2011-06-09 ETNO/Viljanen: Lisää positiivista erityiskohtelua maahanmuuttajille

[Roope]

Maahanmuuttajanuorten syrjäytyminen estetään koulutuksella - positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä on tasavertaiset lähtökohdat

"Maahanmuuttajanuoret ovat hyvin tietoisia maan asenneilmapiiristä ja heistä käytävästä keskustelusta. Nimittely ja rasistinen väkivalta ovat asioita, jotka aiheuttavat huolia ja jopa psyykkisiä ja fyysisiä oireita lasten ja nuorten keskuudessa", toteaa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) kehottaa viranomaisia, oppilaitoksia, muita yhteisöjä sekä asiasta kiinnostuneita henkilöitä sekä vapaa-ajan toimijoita lisäämään entisestään yhteistyötä ja toimimaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Maahanmuuttajajärjestöjen ja –yhteisöjen toimintaedellytykset nuorten syrjinnän ehkäisemiseksi tulee varmistaa ja maahanmuuttajajärjestöjä osallistaa maahanmuuttajataustaisia nuoria koskevan lainsäädännön valmisteluun ja toimeenpanoon.

ETNO kannattaa myös lapsiasiainvaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suosituksia, joiden mukaan kouluissa ja oppilaitoksissa tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelmat. Myös kasvatus- ja opetusalan henkilöstön valmiuksia tunnistaa ja puuttua syrjintätilanteisiin tulee vahvistaa. On myös tärkeää, että vuorovaikutusta eri etnisten ryhmien välillä rakennetaan.

Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi.

Maahanmuuttajanuoria ohjattava myös lukio- ja yliopisto-opintoihin

Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on lähes kuusinkertainen muihin suomalaisnuoriin verrattuna.  Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on ratkaiseva merkitys tämän riskin pienentämiseksi.

Positiivisen erityiskohtelun toimenpiteillä voidaan tukea maahanmuuttajanuoren koulutuspolkua. Valmistava koulutus, tukiopetus tai muut oppilas- ja opiskelijahuollon toimenpiteet voivat kohentaa maahanmuuttajanuorten tilannetta siten, että heillä on muiden nuorten kanssa samat mahdollisuudet menestyä peruskoulussa, päästä jatko-opintoihin ja työelämään. Positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä olisi tasavertaiset lähtökohdat.

Positiivinen erityiskohtelu ei kohdistu vain maahanmuuttajaväestöön, vaan vastaavia toimenpiteitä voidaan yhdenvertaisuuslain mukaan tarvittaessa kohdentaa myös muihin ryhmiin, joiden syrjintä tai huonompi asema johtuu iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Nuorten syrjäytymiseen vaikuttaa eniten koulutuksen puute. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat ne nuoret, jotka saapuvat maahan peruskouluikäisinä. Perusopetusta tulisi järjestää myös oppivelvollisuusiän ylittäneille nuorille. Tavoitteeksi tulee asettaa, että varmistetaan kaikkien mahdollisuudet saada peruskoulun päättötodistuksen edellyttämää opetusta. ETNO pitää tärkeänä, että kotoutumiskoulutusta kehittävässä Osallisena Suomessa -hankkeessa luodaan pysyvät toimintamallit tämän ryhmän koulutuksen varmistamiseksi.

Lisäksi ETNO korostaa, että maahanmuuttajia tulee peruskoulun jälkeen ohjata yhtä lailla ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen. Jatko-opinnoista kiinnostuneita tulee tukea opinto-ohjauksella ja heidän kielitaitoaan ja muita opiskeluvalmiuksiaan vahvistaa valmentavilla opinnoilla. Tällä hetkellä valtio tukee maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia perusopetuksessa, ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa muun muassa valmistavilla opinnoilla. ETNO esittää, että valmistavaa koulutusta tulee jatkossa tarjota myös lukioihin ja yliopistoihin hakeutuville.

