Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[JP]

Minulle tulee aina näistä huttusista mieleen "Hundert Autoren gegen Einstein". Vielä puuttuu se yksikin joka riittäisi.

(No myönnetään, ehkä Jussin vertaaminen Einsteiniin keulii vähän liikaa, mutta ymmärrätte idean.)

[Ystävä]

Näiden Usarin turhakkeiden tekstit kannattaa sulloa peräkammariin, eikä mielellään sinnekään. Joku Siikala olisi ihan lahje märkänä jos sen jutut noteerattaisiin Homma-foorumilla.

[EwithAllinPoe]

Olen samaa mieltä Mullin kanssa tuosta Jussin tekstistä, että voihan siitä ottaa irti mitä osia haluaa ja kilahdella. Niin minäkin tein monta kertaa sitä lukiessani, mutta vaikka olen tänään kauhean väsynyt, maltoin lukea sen loppuun, ja hiukan ajatellakin. Ja lopussa se - kiitos seisoo

[KTM]

Halla-Ahon tämä kirjoitus oli ehkä huonosti otsikoitu, koska itse pohdiskelu käsitteli pikemminkin tasaarvoa tai samanarvoisuutta.

Ihmisarvo on jo määritelmän mukaan kaikilla yhtä suuri.

Sen sijaan se onko jokainen ihminen saman arvoinen on eri asia, vanha totuushan on että toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Sen, että kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisia voi päätellä jo siitä että esim. USA:n presidentillä (ja muillakin merkittävillä henkilöillä) on henkivartijat, joiden tehtävä on hypätä luodin eteen jos joku yrittää murhata presidentin.

Mikäli kaikki ihmiset olisivat samanarvoisia presidentin kuolema olisi täsmälleen yhtä merkittävä tai merkityksetön asia kuin sen henkivartijan. Silloin luodin eteen hyppäämisessä ei olisi mitään järkeä ja sillä kumpi heistä kuolee ei olisi yhteiskunnallekaan mitään väliä.

[Ajattelija2008]

Tuo Jussi Halla-ahon kirjoitus ihmisarvosta on pätevää moraalifilosofista pohdiskelua, joka voisi olla vaikkapa filosofian laitoksella kirjoitettu essee. Juhani Huttunen on turhan takia pillastunut asiasta.

[far angst]

Näiden Usarin turhakkeiden tekstit kannattaa sulloa peräkammariin, eikä mielellään sinnekään. Joku Siikala olisi ihan lahje märkänä jos sen jutut noteerattaisiin Homma-foorumilla.

Olen aivan samaa mieltä.  Tuollaisia joutavia itkijöitä on turha kommentoida, netti kun on pullollaan pekkasiikaloita, joiden luulot itsestä > itsekritiikki.  Tuollaisia tietämättömiä, epäloogisia mitättömyyksiä on turha lohduttaa ja kannustaa kommentoimalla heitä niinkuin aikuisia kommentoidaan.

Jokaista jussihalla-ahoa ja ruukinmatruunaa kohden on tuhat ja kymmenentuhatta pekkasiikalaa ja päivilipposta.  Oman tasonsa siinä vain laskee tuollaisia kommentoimalla.

[Bored.]

Hanna Kaarto Hesarista tuossa juuri soitteli, että seisonko todella näiden "Facebookissa leviävien" ihmisarvonäkemysteni takana. Hänellä oli myös pitkä lista lauseita ja lauseenpuolikkaita, joihin hän kaipasi kommenttiani. En kommentoinut.

Odotan innolla huomista lehteä. Soinikin saanee taas vastata kysymyksiin.

Facebook on kyllä nyt täynnä itkua ja parkua - vuosia vanhoihin yksittäisiin sanomisiin linkitetään, ja niitä lainataan. Saa nähdä, miten kauan nuo vihreät pettyneet jaksavat. Facebook Wall on tätä nykyä digitaalinen Itkumuuri.

[IDA]

Itse joudun taas toteamaan, että mulla ei ole suvaitsevia "frendejä". Rupesin hädissäni jopa "likettämään" jotain ryhmää, jonka nimi oli englanniksi väärin kirjoitettu, ja joka suunnitteli pakolaiskeskuksen perustamista Lontooseen niille suomalaisugrilaisille, jotka pakenevat PS:n vaalivoittoa, mutta ei sieltäkään tule vihapostia "newsfeediin" 

[Mika.H]

Meinasin kommentoida tuota kirjoitusta hieman perustellisemmin kuin nyt tuonne usariin kommentoin.

En tehnyt sitä kun tutustuin miehen tuotantoon.

