2011-04-15 Ministeri Thorsin puhe YK:n pakolaissopimuksen 60-vuotisjuhlassa

[Roope]

Arvoisa Tasavallan Presidentti, arvoisa juhlayleisöVärderade Republikens President, ärade festpublik

Kuluva vuosi on ihmisoikeustyön juhlavuosi monin tavoin niin kuin tässä juhlassa olemme todenneet.

Tänään olemme juhlineet näitä kaikkia tärkeitä virstanpylväitä. Ja samalla juhlistamme tärkeää kansallista toimintaa: turvapaikanhakijoiden järjestäytynyttä ja ammatillista vastaanottotoimintaa on maassamme harjoitettu 20 vuotta.

Suomi on turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottajana vielä nuori maa. Sitäkin merkittävämpää on, että kansainvälistä suojelua hakevien ihmisten hyvää, laadukasta ja ammatillista vastaanottoa on harjoitettu jo näinkin pitkään. Valtiovallalla on ollut ja on tässä myös hyvät kumppanit, kunnat sekä Suomen Punainen Risti, jonka panos ja osaaminen on tällä saralla korvaamaton.

Kautta vuosien meillä on vastaanottotoiminnassa ollut myös ammattitaitoinen ja asiakkaisiinsa erittäin sitoutunut henkilökunta, jonka seikan merkitystä ei voi yliarvioida. Aivan erityinen kiitos heille näistä vuosista.

Aivan erityinen ilon aihe ja ponnisteluiden tulos on, että nyt kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotosta on Suomessa ensimmäistä kertaa oma lakinsa, jonka nykyinen eduskunta on viime työskentelypäivinään hyväksynyt ja joka tulee voimaan syyskuun 1. päivänä kuluvaa vuotta.

Uusi vastaanottolaki muun muassa edistää hakijoiden oikeusturvaa yhdenmukaistamalla vastaanottopalveluita ja se selkiyttää vastaanoton sääntelyä. Yksin maahan tulleiden alaikäisten lasten asemaan vastaanottopalveluissa on kiinnitetty aivan erityistä huomiota.

Ilman liioittelua voi hyvillä mielin todeta, että suojelua hakevien vastaanotto on maassamme sekä normitasolla että käytännössä kansainvälistä huipputasoa.

Det är med stor tillfredsställelse vi kan konstatera att vi nu har en lagstiftning om mottagning av hög kvalitet - som trots det skärpta klimatet ifråga om invandring uppfyller alla mått och som vi kan vara stolta över.

Det tragiska är däremot att just flyktingpolitiken fått klä skott under de senaste åren och det har varit det område där skyddsbehövande individers bevekelsegrunder så starkt ifrågasatts. Men alla Ni som är här i salen skall ha ett stort tack också får de senaste årens hårda arbete i hård motvind.

Att utnämnningen årets flyktingkvinna år för år fått allt större uppmärksamhet är därför värdefullt. De kommande åren kommer att kräva mycket i opinionsbildningsarbetet - och skicklighet och uppfinningsrikedom behövs för att tex bereda flere nyanlända plats på arbetsmarknaden.

(Voimme suurella tyydytyksellä todeta, että meillä on nyt korkeatasoinen lainsäädäntö vastaanotosta - joka maahanmuuttoilmapiirin kiristymisestä huolimatta täyttää kaikki mitat ja josta voimme olla ylpeitä.

On sitä vastoin traagista, että juuri pakolaispolitiikka on saanut syytöksiä osakseen viime vuosina ja että sillä alueella suojelua tarvitsevien yksilöiden motiivit on kyseenalaistettu niin voimakkaasti. Mutta Teille kaikille tässä salissa kuuluu suuri kiitos viime vuosien kovasta työssä ankarassa vastatuulessa.