ETNO piti tänään 9.6.2011 valtakunnallisen kokouksensa Oulussa. On havaittu, että rasismi ja syrjintä nostavat päätään erityisesti kesäaikana. Tämän takia ETNO antaa kannanottonsa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten aseman edistämisestä kesän alussa.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) on valtioneuvoston asettama asiantuntijaelin. ETNO tuo yhteen eri ministeriöiden ja alueviranomaisten, etujärjestöjen, maahanmuuttajajärjestöjen ja poliittisten puolueiden näkemykset. Laajan asiantuntemuksensa pohjalta ETNO avustaa ministeriöitä maahanmuuttopolitiikan valmistelussa sekä edistää hyviä etnisiä suhteita valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Sisäasiainministeriön tiedote

Tuomas Ojanen avautui tänään positiivisesta syrjinnästä Hesarissa ja Yleisradiossa, ja nyt tämä. Perussuomalaiset osuivat selvästikin hermoon.

Jos tästä lausunnosta jotain positiivista hakee, niin ainakaan siinä ei enää asetettu tavoitteeksi, että maahanmuuttajataustaisten määrä lukioissa ja korkeakouluissa pitäisi olla sama kuin esimerkiksi heidän osuutensa väestöstä. Eli parin viime vuoden aikana vaatimukset ovat muuttuneet ainakin hieman realistisemmiksi.

[Jouko]

Se on kaunis vertaus että on pyrittävä siihen että kaikki lähtevät samalta viivalta mutta ei välttämättä siihen että pääsevät yhtaikaa maaliin. Se on jokseenkin tasavertaista. Mutta onko se silloin positiivista erityiskohtelua tai positiivista syrjintää? Minusta se on vanhaa kunnon tasa-arvoa. Tasa-arvo-käsitteeseen ei kuulu myöskään kiintiöinti.

[mikkoellila]

Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi.

Opiskelupaikkoja siis pitäisi antaa ihmisille, jotka eivät osaa opetuskieltä.

Miten sellaiset ihmiset pystyisivät opiskelemaan?

Suvaitsevaiston perustelu:_____________________________________

[SSampsa]

Kyllä kehtaavat vielä kaiken kohun keskellä jatkaa sylkemistä kantaväestön päälle.

Positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä olisi tasavertaiset lähtökohdat.

Eli Suomeksi sanottuna, kantaväestöön kohdistuvaa rasismia pitää lisätä, jotta maahanmuuttaja (varsinainen tietty) voi kiilata edelle pelkästään sen vuoksi, että omaa tietyn etnisen alkuperän. Jännästi myös vammaiset niputetaan nyt samaan kategoriaan maahanmuuttajien kanssa.

[Sakuro]

ETNO piti tänään 9.6.2011 valtakunnallisen kokouksensa Oulussa. On havaittu, että rasismi ja syrjintä nostavat päätään erityisesti kesäaikana.

En varsinaisesti epäile väitteen paikkansapitävyyttä, mutta tästä huvittaisi kyllä kuulla lisäinformaatiota. Toivottavasti "selitys" piilee jossain muussa kuin siinä, että kesäisin ihmiset käyvät useammin baareissa.

[ukkometso]

Sisäasianministeriö olisi pian saatava  poliittiseen haltuun. Koko pulju alkaa tuntua anarkistien  luolalta.  Hyvähän Viljasenkin  rakentaa näitä pilvilinnoja ja kusta enemmistön kintuille kun on oikein Halosenkin  erityissuojelussa.   Tälläiset kansliapäälliköt ja niiden "hajatelmat"   on suurin syy jos väitetty muukalaisvihamielisyys on lisääntynyt.  Eihän ne sitä siellä luolassaan huomaa tai edes välitä.  Kiva  katella norsunluutornista  kun  kantaväestössä raivo kasvaa ja sitten tullaan  moittimaan että  olette rasisteja. 