[caprifolium]

Aika hurja leikki, mutta tämmöinen ajatuskulkumahdollisuus käväisi mielessäni, kun koetin eläytyä herra tohtori ja kansanedustaja Jussi Halla-ahon ajatusten loogisiin ominaisuuksiin. Osui näet eteeni herra Halla-ahon blogiteksti Ihmisarvosta huhtikuulta 2005. Kirjoittaja oli tuolloin fyysiseltä iältään 34-vuotias. Tämmöinen oksennus: http://www.halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html

Miksi vaivaudun edes lukemaan näin pahanhajuista suoltoa? Siksi, että 14 884 kansalaista antoi äänensä vihanlietsonnalle ja kuoleman kulttuurille. Nyt tuo kirjoittaja on siis kansanedustaja, ja jos hän ei sittemmin ole kääntänyt takkiaan, hänen mielestään häntä äänestäneillä ei ole ihmisarvoa itsessään.

Voi hattivatti, mitä tekstiä! Ihmettelen itsekin, miksi kirjoittaja vaivautui lukemaan Jussin tekstejä? Olisi ollut vaan lukematta. Mutta en usko, että syy on tuo Jussin valituksi tuleminen, vaan se, että kirjoittaja haluaa päästä pätemään omilla, hienoilla vasta-argumenteillaan, joita minä nimitän pahanhajuiseksi oksennukseksi.

Vihanlietsonnalle ja kuoleman kulttuurille? On niin helppoa sanoa jotain tuollaista, muuta jättää sitten perustelematta.

Minä alan olla niin täynnä näitä noitavainokirjoituksia,, etten enää niitä voi lukea, koska minua alkaa ihan oikeasti ahdistaa. Vihasta kirjoittavat lietsovat valtavaa vihaa itse.

[caprifolium]

Näiden Usarin turhakkeiden tekstit kannattaa sulloa peräkammariin, eikä mielellään sinnekään. Joku Siikala olisi ihan lahje märkänä jos sen jutut noteerattaisiin Homma-foorumilla.

Itse yritän kehittää tähän koneeseeni sellaisen virtuaalisilppurin, johon nämä "syväluotausanalyysit" yms. hevon potaska menisi automaattisesti.

[hoxpox]

Minusta on sääli, että Huttunen kristittynä journalistina ei ilmeisesti omaa sen vertaa rohkeutta, että saisi kynästään irti kuinka vain Jumalan ilmoitus määrittelee - ja sen auktoriteetti takaa ihmisarvon.

Jos ihmisarvo nähdään ihmisen luomaksi arvoksi, niin asiahan on juuri kuten Jussi sanoo. Ihan yksinkertaista. En ymmärrä mistä kohu ja miksi yleensä vääntää aiheesta.

Kiitos tästä, nyt ymmärsin että Huttunen kirjoituksellaan halusi puolustaa kristillissosiaalista arvomaailmaa ateistista ja kapitalistista maailmankatsomusta vastaan.

[Mulli]

Minä alan olla niin täynnä näitä noitavainokirjoituksia,, etten enää niitä voi lukea, koska minua alkaa ihan oikeasti ahdistaa. Vihasta kirjoittavat lietsovat valtavaa vihaa itse.

Kuulehaa sie Nina.

Nyt on tietyillä suvaitsevaisilla (ja tässä kohdassa joudun melkein anomaan taivaalta oikeutta siitä, kuinka väärin tuon sanan käyttöönottaneet sitä kohtelevat) ollut melkoiset bileet. Tätä voisi verrata vaikkapa suomalaisten kansallisurheiluun; kunnon juomaränniin.

Perussuomalaisten nousu vaaleissa tuikkasi tylyn pisteen näihin bileisiin. Vallasta humaltuminen loppui siihen paikkaan.

Nyt on krapula. Kaikkihan me tiedämme, minkälaisia tuotoksia krapula aiheuttaa. Kiukuttelukirjoituksia voisi verrata lähinnä krapulapaskaan. Sehän on sitä tavallista tauhkaakin laaduttomampaa tavaraa.

[ElinaElina]

Olisiko ihmisarvo niinkuin kunnia? Kunniaa ei voi nähdä, koskettaa tai maistaa, mutta sen takia heitetään hameväkeä parvekkeelta.
Raamatun perusajatus on, että ihmisellä ei ole kunniaa. Vain Jumalalla on, mukanlukien Jeesus ja Pyhä Henki.
Suomen lainsäädännön mukaan ihmisellä on kunnia jota voi loukata, mutta virastolla, laitoksella tai osakeyhtiöllä ei ole kunniaa, joten niihin ei voi kohdistaa kunnianloukkausrikosta.

[Embo]

Jussi:

Mutta jos vene alkaa vuotaa, pidän selvänä, että yli laidan on heitettävä ensimmäisenä vähäarvoisin lasti, ts. taiteilijat ja kielentutkijat.