Vuoden pakolaisnaisen vuosi vuodelta suurempi huomio on siksi arvokasta. Tulevat vuodet tulevat vaatimaan paljon asenteenmuokkaustyötä -  ja taitoa ja kekseliäisyyttä tarvitaan, jotta esimerkiksi useammille tulokkaille luodaan paikka työmarkkinoilla.)

Vastaanottotoiminta on yksi osa pakolaisuuden, kansainvälisen suojelun ja ihmisoikeuksista huolehtimisen kenttää. Se on käytännön työtä pakolaisten hyväksi paikallisella tasolla. Se on myös taso, jossa ihminen kohtaa ihmisen ja huolehditaan perustarpeista.

On ollut myös ilo todeta, että kunnat ,jotka olivat eturintamassa pakolaisten vastaanotossa, ovat nyt eturintamassa, kun maamme kansainvälistyy kotimaassa. On tietoa ja taitoa miten julkisen palvelun tulisi toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Ja näemme miten jatkuvuus on palkitsevaa - toiminta on tehokasta ja kotoutuminen onnistuu paremmin.

Universaalit ihmisoikeussopimukset ja suojelun kansainväliset rakenteet ovat puolestaan perusta ihmisoikeuksien vaalimiselle ja pakolaisten turvalle. Tämä seminaari havainnollistaa hyvin, miten moninaisia ja monella tasolla toimivia suojelun elementit ovat. On toimittava niin paikallisella, kansallisella kuin maailmanlaajuisella tasolla. Näiden tasojen ja toimien on oltava aidossa ja elävässä vuorovaikutuksessa keskenään. Tarvitaan sopimuksia, niiden tiukkaa valvontaa, kansainvälisiä järjestöjä, ja tarvitaan ihmisiä tekemään tätä työtä kunnissa ja keskuksissa.

Mutta kipupisteenä tänään on kuntapaikkojen puute - ellei asenne muutu kunnissa olemme tilanteessa, jossa kunnat määrittelevät kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikkamme ja on vaara, että todellisuudessa turvapaikan saaneiden keskuudessa syntyy asunnottomuutta.

Tilanne on kestämätön - ja siksi on voitava keskustella millä tavalla voimme saada kuntia ottamaan vastuunsa. Korvauksia on korotettu - mutta ilmeisesti se ei riitä joillekin poliittisille ryhmille.

Siksi on nyt oltava luova - voisimmeko ehkä sitoa jonkun muun valtionavustuksen ehdoksi pakolaisten ottaminen kuntaan - esim. yhdistymisavustus, harkinnanvarainen avustus tai esim. asuntorakentamisen avustus. Vapaaehtoisuus on parasta, mutta valtion on toimittava niin että voimme kantaa vastuumme.

Vi som är här idag vet mera än väl att de kommande åren kan kräva ytterst mycket av oss - så osäkert som världsläget är idag. Varje dag får vi frågor om hur vi är förberedda för följderna av att krisen i Libyen blir utdragen och oroligheterna blir våldsammare i länderna på södra sidan av Medelhavet. Som känt kan det bli aktuellt att ta i bruk EU:s särskilda regler. Men också i detta gäller en av våra huvudprinciper: UNHCRs arbete skall stödas i alla lägen - och vi vill vara en av organisationens mest pålitliga partner. I en kommande regering i vårt land kan det inte heller vara så att en enskild minister avgör vilken roll vi vill spela i organisationen. Tvärtom bör vi axla ett aktivt ansvar på olika poster i UNHCR.

(Me, jotka olemme tänään täällä, tiedämme paremmin kuin hyvin, että tulevat vuodet voivat vaatia meiltä hyvin paljon - niin epävarma tilanne maailmassa on. Joka päivä saamme kysymyksiä siitä, kuinka me olemme valmistautuneet seurauksiin, jos Libyan kriisi pitkittyy ja levottomuudet muuttuvat väkivaltaisemmiksi Välimeren eteläpuolella. Kuten tiedetään, saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön EU:n erityissäännöt. Mutta siihenkin pätee yksi pääperiaatteistamme: UNHCR:n työtä on tuettava kaikin tavoin - ja me haluamme olla yksi järjestön luotettavimmista kumppaneista. Maamme tulevassa hallituksessa ei voi myöskään olla niin, että yksi ministeri päättää millaista roolia haluamme järjestössä näytellä. Päinvastoin meidän tulisi ottaa aktiivisesti erilaisia tehtäviä UNHCR:ssä.)