Ja kaikki tämä ihan  ministeriön nimissä, ei mitään yksityisajattelua

[Pahan ilman lintu]

Hyvähän Viljasenkin  rakentaa näitä pilvilinnoja ja kusta enemmistön kintuille kun on oikein Halosenkin  erityissuojelussa.

Niin ja eikös se ole myös Homman nimimerkki M:n erityissuojeluksessa? Hyvät yhteydet Ritvalla. 

No vakavissaan, tuo Ritva Viljanen on kyllä aina ollut meikäläisen kirjoissa eräs ärsyttävimmistä mokuttajista kautta aikain.

[Roope]

Sinänsä jonkinlainen maahanmuuttajaopiskelijoiden tuki- ja kielenopetusapparaatti on kannatettava, mutta siinäkin tulee resurssien rajat ja valintojen järkevyys nopeasti vastaan. Ei ole mielekästä tuhlata kovin paljon paukkuja siihen, että mahdollisimman paljon suomen kielen huonosti tai keskinkertaisesti hallitsevia maahanmuuttajia saadaan rimaa hipoen lukio- ja yliopisto-opintoihin.

Mikäli mitään aivan erityisiä lahjoja ei tunnu olevan, niin sen verran kielenopetusta riittää, että pääsee kiinni vähintään ammattiopintoihin ja/tai oppisopimuskoulutukseen. Motivoituneet voivat palata jatko-opintoihin aivan hyvin muutaman vuoden päästä, kun kielitaito on riittävällä tasolla. Se on parasta kaikille osapuolille, lukuun ottamatta näitä paatuneimpia lopputuloksen tasa-arvoon nojaavia yhdenvertaisuusfanaatikkoja.

Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi.

Mikä muu voisi olla kielitestin tarkoitus kuin varmistaa, että hakija kykenee kielitaitonsa osalta suoriutumaan opiskelusta siinä missä muutkin? Juuri tällaisissa kysymyksissä positiivisessa syrjinnässä ajaudutaan usein älyttömiin tilanteisiin, kun ympyränmuotoiseen reikään yritetään yhdenvertaisuuden nimissä tunkea neliskulmaista palikkaa.

[ukkometso]

No vakavissaan, tuo Ritva Viljanen on kyllä aina ollut meikäläisen kirjoissa eräs ärsyttävimmistä mokuttajista kautta aikain.

Ärsyttävä on aika lievä sana.  Hän on suorastaan vaarallinen  jo asemansakin takia. Siksi  hallituksen kokoonpano  on tärkeä, että olisi poliittista "munaa"  ottaa tilanne haltuun.  Jos demari on sisäministeri  ja  kun Viljanen on samaa poliittista kantaa  niin  tilanne vain pahenee. Viljanen  kun yritetään pistää ruotuun niin sitte  tulee  arvojohtajamme Tavja   areenalle apuun

[Jaakko Sivonen]

Positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä olisi tasavertaiset lähtökohdat.

Ritva Viljasella on erikoinen käsitys tasavertaisuudesta. Hän luulee, että tasavertaisuus on sitä, että ryhmää A suositaan ja ryhmää B syrjitään. Tästähän tulee vahvasti mieleen Orwell ja 1984, jossa julistettiin, että

"sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa"

Tuohon listaan Viljanen tekee vielä oman lisäyksensä: "Syrjintä on tasavertaisuutta"

[Roope]

Neuvottelukunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen toteaa, että riskin pienentämiseksi ratkaiseva merkitys on varhaiskasvatuksella ja koulutuksella. Viljasen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa käytössä olevat kielitestit ovat kohtuuttomia ja karsivat turhaan maahanmuuttajia koulutuksesta.