Jussin kotisivuilta poimittua:

Scientific interests:
Comparative Indo-European linguistics, especially nominal morphology and theoretical questions related to the principles of reconstruction. Old Church Slavic (some fun). Historical morphology of Slavic languages. Gothic and Phrygian (see my bibliography on Phrygian).

Itseironia mene suviksilta aika komeasti ohi.  

[IDA]

Minusta on sääli, että Huttunen kristittynä journalistina ei ilmeisesti omaa sen vertaa rohkeutta, että saisi kynästään irti kuinka vain Jumalan ilmoitus määrittelee - ja sen auktoriteetti takaa ihmisarvon.

Jos ihmisarvo nähdään ihmisen luomaksi arvoksi, niin asiahan on juuri kuten Jussi sanoo. Ihan yksinkertaista. En ymmärrä mistä kohu ja miksi yleensä vääntää aiheesta.

Kiitos tästä, nyt ymmärsin että Huttunen kirjoituksellaan halusi puolustaa kristillissosiaalista arvomaailmaa ateistista ja kapitalistista maailmankatsomusta vastaan.

No minusta ei. En siis ajanut ollenkaan tuota takaa. Huttusen teksti on ihan normiateistin tekstiä.

Noin pähkinänkuoressa käsitän itse asian jotenkin näin: Jussin kirjoituksesta ilmenee, että hän ei katso itseään kykeneväksi määrittelemään universaalia ihmisarvoa. Se lähentelee minusta kristillistä näkemystä. Huttusen kaltaisten liberaalien vihapurkauksista taas heijastuu sellainen käsitys, että he paitsi pystyvät, myös haluavat määritellä universaalin ihmisarvon omista, inhimillisistä lähtökohdistaan. Sellainen ajattelu on kaukana kristillisestä käsityksestä.

Itse uskon vakaasti siihen, että Jumala määrittelee ja takaa universaalin ihmisarvon.

[caprifolium]

Minä alan olla niin täynnä näitä noitavainokirjoituksia,, etten enää niitä voi lukea, koska minua alkaa ihan oikeasti ahdistaa. Vihasta kirjoittavat lietsovat valtavaa vihaa itse.

Kuulehaa sie Nina.

Nyt on tietyillä suvaitsevaisilla (ja tässä kohdassa joudun melkein anomaan taivaalta oikeutta siitä, kuinka väärin tuon sanan käyttöönottaneet sitä kohtelevat) ollut melkoiset bileet. Tätä voisi verrata vaikkapa suomalaisten kansallisurheiluun; kunnon juomaränniin.

Perussuomalaisten nousu vaaleissa tuikkasi tylyn pisteen näihin bileisiin. Vallasta humaltuminen loppui siihen paikkaan.

Nyt on krapula. Kaikkihan me tiedämme, minkälaisia tuotoksia krapula aiheuttaa. Kiukuttelukirjoituksia voisi verrata lähinnä krapulapaskaan. Sehän on sitä tavallista tauhkaakin laaduttomampaa tavaraa.

Kiitos Mulli! Noinhan se meni! Mie koetan kehittää itselleni vähän paksumman, perussuomalaisen nahan, etten ahistu. Repussani on meidän (Perussuomalaiten) sellainen rintanappi, ja on oikeastaan ollut hupaisaa huomioida ihmisten paikoiten paheksuvat katseet.

[LyijyS]

Ihan pätevääkin argumentointia oli tuossa artikkelissa, ei siinä mitään. Sanon tähän alkuun kuitenkin, että omaan itsekin antirealistisen kannan arvojen olemassaoloon, mutta onhan se myönnettävä, että tämä näkemys on erittäin vaativa esim. moraalin ja sen velvoittavuuden suhteen.

Jussi  sanoi:

Eihän minun kirjoituksessani ole kyse muusta kuin siitä, että koska ihmisarvon olemassaoloa (ja määrää) ei voida objektiivisin keinoin todentaa tai mitata, "ihmisarvo", samoin kuin "yhtäläinen ihmisarvo", ovat kulttuurisia konstruktioita ja aikaan sidottuja.

Olen tästä aivan samaa mieltä. Mutta miten me tämän jälkeen voimme perustella niitä moraalisia johtopäätöksia joita teemme tämän pohjalta? Millä mittarilla ne olisivat objektiivisesti arvioitavissa? Miksi vanhusten tulisi saada hoitoa enemmän kuin tuotantoeläinten? Miten voi vakuuttaa ketään siitä, että kansalaisen tulisi saada aseenkato-oikeus? Lopputuloksena vajoamme vain äärimmäiseen relativismin suohon, jossa jokainen arvoarvostelma on yhtä oikea.

