2011-05-01 ESS: Super-suomalaiset ("Tähän pystyvät vain maahanmuuttajat"')

[Kommeli]

Vain ulkomaalaisilla on hämmästyttävä oppimiskyky, lahjakkuus ja motivaatio - johtopäätös ei ole relevantti, koska suomalaiset eivät ole samassa tilanteessa.

Se on relevantti päätelmä vain jos sille löytyy tukea. Kaksi tapausta ei oikein riitä.

Näistä kahdesta tapauksesta toinen tulee Etiopiasta eli Afrikan yhdestä kehittyneimmistä valtioista ja on käynyt peruskoulua lähtömaassaan 15-vuotiaaksi. Tästä hän on valmistunut neljässä vuodessa ylioppilaaksi.
Toinen opiskelee seitsemännellä luokalla ja on oppinut ainakin kirjoittamaan, lukemaan ja laskemaan yhteen vuoden aikana.
Molemmat ovat saavuttaneet tämän "vieraalla kielellä".

Olenko nyt ihan väärässä, jos väitän, että näissä kahdessa ei itseasiassa ole mitään ihmeellistä?
Ainakaan mitään superia he eivät ole.

E.
"vieraalla kielellä"=ei suomeksi

E2.
Tätähän sen tason pitää olla, että ylipäänsä voi kotoutua.

[ilmari3.]

Dawit Elcho, 19, painaa kesäkuun alussa päähänsä ylioppilaslakin. Mikäpä siinä. Niinhän 19-vuotiaat lukion käyneet tuppaavat tekemään.

Onnittelut ylioppilalakista Dawitille.

Toivottavasti jatkossa saamme lukea lisää kaverin tarinasta ja historiasta. Kiinnostaa kovasti, kuin tuli Suomeen (vaihto-oppilaaksi?), kirjoittiko ruotsin, mikä arvosana suomesta? Tuosta skannista en saanut selvää, jos asia siellä oli.

Kiinnostaa kovasti eikä ketunhäntä ole kainalossa. Dawitin menestyksestä voitaisiin ottaa oppia.

[hullu1234]

Eikö saamelaiset sit ole näitä super-suomalaisia?

[ilmari3.]

Eikö saamelaiset sit ole näitä super-suomalaisia?

Saattais olakhi. Näythöä kaivathaan. Sithen revithellään.

[Faidros.]

Jotta jutun maahanmuuttajia ylistävä luonne tulisi paremmin selväksi niille, jotka eivät pääse käsiksi tähän jaloon aviisiin, en malta olla laittamatta tähän kuvaa koko sivun jutusta.

(https://lh4.googleusercontent.com/_BJ-V3jNg1ws/Tb0unYiVY6I/AAAAAAAABx0/ZkSsgw5tyPo/s720/IMAG0417.jpg)

Aijjai! Tuosta kuvasta voi tulla paljon sanomista. Oikeauskoinen super-suomalainen varpaiden alla! Onko jo turvatalo hommattuna poliisiparton kera?

[pelle12]

 Ei taidettu jutussa mainita millaisin arvosanoin tämä supersuomalainen valkolakkinsa päähänsä painaa. Jos huonoin, ei tuo minusta ole mikään uroteko, ei edes jutun väärti. 80-luvulla eräs vietnamilaistyttö kirjoitti 6 laudaturia (siihen aikaan maximi), ja tuossa olikin jo hieman hehkutuksen paikkaa.

[pelle12]

 Suomessa on tuhansia superamerikkalaisia. Tarkoitan niitä vaihto-oppilaita, joilla on High School Diploma vain vuoden USA:ssa oleskelun jälkeen. How about that?

[Marius]

Neljä.

[Hermit]

Aijjai! Tuosta kuvasta voi tulla paljon sanomista. Oikeauskoinen super-suomalainen varpaiden alla! Onko jo turvatalo hommattuna poliisiparton kera?

Aika näyttää koska saan syytteen vihakirjoittelusta. Paperikin on vihaisesti rypistetty!

[OTU]

 Kaksi tapausta ei oikein riitä.

Kyllä se riittää monikulttuuriuskon lyömille.

