Vääristääkö vaalikoneet vaalituloksen?

[Alfresco]

Joskus pari kolme vaalikautta sitten kun vaalikoneet tulivat käyttöön, ne olivat lähinnä hauskoja kuriositeettjä, jotka tarjosivat hieman viihdearvoa median poliittisille nettisivuille.

Nyt tilanne on muuttunut tyystin. Aivan liian moni tuttavani sanoo äänestävänsä sitä mitä vaalikone ilmoittaa. Itse seuraan politiikkaa tiiviisti mutta ymmärrän, ettei vähemmän kiinnostuneet jaksa selvittää ehdokkaiden kantoja. Vaalikoneesta on tullu pelastaja hädän hetkellä ja nyt se päättää ketä äänestäetään. Mielestäni tämä trendi on huolestuttava kun de facto äänestyspäätös yhä enemmän valuu medialle.

Vertailin kolme vaalikonetta (http://www.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/ , http://www.mtv3.fi/vaalikone/ , http://yle.fi/vaalikone11/) ja huomasin suuria eroja kysymyksenasettelussa.

Esimerkiksi muinka moni ymmärtää mitä tämä Hesarin vaalikoneen kysymys tarkoittaa:

"Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?"

Onko keskiverto äänestäjä oikeesti niin perillä taitetusta indeksistä että pystyisi ottamaan asiaan jotain kantaa?

Heasarilla on myös selviä ohjaavia kysymyksiä kuten:

"Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?"

Ensin todetaan, että kehitysmaa-avun pitäisi olla 0,7%, sen jälkeen kerrotaan sen olevan vain 0,55%.

MTV3:lla taas on virheelisiä väittämiä kysymyksinä:

"Pääomaveroja pitää nostaa lähemmäs tuloverotuksen tasoa."

Suurin osa suomalaisista tuloveron maksajista maksavat vähemmän veroja kun pääomavero on. Kysymyksessä annetaan ymmärtää jotain ihan muuta.

Yllättäen YLE:n vaalikoneessa oli neutraalimmat ja helpommin ymmärrettävät kysymykset ilman vihjailuja ja johdattamista.

Kokeillessani näitä koneita sain Hesarin masinalta lähes ihan eri puolueita kun MTV3:n koneelta. Hesari pianoittui oikealle ja MTV3 vasemmalle. Kysymykset poikkeavat sen verran toisistaan, että koneiden antama arvomaailma on väkisinkin vääristynyt ja edustaa vain osaa äänestäjän arvomaailmasta. Uskomalla vain yhtä konetta äänestäjä voi siis mennä täysin harakoille äänetyspäätöksessään kattaessaan vain murto-osan mielipidekentästään.

Vaalikoneet ovat helppo tapa selvittää ehdokas muttei voi välttyä mielikuvalta, että niillä myös ohjataan vaalitulosta jos ihmiset uskovat liikaa niiden tuloksiin.

[ApinA]

Itse olen saanut aika pitkälti samjoa naamoja kaikista vaalikoneista. Pirkanmaalta Heikki Luoto, Mikko Alatalo ja Marko Asell  Olen tullut siihen tulokseen, että en osaa vastata oikein koneessa oleviin kysymyksiin. Vaalikoneiden ongelma on se, että siellä olevat kysymykset ovat painotettu samanarvoisiksi(Vaikkakin jossain koneissa painotusta voi muuttaa). Jos kysymykset ovat yksinkertaistettuja (Onko kaikki maahanmuutto ongelmallista ja lopetettava?) tai kaukana tärkeistä kysymyksistä (Tarvitseeko Tampere pikaratikoita? tai Annatko koirasi nukkua sängyssäsi?) ei aina se ensimmäisenä nouseva ehdokas olekkaan paras. Jos vaalikoneesta tehdään riittävän laaja, niin minä en ainakaan jaksa sitä enään täyttää loppuun asti.

[AuggieWren]

"Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?"

Onko keskiverto äänestäjä oikeesti niin perillä taitetusta indeksistä että pystyisi ottamaan asiaan jotain kantaa?

Taitettu indeksi -kysymys tarjoaa tuossa kyllä kaiken informaation, mitä kysymyksen arvioimiseksi tarvitsee. Ongelma on se, ettei normivirtanen jaksa tehdä tuosta mitään johtopäätöksiä. Kuluttajahintaindeksiin sidottuna eläkkeiden pitäisi periaatteessa riittää ylläpitämään samaa elintasoa, mikä eläkkeensaannin alussa oli. Tulotasoon sidottuna eläkkeensaajat saavat osansa yleisestä elintason noususta ja vastaavasti lama-aikoina osansa elintason laskusta. Aika pitkälle tämäkin kysymys on päin honkia keskusteltu, eläkeläisten ongelmana on eläkkeiden alhainen lähtötaso, mutta me työssäkäyvät senkin maksamme.

Vaalikonekysymysten ongelma on se, että ne on aseteltu populistisesti, ts. median keskustelutyylillä. Väittäisin, että lähes kaikilla ehdokkailla useimpiin kysymyksiin mielivastaus olisi "kyllä/ei periaatteessa, mutta koska sitäsuntätä, niin sitäsuntätä". Näin ollen vaalikoneet ovat karkeita yleistyksiä. Itselläni ne toimivat osittain, mutta enemmän siihen suuntaan, että ne puolueet, joita en äänestäisi ikuna, sijoittuvat alhaisille pisteille. Tee tuossa sitten se positiivinen päätös jonkun äänestämisestä.