Eino P sanoo:

Hän nimittäin sekoittaa metafyysisen ihmisarvon ja pragmaattisen ihmisarvon. Käsittääkseni Halla-aho viittasi kirjoituksessaan lähinnä jälkimmäiseen, koska ensimmäisestä ei - kuten Halla-aho oikein sanoi - ole mitään varmaa tietoa tai että sen mittaamiseen ei ole olemassa objektiivista lähtökohtaa.

Eino nostaa pragmaattisen toimivuuden/hyödyn realistiseksi arvoksi? Aivan ensimmäiseksi tämä "hyöty" pitäisi määritellä. Kenen hyöty? Miksi "kokonaisuuden ja hedelmällisyyden kannalta" oleva hyöty olisi yhtään sen velvoittavampi tai olemassaolevampi kuin yksittäisen ihmisen (sosiaalipummipakolaisen) tai eläimen hyöty? Eino tekstissään siis jo määrittelee tietyt ehdot hyödylle ja pyrkii tekemään siitä objektiivisen ja velvoittavan arvon omilla ehdoillaan. Joku toinen voi aivan samoin määritellä hyödyn kokonaan toisella tapaa. Kumpikin on oikeassa tai väärässä, koska mitään objektiivisia arvoja ei ole, johon hyötyä voisi mitata? Hyötyä on yritetty määritellä kautta historian, mutta edelleen se on määrittämättä tyhjentävästi.

Jos "hyötyä" (miten se sitten määritelläänkään) ajattelee itsessään arvona, mikä tekee tästä "hyödystä" yhtään enempää olemassa olevan ja todellisen arvon kuin "metafyysisestä ihmisarvosta"? Leijuuko se jossain avaruudessa? Kuten todellisuudesta ei löydy ihmisestä riippumatonta "ihmisarvoa" ei siitä löydy myöskään ihmisestä riippumatonta "hyödyn" arvoa. Täten se ei myöskään velvoita meitä mitenkään. Hyötykin on viime kädessä yhteiskunnallinen konstruktio ja aikaan sidottu, mikäli emme usko objktiivisten arvojen olemassa oloon.

[lihansyöjähetero]

Maanviljelijä, syötävien eläinten kasvattaja ja rakennusinsinööri ovat arvokkaampia kuin muut, koska ilman heitä yhteisö kuolisi nälkään ja kylmään. Toisaalta he selviytyisivät hengissä, vaikka kaikki muu osaaminen poistettaisiin. Asetta käyttävä yksilö on seuraavaksi arvokkain, koska hän suojelee ruokalaaria ja asumusta pedoilta ja vihollisilta sekä estää yhteisön jäseniä toteuttamasta primitiivisempiä viettejään ja tuhoamasta toisiaan.

Käsityöläinen (ja hänen modernimmat jatkajansa) on arvokas siinä mielessä, että hänen tuotteensa ja keksintönsä helpottavat kaikkien hierarkiassa ylempänä ja alempana olevien elämää. Luonnontieteilijä (varsinkin fyysikko ja kemisti) ovat arvokkaita, koska he tuottavat tietoa, jota niin käsityöläinen, sotilas, rakennusinsinööri kuin ruuantuottajatkin soveltavat käytäntöön. Ilman perustutkimusta pärjätään, mutta epämukavasti. Lääkäri on arvokas, koska hän pidentää elämää ja parantaa sen laatua. Välttämätön hän toki ei ole, koska huomattava osa ihmisistä selviäisi lisääntymisikäiseksi ilman häntäkin. Lisääntyminen on se kaikille lajeille ominainen primääritoiminta, johon kaikki muu tähtää.

Mielestäni tähänastisten historian, antropologian ja yhteiskuntien tutkimustulokset ovat em. kappaleessa hyvin tiivistettyinä. Metsästäjä-keräilijä ihmislajista on kehittynyt heimoihminen, ruuanhankkijasta ruuankasvattaja, perheistä kyliä, kylistä kaupunkivaltioita ja niistä valtioita, sekä erilaisia liittovaltioita tai valtioliittoja. Samalla alunalkaen vähemmän hyödyllisille eli valtioille ei niin välttämättömille ihmisille on tullut elämisen ja toimeentulon mahdollisuuksia. Ajattelulle on jäänyt aikaa, mutta joskus nämä perustavat asiat on unohdettu nykyisin.

Mutta jos vene alkaa vuotaa, pidän selvänä, että yli laidan on heitettävä ensimmäisenä vähäarvoisin lasti, ts. taiteilijat ja kielentutkijat.

