Ydinvoima ja populismi

[Jouko]

Ydinjätteet eivät ole kamala asia. Kallioperässä on jo luonnostaan huomattavasti voimakkaammin radioaktiivisia esiintymiä. Ne voivat yhtä lailla "pulpahtaa" pinnalle.

Oho. Missä päin maailmaa pulpahtelee pintaan jodi-129, cesium-137 ja vaikkapa barium-140 isotooppeja?

Ehkäpä tuo "yhtä lailla" tarkoittaa "yhtä lailla kuin loppusijoitetut ydinjätteet", eli "ei ollenkaan".

500 metrin syvyydestä kuparikapselista ei oikein pulpahdella Suomen olosuhteissa.

Kapselointi vaikuttaa idioottivarmalta: paksulla (ruostumattomalla)teräskuorella suojattu paksuseinäinen kuparikapseli. Siinä on otettu sähkökemiakin huomioon kaiken muun lisäksi. Mutta yhdestä aiemmin esitetystä prosessista on luovuttu: ydinjätteen lasittamisesta. Säästöähän siitä tulee mutta tämä juuri on se vaara; aletaan lipsua jätteenkäsittelyprosessin vaiheista kustannussäästöjen takia. Sama pätee kaikkeen muuhunkin. Rakentamisessa laistetaan säännöistä ja standardeista. Tarkastus jätetään retuperälle y.m.. Aina on inhimillinen tekijä mukana. Nämä on niitä vahvimpia argumentteja ydinvoiman vastustajilla. Lääkkeeksi katsoisin avoimuuden lisäämisen ja viranomaisten toiminnan seuraamisen tiedotusvälineiden toimesta.

[Rutja]

Ydinjätteet eivät ole kamala asia. Kallioperässä on jo luonnostaan huomattavasti voimakkaammin radioaktiivisia esiintymiä. Ne voivat yhtä lailla "pulpahtaa" pinnalle.

Oho. Missä päin maailmaa pulpahtelee pintaan jodi-129, cesium-137 ja vaikkapa barium-140 isotooppeja?

Ehkäpä tuo "yhtä lailla" tarkoittaa "yhtä lailla kuin loppusijoitetut ydinjätteet", eli "ei ollenkaan".

Vaikea se olisi noin käsittää koska lause liittyy edelliseen jossa väitetään kallioperässä olevan luonnostaan huomattavasti voimakkaammin radioaktiivisia esiintymiä. Sana "ne" viittaa siis näiden esiintymien mahdolliseen pulpahteluun ja kysymykseni olikin suunnattu siihen että mitä ja missä nämä luonnolliset esiintymät ovat jotka pesevät korkea-aktiiviset fissiotuotteet radioaktiivisuudellaan.

Rautatiekiskosta:

Tarkoituksenani oli siis sanoa, että ydinjätteen loppusijoitus asianmukaisen käsittelyn jälkeen Suomen kallioperään on erittäin turvallista.

[Rutja]

Tarkoituksenani oli siis sanoa, että ydinjätteen loppusijoitus asianmukaisen käsittelyn jälkeen Suomen kallioperään on erittäin turvallista.

Mitä tarkoitat asianmukaisella käsittelyllä tässä yhteydessä?

Esimerkiksi näin.

[M.E]

Liittyen tuohon ydinjätteen loppusijoitukseen. Prosessin lopputuotteet riippuvat reaktorityypistä ja käytetyn polttoaineen laadusta.

On virheellistä väittää, että reaktorista tuleva aine olisi väistämättä yhtä radioaktiivista tai vähemmän aktiivista kuin sisäänsyotetty aine. Tämä johtuu siitä, että ydinreaktion seurauksena osa polttoaineesta hajoaa korkea-aktiivisemmaksi aineeksi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Niin lukekaapas tämä
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article212578.ece
Ydin"jäte" on vielä arvokasta tavaraa.

[myötäjuoksija]

No kappas. Kaikkea se insinööri keksiikin.