Juhlissa on hyvä katsoa paitsi menneeseen, myös tarkastella tulevaa arkista työtä. Ihmisoikeudet, pakolaisten suojelu, turvan tarjoaminen vainoa, ihmisoikeusloukkauksia ja väkivaltaisuuksia pakeneville on ennen kaikkea kovaa puurtamista, jolle ei loppua näy - valitettavasti.

Itse todellisuus nostaa suojelun asialistalle uusia polttavia kysymyksiä. YK:n pakolaisyleissopimus on käsittämättömän hyvin kestänyt aikaa, muuttuvaa todellisuutta ja suojelun muuttuvia haasteita. Mutta edelleen on oltava valmius avoimin mielin kehittää sopimuksen soveltamista. Pakolaisoikeus on elävää oikeutta. Naisten asema pakolaisina ja suojelun hakijoina, sukupuoleen ja sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvät ihmisoikeusloukkaukset, ympäristökatastrofit ja luonnonmullitukset ovat kansainvälisen suojelun alueita, joissa on oltava valmis suojeluoikeuden kehittämiseen. Näihin myös UNHCR on jatkuvasti kiinnittänyt kansallisvaltioiden huomiota.

Sopimuksen solmimisesta muuttunut maailma nostaa esiin myös selkeitä suojelun aukkoja - tilanteita ja ihmisryhmiä, joita nykyiset tulkinnat ja suojelun kansalliset ja kansainväliset mekanismit eivät tavoita, vaikka tarve on mitä ilmeisin. Näissä merkeissä jatkamme työtä seuraaviin juhlavuosiin.

Ministeri Thors YK:n pakolaissopimuksen 60-vuotisjuhlassa ja Suomen vastaanottotoiminnan 20-vuotisjuhlassa 15.4.2011

[Mursu]

Arvoisa Tasavallan Presidentti, arvoisa juhlayleisöVärderade Republikens President, ärade festpublik


Vuoden pakolaisnaisen vuosi vuodelta suurempi huomio on siksi arvokasta. Tulevat vuodet tulevat vaatimaan paljon asenteenmuokkaustyötä -  ja taitoa ja kekseliäisyyttä tarvitaan, jotta esimerkiksi useammille tulokkaille luodaan paikka työmarkkinoilla.)[/i]

Ministeri Thors YK:n pakolaissopimuksen 60-vuotisjuhlassa ja Suomen vastaanottotoiminnan 20-vuotisjuhlassa 15.4.2011

Sana "asennemuokkaus" saa niskakarvani pystyyn. Se kuulostaa ihan jotain uudelleenkoulutukselta. Minusta outoa on myös ajatus, että tulijoille luodaan (verorahoilla?) työpaikkoja. Tuotannon kannalta työ on välttämätön paha. Jos se voidaan optimoinnilla poistaa, se poistetaan. Näin työn tuottavuus kasvaa ja samalla elintaso.

[Lauri Karppi]

taitoa ja kekseliäisyyttä tarvitaan, jotta esimerkiksi useammille tulokkaille luodaan paikka työmarkkinoilla

Mutta eikös juuri sillä perustella maahanmuuttajien tarvetta, että työntekijät loppuu? Miksi heidän työllistämisensä vaatisi kekseliäisyyttä?

