2011-03-07 Ruotsi: Yhdeksän oppilasta kymmenestä ei voi olla tyhmiä

[normi]

Tuossa on toinen ketju jonka otsikko on, että ruotsi on paras kotouttaja... kun sen yhditää tähän ketjuun, niin tulee mileen, että kuinka perseestä se kotoutus onkaan muissa maissa. 

[Roope]

Uunituoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan lasten koulumenestys näyttää riippuvan vanhempien koulutuksesta.

– Ruotsalainen koulu perustuu sille, että vanhemmilta vaaditaan paljon, että he auttavat ja osallistuvat. Yksi suurimmista ongelmista on se, että jätämme valtavan paljon oppilaiden ja vanhempien ratkaistavaksi koulun ulkopuolelle.

Svenska YLE: Föräldrars utbildning påverkar skolresultat 6.4.2011

[Siili]

Uunituoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan lasten koulumenestys näyttää riippuvan vanhempien koulutuksesta.

– Ruotsalainen koulu perustuu sille, että vanhemmilta vaaditaan paljon, että he auttavat ja osallistuvat. Yksi suurimmista ongelmista on se, että jätämme valtavan paljon oppilaiden ja vanhempien ratkaistavaksi koulun ulkopuolelle.

Svenska YLE: Föräldrars utbildning påverkar skolresultat 6.4.2011

Kasvatustieteiden nobelia ei taideta jakaa, mutta jos jaettaisiin, moinen havainto toisi sen takuuvarmasti.

[Malla]

– Ruotsalainen koulu perustuu sille, että vanhemmilta vaaditaan paljon, että he auttavat ja osallistuvat. Yksi suurimmista ongelmista on se, että jätämme valtavan paljon oppilaiden ja vanhempien ratkaistavaksi koulun ulkopuolelle.

Svenska YLE: Föräldrars utbildning påverkar skolresultat 6.4.2011

Jösses.
Eikö vanhempien kuulukin ratkaista yhtä sun toista lapsosensa asiaa koulun ulkopuolella, perinteisesti? Miten opettajat voisivat korjata tilanteen, kun heiltä on viety lähes kaikki korjauskeinot? Jos piltti saa häpeärangaistuksen eli vartin jälki-istuntoa läksyjen merkeissä, vanhemmat aloittavat hirveän valitusmission asiankuuluvine haistatteluineen. Järeämmistä rangaistuksista (esim. raivoavan lapsen kiinnipidosta) seuraa rikossyyte.  

[Wanhapoika]

"Voittaen lähetystehtäväänsä kohdistuvan yleisen vastustuksen hän [Muhammed]kuitenkin onnistui käännyttämään niskoittelevat aavikon asukkaat kaikkien aikojen sivistyneirnmäksi ja dynaamisinunaksi kansaksi."
ISLAM, uskonto, jota et enää voi sivuuttaa.
Suomen islamilainen yhdyskunta
http://www.rabita.fi/wp-content/themes/rabita/islamuskomme.htm

Kuka niitä tilastoja Ruotsissa huonontaa?
Ei voi ainakaan olla kaikkien aikojen sivistyneirn ja dynaamisinuna kansa, muslimit.

"Te olette paras kansakunta, joka ihmisten parista on noussut"
Kor 3:110
"Monijumalaiset ja ne kirjan väestä, jotka eivät usko, joutuvat Helvetin tuleen ikuisiksi ajoiksi. He ovat kurjimmat luodut, mutta ne, jotka uskovat ja tekevät hyviä töitä, ovat parhaimmat luodut."
Kor 98:6-7

[Phobos]

Naurettavaa miten pitkälle voidaan puhua asian vierestä, vaikka tuloksien syyt ovat suureksi osin todella hyvin tiedossa.

Edit: Tarkoitin tällä siis Ruotsin julkista keskustelua.

[Ano Nyymi]

"Ei voi olla mahdollista, että yhdeksän oppilasta kymmenestä on tyhmiä. Tämä johtuu jostain muusta", sanoo matematiikan opettaja Stavros Louca.