Egalitaristinen höpinä johtuu siitä, että meillä on liikaa ihmisiä, joilla on paljon energiaa mutta ei mitään järkevää tekemistä. Mainitaan nyt suomalaisina esimerkkeinä vaikka Karmela Liebkind, Rosa Meriläinen tai Mikko Puumalainen. Kaikkien aikakausien ihmisten tavoin olemme myös sokeita sille, että olemme ajatuksinemme hetkellinen ja kohta katoava väläys ajan loputtomassa virrassa. Tulevat polvet sylkevät haudoillemme ja päästävät itsestäänselvyyksillemme räkänaurun ja kurapierun. Ei ole mitään syytä olla uskomatta, että "tasa-arvo", "suvaitsevaisuus" ynnä muu meille juuri nyt tärkeä päätyy menneen maailman älyttömyyksien pitkään listaan maata kiertävän auringon, paavin erehtymättömyyden, naisen sieluttomuuden ja itsetyydytyksen aiheuttaman likinäköisyyden seuraksi.

Itseironiaa näen tässä, eikös Jussi ole kielentutkija, väitellytkin nykyisin. Olemme toki aikamme lapsia, tulevassa olevat ihmiset varmasti löytävät paljon hassua nykyihmisen elämästä ja toiminnasta. Samoin kuin me löydämme esim. siitä, että "maapallo on litteä" tai "Paavi on erehtymätön".

[Jouko]

Minä oletan ihmisarvon sellaiseksi että se on yleinen ja yhtäläinen syntyvällä lapsella. Mutta omat teot voivat muuttaa sitä. Katsovatko suvikset että Aatulla oli ihmisarvo yhtäläinen juutalaisten rinnalla, näin kun hänet aina vedetään näihin keskusteluihin? Hyvillä teoilla voi korottaa ihmisarvoaan ja pahoilla laskea sitä.

Jopa salaisilla teoilla on merkitystä, jos uskoo Korkeampaan Voimaan, joka antaa lopullisen tuomion. Joku voi toimia julkisesti hyviksenä mutta salassa harrastaa äärimmäistä pahuutta; kuitenkin ihmiset hurraavat ja kiittelevät hyväntekijäänsä.

Tästä voi jatkaa keskustelua.

[ElinaElina]

LyijyS:

Mutta miten me tämän jälkeen voimme perustella niitä moraalisia johtopäätöksia joita teemme tämän pohjalta? Millä mittarilla ne olisivat objektiivisesti arvioitavissa? Miksi vanhusten tulisi saada hoitoa enemmän kuin tuotantoeläinten?

Vallassa olleitten puolueiden voimin Suomen laissa on taattu hevosille ulkoilu-oikeus, mutta ei ihmisille kuten rollaattori/rullatuoli-vanhuksille tms sairaille. Jos elukkaa valvotetaan yötä päivää, se on eläinrääkkäystä, mutta kun omaishoitaja valvoo ja repii itsensä puhki, se on valtapuolueiden tahdon mukainen kuvio.

Tässä sitä ihmisarvoa koitellaan, kun on näissä tilanteissa, itse tai läheiset.

[IDA]

Muuten. Tästä yleisestä liberaalitsunamista oikeasti paistaa hyvin läpi se, että heillä juuri instrumentaalinen ihmisarvo on se mikä heillä on selkäytimessä. Ihan yleinen eetos kansainvälisesti ajattelevien, sivistyneiden liberaalien keskuudessa tuntuu olevan, että todella hirvittävää ja vastenmielistä kuinka ihan tavallisia yrittäjiä tai LVI-asentajia pääsi eduskuntaan päättämään ihmisten asioista

[Hermit]

Jussi:

Mutta jos vene alkaa vuotaa, pidän selvänä, että yli laidan on heitettävä ensimmäisenä vähäarvoisin lasti, ts. taiteilijat ja kielentutkijat.

Itseironia mene suviksilta aika komeasti ohi.  

Jopa minäkin mistään mitään tietämättömänä sivustaseuraajana huomasin tuon koukun heti, vaikken nähnytkään Jussin kirjoituksen punaista lankaa. Ehkä ensimmäinen faktapuoleinen asia jonka olen lukenut Jussista on totorinhattu kielitieteistä. Kirkkoslaavi on kielenäkin niin erikoinen, että se jäi heti mieleen, ja muistan itsekin pohtineeni, missä kirkkoslaavin asiantuntijoita tarvitaan.

Kirjoitusta on ehkä vaikea ymmärtää, jos sen lukee kylmiltään eikä ymmärrä missä asiayhteydessä se on kirjoitettu. Lisäksi Jussi on selvästikin ilmiömäinen sarkasmin mestari, ja sarkasmi on tunnetusti sangen vaikea huumorin alalaji ymmärrettäväksi. Ei liene epäselvää, kumpi osapuoli tässä jupakassa vie ja ketä...

[Mulli]

Nyt rupesi tietenkin pohdituttamaan. Ainahan se...Mullia.

