäviä ongelmia, vaikka kaikki tarvittava materiaali on käytettävissä, niin onko hänelle mitään hyötyä ratkoa niitä muiden avulla? Ja oppiiko hän muiden avulla jotain sellaisia taitoja, joilla saman vaikeusasteen ongelmat ratkeavat myöhemmin itsenäisesti?

Oikea vastaus ylläoleviin kysymyksiin on ei.

Jos itsenäinen opiskelu takkuaa vaikka materiaali on saatavilla, niin henkilö ei sovellu alalle.

[Palava pensas]

Jos ihminen ei pysty itsenäisesti ratkomaan tietyn vaikeusasteen ylittäviä ongelmia, vaikka kaikki tarvittava materiaali on käytettävissä, niin onko hänelle mitään hyötyä ratkoa niitä muiden avulla? Ja oppiiko hän muiden avulla jotain sellaisia taitoja, joilla saman vaikeusasteen ongelmat ratkeavat myöhemmin itsenäisti?

Jos itsenäinen opiskelu takkuaa vaikka materiaali on saatavilla, niin henkilö ei sovellu alalle.

Pointti on siinä, että koulussa ollaan oppimassa sitä ratkaisemista. Toki sitä voi kotonakin opetella jos kykenee, mutta mitä järkeä olisi siinä, että koko maassa olisi noin viisi ihmistä joka hallitsee korkeampaa matematiikkaa? Eiköhän "alalle soveltuminen" pidä nyt kuitenkin määritellä hieman laveammin.

Ihmiset ovat perustaneet kouluja ja käyneet niitä jo ties kuinka monta tuhatta vuotta. Internet on hieno homma, mutta ei se ole ihmisen aivoja muuttanut. Oppimisen karu tie on edelleenkin käytävä, miksi tehdä siitä vaikeampaa kuin se on?

[foobar]

Toinen aspekti tähän kokonaisuuteen on se, että yksityinen (suurelta osin opiskelijoiden rahoilla toimiva) yliopisto ei voisi laadusta joustaa missään, ja se näkyisi palkkavaatimuksissa. Henkilöstökulut voisivat helposti tuplaantua tämän seurauksena, ja maksajia voisi olla yllättävän hankalaa löytää.

Miksi yksityinen ei voisi joustaa laadussa mutta julkisesti rahoitettu voi? Julkisesti rahoitettu (ja alan ainoa yliopisto) voi kyllä palvella opiskelijoita huonosti siitä syystä että opiskelijoilla ei ole valinnanvaraa. Jos opetushenkilökuntaa aletaan karsimaan yksityistämisen seurauksena, eivät palkat tämän seurauksena nouse vaan pikemminkin laskevat.

TKK:n palkoilla eivät palkat voi ainakaan paljoa laskea. Porukalla ei ole enää yksinkertaisesti varaa elää pääkaupunkiseudulla, jos näin käy. Mikäli palkat eivät vaatimusten myötä nouse, valtaosa porukasta suuntaa yksityiselle sektorille. Tämä vaikeus pitää henkilökunta palkkalistoilla on ollut ainakin TKK:lle jo vuosia sitten tehdystä palkkauudistuksesta lähtien suuri ongelma.

Ja sitten vielä päälle kolmas juttu: Vaikka Aallon päättäjien mielestä yliopiston pääasiallinen tehtävä on keskushallinnon pyörittäminen, sen tehtävät ovat oikeasti tutkimus ja opetus. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Ilman laadukasta tutkimusta ja sen tuoman osaamisen niveltymistä opetukseen voidaan ihan yhtä hyvin muuttaa koko pulju vaikkapa AMK:ksi.

Tuo on yleinen näkökanta koulun tutkijoiden keskuudessa, mutta heillä onkin omat intressinsä puhua työpaikkojensa puolesta. Itse uskon että opiskelijoiden rahoittama yliopisto pystyisi järjestämään laadukasta opetusta selvästi nykymallia halvemmalla.

Korkeakoulu joka ei tee tutkimusta vaan antaa pelkästään koulutusta ei ykskantaan mielestäni ole korkeakoulu, vaan opisto - varsinkaan jos sieltä ei voi saada ylempiä korkeakoulututkintoja. Kannattaa myös muistaa, että korkeakouluista valmistuu myös esim. tohtoreita, eikä tohtorinpapereita, ainakaan periaatteessa, pitäisi olla edes mahdollista saada ilman kohtuullisen tutkimuksellista perehtyneisyyttä alaansa. Jonkun sekin ympäristö on tarjottava. Ja jos taas tohtoreita ei saada koulutettua, ei voida ylläpitää korkeaa koulutuksen tasoa.