-Muutama vuosi sitten ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut laittoivat maahanmuuttajanuorille kielitestit, eli jos olet jossain muualla syntynyt kuin Suomessa, joudut myöskin kielitestiin. Tämä kielitesti on johtanut usein tilanteeseen, jossa nuori läpäisee sen varsinaisen pääsykokeen mutta ei kielitestiä. Näin hän menettää sen opiskelupaikan jonka hän on jo saanut, harmittelee Viljanen.

-Euroopassa on monissa maissa sellaisia järjestelmiä, joissa nuori säilyttää sen jo saamansa opiskelupaikan, vaikka ei läpäisisi kielitestiä. Että se ikäänkuin odottaa vuoden. Tätä me ETNOssa myöskin kannatetaan, sanoo ETNOn puheenjuohtaja.

Viljasen mielestä kielitesti on myös turhan tiukka, jos peruskoulun läpäissyt nuori ei pääse jatkamaan opintojaan vaikean kielitestin vuoksi.

-Me myöskin kysytään, että onko nämä testit kohdallaan koska kyllä aika monella syntyperäisellä suomalaisellakin allatiivit ja illatiivit eivät ole aina ihan paikallaan. Kysymys on, että vaaditaanko tässä liiankin täydellistä suomen kieltä maahanmuuttajanuorilta.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan jäsen Amina Mohammed on samoilla linjoilla ja hän olisi valmis luopumaan koko kielikokeesta.

-On ihan uskomatonta, ettei pääse koulutukseen vain kielen takia. Vaikka läpäisisi sen muun osion pääsykokeesta. Minun mielestä se kielikoe pitäisi kokonaan poistaa, sanoo Amina Mohammed.

YLE: Kielitestit voivat estää maahanmuuttajan koulutuksen

Ehdotus paikan varaamisesta vuodeksi kuulosti vielä suht järkevältä, mutta sitten lähtee taas mopo käsistä.

kielitesti on myös turhan tiukka, jos peruskoulun läpäissyt nuori ei pääse jatkamaan opintojaan vaikean kielitestin vuoksi

Kuten tiedetään, niin peruskoulussa ei enää kovin mielellään jätetä ketään luokalle. Ei etenkään maahanmuuttajaa viimeisenä vuonna. Jos kielitaito on kunnossa, niin kielitestin ei pitäisi olla ylivoimainen ongelma. Jos se on, niin sitten vaikka kymppiluokalle vuodeksi kehittymään.

-On ihan uskomatonta, ettei pääse koulutukseen vain kielen takia. Vaikka läpäisisi sen muun osion pääsykokeesta.

Moniin paikkoihin ei ole erillistä pääsykoetta, vaan valinta perustuu esimerkiksi päästötodistuksen numeroihin. Joita muuten on maahanmuuttajanuorilla jo nostettu keskimäärin yhden arvosanan verran ylöspäin siitä, mihin osoitettu näyttö oikeuttaisi.

[Saippuakupla]

Kyllä kehtaavat vielä kaiken kohun keskellä jatkaa sylkemistä kantaväestön päälle.

Positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä olisi tasavertaiset lähtökohdat.

Eli Suomeksi sanottuna, kantaväestöön kohdistuvaa rasismia pitää lisätä, jotta maahanmuuttaja (varsinainen tietty) voi kiilata edelle pelkästään sen vuoksi, että omaa tietyn etnisen alkuperän. Jännästi myös vammaiset niputetaan nyt samaan kategoriaan maahanmuuttajien kanssa.

Tuo kohta on lähes suoraan yhdenvertaisuuslaista, jossa myös vammaiset mainitaan.

6 §
Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

Syrjinnällä tarkoitetaan:

1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);

2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);

3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);

4) ohjetta tai käskyä syrjiä.

7 §
Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet (14.11.2008/690)

Tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä ei pidetä:

1) yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä;

2) tavoitteeltaan oikeutettua ja oikeasuhtaista erilaista kohtelua, joka perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin;

3) ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.
(14.11.2008/690)

Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.

