2011-05-08 HU: Helsingistä lähtijä tienaa huimasti enemmän kuin tulija

[Saippuakupla]

Helsingistä lähtijä tienaa huimasti enemmän kuin tulija

Talouslamasta huolimatta Helsingistä on yhä muuttanut runsaasti hyvätuloisia lapsiperheitä naapurikuntiin ja tilalle on tullut maakunnista pienituloisia yksinasuvia.

Tuoreimman tutkimuksen mukaan Helsingistä pois muuttaneen työikäisen ruokakunnan bruttotulot olivat vuonna 2008 keskimäärin 63 000 euroa vuodessa. Helsinkiin muuttanut ruokakunta tienasi keskimäärin 47 000 euroa.

– Kieltämättä tulotasossa on iso ero, mutta Helsingissä kotimainen muuttovoitto on ollut kolmena viime vuotena yli 1 000 ihmistä. Helsinki saa jonkin verran enemmän verotuloja tulomuuttajilta kuin mitä se menettää lähtömuuttajien maksamina veroina, koska pienempituloisia muuttajia on lukumäärällisesti enemmän kuin suurempituloisia lähtijöitä, kertoo erikoistutkija Hannu Kytö Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Suomen muuttoliikkeitä tutkinut Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara arvioi, että Helsingin verotulokertymä ei juurikaan kasva muuttoliikkeen kautta - jo siksikin, että ulkomaista muuttoa on runsaasti. Pienituloisten muuttotulva syö vähitellen Helsingin veropohjaa.

– Helsinki ehkä köyhtyy, mutta pysyy samalla nuorena. Esimerkiksi opiskelijat tuovat elävyyttä kaupunkiin ja monet heistä tekevät työtä opintojensa aikana. Moni hyvätuloinen lapsiperhe myös jää Helsinkiin. Ilmiötä ei pitäisi nähdä liian negatiivisena, Mari Vaattovaara sanoo.

Ulkomailta muuttavien tulotasosta ei ole tehty Helsingissä tutkimusta, mutta työllisyystilastojen mukaan noin kolmannes heistä on työttömiä.

– Missään nimessä ulkomainen maahanmuutto ei tuo verotuloja samalla tavalla kuin maan sisäinen muuttovoitto. Toki ajan mittaan osa maahanmuuttajista työllistyy, mutta osa on aika pitkäänkin työttömänä tai sijoittuu töihin pienipalkkaisille aloille, Hannu Kytö sanoo.

– Veronmaksajina maahanmuuttajat eivät ole lottovoitto kaupungille.

Helsinkiläisten keskimääräinen tulotaso kuitenkin vähitellen laskee, kun pienituloisten suhteellinen osuus väestössä nousee kiihtyvän kotimaisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen seurauksena.

– Se voi pidemmän päälle olla vaarallinen kehitys. Vaikka Helsingin verotulot vähän kasvaisivatkin, niin kaupungissa on myöskin yhä suurempi joukko niitä ihmisiä, joille palveluja tulee tuottaa.

Köyhdyttääkö ulkomainen muuttovoitto Helsinkiä?

– En pysty sitä sanomaan. Pitäisi tietää, mitkä ovat maahanmuuttajien tarvitsemien palveluiden kustannukset ja peilata niitä siihen, miten paljon muuttajat maksavat veroja. Epäilen kuitenkin, että Helsinki joutuu maksajan rooliin, Hannu Kytö vastaa.



Muuttovoitto pääosin ulkomailta

• Jopa 80 % Helsingin muuttovoitosta koostuu ulkomailta tulijoista.
  
  
• Ulkomailta muutti Helsinkiin vuonna 2009 noin 3 600 henkeä. Maan sisältä muuttovoitto oli noin 1 000.
  

• Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa -tutkimuksen otos käsittää kotimaisessa muuttoliikkeessä 25-60-vuotiaat, myös työttömät mutta ei opiskelijoita.
  
  
• Henkilökohtainen keskitulo on lähtijöillä ja tulijoilla suurin piirtein sama, noin 27 000 euroa. Erot syntyvät kun vertaillaan kotitalouksia.

