2011-04-11 IL: Tähän artikkeliin Soini vetosi: Karua tekstiä

[JPU]

Tähän artikkeliin Soini vetosi: Karua tekstiä

Timo Soini kaivoi taskustaan The Economistin artikkelin pariinkin kertaan kesken vaalitentin.

Arvostettu talouslehti on huolissaan velkaantuneiden maiden tilanteesta.

Timo Soini vetosi viime viikolla MTV3:n vaalitentissä The Economistiin, kun hän todisteli vakausrahaston olevan tuhoon tuomittu "mammuttimekanismi". Soini kaivoi useampaankin kertaan artikkelin tentissä esiin haluten sillä perustella kantaansa.

The Economistin artikkeli onkin karua luettavaa. "Ne ovat nurin - myönnä se" -otsikolla kirjoitettu juttu uskoo, että Kreikka, Irlanti ja Portugali eivät selviä ilman velkojen uudelleenjärjestelyä. Artikkelin mukaan velkaantuneiden maiden tilanne menee koko ajan huonommaksi.

Nämä ovat The Economistin artikkelin synkät uhkakuvat:

1. Brysselissä tehdyt vakaustoimenpiteet ovat auttaneet vain vähän Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia, alueen eniten ongelmissa olevia talouksia. Niiden tilanne menee koko ajan huonommaksi ja Euroopan johtajat saavat syyttää itseään. Euroalueen johtajat sopivat vaikeuksissa olevien maiden pelastamispaketista, mutta pakettiin ei saatu tarpeeksi rahaa ongelmien korjaamiseksi.

2. Sekä Kreikan että Irlannin, euroalueen "pelastettujen" talouksien, talouskasvu on negatiivista. Kansantuote pienenee jopa ennakoitua enemmän.

3. Sijoittajat eivät selvästi usko, että pelastustoimet auttaisivat.

4. Kreikka ja Irlanti ovat tehneet suuria budjettileikkauksia, mutta molemmissa maissa ja myös Portugalissa näkymät ovat synkät.

4.Takaisinmaksu vaikuttaa epätodennäköiseltä, kun valtionvelkojen korot pysyvät korkealla. Valtioiden velkojen odotetaan olevan enimmillään valtavia: Kreikalla 160 prosenttia vuotuisesta kansantuotteesta, Irlannilla 125 prosenttia ja Portugalillakin 100 prosenttia.

5. The Economist puhuu tilanteesta "syöksykierteenä".

6. The Economistin mukaan Kreikan, Irlannin ja Portugalin velkataakkaa on leikattava ennemmin tai myöhemmin.

7. Juttu päättyy toteamukseen, että osa ekonomeista on myöntänyt kulissien takana, että maiden velkasaneeraus on lopulta väistämätöntä. The Economistin mukaan se olisi aika myöntää julkisesti.

IL

Sinällään jutun sisällössä ei ole mitään uutta. Se mikä tässä pistää silmään on Iltalehti itse, joka on tähän asti ollut ehkäpä kaikista suurimmista lehdistä se kaikkein perussuomalaisvastaisin, nyt näyttääkin yhtyvän Soinin ja persujen puheeseen. Jutussa kun ei sananpuolikkaallakaan olla vastaan The Economistin oman jutun sisältöä tai Soinin tulkintaa.

Saas kattoo alkaako tuuli kääntyä Iltalehdessä.

[l'uomo normale]

Iltalehti on ollut ristiriitainen: Haukkunut perussuomalaisia, mutta toisaalta kirjoittanut realistisesti ulkomaalaiskysymyksestä ja nyt eurokriisistä.

[Kara]

Iltalehti on ollut ristiriitainen: Haukkunut perussuomalaisia, mutta toisaalta kirjoittanut realistisesti ulkomaalaiskysymyksestä ja nyt eurokriisistä.

Mukava seurata mihinkä suuntaan IL lähtee vaalien jälkeen. Veikkaan kuitenkin loan heiton jatkuvan persujen suuntaan myös vaalien jälkeen.

[Viimeinen suomalainen]

Lehdet ovat kuin tuuliviirejä. Saa nähdä mistä se tuuli puhaltaa vaalien jälkeen. Onkohan Iltalehdellä hyvä vainu?