[ElenaDaylights]

Nuo ETNO & Viljanen ovat perusteluissaan luokattoman huonoja. Kielen oppiseen tarvitaan motivaatiota, siitä lähdetään. Ihan voisivat myöntää, että on kansallisuuksia, joissa heikko motivaatio on ns. erityispiirre ja sitä ruokkii ehtymätön taikaseinä.

Lapsihan oppii kun antaa siihen mahdollisuuden. Aikuinenkin oppii, jos se edesauttaa menestymistä uralla tai muuten ihan tavallisessa arjessa.

[M.]

Positiivinen erityiskohtelu ei kohdistu vain maahanmuuttajaväestöön, vaan vastaavia toimenpiteitä voidaan yhdenvertaisuuslain mukaan tarvittaessa kohdentaa myös muihin ryhmiin, joiden syrjintä tai huonompi asema johtuu iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Nuorten syrjäytymiseen vaikuttaa eniten koulutuksen puute. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat ne nuoret, jotka saapuvat maahan peruskouluikäisinä.

Millä tavalla maahan saapuminen peruskouluikäisenä on rinnastettavissa syrjintään, joka perustuu synnynnäisiin ominaisuuksiin tai esimerkiksi mielipiteeseen? Maahanmuuttajan asema työ- ja opiskelumarkkinoilla on toki väistämättä heikompi kuin syntyperäisten suomalaisten, mutta tämä ei ole vika (siis seuraus syrjinnästä) vaan ominaisuus, joka kuuluu oleellisilta osilta maahanmuuttajuuteen itseensä. Uudessa maassa kaikki ovat heikommassa asemassa. Tätä tilannetta voidaan helpottaa maahanmuuttajille annettavalla kielikoulutuksella mutta ei rankaisemalla suomalaisia jostain sellaisesta mihin he eivät ole syyllistyneet.

Jos kerran "positiivisella erityiskohtelulla" voidaan edistää väitetysti mielipiteen perusteella syrjinnän kohteeksi joutuneiden asemaa, tulisiko perussuomalaisia alkaa kohdella erityisesti työnhaussa, jotta perussuomalaisten määrä esimerkiksi virkamieskunnassa saataisiin vastaamaan heidän kannatustaan (tai jotain muuta täysin mielivaltaisesti valittua tasa-arvon indikaattoria)?

[mikkoellila]

Millä tavalla maahan saapuminen peruskouluikäisenä on rinnastettavissa syrjintään, joka perustuu synnynnäisiin ominaisuuksiin tai esimerkiksi mielipiteeseen? Maahanmuuttajan asema työ- ja opiskelumarkkinoilla on toki väistämättä heikompi kuin syntyperäisten suomalaisten, mutta tämä ei ole vika (siis seuraus syrjinnästä) vaan ominaisuus, joka kuuluu oleellisilta osilta maahanmuuttajuuteen itseensä. Uudessa maassa kaikki ovat heikommassa asemassa.

Kehitysmaista tulleista maahanmuuttajista on vain haittaa

   

Asylsökande i skolåldern sätts på skolbänken så snart de genomgått en hälsoundersökning. Vasa vill gärna vara ett modellexempel på hur man på några år ger tonåriga analfabeter förutsättningar för yrkesstudier.

Herää kysymys, miten lukutaidottomille teini-ikäisille voidaan "antaa" edellytyksiä ammatillisiin opintoihin, työllistymiseen tai muuhun yleiseen elämänhallintaan, esim. asunnon hankkimiseen, puhelin- ja sähkölaskujen maksamiseen, matkustamiseen, sosiaalisten suhteiden muodostamiseen jne.

Mielestäni on täysin selvää, että lukutaidottomilla teini-ikäisillä ei ole mitään edellytyksiä pärjätä modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa.