Maahanmuuttajan euro on 75 senttiä

Vuoden 2009 verotilaston mukaan suomen- ja ruotsinkieliset ansaitsivat keskimäärin 26290 euroa vuodessa. Suomessa pysyvästi asuvien 15-64-vuotiaiden vieraskielisten keskitulo oli vain 15 542 euroa. Helsingissä asuvien vieraskielisten tulotaso noudattelee samaa linjaa tai se voi olla hieman korkeampi.

– Julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että naisten euro on 80 senttiä. Olen joskus laskenut, että vieraskielisten euro on 75 senttiä. Lisäarvo, jonka maahan muuttavat tuovat kansantalouteen, on sitä pienempi mitä heikompi palkka heillä on, kertoo kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä Tilastokeskuksesta.

Myrskylän mielestä ei voi sanoa, että ulkomainen maahanmuutto köyhdyttäisi julkista taloutta.

– Se on pidemmän ajan investointi kun ulkomailta tulee väkeä. Kestää aina jonkin aikaa ennen kuin heidät saadaan työllistettyä. Jotkut kansallisuudet työllistyvät ihan yhtä hyvin kuin suomalaisetkin.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/52592-helsingista-lahtija-tienaa-huimasti-enemman-kuin-tulija

[/list]

[Kitaransoittaja]

– En pysty sitä sanomaan. Pitäisi tietää, mitkä ovat maahanmuuttajien tarvitsemien palveluiden kustannukset ja peilata niitä siihen, miten paljon muuttajat maksavat veroja.

Hyvin on luvut piilotettu kun professorikaan ei tiedä.

[tietotyöläinen]

Jotkut kansallisuudet työllistyvät ihan yhtä hyvin kuin suomalaisetkin.

Eli jotkut kansallisuudet eivät työllisty.

Ja jälleen kerran maahanmuuttoa käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena vaikka samaan hengenvetoon todettiin, että kansallisuuksissa on erittäin oleellisia eroja koko jutun aiheen kannalta.

[VikaTikki]

Itse kuulun näihin tuleviin lähtijöihin.
Olen pienyrittäjä ja ollut sitä 19-vuotiaasta asti, Helsinki on rakas kotikaupunkini, jota en oikein meinaa enää tunnistaa ja tulen muuttamaan pois Helsingistä heti kun olen saanut työasiani junailtua oikealla tavalla.
Kaltaiseni tulevat muuttamaan sankoin joukoin pois Helsingistä tulevina vuosina, ja meidät paikkaa afrikkalainen rikastajasakki.
Hukkukaa paskaanne Helsingin kultivoituneet maailmankansalaiset, koska minä en tätä bordellia elätä.

[Eino P. Keravalta]

– Veronmaksajina maahanmuuttajat eivät ole lottovoitto kaupungille.

Huomatkaa lauseen muotoilu: yritetään ikäänkuin vihjailla, että kaikilla muilla tavoin maahanmuuttajat ovat lottovoitto kaupungille paitsi veronmaksajina.

Olisi hauska tietää esimerkinomaisesti edes yksi osaamisalue, millä maahanmuuttajat olisivat "lottovoitto" Helsingille. Ja nyt en tarkoita värikästä katukuvaa. Jos Helsingin lottovoitto on siitä kiinni, voin toki aina pääkaupungissa käydessäni laittaa niskaani keltaisen satiiniviitan ja jalkoihin vihreät verkkarit, jos siten vain säästytään Suomea vahingoittavalta maahanmuutolta.

[Saippuakupla]

Ulkomailta muuttavien tulotasosta ei ole tehty Helsingissä tutkimusta, mutta työllisyystilastojen mukaan noin kolmannes heistä on työttömiä.

– Missään nimessä ulkomainen maahanmuutto ei tuo verotuloja samalla tavalla kuin maan sisäinen muuttovoitto. Toki ajan mittaan osa maahanmuuttajista työllistyy, mutta osa on aika pitkäänkin työttömänä tai sijoittuu töihin pienipalkkaisille aloille, Hannu Kytö sanoo.