[requiem]

Eipä noita isotooppeja nyt ihan suorastaa pulpahtele maasta, mutta kaikkea jännää siellä maaperässä on kyllä tapahtunut. Gabonin Oklossa on tuossa pari miljardia vuotta sitten pyörinyt viisitoista luonnon fissioreaktoria.

http://www.ocrwm.doe.gov/factsheets/doeymp0010.shtml

It came as a great surprise to most, therefore, when, in 1972, French physicist Francis Perrin declared that nature had beaten humans to the punch by creating the world's first nuclear reactors. Indeed, he argued, nature had a two-billion-year head start.1 Fifteen natural fission reactors have been found in three different ore deposits at the Oklo mine in Gabon, West Africa. These are collectively known as the Oklo Fossil Reactors.2

And when these deep underground natural nuclear chain reactions were over, nature showed that it could effectively contain the radioactive wastes created by the reactions.

Ja STUK:iltahan nyt löytyy yleisesti hyvää materiaali laajalta rintamalta aiheeseen liittyen - ja aivan ilmaiseksi.

http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja/

[Hattu]

Ottamatta varsinaisesti kantaa asiaan, haluaisin kuulla tuuli-intoilijoilta selityksen, miksi tuulivoimaa ei rakenneta, jos se kerran on niin hieno ja taloudellinen vaihtoehto?

Kysymyksen asettelusi on väärä. Oikea asettelu menisi, että miksi sitä rakennetaan vaikka se taloudellisesti järjetöntä ja pilaa lähiympäristön?

[HDRisto]

"Kolmas on se tosiasia, että muita energianmuotoja kohtaan ollaan täysiä rasisteja, kun kannatetaan ydinvoimaa".

En tiennytkään että energiamuotokin voi olla rasistista.
VHMn kantotuolia aikanaan kantaneiden Kongon neekerien liike-energia ehkä oli rasismilla ryyditetty mutta energia itse, ei ikinä.

[Nallikallio]

Ottamatta varsinaisesti kantaa asiaan, haluaisin kuulla tuuli-intoilijoilta selityksen, miksi tuulivoimaa ei rakenneta, jos se kerran on niin hieno ja taloudellinen vaihtoehto?

Alaa opiskelevana teekkarina voin siteerata (ei-sanatarkasti) professoriamme, joka päättävistä piireistä saamansa kokemuksen perusteella katsoo yhtenä perusongelmista olevan vanhakantaisen, suuria tuotantoyksikköjä painottavan ajattelun sekä uusien toiminta(=tuotanto)muotojen vierastamisen ensireaktion kaltaisena tunteena. Hyvin inhimillisiä seikkoja siis.

Minä en painota pelkästään tuulivoimaa. Energiantuotannon hajauttaminen pieniin perusyksiköihin on etu myös huoltovarmuuden kannalta. Tuulivoiman ohella nykyistä hyödyntämisastetta huomattavasti laajemmat potentiaalit piilevät laajaperäisesti yhteiskunnassa toteutetun orgaanisen aineen kuten biojätteen mädättämisessä metaaniksi (~biokaasu), puujätteen ja muun orgaanisen aineen kaasutuksessa sekä muutoinkin metsien energiakäytössä.

Tärkeimpänä toimenpiteenä näen kuitenkin verotusuudistuksen, jolla painopistettä siirrettäisiin reilusti ansiotuloverotuksesta energia- ja ympäristöverotukseen. Nykyisellään jälkimmäinen on suorastaan ihmeellisen pientä. Energiaa kun voi myös säästää nykyisiä, jokaisen hyvin tuntemia energian kulutustottumuksia ohjailemalla.