Hienoa, että löytyy lahjakkaita ihmisiä. Kannattaa muistaa, että vaikka joidenkin suomalaisten opettaminen on kivireen vetämistä, kuuluu kuitenkin Suomen koululaitoksen opettaa heitä.
Ulkomaalaisilla pitäisi minusta olla eri kriteerit. Pitäisi hyväksyä vain hyviä tuloksia tekevät oppilaat. Eli olisi jo maahantulovaiheessa raakattava porukkaa, esimerkiksi pisteyttämällä.

[Simo Hankaniemi]

Super-suomalainen ilmaantuu varmasti pian uudelleen otsikoihin päästyään ensimmäisenä suomalaisena astronautti-koulutukseen. Vuonna 2030 hän heiluttaakin jo Suomen lippua Mars-planeetan pinnalla.

[Ernst]

Palataan asiaan, kunhan jompi kumpi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. Suomessa. Suomeksi.

[Mursu]

Jotakin Suomesta kertoo myös se, että lahjakas mamu voi läpäistä peruskoulun parissa vuodessa. Kantasuomalaisille tällaista mahdollisuutta ei tietääkseni anneta, vaikka lahjakkain 10 tai 20 % todellakin selvittäisi peruskoulun 10 tai viimeistään 12 ikävuoteen mennessä, kun vain olisi sopiva opetus.

Yleltä tuli äskettäin radio-ohjelma peruskoulun historiasta. Siinä pari kommenttia valaisi hyvin tätä asennetta. Haastateltavilta kysyttiin mitä he pitävät ajatuksesta, että lahjakkaat eroteltaisiin:

"- On kovin aikaista erottaa oppilaat kouluaikana. On erittäin rikastuttavaa, että koulussa on monenlaisia oppilaita, eritasoisia oppiaita, sillä ei opettajat ole ainoat, jotka koulussa opettavat, vaan se kouluyhteisö, jos henki on hyvä.

- Kovin aikaisessa vaiheessa  eriyttäminen  lahjakkaitten ja vähemmän lahjakkaitten oppilaitten välillä on varmasti kovin kriittinen asia, koska siinä leimataan ne,  jotka katsotaan sinne alempaan oppilaitokseen ja joutavaa ylemmyyden tunnetta taas lisätään niissä, jotka tänne niin sanottujen parempien oppilaiden oppilaitokseen menevät ja eikös urheilussakin pyritä siihen, ettei liian aikaisin erikoistuta mihinkään."

http://areena.yle.fi/video/1301472401619  (n. kohdasss 38 minuuttia)

Huomaa miten halventava asenne lahjakkaita ja heidän tarpeitaan kohtaan. He ovat vain välineitä heikompien opettamisessa. He ikään kuin ovat vetureita, jotka vetävät muita mukanaan. Kyllä ylemmyydentunne lahjakkailta karisee parhaiten muiden lahjakkaiden joukossa. Minustakin lahjakkaiden tulee olla vetureita, mutta vasta työelämässä. Jos heidät  tasapäistetään koulussa, niin mistä saamme ne huiput? Maahanmuuttajistako?

Käsittääkseni jos urheilussa haluaa huipulle, pitää nimenomaan erikoistua aikaisin. Jos joskus lähes 18-vuotiaana erikoistuu, on se liian myöhästä.

Ohjelman toisessa jaksossa mokutettiin oikein kunnolla ja sanottiin jotain sellaista, että kyllä monikulttuurisuus lisääntyy, sanoivat perussuomalaiset mitä tahansa.

[nimetönkeskustelija]

Mutta kauan ei Muhamed yläkoulun penkkiä kuluta. - Halimo on näitä ällistyttävän lahjakkaita nuoria, joiden oppimiskyky, lahjakkuus ja motivaatio ovat omassa luokassaan. Heitä tulee kouluun muutama vuodessa, opettaja Vartiainen sanoo.

Ai että suomalaistenko joukossa ei ole lainkaan ällistyttävän lahjakkaita nuoria? Ettäkö Suomen lahjakkaimmat opiskelijat ovat kaikki mamuja? Tutkitaanpas hieman asiaa.

Peruskoulun matikkakilpailu 2010-2011 kolmen kärki:

1. sija    Jere Huovinen, Kastellin koulu
2. sija    Joonas Latukka, Kuoreveden koulu
3. sija    Elias Vähäjylkkä, Nurmijärven Yhteiskoulu

http://www.maol.fi/neljantieteenkisat/peruskoulun-matematiikkakilpailu/kilpailutuloksia/
Linkin takaa löytyy lisääkin tuloksia.