[pelle12]

Oi niitä aikoja, 1973 ja chileläispakolaiset:
http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_monitori/05_vanhat/MONITORI2000_4/MON2000_4_5.jsp

Todellakin, oi niitä aikoja. Chileläiset ja vietnamilaiset olivat pelkkää lasten leikkiä. Vietnamilaiset tyypilliseen aasialaiseen kohteliasuustapaaansa eivät juuri suomalaisia ole haukkuneet, chileleäiset kylläkin, mutta kaikki on kuitenkin jäänyt puhtaasti verbaalitasolle. Uusimmilta voi jo odottaa tekojakin.

[Jouko]

Taas sotki pakolaiset ja muut mamut sekaisin. Idealisminsa on vankka. Se tässä täytyy tunnustaa. Mutta onko tarvetta sille ja miten se meidät pelastaa tulevilta kaaoksilta? Tämänlaisen ihmisen huoliin ei kuulu talousasiat/raha-asiat millään lailla. Elämänpiiri on turvattu. Ei ole huolta huomisesta; niin sanotusti.

[Maastamuuttaja]

Uusia virtsapylväitä ja kansalaiskasvatusta luvassa. On tämä kovapäinen kansa. Emme suostu ymmärtämään tosiasioita. Ei pienen Suomen resurssit riitä ikuisesti kännyköitä valmistamaan. On viimein ymmärrettävä, että myös kamelinkasvatus tulee myötävaikuttamaan jokaisen suomalaisen hyvinvointiin. Maassamme on jo nyt arvokasta kamelinkasvatustietoutta, joka on jäänyt hyödyntämättä. Puhumattakaan siitä, että maahamme on pyrkimässä tuhansittain alan asiantuntijoita. Meidän rakas naapurimme Ruotsi ylpeilee kamelienkasvatuslukemillaan. Me täällä Suomessa olemme kadottaneet todellisuudentajumme. Nyt on tullut muutoksen aika. Tehkäämme Suomesta kamelinkasvatuksen suurvalta! Yes, we can! 

[MoonShine]

Vieläkö toi Turska ehti yhden tilaisuuden mokuttaa, toivottavasti Suomen kansa heittää sen torkkupeittoonsa käärittynä kuorsaamaan takaisin Närpiöön 17.4.
En voi kuvitella tilannetta, että Suomen kansa uusii hänen mandaattinsa Pylvässaliin.

[JiM]

Täytyy kuitenkin muistaa kaikki ne poliitikot jotka tuon thorssin ovat 'maahanmuuttoministeriksi' valinneet.. hehän ovat omalta osaltaan myös hänen teoistaan ja maahantunkeutumisen helpottamisen seurauksista vastuussa.. samoin vastuussa ovat myös kaikki eduskunnassa thorssin lakimuutosten puolesta äänestäneet.. ja nämä asiathan muistetaan vähintään ikuisesti..

Persut voittavat vaalit n. 22-27 %.. 

[PMH]

Ja samalla juhlistamme tärkeää kansallista toimintaa: turvapaikanhakijoiden järjestäytynyttä ja ammatillista vastaanottotoimintaa on maassamme harjoitettu 20 vuotta.

Ja Vituiks`män, näin Savolaista supersankaria lainatakseni. Huomiota kiinnitti, tuo " ammattimaista vastaanottotoimintaa" toteamus. Siis, kuka hyötyy ja kuinka paljon? Kannustaako ass grig ihmiskauppaan? Vai onko hän osallinen? Retorinen kysymys...Hajaantukaa

turvapaikanhakijoiden järjestäytynyttä ja ammatillista vastaanottotoimintaa

Onko rikollisjärjestöön kuuluminen rangaistavaa?

Edit: Näppihäiriö

[caprifolium]

Asennemuokkausta? Eli aivopesua. Oman ajattelun ja mielipiteiden kieltämistä. Sitäköhän Astrid-täti tarkoittaa?

[Nanfung]

Asennemuokkausta? Eli aivopesua. Oman ajattelun ja mielipiteiden kieltämistä. Sitäköhän Astrid-täti tarkoittaa?