Lisäksi esimerkiksi keskimääräinen kerrostalohuoneiston maksama jätemaksu (joka voidaan ajatella myös ympäristöverona) on luokkaa kolme euroa, kun sen hyvinkin voisi ajatella olevan kuukausittaisen puhelinlaskun (~40 e) luokkaa, jolla samalla ihmisiä ohjattaisiin materiaalitehokkuuteen ja jätteiden parempaan lajitteluun. Miten tämä liittyy energiansäästöön: erään jenkkitutkimuksen (harmi kyllä olen hukannut lähteen) suurin energiansäästöpotentiaali yhteiskunnallisessa mittakaavassa piilee yhteiskuntajätteen paremmassa materiaalihyötykäytössä.

[sydäri]

Lisäksi esimerkiksi keskimääräinen kerrostalohuoneiston maksama jätemaksu (joka voidaan ajatella myös ympäristöverona) on luokkaa kolme euroa, kun sen hyvinkin voisi ajatella olevan kuukausittaisen puhelinlaskun (~40 e) luokkaa, jolla samalla ihmisiä ohjattaisiin materiaalitehokkuuteen ja jätteiden parempaan lajitteluun. Miten tämä liittyy energiansäästöön: erään jenkkitutkimuksen (harmi kyllä olen hukannut lähteen) suurin energiansäästöpotentiaali yhteiskunnallisessa mittakaavassa piilee yhteiskuntajätteen paremmassa materiaalihyötykäytössä.

Pakko kysyä. Miten se, että nostetaan jätelasku pysyvästi n.40e pienentää ihmisten jätekuormaa 

Yhdyskunta jätettä on kyllä järkevää uusiokäyttää ja muuta, mutta jos jätteenkeräys voidaan kerrostalo asujilta suorittaa nykyiseen hintaan, miksi hintaa pitäisi nostaa?

(Jos halutaan ettei ihmiset osta tavaraa pitäisi varmaan ostohintaa nostaa tai palkkoja pienentää)?

Onko tuulivoiman rakentaminen kannattavaa? sen markkinat päättävät.

[Nallikallio]

Pakko kysyä. Miten se, että nostetaan jätelasku pysyvästi n.40e pienentää ihmisten jätekuormaa 

Unohtui tuosta ilmaisu, jonka kanssa lause olisi mennyt näin: "..kun sen hyvinkin voisi nykyisen lajittelutason ja -aktiivisuuden tilanteessa ajatella olevan kuukausittaisen puhelinlaskun (~40 e) luokkaa.."

Olennaista siis olisi tuo käyttäytymisen ohjaaminen hinnoittelulla. Mikäli kerrostaloyhtiö tai pienempi yksikkö aina omakotitaloa myöten saisi lajittelutasonsa hyväksi, olisivat koituvat maksut luonnollisesti pienemmät. Nykyisin ohjaavuutta kun ei juurikaan ole ainakaan jätteiden erilleen lajittelun perusteella tapahtuvana. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla biojäteastian tyhjennyshinta tilavuusyksikköä kohden on suurempi kuin sekajätteellä. Asian laidan luulisi olevan roimasti päinvastainen, mutta näin ei ole.

Yhdyskunta jätettä on kyllä järkevää uusiokäyttää ja muuta, mutta jos jätteenkeräys voidaan kerrostalo asujilta suorittaa nykyiseen hintaan, miksi hintaa pitäisi nostaa?

Edelleen tuo ohjaaminen hinnoittelulla.

Onko tuulivoiman rakentaminen kannattavaa? sen markkinat päättävät.

Päättävät siinä määrin kuin niiden annetaan päättää. Nykyiseen tilanteeseen nähden esimerkiksi verotuksella voitaisiin ohjailla sitä, millaisia päätöksiä markkinat tekisivät.

[sr]

Ottamatta varsinaisesti kantaa asiaan, haluaisin kuulla tuuli-intoilijoilta selityksen, miksi tuulivoimaa ei rakenneta, jos se kerran on niin hieno ja taloudellinen vaihtoehto?

Kysymyksen asettelusi on väärä. Oikea asettelu menisi, että miksi sitä rakennetaan vaikka se taloudellisesti järjetöntä ja pilaa lähiympäristön?