Niin, ja mitä harjoitustöihin tulee - varsinkaan vähänkään monimutkaisempien järjestelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvillä kursseilla - korkeakouluopetus ei ole mekanistista tiedon kaatamista tyhjään päähän. Mikäli se on sellaista, tavoiteet on selkeästikin vedetty liian alas.

Sanottakoon tähän, että kurssilla jonka "labraharjoitustöitä" arvostelin ja joissa annoin opiskelijoille neuvoja rutinoituneimmin en nähnyt *yhtäkään* opiskelijaa satojen joukossa, joka ei olisi jossain vaiheessa kurssia kompuroinut asioiden ymmärryksessä ilman apua. Kuitenkin valtaosalla kurssin suorittajista oli erinomainen työkaluosaaminen ja teoreettinen perustietämys jo ennen kurssia. Käytännössä kaikki hiukan paremmalla arvosanalla läpi päässeet osasivat kurssin jälkeen aihealueen paljon paremmin kuin kotipuhteena olisivat ikinä asiaa oppineet.

Vaan taitaapa olla niin, että tästä asiasta on kovin erilaisia mielipiteitä.

[Oami]

hoxpox: voit toki itse kokeilla. Yliopistot ovat julkisia paikkoja; vaikka julkisuus ei koske oikeutta osallistua tenttiin, voinet silti käydä ilmoitustaululta, ainejärjestöiltä ym. etsimässä haluamiasi jo pidettyjä tenttejä. Etsi tentti jostain ylempien vuosikurssien tasolta aiheesta, jota et sattumoisin ennalta tunne. Vie se tentti kotiin ja yritä ratkaista kaikki tehtävät oikein käyttäen sitä tietoutta, minkä internetistä löydät.

Mallivastaukset voit sitten jälkikäteen etsiä samasta paikasta. Voit sitten vaikka kertoa tällä foorumilla että miten kävi.

[mannym]

Yliopistot Suomessa. Khyllä ne maksavat rahaa. Jos aalto yliopisto saa 500 miljoonaa valtiolta vuodessa on se aika pirusti. Tilat varmasti maksavat. 16 tuhatta oppilasta varmasti syövät osan tästä? jos kyseisen summan jakaa henkilökunnan lukumäärällä saadaan n,111t€. per lärvi.
Ennen varsinaista pohtimista yliopistojen tarpeellisuudesta olisi kiva perata joskus julkisrahoitteisen koulun kulunki lista läpi.
Onko todellakin niin että jokainen centti käytetään harkiten. Miten perustellaan 500 miljoonaa vuosi yhdelle yliopistolle jos puolustusvoimilta pitää leikata 200 miljoonaa. Aalto yliopistoonhan ei mene jokaisesta ikäluokasta 80% miehistä.

Milloin Suomessa päädytään tilanteeseen jossa ostetaan helvetillinen läntti maata. Perustetaan läntille asuntoloita ja yliopisto. Ei tarttis kitistä pk seudun kalleudesta asumisen kannalta jos tuo läntti sijaitsis kauempana. Mikä itseisarvo silläkin on että on pakko opiskella suuressa kaupungissa?

[hoxpox]

hoxpox: voit toki itse kokeilla. Yliopistot ovat julkisia paikkoja; vaikka julkisuus ei koske oikeutta osallistua tenttiin, voinet silti käydä ilmoitustaululta, ainejärjestöiltä ym. etsimässä haluamiasi jo pidettyjä tenttejä. Etsi tentti jostain ylempien vuosikurssien tasolta aiheesta, jota et sattumoisin ennalta tunne. Vie se tentti kotiin ja yritä ratkaista kaikki tehtävät oikein käyttäen sitä tietoutta, minkä internetistä löydät.

Mallivastaukset voit sitten jälkikäteen etsiä samasta paikasta. Voit sitten vaikka kertoa tällä foorumilla että miten kävi.