Asennemuokkauksella Astrid tarkoittaa sitä, että kantaväestöön  kuuluvat ymmärtäisivät tyytyä nykyistä laihempaan tilipussiin, jotta kantaväestön palkoista säästetyt varat voitaisiin sijoittaa maahanmuuttajien työpaikkoihin.

[atella]

Ottamatta sen enempää kantaa tuohon fraasikokoelmaan, niin yksi asia kaipaa kommenttia. Eli tuo ruotsinkielinen osuus. Kenelle se on tarkoitettu? 90% suomalaisista ei ymmärrä sitä. Ne taas jotka ymmärtävät, osaavat kyllä suomeakin.

Voisiko joskus jo hellittää?

[Roope]

Som känt kan det bli aktuellt att ta i bruk EU:s särskilda regler.

Eikö olekin hienoa, että meillä on salillinen ihmisiä, joiden mielestä on yleistä tietoa, että EU voi kohta ottaa Pohjois-Afrikasta saapuvien tulijoiden suhteen käyttöön väliaikaisen (1-3 vuotta) suojelun mekanismin? Kuten Thorsin UNHCR:n (ruotsinkielisestä) ylistyksestä voi päätellä, niin virallinen Suomi on (Ruotsin ohella) EU:ssa tämän vaihtoehdon lobbaaja.

[thinkingmind]

Som känt kan det bli aktuellt att ta i bruk EU:s särskilda regler.

Eikö olekin hienoa, että meillä on salillinen ihmisiä, joiden mielestä on yleistä tietoa, että EU voi kohta ottaa Pohjois-Afrikasta saapuvien tulijoiden suhteen käyttöön väliaikaisen (1-3 vuotta) suojelun mekanismin? Kuten Thorsin UNHCR:n (ruotsinkielisestä) ylistyksestä voi päätellä, niin virallinen Suomi on (Ruotsin ohella) EU:ssa tämän vaihtoehdon lobbaaja.

EU:n yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikanhakijapolitiikka on globalismin ja monikulttuurisuuden nimiin vannovan eliitin vastaus monissa maissa nousseeseen maahanmuuttokriittiseen liikehdintään.

Tarkoitus on siirtää päätökset Brysseliin JOTTA niihin EI voi enää kansallisesti vaikuttaa vaikka maahanmuuttokriittiset puolueet nostavat jatkuvasti kannatustaan ympäri eurooppaa.
Kun päätökset on siirretty Brysseliin niin globalismia ja monikulttuurisuutta ajavat puolueetkin voivat kalastella ääniä maahanmuuttokriittisillä ehdokkailla koska mitään EI voi enää tehdä.

Kokoomus on malliesimerkki tästä strategiasta.

Kaava tulee olemaan seuraava:
1.EU:n yhteinen politiikka maahanmuutossa myydään ratkaisuna maahanmuuton ongelmiin.
2.Kun valta on Brysselissä niin politiikka muuttuu vielä nyt julki vuotaneita mielipuolisia kaavailuja paljon hullummaksi.
3.Valtaa ei voi ottaa enää takaisin kansalliselle tasolle koska muuten uhkaillaan EU:n määräämistä sanktioista ja media leimaa yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa vastustavat peräkammarin tyhmiksi rasisteiksi.
(sama leimaamis strategia on käytössä ympäri eurooppaa maahanmuuttokriittisiä puolueita kohtaan jollaista persuihin on käytetty suomessa ennen vaaleja)

EU-liittovaltio kehitys on kuin islam kun sille antaa valtaa niin se haluaa lisää valtaa ja annettua valtaa EI voi koskaan ottaa pois.

[Topi Junkkari]

Ottamatta sen enempää kantaa tuohon fraasikokoelmaan, niin yksi asia kaipaa kommenttia. Eli tuo ruotsinkielinen osuus. Kenelle se on tarkoitettu? 90% suomalaisista ei ymmärrä sitä. Ne taas jotka ymmärtävät, osaavat kyllä suomeakin.