Thorsin, Wallinin, Vanhasen, Kataisen, Halosen ym. multikulti-ideologiaa kannattavien vallanpitäjien harjoittama ulkomaalaispolitiikka on kuitenkin sellaista, että Suomeen tulvii nimenomaan lukutaidottomia kehitysmaalaisia sankoin joukoin.

Näistä lukutaidottomista kehitysmaalaisista ei ole Suomelle mitään hyötyä. Lukutaidottomista kehitysmaalaisista on Suomelle vain haittaa.

   

I dag är det tisdag och klockan är 11, gissar femtonåriga Yasmin Hassan på en knagglig blandning av finska och engelska. Klockan är två och den här onsdagen är Hassans första skoldag någonsin; inte bara i Vöyrinkaupungin koulu.

Jos ihminen ei 15-vuotiaana tunne kelloa tai viikonpäiviä, miten hänestä koskaan voisi tulla hyödyllinen yhteiskunnan jäsen?

Jos ihminen on 15-vuotiaana koulussa ensimmäistä kertaa elämässään, miten hän voi koskaan integroitua moderniin, järjestäytyneeseen suomalaiseen yhteiskuntaan?

Ei mitenkään. Tietenkään.

Jonkun pitäisi kertoa tämä Astrid Thorsille ym. monikulttuurisuusfanaatikoille, jotka haluavat Suomeen jatkuvasti lisää, lisää ja lisää näitä lukutaidottomia kehitysmaalaisia eli täysin integroitumiskyvyttömiä ihmisiä.

   

Hennes lärare Raija Laaksonen försöker hitta vägen till ett gemensamt språk med matematiska övningar, matematiklärare som hon är. Genom att låta eleverna i den förberedande klassen mäta och dra streck närmar hon sig det som varje finländare bör kunna: betala för inköp, tolka termometern och hålla tider.

Toistan itseäni, mutta se johtuu tässä uutisartikkelissa toistuvista järkyttävistä jutuista: jos joku ei 15-vuotiaana osaa maksaa ostoksia kaupassa tai lukea lämpömittaria, miten sellainen ihminen pystyy toimimaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa?

Ei tietysti mitenkään.

Miksi Hbl ei sano tätä suoraan? Miksi Hbl esittelee jonain Suomen monikulttuurisen ja monirotuisen tulevaisuuden airueina, köyhää kulttuuriamme rikastuttavina ja valtavan työvoimapulamme poistavina huippuosaajina tällaisia ihmisiä, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa, katsoa kelloa, maksaa ostoksiaan kaupan kassalla tai lukea lämpömittaria?

Miten tuollaisista ihmisistä voisi koskaan olla Suomelle mitään hyötyä?

Ei tietysti mitenkään.

Tuollaisista ihmisistä on valtavia kustannuksia suomalaisille veronmaksajille. Tuollaisia ihmisiä täytyy kädestä pitäen paapoa koko heidän elämänsä ajan. Tuollaiset ihmiset tulevat veronmaksajille yhtä kalliiksi tai vielä kalliimmaksi kuin koko elämänsä ajan henkilökohtaisia avustajia tarvitsevat kehitysvammaiset.

Miksi Suomen hallitus haluaa tuoda tuollaisia ihmisiä Suomeen?

[Ernst]

Hyvähän Viljasenkin  rakentaa näitä pilvilinnoja ja kusta enemmistön kintuille kun on oikein Halosenkin  erityissuojelussa.

Niin ja eikös se ole myös Homman nimimerkki M:n erityissuojeluksessa? Hyvät yhteydet Ritvalla.  

No vakavissaan, tuo Ritva Viljanen on kyllä aina ollut meikäläisen kirjoissa eräs ärsyttävimmistä mokuttajista kautta aikain.

Miksi luulet Ritvan, mun rakkaani, nauttivan erityishuomiostani. Ei kysymysmerkkiä kun ei tämä oikeastaan ollut oikea kysymys. ritvaviljaset ovat oikeasti vaarallisia, mikäli he pääsevät luikertelemaan päättäviin asemiin sisäministeriöön tai muille tärkeille hallinnonaloille.