Ehkä opettajasta? Jos mikään muu selitys ei toimi.

Se kymmenes oppilas on vääräuskoinen 

Jos nuo karkotetaan Svedustanista, niin silloin ne yhdeksää tolloa edustavat ovatkin neroja, omassa porukassaan.

[Kara]

Ruotsissa viedään kyllä tämä asian vierestä puhuminen ihan uudelle tasolle. Kaikkihan sen tietävät mikä siellä mättää, mutta kun rasismi... 

[Titus]

"Han har fuskat"

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article13007611.ab

Joku toisenkotimaisentaitoisempi saa kääntää jos jaksaa, mutta tiivistettynä Örebrön Mikaelskolanin 9A luokan opettaja Stavros Louca jakeli opiskelijoille hieman vihjeitä oikeista ratkaisuista ennen kansallista matematiikan tasokoetta.
Eihän tuossa muuten mitään mutta ko. opettaja on ollut päähahmona SVT:n dokumenttiohjelmassa "Klass 9A" ja on leimautunut "superopettajaksi" kuvasta päätellen haastavissa opetustehtävissä.

[Snuiva]

"Ei voi olla mahdollista, että yhdeksän oppilasta kymmenestä on tyhmiä. Tämä johtuu jostain muusta", sanoo matematiikan opettaja Stavros Louca.

Khyl...

[annepa]

Muistaakseni Teemalta tuli joku aika sitten asiaa käsittelevä dokkari, jossa Englannissa asuva hyvin koulutettu somali kierteli ympäriinsä selvittämässä että onko älykkyysosamäärä riippuvainen "rodusta". Ensinnäkin dokkarissa kiellettiin rodut ja perusteltiin se hyvin (eli jo tällä perusteella äo ei ole rodusta riippuvainen) ja toiseksi löydettiin muita hyviä syitä siitä miksi tietyt lapset eivät menesty koulussa. Esim jos Afrikasta tuleva maahanmuuttaja - oli se minkäsortin muuttaja hyvänsä - kokee vaikeuksia menestyä länkkäreissä, niin se voi johtua yksinkertaisesti siitä että länsimaiden elämänmeno perustuu täysin erilaisille asioille kuin monen Afrikan maan. Meillä on tietynlainen aikakäsitys, meidän yhteiskuntamme perustuu tietokoneisiin jne.
Dokkarissa käsiteltiin myös amerikkalaisten mustien kouluvaikeuksia. Kyse ei taaskaan ollut ihonväristä vaan siitä miten lapset kasvatettiin ja miten aikuiset osallistuivat esim kouluaktiviteetteihin. Kun aivot on väännetty johonkin moodin X, ne eivät helposti käännykään moodiin Y jota vaikka koulussa käytetään. Esim aasialaiset ovat hyvin järjestelmällisiä ja opettelevat asioita tietyllä lailla ja tämä tapa tai ominaisuus ei häviä vaikka maata vaihdetaankin, se on heidän kulttuurissaan ja he vievät tämän osan kulttuuristaan mihin sitten menevätkin.
Kyse on siis siitä mihin kasvaa, ei siitä mitä on. Minusta tämä teoria oli hyvin perusteltu ja sopii kyllä moneen tilanteeseen.

Sitä, miten ongelma ratkaistaan esim tämän ruotsalaisen koulun tapaisessa tilanteessa ja koska on myöhäistä kääntää aivot asentoon Y ei käsitelty.

[Phobos]