Tämä hipoo Kiellettyyn Aiheeseen siirtymistä, mutta silti: voisiko tämä väsynyt läppä joskus hellittää? Eivät ihan kaikki suomenkieliset ole heittäneet koulussa pakkoruotsin opintoja tahallaan läskiksi päästäkseen ylpeilemään kielitaidottomuudellaan. Väitän, että omasta tuttavapiiristäni 90 % ymmärtää nuo Thorsin ruotsinkieliset fraasit, vaikkeivät itse osaisi tai haluaisi ruotsia puhua tai kirjoittaa. Enkä nyt viittaa kollegoihini, jotka ovat kieli-ihmisiä kaikki, vaan ihan tavallisiin tuttaviin.

[CaptainNuiva]

"Tulevat vuodet tulevat vaatimaan paljon asenteenmuokkaustyötä -  ja taitoa ja kekseliäisyyttä tarvitaan, jotta esimerkiksi useammille tulokkaille luodaan paikka työmarkkinoilla.)"

Juu, taatusti tarvitaan taitoa ja kekseliäisyyttä mutta paljon helpompaa tälle yhteiskunnalle olisi rakentaa raketti miehitettyä Mars-lentoa varten ja keksiä siihen ikiliikkuja moottoriksi kuin työllistää luku,kirjoitus ja kielitaidottomia tyyppejä jotka eivät halua intergroitua.

[Maastamuuttaja]

Miksiköhän media ei ole ennakkohaastattelemassa Thorsia hänen lähtiessään merkittäviin kv. kokouksiin? Miksei kukaan kysy mitään hänen palattuaankaan?

Kuitenkin jonain päivänä Astrid, katsottuaan ajan ja paikan soveliaaksi, ilmoittaa (tai jättää ilmoittamatta), että "Suomi" (Halonen, Biaudet, Thors ja muutamat muut, ns. "dirty dozen of good-doers) on sitoutunut vastaanottamaan N-määrän Suomeen kiihkeästi haluavia vainottuja ihmisiä. Perusteluksi riittää maailman hätä.

[Roope]

YK:n pakolaissopimus 60 vuotta ja Suomen vastaanottotoiminta 20 vuotta

Tänä vuonna vietetään YK:n pakolaissopimuksen 60-vuotisjuhlavuotta. Myös suomalainen vastaanottotoiminta täyttää 20 vuotta. Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto kunnioittivat merkkipäiviä tilaisuudessa, jossa juhlapuheen piti tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän lausui erityiskiitoksensa kaikille vastaanottotyössä toimiville henkilöille. UNHCR:n edustaja Hans Ten Feld totesi, että Suomi edustaa kansainvälisesti hyvää esimerkkiä toimivasta vastaanottojärjestelmästä.

"Tietoisuutta YK:n pakolaissopimuksesta on edelleen levitettävä. Meistä jokainen voi joskus tarvita pakolaissopimuksen antamaa ja oikeuttamaa suojaa. Maailma on arvaamaton paikka", totesi tilaisuudessa ylitarkastaja Veikko Pyykkönen. vastaanottotyössä vuosia toiminut

Pakolaissopimus luotiin vuonna 1951 toisen maailman sodan jälkimainingeissa. UNHCR:n edustaja Hans Ten Feld totesi, että sopimuksen merkitys on edelleen ajankohtainen. Moni maa on vuosien aikana antanut paljon pakolaistyöhön, mutta rasismin ja muukalaisvihan uhka on jälleen läsnä.

"Näinä haasteellisina aikoina sitoutumisella kansainvälisen suojelun periaatteisiin on entistä tärkeämpi merkitys."