Tilanne ei ole vertailukelpoinen sillä yliopiston opiskelijat saavat koululta tiivistetyssä muodossa olevan harjoitustyömateriaalin jota ei sellaisenaan löydy netistä. TKK:lla (eli nyk. Aalto-yliopistossa) opiskellessani harjoitustyömateriaali tarkoituksellisesti pidettiin poissa netistä, jotta opiskelijoilla olisi motivaatio raahautua harjotusryhmiin, sillä kursseja on tosiaan hankala läpäistä ilman että näihin harjoitustyömateriaaleihin tutustuu. Jos opiskelijat eivät käy harjoitusryhmissä vähenee assistenttien työ, ja tällöin olisi perusteita vähentää assistenttien määrää. On siis ymmärrettävää että opetushenkilökunta ei halua laittaa oppimateriaalia helposti saataville, kyse on omista työpaikoista.

Aalto-yliopiston nykyinen rahoitusmalli hyödyttää lähinnä sen mahdottoman kokoiseksi paisunutta henkilökuntaa. Opiskelijoiden ja yhteiskunnan etu ovat toissijaisia.

[Ernst]

Entäs jos kaikki laskuharjoitusmateriaali olisi käytettävissä kotona, voisikos sitten oppia laskemaan?

Ristus sentään, eihän yliopiston tutkimus ja opetus redusoidu yhteen-kahteen tieteenalaan tai mihinkään laskuharjoituksiin. kas kun ei sormiharjoituksista keskustella.

[IDA]

Ristus sentään, eihän yliopiston tutkimus ja opetus redusoidu yhteen-kahteen tieteenalaan tai mihinkään laskuharjoituksiin. kas kun ei sormiharjoituksista keskustella.

Skaaloja! Muista, että on tärkeää vetää niitä skaaloja päivittäin, aamuin ja illoin. Oikeasti

[Ernst]

Ristus sentään, eihän yliopiston tutkimus ja opetus redusoidu yhteen-kahteen tieteenalaan tai mihinkään laskuharjoituksiin. kas kun ei sormiharjoituksista keskustella.

Skaaloja! Muista, että on tärkeää vetää niitä skaaloja päivittäin, aamuin ja illoin. Oikeasti

Neuvosi on mielekäs, mutta viittasin sormiharjoituksilla hiukan toiseen elämänalueeseen. 

[IDA]

Neuvosi on mielekäs, mutta viittasin sormiharjoituksilla hiukan toiseen elämänalueeseen.  

Selibanttina kieltäydyn kommentoimasta. Minä juon nyt kahvia 

[foobar]

Aalto-yliopistossa opetetaan tekniikkaa, kauppatieteitä ja taiteita. Yliopisto saa valtiolta tukea n. 500 miljoonaa vuodessa.

Käsittääkseni muuten tuo 500 miljoonaa on valtion osuus Aallon säätiövarallisuudesta, ja kertaluonteinen erä. Sille ehtona oli 200 miljoonan sijoitukset samaan varallisuuteen yksityiseltä sektorilta.

Aalto ei saisi millään poltettua 700 miljoonaa euroa vuodessa järkevästi. Se tarkoittaisi käytännössä yhden henkilön palkkaamista jokaista aktiivista opiskelijaa kohden. Tästä ollaan kuitenkin todella kaukana. Säätiövarallisuuden tavoitteet ovat paljon pitkäaikaisempia kuin mitä tuon summan vuosittaiseksi väittäminen antaa ymmärtää.

[Maisterinna]

Siinä mielessä yhdyn hoxpoxiin, että olen itsekin lukenut sivuaineena kursseja, joiden luennoilla en käynyt siitä syystä, että luentomateriaali oli niin helppoa, että sen pystyi ihan helposti lukaisemaan just ennen tenttiä kotona. Muissa asioissa olen muun muassa Palavan pensaan kanssa samaa mieltä. En tunne Aaltoa tarkemmin, mutta haluaisin muistuttaa, että monet laitteet maksavat rutosti. Itse olen akateemisella alalla, jossa väline- matka- ja laitekustannukset yhden henkilön osalta ovat useita tuhansia euroja vuodessa. Esimerkiksi syklotroni on muutaman miljoonan investointi, tehokkaimmat mikroskoopit lienevät sata tuhatta.