Ei, vaan sinulla on väärä kysymyksen asettelu. Jos sähköntuottajien annetaan itse valita, mitä voimaa he haluavat rakentaa, he eivät suinkaan valitse vain ja ainoastaan tuulivoimaa, vaan esim. Suomessa hinkuvat koko ajan rakentaa ydinvoimaloita. Miksi näin, jos tuulivoima pesee ydinvoiman taloudellisesti eikä ole muissakaan suhteissa sitä huonompi (turvallisempi, saastettomampi, jne.)?

Selvästikään tuo ei päde, ja ainoa syy siihen, että ne, jotka rakentamiseen joutuvat oikeasti satsaamaan omaa rahaansa, eivät halua rakentaa pelkästään tuulivoimaa, on se, ettei tuulivoima oikeasti olekaan niin kilpailukykyinen kuin sen propaganda esittää.

Minusta eri tuotantomuodot pitäisi asettaa samalle viivalle. Tietyt turvallisuuskriteerit ja saasteista huolehtimiset pitää hoitaa (tai sitten maksaa saasteveroa, jos ei hoida) ja sen jälkeen on tuottajien itsensä päätettävissä, miten sen sähkön sinne töpseleihin toimittaa. Minulle kuluttajana on herttisen yhdentekevää, onko se töpselisähkö tullut puhtaasta ja turvallisesta ydinvoimalasta vai puhtaasta ja turvallisesta tuulivoimalasta tai vaikkapa hiilivoimalasta, jossa hiilidioksidit on poistettu palokaasuista ja pumpattu maan sisään. Sen jälkeen kun nuo turvallisuus- ja saastekriteerit on täytetty, tapelkoon eri tuotantomuodot vapailla markkinoilla siitä, kenen sähkö menee kaupaksi ja kenen ei. Jostain syystä ydinvoiman vastustajat eivät tähän suostu. Miksi näin, jos ydinvoima joka tapauksessa on niiiiin kallista kuin he väittävät? Eihän kukaan sähköntuottaja koskisi siihen pitkällä tikullakaan saati, että upottaisi siihen miljarditolkulla omaa rahaansa, jolloin ei ole mitään tarvetta sitä edes kieltää.

Ainoa realistinen perustelu, jonka tuon kiellon vaatimiselle voi keksiä, on se, että oikeasti ne kiellon vaatijat eivät uskokaan siihen, että ydinvoima olisi kallista.

[kaksinaismoralismirules!]

Oletat ilmeisesti argumenttiesi perusteella että ydinvoiman hinnassa on nyt mukana kaikki jätteeseen tulveiasuudessa liittyvät kulut. Saisinko jotain lähdettä tähän tietoon ja hinnoittelun pohjana oleviin laskelmiin?

Ihan sama kysymys voidaan tehdä hiilivoimasta ja maakaasusta. Eivät niidenkään päästöt ja ekologinen kuormittaminen ole hinnoiteltu energian hintaan.

[sr]

Oletat ilmeisesti argumenttiesi perusteella että ydinvoiman hinnassa on nyt mukana kaikki jätteeseen tulveiasuudessa liittyvät kulut. Saisinko jotain lähdettä tähän tietoon ja hinnoittelun pohjana oleviin laskelmiin?

Suomen ydinvoimalaki, jossa ydinvoimalat ovat velvollisia vastaamaan käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannuksista. Jälleen on minulle herttisen yhdentekevää, paljonko tuo maksaa (koska se tulee näkyviin sähkön hinnassa), kunhan STUK valvoo, että se loppusijoitus tehdään turvallisesti ja hyvin.

Ydinvoima on muuten ainoa energiamuoto, jonka pitää oikeasti huolehtia tuotannossa syntyvistä jätteistä. Suurin osa polttovoimasta (hiili, turve, kaasu, puu, jne.) loppusijoittaa jätteensä meidän keuhkoihin. Mitä tämän kustannukset ovat?