Tässä taas on lukion matikkakilpailun 2011 kärki

1. Felix Sjöblom
2. Ilmari Kangasniemi
3. Jiali Yan
4. Joonas Nuutinen
Lisha Zhang
6. Janne Vikelä
Jesse Jääsaari
Ville Vierimaa
9. Olli Hirviniemi
10. Eetu Haavisto
11. Heikki Salko
Kalle Siukola
13. Johan Pääkkönen
14. Mikko Ratala
Lari Suvivuo
16. Katja Niemistö
17. Atte Lohvansuu
18. Pekka Mäenpää
Noora Vainio
Heidi Sairanen
21. Joonas Herranen
Tuomas Tynkkynen

http://www.maol.fi/fileadmin/users/Kilpailut/Lukion_matematiikka/Lukion_matemat_loppukilpailutulokset2011.pdf

Yhteenvetona sanoisin että ainakin matematiikan osalta parhaimmisto koostuu suomalaisista oppilaista. Kärkisijoilta löytyy myös aasialaisperäisiä oppilaita. Yhtään Mohamedia ei ole joukossa. Joku voi koota muunlaisia tilastoja jos haluaa. Essen maininnat siitä, että suomalaiset olisi alempaa ja tyhmempää kansaa kuin ulkomaalaiset eivät kuitenkaan saa mitään tukea näiden tulosten perusteella.

[törö]

Huomaa miten halventava asenne lahjakkaita ja heidän tarpeitaan kohtaan. He ovat vain välineitä heikompien opettamisessa. He ikään kuin ovat vetureita, jotka vetävät muita mukanaan. Kyllä ylemmyydentunne lahjakkailta karisee parhaiten muiden lahjakkaiden joukossa. Minustakin lahjakkaiden tulee olla vetureita, mutta vasta työelämässä.

Käytännössä se veturi hylkää hitaammilla täytetyt vaunut, koska peruskoulussa saadut traumat.

[Professori]

Aivan erinomaistahan se on, jos maahanmuuttajat menestyvät. Juuri sellaisiahan maahanmuuttajia me tarvitsemme. Voitaisiin vaikka tehdä niin, että kaikki ne luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat jotka valmistuvat kolmessa vuodessa Suomen (tai Ruotsin) kielellä hyvin arvosanoin ylioppilaaksi, saavat oleskeluluvan. Jos taas jostain käsittämättömästä syystä tämä ei tulijakandidaatilta ylivertaiseksi väitetystä lahjakkuudesta huolimatta onnistu, niin ei sitten.

Tämä sopisi ainakin minulle.

[Maastamuuttaja]

Joku virkeä toimittaja voisi kysyä lahjakkailta Muhammedeilta, ovatko he muslimeja. Ja jos ovat, onko mieleen juolahtanut uskonnosta eroaminen. Viehättääkö ateismi vaihtoehtona?

Jne.

[Blanc73]

Onko tällainen uutisointi sitä ns positiivista rasismia? Isänmaallisuus on ihan ookoo juttu valtamedian mielestä jos kansikuvapoikana ei ole eloveenatyttö tai poika? 

[Suomitalon renki]

Missä ovat kantasuomalaiset supernopeat oppijat?  Eikö heillekkin voitaisi järjestää lyhennetty peruskoulutus ja lukio? 
Turhaan täällä käydään peruskoulun alaluokkia, kun samat asiat voidaan opettaa esim. mamuille muutamassa vuodessa.

Ja säästö valtiolle ja kunnille olisi huomattava.

[l'uomo normale]

Minunkin mummoni osasi luetella inessiivit, elatiivit, illatiivit jne. Kansakoulun toisella luokalla oli ne opetellut. Minulle ne tulivat kai neljännellä ja viidennellä luokalla. Koulun yksi tarkoitushan on pitää lapset poissa kaduilta lorvimasta, kun maatalous- ja tehdastyötä ei enää lapsille riitä. Nopemminkin voisivat sen jotkut läpi käydä ja mennä sitten 12-vuotiaina vaikka tyydyttämään huutavaa työvoimapulaamme. oppivat työssä sitten ammattiaan lisää.