[slobovorsk]

Milloin Suomessa päädytään tilanteeseen jossa ostetaan helvetillinen läntti maata. Perustetaan läntille asuntoloita ja yliopisto. Ei tarttis kitistä pk seudun kalleudesta asumisen kannalta jos tuo läntti sijaitsis kauempana. Mikä itseisarvo silläkin on että on pakko opiskella suuressa kaupungissa?

Tähän taidettiin juuri päätyä, valitettavasti. Aalto kun päätti vuosien väännön jälkeen vastikään hajasijoittaa perustason (kandiin asti) ekonomikoulutuksen lähivuosina Helsingistä Espooseen, ja ilmeisesti myös taideteollisen puolella kävi sama juttu. Kauppakorkeakoulusta jää Töölöön vain maisteritason opetusta ja kenties tutkimusta. Hajasijoitus koskee siis tuhansia n. ensimmäisen-kolmannen vuosikurssin opiskelijoita, jotka joutuvat siirtymään opiskelemaan Espooseen ja tarvinnevat myös enemmän asuntoja sieltäpäin. No, ehkä Helsingin opiskelija-asuntoloihin voi sitten asuttaa vaikka mamuja 

Ensin hässäköitiin siis vuosikaudet näiden kolmen laitoksen fuusioimista eräiden "johtajien" imperiumin rakentamiseksi. Nyt sitten käytetään vuosia tästä eteenpäin rahat ja tutkija- ja opetushenkilöstönkin aika ja energia opetuksen ja tutkimuksen sijaan siihen, että Otaniemeen rakennetaan turhia rakennuksia. Mutta ei hätää, ehkä jo 2020-luvulla Aallonkin tutkijat ja opettajat voivat taas alkaa keskittyä olennaisiin asioihin tuoli- ja rakennusleikkien sijaan.

[Kommeli]

Oli niin mielenkiintoinen keskustelun aloitus, että pakko vastata; vieläpä kun nuo pari ensimmäistä viestiä oli hyviä.

Yliopistot voitaisiin lopettaa nykyisessä muodossa ja perustaa tilalle tutkimuslaitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on suorittaa korkeatasoista tutkimustyötä eri aloilla. Laitosten toinen tehtävä olisi järjestää standardisoituja testejä.

Korkeakouluopettajista tehtäisiin elinkeinonharjoittajia, jotka omalla toiminimellään tai ryhmässä firmassa saisivat harjoittaa opetustyötä, jossa tähdättäisiin standardisoitujen testien läpäisemiseen.

Näin suoritettuna toiminta avautuisi mielestäni terveelle kilpailulle. Testeihin voitaisiin laittaa jonkinlainen pääsyvaatimus mutta suurilta osin ne voisivat olla pientä korvausta vastaan avoimia. Toisaalta jos kysyntää löytyisi, niin testejä voitaisiin täydellistä korvausta vastaan järjestää enemmänkin. Pääasia olisi, että testit olisivat yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisesti. Olisi loppujen lopuksi työnantajasta kiinni kuinka suuren painoarvon haastattelutilanteessa testille ja sen suorittaneelle antaisi. Mutta yleisesti ottaen testien läpäisyn pitäisi ilmaista älyllistä ja muutenkin laaja-alaista taitoa riippuen alasta.

Oppilas tai testiin osallistuva hankkisi itse opetusmateriaalinsa riippuen opiskeleeko itse vai osallistuuko jollekin kurssille. Olisi myös oppilaasta itsestään kiinni kuinka laaja-alaisesti haluaisi testiin opiskella. Toisaalta testiin saisivat osallistua vanhemmat lukijaharrastelijat ja sohvafilosofit, toisaalta nuoret uraohjukset, jotka haluavat suoraviivaisesti edetä opiskellen tietyt läpäisyyn täydellisesti tähtäävät kirjat.

Tälläin yhteiskunta verovaroin tukisi ainoastaan tutkimustyötä. Testien järjestämisen rahoitus tulisi pääasiallisesti osallistumismaksuista.

Testejä voisi tietysti olla esimerkiksi tilanteisiin, jossa haetaan työharjoittelijoita, ns.ensimmäisen vuoden opiskelijoita, heille olisi oma testinsä, jonka suoritettuaan olisi pätevä toimimaan harjoittelijana alalla jne.

[Whomanoid]

Yliopistot voitaisiin lopettaa nykyisessä muodossa ja perustaa tilalle tutkimuslaitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on suorittaa korkeatasoista tutkimustyötä eri aloilla. Laitosten toinen tehtävä olisi järjestää standardisoituja testejä.