Muistaakseni Teemalta tuli joku aika sitten asiaa käsittelevä dokkari, jossa Englannissa asuva hyvin koulutettu somali kierteli ympäriinsä selvittämässä että onko älykkyysosamäärä riippuvainen "rodusta". Ensinnäkin dokkarissa kiellettiin rodut ja perusteltiin se hyvin (eli jo tällä perusteella äo ei ole rodusta riippuvainen) ja toiseksi löydettiin muita hyviä syitä siitä miksi tietyt lapset eivät menesty koulussa. Esim jos Afrikasta tuleva maahanmuuttaja - oli se minkäsortin muuttaja hyvänsä - kokee vaikeuksia menestyä länkkäreissä, niin se voi johtua yksinkertaisesti siitä että länsimaiden elämänmeno perustuu täysin erilaisille asioille kuin monen Afrikan maan. Meillä on tietynlainen aikakäsitys, meidän yhteiskuntamme perustuu tietokoneisiin jne.
Dokkarissa käsiteltiin myös amerikkalaisten mustien kouluvaikeuksia. Kyse ei taaskaan ollut ihonväristä vaan siitä miten lapset kasvatettiin ja miten aikuiset osallistuivat esim kouluaktiviteetteihin. Kun aivot on väännetty johonkin moodin X, ne eivät helposti käännykään moodiin Y jota vaikka koulussa käytetään. Esim aasialaiset ovat hyvin järjestelmällisiä ja opettelevat asioita tietyllä lailla ja tämä tapa tai ominaisuus ei häviä vaikka maata vaihdetaankin, se on heidän kulttuurissaan ja he vievät tämän osan kulttuuristaan mihin sitten menevätkin.
Kyse on siis siitä mihin kasvaa, ei siitä mitä on. Minusta tämä teoria oli hyvin perusteltu ja sopii kyllä moneen tilanteeseen.

Sitä, miten ongelma ratkaistaan esim tämän ruotsalaisen koulun tapaisessa tilanteessa ja koska on myöhäistä kääntää aivot asentoon Y ei käsitelty.

"Monikulttuurisuus on rikkaus."

[MaisteriT]

Muistaakseni Teemalta tuli joku aika sitten asiaa käsittelevä dokkari, jossa Englannissa asuva hyvin koulutettu somali kierteli ympäriinsä selvittämässä että onko älykkyysosamäärä riippuvainen "rodusta".

Tulkitsin ohjelmaa kyllä niin, että älykäs mies todisteli, että myös kaikki muut hänen kaltaisensa ovat yhtä älykkäitä, vaikka eivät suoriudukaan älykkyystesteistä yhtä hyvin. Minusta ohjelma oli surullinen, koska päähenkilön itsetunto oli pelissä.

Itse en osaa sanoa varmasti, mikä osuus milläkin tekijällä on, mutta jokseenkin selvää on, että geneettisillä, epigeneettisillä, ravitsemuksisilla, kulttuurisilla ja koulutuksellisilla asioilla on kaikilla merkitystä. Se, kutsutaanko ihmisryhmiä roduiksi vai ei, ei poista relevanssia kysymykseltä kuinka paljon geneettinen tausta vaikuttaa älykkyyteen.

Maahanmuuton vaikutuksia tarkasteltaessa on myös eroa sillä, onko kysymys geneettisestä, kulttuurisesta, koulutuksellisesta vai ravitsemuksellisesta erosta. Koulutukseen ja ravitsemukseen voimme vaikuttaa, varsinkin seuraavassa polvessa. Kulttuuriin vaikuttaminen on vaikeaa, genetiikkaan mahdotonta.

[juge]

Ruotsi ratkoo koulun kriisiä

[...]

Ei ole ollut uutinen, että Ruotsin koulu on kriisissä. Sen todistamiseen ei ole tarvittu Pisa-testien tuloksia, vaikka ne ovat olleet Ruotsissa kaikkien aikojen kehnoimmat. Kriisi on tiedetty omien kokemusten kautta..

Zaremba ei tyydy vain kuvaamaan kaikkein räikeimpiä koulumaailman ylilyöntejä ja epäkohtia. Hän osoittaa myös, että kriisi on monimutkainen ja syvällä rakenteissa.

Zaremba miettii, miksi eräs aika tavallinen koulu on siinä jamassa, että eräällä luokalla on ollut kahden vuoden aikana 52 opettajaa ja 8 rehtoria. Yksi opettajista poistui koulusta ambulanssilla. Oppilaat vaihtavat toisiin kouluihin pakoon vanhan koulun kaaosta.