[sr]

Periaatteessa näin. Olen kuitenkin sen verran epäluuloinen etten oikeasti usko energiayhtiöiden investoivan 5000 tai 10 000 vuoden päähän. STUK ehtii lakata olemasta monta kertaa jäteongelman aikajänteellä.

Ensinnäkin ydinjätteiden loppusijoitus on ainoa asia, jossa vaaditaan noin pitkän ajan päähän yltävien asioiden huomioimista. Ja ydinvoimassa niin tehdäänkin. Loppusijoitustavaksi on valittu vaihtoehto, joka toimii noin pitkään (ja pidempäänkin). Minkä muun päätöksen vaikutuksista vaaditaan vastattavan noin kauas tulevaisuuteen? Jos rakennetaan tie Helsingistä Tampereelle, niin vastaako sen tien rakentaja kaikista tien aiheuttamista asioista 10 000 vuotta tulevaisuuteen? Kun sinä ajat autolla Helsingistä Tampereelle, vastaatko kaikista sen ajomatkasi aiheuttamista vaikutuksista 10 000 vuotta tulevaisuuteen? Et tietenkään, eikä yksikään meitä edeltänyt sukupolvi ole kantanut mitään vastuuta siitä, minkälaisen yhteiskunnan ovat meille jättäneet.

Toiseksi, mikä järki on vaatia noin pitkän aikavälin vastaavuudesta? Katso 10 000 vuotta ajassa taaksepäin. Olisi täysin idioottimaista ajatella, että sen ajan ihmisten olisi pitänyt päätöksissään ottaa huomioon sitä, mitä ne vaikuttavat meille. He tappoivat mammutit sukupuuttoon. No, voi voi. Nyt meillä ei sitten ole mammutteja eläintarhoissa.

Tähän kuitenkin liittyy kaksi mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin noiden 10 000 vuotta eläneiden ihmisten mielestä olisi tuntunut varsin oudolta, että meille haitta mammuttien sukupuutosta olisi ollut se, että emme voi töllistellä niitä kalterien takaa, eikä se heille polttavampi kysymys, eli että meillä ei ole mammutteja metsästettäväksi ruuaksemme. Täsmälleen sama voi hyvinkin päteä ydinjätteisiin (ja hyvin suurella todennäköisyydellä päteekin). 10 000 vuoden päästä teknologinen taso on vähintään saman verran meitä edistyneempää kuin mitä me olemme kivikauden ihmisille (todennäköisesti enemmän, koska kehitys on nyt nopeampaa kuin oli ensimmäiset 9800 vuotta noista 10000:sta). Ydinjätteet ovat heille todennäköisesti suunnilleen yhtä harmittomia kuin mammuttien puute on meille (vaikka mammuttien loppuminen saattoi hyvinkin johtaa nälänhätään 10000 vuotta sitten eläneiden keskuudessa). Toinen asia on sitten se, että mahdollisesti jopa hyvinkin läheisessä tulevaisuudessa me voimme saattaa mammutit takaisin elämään geeniteknologian avulla. Meidän teknologinen tasomme on siis johtanut sellaisiin ratkaisuihin, jotka 10000 vuotta eläneille ihmisille olisivat tuntuneet täysin mahdottomilta.

Tämä pienenä sivupolkuna. Oleellinen pointti on se, että ihmiskunta, tiede ja teknologia tulee muuttumaan seuraavan 10000 vuoden aikana niin paljon, että on täysin älytöntä, että koittaisimme nykypäätöksissämme jotenkin huomioida sen ajan yhteiskunnan tarpeet. Hyvä jos voimme huomioida yhteiskunnan tarpeita edes 100 vuotta eteenpäin.

Minun oma ennustukseni olisi ennemminkin se, että jos ydinvoiman vastustus saa aikaan sen, että emme luovu fossiilisten polttamisesta tarpeeksi nopeaan tahtiin (koska muut vaihtoehdot eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneitä) ja sitten saamme aikaiseksi ilmastomuutoksen, niin ihmiset joskus parin sadan vuoden päästä kummastelevat ihmeissään, että miksi ihmeessä ette käyttäneet maankuoressa ollutta uraania energian tuottamiseksi. Meille niistä ydinjätteistä huolehtiminen on paljon pienempi ongelma kuin siitä, että pilasitte maapallon ilmaston jääräpäisellä ydinvoiman vastustamisellanne.