– Veronmaksajina maahanmuuttajat eivät ole lottovoitto kaupungille.

Helsinkiläisten keskimääräinen tulotaso kuitenkin vähitellen laskee, kun pienituloisten suhteellinen osuus väestössä nousee kiihtyvän kotimaisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen seurauksena.

– Se voi pidemmän päälle olla vaarallinen kehitys. Vaikka Helsingin verotulot vähän kasvaisivatkin, niin kaupungissa on myöskin yhä suurempi joukko niitä ihmisiä, joille palveluja tulee tuottaa.

Köyhdyttääkö ulkomainen muuttovoitto Helsinkiä?

– En pysty sitä sanomaan. Pitäisi tietää, mitkä ovat maahanmuuttajien tarvitsemien palveluiden kustannukset ja peilata niitä siihen, miten paljon muuttajat maksavat veroja. Epäilen kuitenkin, että Helsinki joutuu maksajan rooliin, Hannu Kytö vastaa.

Pitäisikö vähemmistövaltuutetun aktivoitua 

[Titus]

Suomessa pysyvästi asuvien 15-64-vuotiaiden vieraskielisten keskitulo oli vain 15 542 euroa. Helsingissä asuvien vieraskielisten tulotaso noudattelee samaa linjaa tai se voi olla hieman korkeampi.

Ja kun muistetaan, että Helsingin ( ja Espoon ) alueella lienevät kaikkein kovimmin palkatut ulkomaalaiset, niin se vaatii miinuskuppiin aika paljon niitä, jotka eivät tienaa penniäkään vaan elävät vain ja ainoastaan tuilla.

Olisi mielenkiintoista nähdä kieli/etnisyys-sidonnainen tulotaso taulukoituna...


Lisäarvo, jonka maahan muuttavat tuovat kansantalouteen, on sitä pienempi mitä heikompi palkka heillä on, kertoo kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä Tilastokeskuksesta.

Kuinka kehittämispäällikkö luonnehtisi tilannetta, jossa koko suku elelee tuilla vokista eläkkeelle ?

[Brixton]

Tämä nyt on ollut tiedossa jo pidempään, mutta ihan mukava että tulee ns. virallistakin kautta vihdoin selville. Sinivihreyden lopputulema on tässä.

[Suomitalon renki]

Aika selkeää kieltä. Hiljaiseksi vetää. Joskus olen leikillisesti sanonut Hilsingin olevan suomineidon perc* reikä. Ja vetelethän siellä muutamassa vuodessa housussa vielä on, jos suuntausta ei saada hallintaan. 

[Mika.H]

Helsinkiä kannattaa tutkia myös rakennuskannan mukaisesti.

Helsingissähän on vanha kaupunki rakennettu niin, että taloja remontoimalla niistä saa edelleen ihan kivoja.

Suuri ongelma taas on se, että esimerkiksi Lauttasaari, Kulosaari, Munkkiniemi Taka-Töölö ja monet muut ns hyvät alueet ovat rakennettu pääosin 50-60-lukujen aikoihin ja noiden rakennusten elinkaari alkaa olemaan loppuvaiheessa.

Tuossa onkin mielenkiintoinen yhtälö kun noista "mummomaisissa" kaupunginosissa alkuperäiset asukkaat poistuvat ns luonnollisen poistuman kautta niin kuka noihin enää viitsii muuttaa...

Toki stadilla on hienoilla merenrantapaikoilla mittavasti maaomaisuutta, mutta kun niihin sitten rakennetaan niitä sekataloja ja alueita niin ei hirveä yllätys ole se, että tietty porukka tuolta muuttaa kokonaan pois.

[Karkka]

Kyllä tämä on ihan yleinen trendi. Yleinen turvattomuus, asuntojen hinnat, koulujen "monimuotoistuminen" ja monet muut seikat saavat ihmiset harkitsemaan muualle muuttoa. Itse koko elämäni Helsingissä asuneena olen miettinyt samaa ja tullut siihen tulokseen, että jos lapsia saan niin muualle muutan.