Tilanne ei johdu ongelmaoppilaista, maahanmuuttajalapsista tai koulukiusaamisesta vaan erittäin huonosta hallinnosta. Kunta voi terrorisoida koko koulun vuosikausiksi tärviölle, ja kaiken kruunaavat rehtorien holtittomat pedagogiset kokeilut, joihin vastentahtoiset opettajat pakotetaan osallistumaan.

Yksi Zaremban kirjoituksista kertoo 8.-luokkalaisista, jotka eivät ymmärrä, mitä lukevat. Vaikka Pisa-testien menetelmät ja numerotodistusten tarpeellisuus kiivaasti kyseenalaistettaisiinkin, ruotsalaiskoulujen vakavin ongelma on se, että oppilaat eivät opi.

[...]

Ruotsissa on viime vuosikymmenet jyllännyt asenne, jonka mukaan opettajakeskeinen opetus on haitallista ja jokaisesta oppilaasta on löydettävä omat vahvuudet. Vapaa puuhastelu ja yhdessäolo ovat olleet tärkeämpiä kuin perinteinen peruskoulun ydinajatus, jonka mukaan kaikki oppivat yhtäläisesti edes perusasiat tietyistä kouluaineista.

Kaikille yhteisestä peruskoulusta on tullut eriarvoinen. Zaremba kirjoittaa, että koulu rakentaa Ruotsista taas täyttä päätä luokkayhteiskuntaa. On ne, jotka saavat hyvää opetusta ja oppivat – ja on ne muut. Ruotsissa on kuntia, joissa neljä kymmenestä ei saa suoritettua peruskoulua.

Ja sitten ovat ne, jotka pääsevät peruskoulusta hyvin arvosanoin mutta ilman osaamista, sillä todistukset ovat arvopapereita, joita vastaan koulut saavat rahaa.

Mistä Ruotsi etsii ratkaisua koulun kriisiin?

Tilannetta on yritetty korjata muun muassa ankaralla kurinpalautuksella. Se on ollut varmasti osin tarpeen, jotta opettajia tai oppilaita ei pahoinpideltäisi. Käytävillä on kamerat, koululaiset eivät saa käydä vessassa ilman aikuisen seuraa ja oppilaille tehdään huumetestejä.

Käynnissä on jonkinlainen paluu juurille. On kouluja, joissa opettaja saa taas vetää oppitunnin hiljaa kuuntelevan luokan edessä ilman loputtomia ryhmätöitä ja teemaviikkoja. Valtakunnalliset tasokokeet tekevät paluuta. Todistuksiin halutaan taas kirjata arvosanoja.

[...]

Ruotsin koulukriisin ydin on periaatteessa hyvin yksinkertainen: peruskoulu on liian helppo. Koululaisilta ei vaadita osaamista. Ja niinhän siinä on käynyt, etteivät he myöskään opi.

Mikään muu ei sitten olekaan niin yksinkertaista. Siksi Zaremban juttusarja onkin ansiokas. Se osoittaa, että kyse on politiikasta, ideologioista, tutkimusilmastosta, kunnan ja valtion rooleista, yksityistämisen pelisäännöistä, rahasta ja ammattitaidosta sekä ammattitaidon kunnioittamisesta.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsi+ratkoo+koulun+kriisi%C3%A4/1135266176897

[Alfresco]

Ruotsi ratkoo koulun kriisiä

Ruotsissa on viime vuosikymmenet jyllännyt asenne, jonka mukaan opettajakeskeinen opetus on haitallista ja jokaisesta oppilaasta on löydettävä omat vahvuudet. Vapaa puuhastelu ja yhdessäolo ovat olleet tärkeämpiä kuin perinteinen peruskoulun ydinajatus, jonka mukaan kaikki oppivat yhtäläisesti edes perusasiat tietyistä kouluaineista.

Tällainen lässynlässyn kouluttaminen on juuri koko ongelman ydin. Millä järjellä ruotsalaiset ajattelevat että oppilaiden pitää olla opettamisen keskispisteessä? Sokea opastamassa sokeaa?!