Aha. Kuka kouluttaisi opettajat, lääkärit, psykologit, diplomi-insinöörit, arkkitehdit, ylemmät upseerit, eri sektorien asiantuntijat ym. ym.? Valtio ja kunnat voidaan kai sitten samantien ajaa alas? Rahaa kyllä säästyy... 

[Kommeli]

Yliopistot voitaisiin lopettaa nykyisessä muodossa ja perustaa tilalle tutkimuslaitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on suorittaa korkeatasoista tutkimustyötä eri aloilla. Laitosten toinen tehtävä olisi järjestää standardisoituja testejä.

Aha. Kuka kouluttaisi opettajat, lääkärit, psykologit, diplomi-insinöörit, arkkitehdit, ylemmät upseerit, eri sektorien asiantuntijat ym. ym.? Valtio ja kunnat voidaan kai sitten samantien ajaa alas? Rahaa kyllä säästyy...

No siis nehän olisivat tuottoon tähtääviä ammatteja, joiden palveluja saisivat yritykset ostaa; valmistunut saisi päättää hakeutuuko opettajaksi, tutkijaksi, lääkäriksi, upseeriksi. Valmistuneen ammattitaidon mittari, ja se kuinka paljon palkkaa voisi pyytää, olisi hänen ammattitaitonsa haluttavuus ja löytyykö sille kysyntää.
Heitit ilmeisesti vitsillä äskeisen.

[Whomanoid]

No siis nehän olisivat tuottoon tähtääviä ammatteja, joiden palveluja saisivat yritykset ostaa; valmistunut saisi päättää hakeutuuko opettajaksi, tutkijaksi, lääkäriksi, upseeriksi. Valmistuneen ammattitaidon mittari, ja se kuinka paljon palkkaa voisi pyytää, olisi hänen ammattitaitonsa haluttavuus ja löytyykö sille kysyntää. Heitit ilmeisesti vitsillä äskeisen.

En tajua, mitä yrität visioida. Nähtävästi et ymmärrä perusasioitakaan yliopistoista, asiantuntijoiden koulutuksesta etkä tieteellisen tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen suhteesta.

[Kaptah]

Jos ihminen ei pysty itsenäisesti ratkomaan tietyn vaikeusasteen ylittäviä ongelmia, vaikka kaikki tarvittava materiaali on käytettävissä, niin onko hänelle mitään hyötyä ratkoa niitä muiden avulla? Ja oppiiko hän muiden avulla jotain sellaisia taitoja, joilla saman vaikeusasteen ongelmat ratkeavat myöhemmin itsenäisesti?

Oikea vastaus ylläoleviin kysymyksiin on ei.

Jos itsenäinen opiskelu takkuaa vaikka materiaali on saatavilla, niin henkilö ei sovellu alalle.

No jopas oli melkoinen näkemys. Eli väität siis, että ihminen ei voi oppia asioita? Siitähän on nimenomaan kutakuinkin kaikessa oppimisessa kyse, että tehdään muiden avulla sellaista jota ei itse osata, ja sen jälkeen osaa tehdä sen itsenäisesti. Mikäli kurssivaatimukset ovat sellaiset että asian pystyy oppimaan lukaisemalla kirjan, ne taitavat olla aivan liian helpot.

Alalle soveltuminenkin on melkoisen epämääräinen asia. Harva sairaanhoitaja soveltuu alalle ennen koulutusta ja suurin osa sen jälkeen. Sama pätee yliopistokoulutukseen. Ei sieltä mitään yleisneroja kouluteta, vaan asiantuntijoita. Asiantuntijaksi tullaan kun viisaampien opastuksella hakataan päätä seinään tarpeeksi kauan ja yritetään oppia ymmärtämään vaikeita asioita.

Aalto-yliopistossa opiskelevana ainakin minä olen oppinut vallan helvetisti tekemään itsenäisesti asioita, joita aiemmin en osannut tehdä. Ja ne asiat eivät ole mitään dadaistista haihattelua, vaan ihan mitattavissa olevaa ja rahanarvoista ammattitaitoa.

Mikä itseisarvo silläkin on että on pakko opiskella suuressa kaupungissa?