"Suomi on ollut tärkeä yhteistyökumppanimme yli kaksi vuosikymmentä. Maallanne on toimiva järjestelmä turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Suomi on ollut myös tärkeä lahjoittaja UNHCR:n ohjelmiin eri puolilla maailmaa. Melkoisia saavutuksia maalta, jossa elää vain viisi miljoonaa ihmistä!".

"Haluan kiittää hallintoanne sekä Suomen kansaa UNHCR:n puolesta ja myös niiden ihmisten puolesta, joiden hyväksi me toimimme. Suomi on toiminut useita vuosia hyvänä esimerkkinä."

Kuluva vuosi on myös ihmisoikeuksiin liittyvän työn juhlavuosi ja kiitosta vastaanottokeskuksissa työskenteleville ihmisille välittivät niin presidentti Tarja Halonen, kansliapäällikkö Ritva Viljanen kuin ministeri Astrid Thorskin.

"Vastaanottotoimintaan tulleet ihmiset sitoutuvat työhönsä. On syytä kiittää osaamisensa ja asiantuntemuksensa antavaa henkilöstöä", Ritva Viljanen sanoi. Hän myös kuvaili vastaanottokeskusten joustavaa toimintatapaa.

"Vastaanottokeskus on hämmästyttävä organisaatio. Se saatetaan pystyttää hyvin nopealla varoitusajalla ja ensimmäiset asiakkaat saapuvat jo kahdeksan tunnin kuluttua."

Kansliapäällikkö Viljanen myös arvioi, että kansainvälisen yhteisön tulisi entistä aiemmin puuttua ongelmiin. "Historiassa on näyttöä siitä, mihin puuttumattomuus kansanmurhiin voi johtaa."

Presidentti Halonen totesi, että pakolaisuuden tulisi olla ihmisille vain välivaihe. Hän muistutti, että ihmisillä pitäisi olla muitakin omaisia kuin viranomaiset.

"Myös alaikäisiin on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota. Heillä on riski joutua esimerkiksi pakkotyön uhriksi tai jopa lapsisotilaiksi."

Thors totesi, että vastaanottotoiminta Suomessa on kansainvälistä huipputasoa. Haasteena on kuitenkin kuntapaikkojen määrä.

"Kipupisteenä tänään on kuntapaikkojen puute – ellei asenne muutu kunnissa olemme tilanteessa, jossa kunnat määrittelevät kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikkamme ja on vaara, että todellisuudessa turvapaikan saaneiden keskuudessa syntyy asunnottomuutta."

Sisäasiainministeriö 26.4.2011

[Roope]

Turvapaikanhakijat: kunpa kenenkään ei tarvitsisi paeta omasta kotimaastaan

Suomessa aloitetaan nyt vastaanottokeskusten kolmatta vuosikymmentä. Nykyisen kaltainen vastaanottotoiminta alkoi 1990-luvun alussa, kun turvapaikanhakijoiden määrä nousi yhtäkkiä yli 2000 henkilöön. Vastaanottokeskuksissa eläneet kuvaavat siellä oloa erittäin stressaavaksi vaiheeksi, mutta Sri Lankasta paennut Rajkumar summaa, että jos vastaanottokeskuksen ajasta selviää, niin ihminen selviää sen jälkeen mistä tahansa.

Maahanmuuttotyössä vuosia toiminut ylitarkastaja Veikko Pyykkönen muistelee, että syvän laman aikana ilmapiiri oli haastava. Ruotsiin oli tullut 1980-luvulta saakka 30 000 hakijaa vuodessa. Naapurimaat olivat hyvin erilaisissa tilanteissa.

"1990-luvun alussa vallinneiden asenteiden jäljet näkyvät vielä tänäkin päivänä Suomessa. Asia on syytä vakavasti - erityisesti asenteet kasvavia lapsia kohtaan."

Tshetsheniassa syntynyt 12-vuotias Maryam kertoo viihtyvänsä nykyisessä kotikunnassaan Suomessa.