Miksi ihmeessä esim vasemmistolla jopa pitääkin olla tavallisia ihmisiä ehdokkaina ja nyt, kun Perussuomalaisilla on, se onkin kansanedustajan virka äkkiä ainoastaan tohtorinhattuisille tarkoitettu?

Ja onko se nyt sitten niin, että hiihtämällä pitkiä matkoja räkä parrassa jotenkin jalostuu tohtoriasteelle?

Kokoomuksen poliisi on toisenlainen poliisi, kuin Perussuomalainen poliisi?

Misseilemällä ja juontamalla kaikenkarvaisia hupiohjelmia sivistyy ja kouluttuu väitöskirjan korvaavalla tavalla?

Auttakaapa taas Mulli ymmärtämään maailmanmenoa. Itse en noihin kysymyksiin saa tolkun vastauksia aikaiseksi.

[Runner]

Juhanin aivot ovat sulaa kiehuvaa laavaa.
Jos kaikki ihmiset ovat Juhanin mielestä saman arvoisia, miksi Halla-Aho ei saa kirjoittaa tosi-asioita toisista mutta Juhku saa kirjoittaa Jussista että mieliaiheet ovat raiskaus ja että ajattelemalla "Ratikassa oli aamulla monta turhaa ihmistä, joita en mitenkään voinut käyttää hyväkseni. Heistä ei ollut minulle mitään hyötyä. Ajattelin, että he ovat minulle täysin arvottomia." hän kokee tavoittaneensa Jussin ajatusmaailman.
Juhani Huttunen, jos jostain syystä luet tätä ketjua niin:
Miltä tuntuu olla tekopyhä, miltä tuntuu olla aivan saatanan tekopyhä paska?
et sinä pidä kaikkia ihmisiä tasa-arvossa.

[Mulli]

Runner.

Siihen asti, kun me opimme uusia asioita, me olemme kaikki oikeassa. Ihmislanttu toimii sillä tavalla. Uusien oppien jälkeen olemme taas oikeassa.

Jokainen meistä katselee ulos pääkopastaan ainoastaan omien aistiensa kautta. Maailma muodostuu pääkopan sisällä. Ja joka ikisellä ihmisellä on oma maailma. Jopa oma maailmankaikkeus.

Se, että joidenkin ihmisten logiikka tuntuu joskus olevan kovin vaikeaa ymmärtää, ei tätä totuutta muuta.

Siksipä itsekin aina välillä ihmettelen, jotta ymmärsinköhän minä nyt tämän ja tuon seikan oikein.

[IDA]

Oletusarvoisesti annamme kaikille saman ihmisarvon, mutta samalla tuomitsemme heidän tekonsa. Tekojen tuomitsemisen tarkoituksena on palauttaa heidän ihmisarvonsa. Tämä on pätenyt jopa kuolemantuomioon.

Niinpä. Tosin nykyään kannattaa välttää tuollaisten juttujen pohtimista ääneen. Pitäisi vain kansainvälisen liberaalisti yrittää sanoa mahdollisimman rockahtavasti Yeah! tai Blah!

[Mulli]

Niinpä. Tosin nykyään kannattaa välttää tuollaisten juttujen pohtimista ääneen. Pitäisi vain kansainvälisen liberaalisti yrittää sanoa mahdollisimman rockahtavasti Yeah! tai Blah!

Eikös "So what?" ole enää muodissa?

[Goldstein]

Olen tästä aivan samaa mieltä. Mutta miten me tämän jälkeen voimme perustella niitä moraalisia johtopäätöksia joita teemme tämän pohjalta? Millä mittarilla ne olisivat objektiivisesti arvioitavissa? Miksi vanhusten tulisi saada hoitoa enemmän kuin tuotantoeläinten? Miten voi vakuuttaa ketään siitä, että kansalaisen tulisi saada aseenkato-oikeus? Lopputuloksena vajoamme vain äärimmäiseen relativismin suohon, jossa jokainen arvoarvostelma on yhtä oikea.

Ei useimpia moraalisia johtopäätöksiä nykyisinkään perustella erityisen aukottomasti. Tarvitseeko niitä perustella? Tekojamme eivät todellisuudessa ohjaa mitkään eettisesti mutkattomat koodit tai Taivaasta tipahtaneet kosmiset säännökset (vaikka sellaisia sattuisi olemaan). Niitä ohjaavat yhtäältä biologisperäiset tunteet ja ärsykkeet ja toisaalta kulttuurikonteksti. Evoluution pohjalta ihmisille on kehittynyt empatia, joka suuntautuu pääasiassa muihin ihmisiin, ja vieläpä erityisesti itseään lähellä oleviin. Se jo yksistään pitää huolen siitä, että huolehdimme vanhuksistamme (ja muista heikko-osaisista). Asiaa varmistavat miljoonat muut tunteet, sekä myös se, että vanhuksista huolehtimisella on myös välinearvoa, kun tarpeeksi monelta kannalta osaa katsoa.