[KTM]

Tässä taas on lukion matikkakilpailun 2011 kärki

1. Felix Sjöblom
2. Ilmari Kangasniemi
3. Jiali Yan
4. Joonas Nuutinen
Lisha Zhang
6. Janne Vikelä
Jesse Jääsaari
Ville Vierimaa
9. Olli Hirviniemi
10. Eetu Haavisto
11. Heikki Salko
Kalle Siukola
13. Johan Pääkkönen
14. Mikko Ratala
Lari Suvivuo
16. Katja Niemistö
17. Atte Lohvansuu
18. Pekka Mäenpää
Noora Vainio
Heidi Sairanen
21. Joonas Herranen
Tuomas Tynkkynen

Nyt olisi feministien aika huolestua, paras tyttö vasta 16. sijalla?

Tosin Jiali ja Lisha ovat käsittääkseni molemmat naisten nimiä.

[IDA]

"Muutamassa vuodessa vieraalla kielellä ylioppilaaksi. Tähän pystyvät vain maahanmuuttajat."

Niih,Suomessa kun yleisesti ottaen kantiskoululaiset opiskelevat äidinkielillään niin paha on vastaankaan väittää

No jos se lehtien pääkirjoittajista olisi kiinni, niin suomalaisetkin lapset saisivat oikeuden - tai siis velvollisuuden - suorittaa opintonsa vieraalla kielellä.

[Malla]

Nyt olisi feministien aika huolestua, paras tyttö vasta 16. sijalla?

Tai matikanopettajien?
(Jännää että poikien huonontuneesta luku- ja kirjoitustaidosta kohkataan (ja koulun vika, tietysti), mutta tyttöjen puutteelliset matikantaidot eivät kiinnosta ketään (koska oma vika ja luonnonjärjestys, tietysti).)

[nevahood]

Eipä ainakaan minun osalta onnistunut aikanaan nopeammassa tahdissa suorittaminen. Ei, vaikka voitin vastaavissa matematiikkakilpailuissa ja tietotekniikkakilpailuissa. Sopivan turhauttavaa oli kierrellä luokassa neuvomassa muita (opettajan pyynnöstä).

Teoreettinen mahdollisuus olisi ollut suorittaa lukion kursseja iltalukiossa yläasteen ohella. Tuohonkaan ei ollut tosin mahdollisuutta, sillä sen sanottiin olevan "aikuislukio".

Helkkarin hyvä jos edes maahanmuuttajille annetaan mahdollisuus suorittaa omien kykyjensä mukaan. Vielä parempi, jos myös suomalaiset pystyisivät omien kykyjensä mukaan suorittamaan.

[mikkoellila]

Nyt olisi feministien aika huolestua, paras tyttö vasta 16. sijalla?

Tai matikanopettajien?
(Jännää että poikien huonontuneesta luku- ja kirjoitustaidosta kohkataan (ja koulun vika, tietysti), mutta tyttöjen puutteelliset matikantaidot eivät kiinnosta ketään (koska oma vika ja luonnonjärjestys, tietysti).)

Pikemminkin aina väitetään, että tytöt/naiset eivät mitenkään voi olla missään asiassa keskimäärin huonompia kuin pojat/miehet. Jos esimerkiksi suuryritysten johtajista enemmistö on miehiä, se ei mitenkään voi johtua mistään muusta kuin naisten syrjinnästä ("lasikatto"). Se ei voi johtua esimerkiksi siitä, että naiset olisivat keskimäärin vähemmän halukkaita ja kyvykkäitä yritysjohtajiksi kuin miehet. Se tosiseikka, että hyvin harva nainen oikeasti edes haluaa yritysjohtajaksi, ei kiinnosta ketään. Feministien mielestä suuryritysten johtajista vähintään puolet pitäisi olla naisia, vaikka ko. johtajantehtäviin hakeutuneista ihmisistä naisia olisi esim. vain kymmenesosa.

[juge]

Jos tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin, se johtuu siitä että pojat ovat tyhmiä ja/tai laiskoja.

Jos miehet menestyvät työssä naisia paremmin (palkka on isompi), se johtuu siitä että patriarkaatti sortaa naisia.

Hieman vakavammin voisi pohdiskella opiskellaanko koulussa oikeita asioita ja arvioidaanko oppimista oikein, kun naisten parempi koulumenestys ei johda miehiä parempaan menestykseen työelämässä.