"Asun ryhmäkodissa ja harrastan jalkapalloa. Äidistä ja isästä en tiedä. En halua puhua heistä, koska tulen siitä surulliseksi. Haaveenani on saada koiria, hevosia ja isona haluan poliisiksi. Koulussa kivointa ovat kaverit," Suomesta turvapaikan saanut Maryam toteaa.

Kamerunista tullut Laura toteaa, että olisi hienoa, jos pakolaistyö voisi ennalta ehkäisevämpää.

"Olisi hyvä, jos ihmisten ei tarvitsisi paeta omasta kotimaastaan. Kun minulta kysytään, miksi tulin Suomeen, vastaan: 'kohtalo'. Hain turvaa mistä pystyin. Ajanjakso vastaanottokeskuksessa ei ole mitään lomaa, vaan erittäin stressaavaa. Se oli elämäni vaikeimpia. Olin vieraassa maassa, täysin vieraiden ja eri maalaisten ihmisten keskellä ja samalla yritin käsitellä koti-ikävääni." 

"Suomen järjestelmän osalta koen, että kotoutussuunnitelmasta on ollut hyötyä ja sen kautta voi löytää elämälleen suunnan. Itse olen opiskellut kielen, saanut opiskelupaikan, työpaikan ja lapselle hoitopaikan.

"En ole kokenut fyysistä väkivaltaa, mutta välillä syrjintää tai solvauksia. Esimerkkinä arjesta on se, että naapurini, aikuinen mies, kieltää tytärtään leikkimästä pihalla lapseni kanssa. Ymmärrän kyllä sen, että moni on täynnä pakolaisia ja heidän määräänsä. Itselleni todella tärkeä tuki on ollut suomalainen ystäväperhe."

Helsingin yliopistosta valmistunut Liban korostaa myös suomalaisten ystävien tärkeyttä elämän varrella. Lisäksi hän painottaa, että kotoutumissuunnitelmilla on merkittävä rooli nuorten ihmisten opastamisessa.

"Suomalaiset ystäväni olleet minulle tärkeitä. He ovat kertoneet esimerkiksi eri opiskeluvaihtoehdoista. Haluan myös kiittää opettajiani, jotka ovat kannustaneet minua eteenpäin."

Vastaanottokeskusta itsekin työurallaan johtanut Rajkumar toteaa, että vastaanottokeskuksessa elänyt henkilö selviää myöhemmin mistä vain.

"Keskuksessa ihmiseltä viedään itsemääräämisoikeus. Toiset päättävät mihin sinua milloinkin siirretään. Ympärillä on ihmisiä, joista osa käännytetään takaisin. En suosittele kokemusta kenellekään. Mutta jos vastaanottokeskuksen ajasta selviää, niin ihminen selviää mistä tahansa", Rajkumar toteaa hymyillen.

Ideoita vastaanottojärjestelmän kehittämiseksi

"En ole innoissani laitostyyppisestä vastaanotosta. Olisi hyödyllisempää, jos ihmiset pääsisivät asumaan enemmän itsenäisesti. Se edistäisi kotoutumista. Laitokset eivät ole mielekkäitä myöskään niiden työntekijöille, jotka ovat siellä vuosikausia." Rajkumar pohtii.

Alaikäisen edustajana toimiva Raija arvioi prosessia lasten kannalta ja korosti, että lapsia ei pitäisi siirrellä hakuprosessin aikana paikasta toiseen.

Veikko Pyykkönen summaa, että vastaanottojärjestelmällä on saatu Suomessa paljon aikaan. Toiminnan tuloksiin vaikuttaa paljon myös turvapaikkaa hakevien henkilöiden oma puurtaminen.

"Tietoisuutta YK:n pakolaissopimuksesta on kuitenkin edelleen levitettävä. Maailmassa voi tapahtua mitä tahansa. Meistä jokainen voi joskus tarvita pakolaissopimuksen antamaa ja oikeuttamaa suojaa."

Sisäasiainministeriö 26.4.2011