Ei se, että joku ei purematta niele ajatusta yhtäläisestä, automaattisesta ja maagisesti ihmisiin (mutta ei tietenkään esimerkiksi sikiöihin tai reesusapinoihin) rajautuvasta ihmisarvosta tarkoita sitä, että kyseinen henkilö ei löytäisi rationaalisia syitä (tai omatunnon kaltaisia "rationaalisia" pakotteita) toimia "oikein". Eettinen pohdinta on äärimmäisen mielenkiintoista, mutta mikäli sen pohjalta aletaan toden teolla tehdä esimerkiksi yhteiskunnallisia päätöksiä, todennäköisyydet ovat, että mennään kohti pelottavampaa yhteiskuntaa eikä parempaa.

[Eino P. Keravalta]

LyijyS:

Eino nostaa pragmaattisen toimivuuden/hyödyn realistiseksi arvoksi? Aivan ensimmäiseksi tämä "hyöty" pitäisi määritellä. Kenen hyöty? Miksi "kokonaisuuden ja hedelmällisyyden kannalta" oleva hyöty olisi yhtään sen velvoittavampi tai olemassaolevampi kuin yksittäisen ihmisen (sosiaalipummipakolaisen) tai eläimen hyöty? Eino tekstissään siis jo määrittelee tietyt ehdot hyödylle ja pyrkii tekemään siitä objektiivisen ja velvoittavan arvon omilla ehdoillaan. Joku toinen voi aivan samoin määritellä hyödyn kokonaan toisella tapaa. Kumpikin on oikeassa tai väärässä, koska mitään objektiivisia arvoja ei ole, johon hyötyä voisi mitata? Hyötyä on yritetty määritellä kautta historian, mutta edelleen se on määrittämättä tyhjentävästi.

Jos "hyötyä" (miten se sitten määritelläänkään) ajattelee itsessään arvona, mikä tekee tästä "hyödystä" yhtään enempää olemassa olevan ja todellisen arvon kuin "metafyysisestä ihmisarvosta"? Leijuuko se jossain avaruudessa? Kuten todellisuudesta ei löydy ihmisestä riippumatonta "ihmisarvoa" ei siitä löydy myöskään ihmisestä riippumatonta "hyödyn" arvoa. Täten se ei myöskään velvoita meitä mitenkään. Hyötykin on viime kädessä yhteiskunnallinen konstruktio ja aikaan sidottu, mikäli emme usko objktiivisten arvojen olemassa oloon.

Kiitos ajatuksia herättävästä pohdinnasta. Minulla ei ole asiaa koskien mitään valmiita vastauksia, joten joudun ajattelemaan asiaa samalla tässä kirjoittaessani. Seuraava on siis enemmänkin pohdiskelevaa ja vastauksia haeskelevaa kuin ehdottomaksi totuudeksi koettua..

Kysyt, miten hyöty pitäisi määritellä. Miksi se "pitäisi" määritellä jollakin tietyllä tavalla? Jokainen taho, olkoon sitten yksilö, instituutio, valtio tai yritys, tekee sen joka tapauksessa joka päivä parhaaksi katsomallaan tavalla. Ei ole eikä pidä olla mitään universaalia hyödyn määritelmää. Lisäksi hyödyn määritelmä voi myös vaihtua tilanteen vaihtuessa. Muistettakoon myös, että yksilö ei tavallisesti edes ole pyrkinyt määrittelemään hyötyä ainakaan kovin seikkaperäisesti, vaan monesti kyse on pikemminkin alitajuisista elämänkokemukseen ja todennäköisyyteen perustuvista reaktiosta - eikä siinä pitäisi olla mitään ongelmaa.

Miksi "kokonaisuuden ja hedelmällisyyden kannalta" oleva hyöty olisi yhtään sen velvoittavampi tai olemassaolevampi kuin yksittäisen ihmisen (sosiaalipummipakolaisen) tai eläimen hyöty?

Vastaus saattaa löytyä, jos asiaa tarkastellaan demokratian näkökulmasta. Mikään hyöty sinänsä ei ole toista velvoittavampi, vaan kyse on myös yhteiskunnallisista sopimuksista, enemmistön tahdosta ja voimasuhteista. En mielestäni pyrikään väittämään, että olisi olemassa jokin absoluuttinen ja universaali hyöty, vaan että hyötyjä on lukemattomia ja että toiset niistä hyödyttävät suurempaa ihmismäärää kuin toiset. Se, että hyödyt ovat suhteellisia, ei tarkoita, ettei niitä olisi tai ettei niitä voisi mitata laisinkaan. Hyötyjä voi vertailla. Sen mittarit eivät toki ole nekään universaaleja ja absoluuttisia, vaan suhteellisia ja arvopohjaisia. Voidaan esimerkiksi tarkastella taloudellista hyötyä.