[Ernst]

Positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä olisi tasavertaiset lähtökohdat.

Ritva Viljasella on erikoinen käsitys tasavertaisuudesta. Hän luulee, että tasavertaisuus on sitä, että ryhmää A suositaan ja ryhmää B syrjitään. Tästähän tulee vahvasti mieleen Orwell ja 1984, jossa julistettiin, että

"sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa"

Tuohon listaan Viljanen tekee vielä oman lisäyksensä: "Syrjintä on tasavertaisuutta"

"Tyhmyys on viisautta?"

[MW]

***

Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi.

Mikä muu voisi olla kielitestin tarkoitus kuin varmistaa, että hakija kykenee kielitaitonsa osalta suoriutumaan opiskelusta siinä missä muutkin? Juuri tällaisissa kysymyksissä positiivisessa syrjinnässä ajaudutaan usein älyttömiin tilanteisiin, kun ympyränmuotoiseen reikään yritetään yhdenvertaisuuden nimissä tunkea neliskulmaista palikkaa.

Lisäksi herää kysymys, eikö valintakokeita pidetä opiskelukielellä? Vai tungetaanko niissä tosiaan vain erivärisiä puupalikoita reikiin?

Tai kuka niissä kokeissa käy?

[Malla]

Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi.

Opiskelupaikkoja siis pitäisi antaa ihmisille, jotka eivät osaa opetuskieltä.

Miten sellaiset ihmiset pystyisivät opiskelemaan?

Suvaitsevaiston perustelu:_____________________________________

Opetuskieli vaihdettava. Ilman perusteluja.

[Kitaransoittaja]

Tässä nyt juuri huomataan kuinka typerä sanonta on tuo positiivinen erityiskohtelu.

[AstaTTT]

Hmmm. Se nyt on vaan niin, että jos ei läpäise ko. koulun kielitestiä, se on siinä, koska se koulu osaa testata tarvittavan kielitaidon suhteessa koulussa opetettaviin oppiaineisiin. Puutteellinen kielitaito estää tehokkaasti erityisesti teoreettisten aineiden seuraamista ja oppimista. Tästä puolestaan seuraa, että koulun tulee järjestää tolkuttomasti tukiopetusta, eikä kouluilla nykyään ole tähän resursseja.

Siis: kielitaito tarvittavalle tasolle ennen ammatillista tai muuta vastaavaa koulutusta.

[Professori]

päästötodistuksen numeroihin. Joita muuten on maahanmuuttajanuorilla jo nostettu keskimäärin yhden arvosanan verran ylöspäin siitä, mihin osoitettu näyttö oikeuttaisi.

Olisiko tähän väitteeseen lähdettä. Ei niin että epäilisin, mutta sen verran posketon tuo väitteesi on, että se vaatii myös perustelun.

[MaisteriT]

Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi.

Mistä kielitestistä tässä puhutaan? Ruotsin kokeestako?

Mikä on se syrjintä, mitä kielitesti aiheuttaa? Miksi natiiveilta pitäisi edellyttää parempaa kielitaitoa?

[Mursu]

Ritukaan ei koskaan petä, on se semmoinen epeli.

Ritva Viljanen: kumpi on parempi: se, että koulutukseen pyrkivälle rehellisesti tehdään selväksi hänen mahdolliset puutteensa vai se, että kielitaidon puutteen takia tulee ns. drop-out?

Ilmeisesti paras vaihtoehto olisi jatkaa erityiskohtelua myös koulutuksen aikana. Tutkintovaatimuksia etnisille voisi alentaa.

[Finka]

Ilmeisesti paras vaihtoehto olisi jatkaa erityiskohtelua myös koulutuksen aikana. Tutkintovaatimuksia etnisille voisi alentaa.