Ydinvoima on muuten ainoa energiamuoto, jonka pitää oikeasti huolehtia tuotannossa syntyvistä jätteistä. Suurin osa polttovoimasta (hiili, turve, kaasu, puu, jne.) loppusijoittaa jätteensä meidän keuhkoihin. Mitä tämän kustannukset ovat?

Totta tuokin. Tosin ainakin ehkä hiilidioksidin vaikutusta lukuunottamatta hinta lankeaa fossiilisten osalta energian kuluttajille. Ydinvoiman osalta osa hinnasta on ulkoistettu tulevaisuuteen.

Miten niin lankeaa? Miten saunassa puita polttava vastaa pienhiukkaspäästöistään? Todellisuudessa ne pienhiukkaset tappavat tuotettuun energiamäärään nähden paljon enemmän väkeä kuin ydinvoiman tuotanto.

[sr]

Periaatteessa näin. Olen kuitenkin sen verran epäluuloinen etten oikeasti usko energiayhtiöiden investoivan 5000 tai 10 000 vuoden päähän. STUK ehtii lakata olemasta monta kertaa jäteongelman aikajänteellä.

Ensinnäkin ydinjätteiden loppusijoitus on ainoa asia, jossa vaaditaan noin pitkän ajan päähän yltävien asioiden huomioimista. Ja ydinvoimassa niin tehdäänkin. Loppusijoitustavaksi on valittu vaihtoehto, joka toimii noin pitkään (ja pidempäänkin).

No ei toimi. Aikajänne on niin pitkä että kaikki suunnitelmat ovat pelkkää roskaa. Seuraavan jääkauden jälkeen ei ole mitään STUK:ia tai Fortumia odottamassa että pääsisivät taas Onkaloa valvomaan.

Miksi sitä pitäisi valvoa?

Minkä muun päätöksen vaikutuksista vaaditaan vastattavan noin kauas tulevaisuuteen? Jos rakennetaan tie Helsingistä Tampereelle, niin vastaako sen tien rakentaja kaikista tien aiheuttamista asioista 10 000 vuotta tulevaisuuteen? Kun sinä ajat autolla Helsingistä Tampereelle, vastaatko kaikista sen ajomatkasi aiheuttamista vaikutuksista 10 000 vuotta tulevaisuuteen? Et tietenkään, eikä yksikään meitä edeltänyt sukupolvi ole kantanut mitään vastuuta siitä, minkälaisen yhteiskunnan ovat meille jättäneet.

Mitkä tien vaikutukset sitten ulottuvat 10 000 vuoden päähän? Tai ajomatkan?

Suunnilleen kaikilla ihmisen päätöksillä on vaikutusta tulevaisuuteen ja ajomatka osaltaan vaikuttaa ilmastomuutokseen ja sitä kautta hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen. Mistä tiedät, kuinka pitkään ydinjätteillä on vaikutuksia? Mitä jos ne kaivetaan 100 vuoden päästä ylös ja käytetään hyötöreaktoreiden polttoaineena?

Juuri tämä oli pointtini. Ihmiskunnan kehitys on joka tapauksessa paljon nopeampaa kuin mitkään tuollaiset tuhansien vuosien aikaskaalat, joten niihin vetoaminen on täysin typerää.

En ymmärrä miten 10 000 vuotta sitten kuolleet ihmiset liittyvät meidän valintoihimme.

Kahdella tavoin. Ensinnäkään me emme ole vaatimassa niitä ihmisiä tilille tekemisistään tai esim. syyttämässä heitä mammuttien tappamisesta. Niinpä, miksi meidän pitäisi huolehtia siitä, että 10 000 vuoden päästä elävät ihmiset haluaisivat meidät tilille siitä, että puolen kilometrin sisällä kalliossa on jotain jonkin verran radioaktiivisia aineita meidän sinne panemana.