Eino tekstissään siis jo määrittelee tietyt ehdot hyödylle ja pyrkii tekemään siitä objektiivisen ja velvoittavan arvon omilla ehdoillaan.

Näinhän jokainen pyrkii tekemään. Mutta kuten edellä viittasin, en pidä mitään määritelmää objektiivisena. Tietenkin jotakin määritelmää voidaan perustella ja puolustella, mutta se ei tee siitä objektiivista. Eikä tarvitsekaan. Ja kuten sanoin, objektiivisuuden puute ei estä hyötyjen vertailua tai arvottamista ihmisyhteisön sisällä.

Jos "hyötyä" (miten se sitten määritelläänkään) ajattelee itsessään arvona, mikä tekee tästä "hyödystä" yhtään enempää olemassa olevan ja todellisen arvon kuin "metafyysisestä ihmisarvosta"?

Konkreettisuus. Metafyysinen ihmisarvo liittyy lähinnä teologiaan tai humanismin perinteeseen ja se on täysi abstraktio, mutta pragmaattinen ihmisarvo, joka ilmenee hyötynä esimerkiksi taloudellisen tuottavuuden muodossa, on käytännön elämässä ilmenevä ja todentuva hyöty, jota voidaan periaatteessa mitata useissa tapauksissa.

Kuten todellisuudesta ei löydy ihmisestä riippumatonta "ihmisarvoa" ei siitä löydy myöskään ihmisestä riippumatonta "hyödyn" arvoa. Täten se ei myöskään velvoita meitä mitenkään.

Aivan, ei ole ihmisestä riippumatonta hyötyä tai arvoa. Ja mitä tulee velvoittamiseen, niin olen samaa mieltä, että mitään velvoitetta ei ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö toinen ratkaisumalli olisi parempi kuin toinen tai etteikö toinen ihminen tuottaisi hyötyä X paremmin kuin toinen ihminen.

Hyödyn tuottaminen liittyy tuottavan tahon kapasiteettiin. Ja yhteiskunta on paremminkin järjestynyt näiden kapasiteettien kuin moraalisten arvojen pohjalta. Tässä mielessä kysymys velvoitteista on väärin muotoiltu kysymys: voimakkaampi eli hyötyjä enemmän tuottava kapasiteetti on määräävässä asemassa ja sillä on valta asettaa velvoitteita palvelemaan ajamaansa hyötyä ilman, että vedottaisiin mihinkään jumalalliseen tai synnynnäiseen oikeuteen tai velvollisuuteen. Käytännön esimerkki: suomalaiset työtätekevät ihmiset ja veronmaksajat ovat rakentaneet tämän maan. Heillä on periaatteessa valta omista lähtökohdistaan käsin arvioida maahanpyrkivien hyödyllisyys ja sen pohjalta antaa tai evätä lupa tulla maahan asumaan. Kyse ei ole siis "oikeasta" tai "väärästä", vaan voimasuhteista, jotka liittyvät hyödyn tuottamiseen.

Hyötykin on viime kädessä yhteiskunnallinen konstruktio ja aikaan sidottu, mikäli emme usko objktiivisten arvojen olemassa oloon.

Minäkin näen, että hyöty on suhteellinen ja  monesti subjektiivinen, mutta kuten sanoin, se ei tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa tai etteikö sitä voisi jopa joissakin tapauksissa mitata.

Ja lopuksi: hyöty ei voi olla pelkkä yhteiskunnallinen konstruktio, koska silloin se ei enää olisi hyöty vaan juuri aineeton ja käsitteellinen konstruktio, jolla olisi olemassaolo vain jossakin platonisessa, metafyysisessä ideain maailmassa. Eikä sellaisella tee juuri mitään evoluution rattaissa. Evoluutio toimii lihalla ja verellä, ei platonisilla ideoilla. Siksi käytännön ihmisarvoa voidaan peilata myös yksilön tuottaman hyödyn kautta, vaikka minulle kyllä sopii, että samaan aikaan varustamme jokaisen ihmisen metafyysisellä ihmisarvolla - mitä se sitten onkaan.

Tällaista tuli mieleeni. Jos tämä oli pelkkää roskaa, niin antakaa anteeksi, tämä on kirjoitettu kiireessä samalla kun muija ja huutavat lapset ovat ahdistelleet minua arjen askareilla ja keskeyttäneet tämän tästä