[Malla]

Jos tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin, se johtuu siitä että pojat ovat tyhmiä ja/tai laiskoja.

Ei, vaan siitä että koulussa opetetaan kaikki asiat väärin.

Hieman vakavammin voisi pohdiskella opiskellaanko koulussa oikeita asioita ja arvioidaanko oppimista oikein, kun naisten parempi koulumenestys ei johda miehiä parempaan menestykseen työelämässä.

Mitä oikeita asioita koulussa tulisi opiskella? Miten pojille voisi opettaa paremmin kirjoitustaitoa ja tytöille matikkaa? Miten arviointia tulisi kehittää?

[mikkoellila]

Hieman vakavammin voisi pohdiskella opiskellaanko koulussa oikeita asioita ja arvioidaanko oppimista oikein, kun naisten parempi koulumenestys ei johda miehiä parempaan menestykseen työelämässä.

Mitä oikeita asioita koulussa tulisi opiskella? Miten pojille voisi opettaa paremmin kirjoitustaitoa ja tytöille matikkaa? Miten arviointia tulisi kehittää?

Jos ja kun miehet menestyvät työelämässä, erityisesti yksityisellä sektorilla, paremmin kuin naiset, huolimatta poikien tyttöjä huonommasta koulumenestyksestä, osoittaa koulumenestyksen ja työmenestyksen välisen korrelaation heikkouden.

Se korrelaatio ei toki ole negatiivinen, koska hyvin koulussa pärjänneet ovat toki aikuisena keskimäärin parempipalkkaisissa töissä kuin huonosti koulussa pärjänneet. Korrelaatio on kuitenkin liian heikko, koska muutenhan parempia parempia arvosanoja saaneilla tytöillä olisi aikuisena keskimäärin korkeampi palkka kuin huonompia arvosanoja saaneilla pojilla.

[Malla]

Hieman vakavammin voisi pohdiskella opiskellaanko koulussa oikeita asioita ja arvioidaanko oppimista oikein, kun naisten parempi koulumenestys ei johda miehiä parempaan menestykseen työelämässä.

Mitä oikeita asioita koulussa tulisi opiskella? Miten pojille voisi opettaa paremmin kirjoitustaitoa ja tytöille matikkaa? Miten arviointia tulisi kehittää?

Jos ja kun miehet menestyvät työelämässä, erityisesti yksityisellä sektorilla, paremmin kuin naiset, huolimatta poikien tyttöjä huonommasta koulumenestyksestä, osoittaa koulumenestyksen ja työmenestyksen välisen korrelaation heikkouden.
(...)

Miten opetusta ja kouluarviointia tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin todellisuutta ja ennustaisivat menestystä työelämässä -- ja työtyyväisyyttä, joka ei ole aina suoraan verrannollinen palkkaan? Jokaisen nuoren etu lienee, että opetus on mahdollisimman hyvää ja arviointi on mahdollisimman realistista.

Lukioiden opettajat kertovat, että eri peruskoulujen päättötodistusten arvosanahaitari on melko iso (yhdestä koulusta saa kahdeksikon siinä missä toisesta kympin, samoilla taidoilla).

Ylioppilaslautakunnan sensorit kertovat puolestaan, että myös lukioiden arvioinneissa on isoja eroja (vuodesta toiseen tiettyjen koulujen opettajat arvioivat ylioppilaskokeita roimasti yläkanttiin, jotkut harvat alakanttiin. Kouluja sensoreilla ei tietenkään ole lupa mainita.)

[pelle12]

Se tosiseikka, että hyvin harva nainen oikeasti edes haluaa yritysjohtajaksi, ei kiinnosta ketään. Feministien mielestä suuryritysten johtajista vähintään puolet pitäisi olla naisia, vaikka ko. johtajantehtäviin hakeutuneista ihmisistä naisia olisi esim. vain kymmenesosa.

Totta. Osa tuosta voidaan toki selittää ns. sosiaalisilla seikolla kuten kasvatus, traditio, esimerkkien ja kannustuksen puute jne., mutta osa jää puhtaasti biologian (geenien) vastuulle. Halusimmepa sitä tai emme. Poliittisesti korrektia toki on, ettemme halua, mutta joskus on niin, ettemme luonnolle mitään mahda.