Toiseksi, ja tärkeämpänä, ne 10 000 vuotta sitten eläneet ihmiset olisivat mahdollisesti voineet ajatella, että mammuttien tappaminen oli huono juttu, josta me nyt 10 000 vuotta myöhemmin elävät kärsimme ruuan puutteen vuoksi. Todellisuudessa tämä on tietenkin täysin toisin, eikä meille ole mammutinlihan saatavuudella mitään merkitystä. Juuri sama pätee meidän ja 10 000 vuotta meidän jälkeen elävien ihmisten suhteeseen. Tai todennäköisesti vielä suurempikin ero, koska tieteen ja teknologian kehitys on nykyisin paljon nopeampaa kuin on ollut suurimman osan menneestä 10 000 vuodesta eikä osoita mitään hidastumisen merkkejä.

Jos selviää että jokin muinainen sivilisaation aiheuttikin ilmastonmuutoksen joka vei ihmiset kivikaudelle, niin seuraako siitä että meidänkin on ihan okei tai jopa suotavaa tehdä samoin?

Mitä nyt oikein selität? Ensinnäkin ydinvoima on osa sitä arsenaalia, jolla juuri vältämme globaalin ilmastomuutoksen. Loppusijoitettu ydinjäte pahimmillaankin aiheuttaa vain paikallisia haittoja (jos kaikki maailman ydinjäte liuotettaisiin maailman meriin niin taustasäteily kasvaisi niin vähän, ettei sitä voitaisi havaita, joten globaalia ongelmaa ei ydinjätteestä saa tekemälläkään).

Toiseksi, minusta meidän ei kannata aikaansaada ilmastomuutosta sen vuoksi, että sillä on huonot vaikutukset seuraavan 100-200 vuoden sisällä (mahdollisesti juuri samalla tavoin kuin tuossa tapauksessa, johon viittaat, vaikket kerrokaan, että mistä oikein on kyse). 10 000 vuoden päästä todennäköisesti mahdollinen 2000-luvun alkuvuosisatojen ilmastomuutoskin on pieni merkintä jossain historiankirjassa.

En ole ydinvoiman vastainen, mutta keskustelu lähtikin liikkeelle siitä että väitit ydinvoiman hinnan sisältävän kokonaiskustannukset. Minusta kokonaiskustannuksia on mahdoton toistaiseksi laskea koska korkea-aktiivisen jätteen käsitetlypäätöksiä ei ole edes tehty.

Kyllä kokonaiskustannukset ovat mukana ydinvoimassa. Olen tällä pitkällä perustelullani koittanut selittää sinulle, miksi minkään ihmisen päätöksen 10 000 vuoden päähän ulottuvia vaikutuksia ei ole järkeä koittaa ulottaa hintaan. Emme edes tiedä, onko etumerkki plus vai miinus (kuten jo mainitsin käytetty kevytvesireaktorien polttoaine saattaa tulevaisuudessa olla arvokasta hyötöreaktorien polttoainetta).

Miten niin lankeaa? Miten saunassa puita polttava vastaa pienhiukkaspäästöistään? Todellisuudessa ne pienhiukkaset tappavat tuotettuun energiamäärään nähden paljon enemmän väkeä kuin ydinvoiman tuotanto.

Lankeaa siten että se saunanpolttaja myös hengittää niitä pienhiukkasia.

Aha. No, samalla logiikalla ne ydinvoimalan omistajan jälkeläiset kärsivät niistä ydinjätteiden negatiivisista vaikutuksista 10 000 vuoden päästä. Minusta tuo on muuten varsin huono perustelu. Tuolla logiikalla esimerkiksi saisi autoilla hurjastella muuta liikennettä vaarantaen, koska se kuski itsehän siinä todennäköisesti suurimmassa vaarassa on.