Kun tähän "vapaaseen puuhasteluuun ja yhdessäoloon" laitetaan monikulttuurinen luokka missä sotketaan monta kieltä ja elämäntapaa, niin sehän on selvä, että luokasta tulee taistelutanner ja opettajat poistuvat koulusta ambulanssilla.  

Ruotsin koulujärjestelmän kaaos on vain toistoa siitä samasta sotkusta mitä muissakin multikultimaissa on nähty. Suomen koulu on vielä toimiva koska meillä ei ole paljon maahanmuttajia. Kun maahanmutto lisääntyy pisanumerot laskevat ja osaamattomuus kasvaa.

Suomi tulee toimimaan erinomaisena testitapauksena maahanmuutosta. Ulkoimailla ei olla osattu/haluttu huomata miksi koulujen taso laskee. Kun Suomi astuu neitseellisenä maana sisään monikulttuurisuuteen ja koulujärjestelmä romahtaa myös meillä, voidaan osoittaa selvä kausaliteetti maahanmuton ja romuttuneen koulujärjestelmän välillä. Suvikselle tällainen empiirinen validointi tuskin tarkoittaa mitään mutta saadaanpahan ainakin tieteellisesti validoitu fakta maahanmuuton aidosta rikastamisvaikutuksesta.

On kyllä pakko sanoa, että monikulttuurisuus on kyllä yksi tyhmempiä itsepetoksia mitä länsimaalainen yhteiskunta on koskaan keksinyt.

[Eino P. Keravalta]

Ruotsissa yhdeksän oppilasta kymmenestä ei voi olla tyhmiä, mutta yhdeksän ruotsalaispoliitikkoa kymmenestä voi hyvinkin olla tyhmiä - ja onkin. Ei Ruotsin nykymeno muuten selity.

Poliitikkojen typeryydestä uusin osoitus on ongelman syyn kieltäminen. Todellista ongelmanlähdettä ei nähdä, koska poliittinen korrektius estää sitä näkemästä. Vikaa haetaan siis kissojen ja koirien kanssa kaikkialta - paitsi sieltä, missä se on.

Tietenkin voi hyvin olla perää siinä, että opettajan auktoriteetin hylkäävä ja "keskinäiseen puuhasteluun" painottuva opetusmalli on sekin oppimistulosten kannalta haitallinen, mutta suurin ongelma on sittenkin oppilasaineksessa ja sen edustamassa kulttuurissa sekä kulttuureiden konfliktissa ja sen luomassa väkivallassa ja pelossa.

Tuleekin olemaan hauska nähdä, kuinka ruotsalaiskouluja tulevat auttamaan opetusmetodien muutokset: saadaanko Pisa-pisteet nousuun vai vajoaako Ruotsi yhä lähemmäs kehitysmaata yhä uusien kehitysmaalaismassojen tulviessa Kansankodin uuninpankolle? Milläs sitten asiaa selitellään, kun opetusmetodien virheet on korjattu, mutta yhä vain koulu tuottaa lukutaidottomia oppilaita ja opettajia noudetaan kesken päivän ambulansseilla? Varmaankin rasismilla! Koska oikeaoppiseen monikultturisuuteen kuuluu, että vika on aina muualla kuin maahanmuuttajassa tai monikulttuurisuudessa itsessään. Elämme sairaita aikoja, mutta onneksi joka päivä aina joku herää todellisuuteen. Tosin Ruotsissa tilanne on jo päästetty liian pitkälle: sisällissota on edessä jokatapauksessa 20-30 vuoden sisällä.

[Kyrsimys]

En nyt oikein ymmärrä. Jos..

Tilanne ei johdu ongelmaoppilaista, maahanmuuttajalapsista tai koulukiusaamisesta vaan erittäin huonosta hallinnosta

niin miksi..

Tilannetta on yritetty korjata muun muassa ankaralla kurinpalautuksella. Se on ollut varmasti osin tarpeen, jotta opettajia tai oppilaita ei pahoinpideltäisi. Käytävillä on kamerat, koululaiset eivät saa käydä vessassa ilman aikuisen seuraa ja oppilaille tehdään huumetestejä.