Tällä menolla hyvää tarkoittavat teot vaikeuttavat vain autettujen elämää. Jos tutkintovaatimuksia alennetaan, alkaa rasismi olla työnantajilta järkevää toimintaa, sillä tutkintopaperiin ei voi luottaa tietyn ulkonäön omaavilla. Nykyisessä työllisyystilanteessa työnantajat eivät tästä kärsi mutta erityiskohtelun saaneet menettävät uskonsa suomalaiseen työelämään. Tämä taasen saattaa aiheuttaa syrjäytymistä joka periytyy. 

[AstaTTT]

päästötodistuksen numeroihin. Joita muuten on maahanmuuttajanuorilla jo nostettu keskimäärin yhden arvosanan verran ylöspäin siitä, mihin osoitettu näyttö oikeuttaisi.

Olisiko tähän väitteeseen lähdettä. Ei niin että epäilisin, mutta sen verran posketon tuo väitteesi on, että se vaatii myös perustelun.

Meidän perheestä löytyy ja näin on. Sen jälkeen tulikin ongelmia, kun arvosanoja oli nostettu ylöspäin täysin epärealistisesti. Olen vieläkin vihainen Oulun Kansainväliselle koululle.

[Blanc73]

On havaittu, että rasismi ja syrjintä nostavat päätään erityisesti kesäaikana. Tämän takia ETNO antaa kannanottonsa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten aseman edistämisestä kesän alussa.

Yllä oleva liturgia on kyllä melko koominen, jopa surkuhupaisa. Kuvaa hyvin kuinka naiivin ajattelumaailman hurmokselliset moku-idealistit omaavat. Pääkaupunkiseudulla pyörivät somalipentujen jengit omaavat varmaan todella suvaitsevaisen ja ystävällisen ilmapiirin kantaväestöä kohtaan?

[Roope]

päästötodistuksen numeroihin. Joita muuten on maahanmuuttajanuorilla jo nostettu keskimäärin yhden arvosanan verran ylöspäin siitä, mihin osoitettu näyttö oikeuttaisi.

Olisiko tähän väitteeseen lähdettä. Ei niin että epäilisin, mutta sen verran posketon tuo väitteesi on, että se vaatii myös perustelun.

Käytännöstä mainittiin ohimennen pari vuotta sitten maahanmuuttajaoppilaiden koulunkäyntiasenteita selvittävässä tutkimuksessa (itse raportin linkki ei näköjään enää toimi), josta on kai kirjoitettu jossain ketjussa täälläkin (ja mm. Nikopolin blogissa). Yritin silloin selvittää, millaiseen ohjeistukseen tämä arvosanojen korottaminen tarkalleen ottaen perustuu ja millainen hajonta arvioinnissa on, jos maahanmuuttajataustaisten arvosanat nousevat keskimäärin noin yhdellä arvosanalla. En valitettavasti löytänyt mitään tietoa tuon yksittäisen maininnan lisäksi.

Idea tuossa oli muistaakseni suunnilleen se, että maahanmuuttajat todennäköisesti hallitsevat kuulusteltavat asiat paremmin kuin pystyvät suomen kielellä ilmaisemaan, joten opettajan arvion mukaan heidän arvosanojaan korotetaan numerolla tai parilla. Ajatus on toki tavallaan ihan järkeenkäypä, mutta käytäntö on ehkä turhan altis mutuiltuun suosimiseen. Ainakin sitä pitäisi jotenkin valvoa.

[Juha J.]

Lisää positiivista paijausta? Eihän siinä ole järjen hiventä.

[tavallinen jantteri]

Niin, positiivista syrjintää ei ole se, että tuodaan samalle lähtöviivalle. Positiivista syrjintää on kun viedään limusiinilla muiden ohitse maaliin...

Tuo kun vielä saataisiin tiivistettyä kaksitavuisiin sanoihin, niin EHKÄ olisi mahdollista saada viesti perille myös kaikenmaailman Rituillekin.