Sinänsä ihan hyvä kysymys. Minä ainakin opiskelisin oikein mielelläni jossain peräkylän yliopistossa, mutta valitettavasti Suomen laadukkain opetus järjestetään pääkaupunkiseudulla. Siihenkin lienee syynsä... Tervoon tai Muonioon on hankala houkutella kovin kovia asiantuntijoita henkilökunnaksi tai tutkijoiksi, vaikka asuminen olisi kuinka halpaa. Maaseutuyliopistojen taso ei monesti päätä huimaa.

Olen kyllä itsekin välillä miettinyt, että rahat voisi luentopalkkioiden sijaan käyttää etenkin ensimmäisen vuoden tai kahden kursseilla siihen, että palkattaisiin pari assistenttia enemmän vetämään laskuharjoituksia ja vastailemaan opiskelijoiden kysymyksiin. Sitäpaitsi hyvin suuri osa oppimisesta ja myös hyvin suuri, helposti enin osa ajasta käytetään nytkin siihen, että istutaan parin kaverin, kirjojen ja tehtävien kanssa pöydän ääressä ja yritetään ymmärtää asioita. Ainakaan minun alallani tieto ja ymmärrys ei todellakaan synny siitä, että istuu luennolla kuulemassa miten asiat ovat tai lukee kirjaa. Siitä miettimisestä, tehtävien ratkomisesta ja asioiden selvittämisestä ei makseta kenellekään yhtään mitään, joten voin huoletta sanoa, että suurin osa minun opiskeluun käyttämästäni ajasta ei edellytä yhtäkään palkattua henkilöä.

Aalto-yliopisto ei nauti opiskelijoiden keskuudessa kovinkaan suurta suosiota ja sen hyödyt ovat melkoinen mysteeri. Myöskään sen rahoitukseen tai hallintorakenteeseen en kyllä pysty ottamaan kantaa. Tuntuu, että aika paljon muutetaan ihan muuttamisen vuoksi, ja tässä kohtaa on hyvä muistaa allekirjoittaneen allekirjoitus...

[Kommeli]

No siis nehän olisivat tuottoon tähtääviä ammatteja, joiden palveluja saisivat yritykset ostaa; valmistunut saisi päättää hakeutuuko opettajaksi, tutkijaksi, lääkäriksi, upseeriksi. Valmistuneen ammattitaidon mittari, ja se kuinka paljon palkkaa voisi pyytää, olisi hänen ammattitaitonsa haluttavuus ja löytyykö sille kysyntää. Heitit ilmeisesti vitsillä äskeisen.

En tajua, mitä yrität visioida. Nähtävästi et ymmärrä perusasioitakaan yliopistoista, asiantuntijoiden koulutuksesta etkä tieteellisen tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen suhteesta.

Jälleen se sosialismi sieltä pukkaa. Voisit avata hieman näitä sinun "suhteita" ja "perusasioita".
Toivottavasti tämä keskustelu on antoisampi kuin keskustelu tuloveroista tai avioliiton sisäisestä raiskauksesta.

[Whomanoid]

Jälleen se sosialismi sieltä pukkaa. Voisit avata hieman näitä sinun "suhteita" ja "perusasioita".
Toivottavasti tämä keskustelu on antoisampi kuin keskustelu tuloveroista tai avioliiton sisäisestä raiskauksesta.

Jos et tiedä tai ymmärrä yliopiston ideaa ja yhteiskunnallisia velvoitteita, sille en tässä mahda mitään, mutta valaise meitä sosialisteja, vaikka vain kuningasideaasi konkretisoidaksesi, miten siellä ei-sosialistisella planeetalla koulutetaan ylioppilaasta esim. geriatrian erikoislääkäri, suomenkielen opettaja tai kosmologi?

[Kommeli]

Jälleen se sosialismi sieltä pukkaa. Voisit avata hieman näitä sinun "suhteita" ja "perusasioita".
Toivottavasti tämä keskustelu on antoisampi kuin keskustelu tuloveroista tai avioliiton sisäisestä raiskauksesta.

Jos et tiedä tai ymmärrä yliopiston ideaa ja yhteiskunnallisia velvoitteita, sille en tässä mahda mitään, mutta valaise meitä sosialisteja, vaikka vain kuningasideaasi konkretisoidaksesi, miten siellä ei-sosialistisella planeetalla koulutetaan ylioppilaasta esim. geriatrian erikoislääkäri, suomenkielen opettaja tai kosmologi?

Paljon maksat?