Onko todellakin niin että huono hallinto on saanut oppilaat pahoinpitelemään opettajia ja käyttämään huumeita? Uskooko tätä kukaan?

[Eino P. Keravalta]

Onko todellakin niin että huono hallinto on saanut oppilaat pahoinpitelemään opettajia ja käyttämään huumeita? Uskooko tätä kukaan?

Mokuttaja uskoo.

Kyllähän se on aika yleistä, että teini-ikäinen huumeaddikti perustelee huumeenkäyttöään juuri koulunsa hallintopolitiikan puutteilla.

[Malla]

Tällainen lässynlässyn kouluttaminen on juuri koko ongelman ydin. Millä järjellä ruotsalaiset ajattelevat että oppilaiden pitää olla opettamisen keskispisteessä? Sokea opastamassa sokeaa?!

Suomlaisessakin peruskoulussa alkaa olla liikaa lässynlässyä (askartelua, väritystehtäviä ja vuorovaikutteisuutta joka aineessa). Pisa-tuloksissa se näkyy jo.

[juge]

Arvelisin että syytä romahdukseen on niin oppilasaineksessa kuin opetusmenetelmissäkin. Kyllähän mamuoppilaskin jonkinlaisessa nuhteessa pysyy jos opettajat (kuvainnollisesti) pamputtavat luokan kuriin. Tuskin esim. jenkkien merijalkaväessä hirveästi häiriköidään joukkuetta kouluttavalle ylikersantille. Ruotsalainen ymmärtäminen ja paapominen sen sijaan villiinnyttävät ihan tavallisetkin hellanteltut.

Opettajana toimiva kaveri kertoi hänelle yläasteelle oppilaaksi tulleesta pojasta, joka oli ollut ensimmäiset 8 vuotta Steiner-koulussa. Oli kuulemma täysin pihalla siitä mitä oikeassa koulussa tehdään, kun oli tottunut Steiner-puuhasteluun.

[Tabula Rasa]

Kurinpidollisiin toimiin tulisi sisällyttää huomattavasti tepsivämpiä keinoja. Miksi lasta ei saisi lyödä, jos se ei muusta tokene?

[Kyrsimys]

Tuossa Hesarin pääkirjoituksessa myös sanotaan että

Ratkaisu ongelmiin tuskin löytyy palaamalla menneisyyteen

Tätä näkee hyvin usein sivistyneistön ajattelussa, mutta sitä ei koskaan perustella mitenkään. Tavallinen tallaaja päättelee, että jos nykyään asiat ovat huonommin kuin ennen, entisajan menetelmät olivat parempia. Sivistynyt valtaapitävä kauhistelee impivaaraa, paluuta 70-luvulle, lapsien fyysistä kurittamista ja behaviorismia ja kysyy, että tätäkö tässä nyt halutaan.

[Eino P. Keravalta]

Opettajana toimiva kaveri kertoi hänelle yläasteelle oppilaaksi tulleesta pojasta, joka oli ollut ensimmäiset 8 vuotta Steiner-koulussa. Oli kuulemma täysin pihalla siitä mitä oikeassa koulussa tehdään, kun oli tottunut Steiner-puuhasteluun.

Tottakai steinerkoulukin on oikea koulu, eihän sellaisia muuten saisi ollakaan opetusta järjestämässä. Suomessa sitä paitsi opetusohjelma sanelee, mitä koulussa opetetaan. Eivätkä opetusmetoditkaan suuresti poikkea peruskoulusta: satun tietämään, että kyllä siellä steinerkoulussakin oppilaat istuvat pulpeteissaan kuuntelemassa opettajan opetusta. Saattaahan esimerkkitapauksesi kohdalla olla niinkin, että vikaa ei niinkään ollut steinerkoulussa, vaan opettajan ja/tai oppilaan asenteissa tai keskinäisissä suhteissa. Opettajan persoonasta esimerkiksi riippuu todella paljon. Alalle sopimattomia opettajia on myös steinerkoulussa.

Ja väitänpä, että esimerkiksi siinä steinerkoulussa, jossa omat lapseni ovat, löytyy myös kuri. Enkä pitäisi mahdottomana sitäkään, että steinerkoulussa tunnit ovat hiljaisempia ja kurinalaisempia kuin peruskouluissa, koska steinerkouluun seuloutuu vähemmän ongelmaoppilaita kuin peruskouluun. Esimerkiksi varsinaisia mamuja ei lastemme koulussa ole yhden ainuttakaan.

Steinerkouluista on julkaistu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Tulosten perusteella ei steinerkoulua voi pitää huonona kouluna.

http://www.bookplus.fi/kirjat/paalasmaa%2c_jarno/omassa_rytmiss%C3%A4-4346035

Siinä iltalukemista.

[nuiseva]

Lässynläätä koko pääkirjoitus. Hyvinvointiyhteiskunnassa on unohtunut se, että jokaisella on oppiVELVOLLISUUS. Aikuisten pitäisikin selittää tämä ajoissa lapsille, että oppimisen tarkoitus on valmentaa elämää, ammattia ja omaa pärjäämistä varten ja jokaisella on omista opinnoistaan vastuu ja oppivelvollisuus. Jenkeistä luin jonkin tutkimuksen, jossa oli koulu, josta sai vapaasti kävellä ulos. Häiriköille sanottiin vaan, että olet vapaa lähtemän, täällä opiskellaan. Mikä pakko se niiät huligaaneja on pitää muita terrorisoimassa, riittää kun paikalla on se aines, joska haluaa oppia ja otaa vastuun opinnoistaan. oppimistulokset olivat loistavia ja opettajatkin viihtyivät.

[Spesialisti]

Serkkuavioliitot ja pakotettu sisäsiittoisuus taatusti ja tutkitusti tyhmentävät ihmisryhmää, etenkin kun tätä on tapahtunut jo vuosisatoja.

[juge]

Kurinpidollisiin toimiin tulisi sisällyttää huomattavasti tepsivämpiä keinoja.

Tämä on ongelma koulua laajemminkin. Jos teini kärähtää jostakin vakavasta, niin kuukausien päässä oleva oikeudenkäynti ja ehdollinen tuomio ovat yhtä tyhjän kanssa.
Tepsivä konsti olisi esim. jalkanpannalla valvottu kotiaresti, joka pannaan toimeen välittömästi. Pikkukolttosistakin tulisi välitön ja tuntuva palaute kun viettäisi viikonlopun tai pari viikkoa kaiken koulun ulkopuolisen ajan sisällä. Tämä voisi olla tavallaan intin poistumiskiellon vastine teineille.

[kuhlmey]

Uutisesta tulee mieleen Timo Hännikäisen kirjaraportti Thomas Dalrymplen kirjasta Life at the Bottom, joka käsittelee Britannian alaluokan elämäntapaa. Boldaukset omia.

Life at The Bottom on myös ankara syytekirjelmä älymystölle, jonka relativismia Dalrymple pitää tärkeänä syynä alhaison kurjuuteen. Liberaalit / vasemmistolaiset opettajat, poliitikot, journalistit, tutkijat ja taiteilijat pitävät slummien rappiota "työväenluokan omana kulttuurina" ja kieltäytyvät tarjoamasta sen tilalle mitään parempaa. Intellektuellien näkökulmasta kaikki elämäntavat ovat yhtä hyviä, ja jos jonkun valitsema tie tuottaa vahinkoa ja kärsimystä, syy on "vallanpitäjissä". Heidän välittämänsä maailmankuva, jossa yksilön vastuuta ei ole, vaan kaikki ovat yhteiskunnallisten olosuhteiden passiivisia uhreja, on levinnyt kaikkiin yhteiskunnan kerroksiin ja jälki on ollut rumaa. Kaikkia vaatimuksia pidetään elitisminä ja paternalismina, eli jos lasten koulumenestyksessä havaitaan tilastollista laskua, vaatimustasoa madalletaan. Niinpä nykyään onkin mahdollista käydä läpi koko englantilainen koulujärjestelmä oppimatta lukemaan tai laskemaan kunnolla.

http://timohannikainen.blogspot.com/2010/11/kaikki-matalaksi.html

[Kommeli]

[...]
Itse en osaa sanoa varmasti, mikä osuus milläkin tekijällä on, mutta jokseenkin selvää on, että geneettisillä, epigeneettisillä, ravitsemuksisilla, kulttuurisilla ja koulutuksellisilla asioilla on kaikilla merkitystä. Se, kutsutaanko ihmisryhmiä roduiksi vai ei, ei poista relevanssia kysymykseltä kuinka paljon geneettinen tausta vaikuttaa älykkyyteen.

Maahanmuuton vaikutuksia tarkasteltaessa on myös eroa sillä, onko kysymys geneettisestä, kulttuurisesta, koulutuksellisesta vai ravitsemuksellisesta erosta. Koulutukseen ja ravitsemukseen voimme vaikuttaa, varsinkin seuraavassa polvessa. Kulttuuriin vaikuttaminen on vaikeaa, genetiikkaan mahdotonta.

Itse pidän nykyään jokseenkin itsestään selvänä että, jos ruotsalaisilla on muutama tuhat vuotta takanaan ilman kirjoja, he tuskin oppivat lukemaan vuodessa. Tilanne on kai hieman sama, kuin heidän opetellessa ensimmäistä kertaa puhumaan.

Tämä ketju on kyllä aivan mielipuolinen.

[lurkkeri]

HS:n paperiversiossa mainittiin lisäksi, että tiettyjen normien alittavien alueiden määrä on lisääntynyt muutamasta pitkälle toiselle sadalle x vuodessa. En nyt muista tarkemmin, kun ei tullut läpyskä mukaan. Pystyisikö joku selvittämään, mitä nämä alueet ovat, ja olisiko mamu-pitoisuudella sittenkin joku vaikutus? Palstoilla on ollut muutama Ruotsin asioihin hyvin perehtynyt kirjoittaja, jotka osannevat tämän asian esille kaivaa.

[Kommeli]

"Han har fuskat"

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article13007611.ab

Joku toisenkotimaisentaitoisempi saa kääntää jos jaksaa, mutta tiivistettynä Örebrön Mikaelskolanin 9A luokan opettaja Stavros Louca jakeli opiskelijoille hieman vihjeitä oikeista ratkaisuista ennen kansallista matematiikan tasokoetta.
Eihän tuossa muuten mitään mutta ko. opettaja on ollut päähahmona SVT:n dokumenttiohjelmassa "Klass 9A" ja on leimautunut "superopettajaksi" kuvasta päätellen haastavissa opetustehtävissä.

Uutiseen liittyen kilpailu, josta kaikki lähti vuonna 2004 Stavrosin oppilaista luokalla 9A huomattava osa sai siis täydet pisteet: perinne, joka on jatkunut sittemmin melkeinpä vuosittain.
Vuoden 2004 tuloksia, kun katsoo löytyy mielenkiintoinen yksityiskohta.
Rinkebyskolan Spånga oppilaat ovat siis niitä, jotka fuskasivat.
http://ncm.gu.se/node/669

Årskurs 9
David Stenlund   Borgaregatans skola   Vasa Finland   84 p
Aicha Singh   Rinkebyskolan   Spånga   84 p
Shuan Amjad   Rinkebyskolan   Spånga   84 p
Seher Talayhan   Rinkebyskolan   Spånga   84 p
Payam Abdulkarim   Rinkebyskolan   Spånga   84 p
Shireen Ahmaad   Rinkebyskolan   Spånga   84 p
Shanaz Jebelli   Rinkebyskolan   Spånga   84 p
Anton Granberg   Hagaskolan   Umeå   81 p
Tomas Berggren   Värgårdsskolan   Kisa   80 p
Joakim Tosteberg   Nya Munken   Linköping   80 p
Hanna Svensson   Rosenlundsskolan   Jönköping   80 p
Mikael Bung   Ytterbyskolan      76 p
Jacob Pamp Bengtsson   Celsiusskolan   Edsbyn   76 p