[TheJ]

Lehdet ovat kuin tuuliviirejä. Saa nähdä mistä se tuuli puhaltaa vaalien jälkeen. Onkohan Iltalehdellä hyvä vainu?

IL saanut ennakkoinfoa viimeisistä Gallupeista ennen vaaleja? 

[M.K.Korpela]

Minulle on epäselvää, että mitä tuo "maiden velkasaneeraus" oikein tarkoittaa. Onko niin, että kuralla olevien talouksien velkoja leikataan, jossa velkojat jätetään "ota tai jätä" -tilanteeseen tarjotun akordin suhteen - jotenkin niin, että ota 60 % saatavistasi tai et saa mitään ? Vai pannaanko kuralla olevast maat raudankovaan valuuttarahaston ohjaukseen ? Vai onko kyseessä velkojen moratorio jossa maksuaikaa pidennetään ja siis näissä tapauksissa käytännössä loputtomiin ?

Tuo "velkasaneeraus" tai "velkojen leikkaaminen" kuulostaa epämääräiseltä, enkä oikein tajua mitä faktisesti tulisi tapahtumaan.

[Aeon]

Minulle on epäselvää, että mitä tuo "maiden velkasaneeraus" oikein tarkoittaa. Onko niin, että kuralla olevien talouksien velkoja leikataan, jossa velkojat jätetään "ota tai jätä" -tilanteeseen tarjotun akordin suhteen - jotenkin niin, että ota 60 % saatavistasi tai et saa mitään ? Vai pannaanko kuralla olevast maat raudankovaan valuuttarahaston ohjaukseen ? Vai onko kyseessä velkojen moratorio jossa maksuaikaa pidennetään ja siis näissä tapauksissa käytännössä loputtomiin ?

Tuo "velkasaneeraus" tai "velkojen leikkaaminen" kuulostaa epämääräiseltä, enkä oikein tajua mitä faktisesti tulisi tapahtumaan.

Mitä viimeaikaisista kommmenteista olen ymmärtänyt, niin velkasaneeraaminen tarkoittaisi tiukan maksuohjelman laatimista eikä velkoja tarvitsisi maksaa kokonaisuudessaan takaisin. Ilmeisesti samantyylistä toimintaa siis kuin mitä Suomessa on yksityishenkilöitten velkasaneeraus.

[pelle12]

 Vähintä, mitä media voisi nyt tehdä, olisi marssittaa Kataisen kootut lupaukset/valheet/vaikenemiset koko tämän velkakriisin ajalta. Liikahan se olisi vaadittu, tiedetään. Media kun tunnutusti on puolueeton.

[ilmari3.]

Vahtera on saanut bloginsa läpi kiitettävästi. Kiitos Iltalehdelle. Kahden kärjen peliä? Miksi? ... mutta hyvä näin.

[slobovorsk]

Minulle on epäselvää, että mitä tuo "maiden velkasaneeraus" oikein tarkoittaa. Onko niin, että kuralla olevien talouksien velkoja leikataan, jossa velkojat jätetään "ota tai jätä" -tilanteeseen tarjotun akordin suhteen - jotenkin niin, että ota 60 % saatavistasi tai et saa mitään ? Vai pannaanko kuralla olevast maat raudankovaan valuuttarahaston ohjaukseen ? Vai onko kyseessä velkojen moratorio jossa maksuaikaa pidennetään ja siis näissä tapauksissa käytännössä loputtomiin ?

Tuo "velkasaneeraus" tai "velkojen leikkaaminen" kuulostaa epämääräiseltä, enkä oikein tajua mitä faktisesti tulisi tapahtumaan.

Tähän saa vastata joku oikea ekonomisti tai rahoitusekonomi, mutta laitanpa yöksi vähän alkua. Vastaus lyhyesti on että kaikkea tuota.

Kun velkojien usko velallisen maksukykyyn horjuu tarpeeksi, heidänkin kannattaa yrittää pelastaa "konkurssista" mitä pelastettavissa on. Valtiohan ei tosin voi mennä konkurssiin, mutta sillekin on yleensä koitunut aivan riittävästi hankaluuksia uskottavan maksukyvyn menetyksestä (uutta rahoitusta ei juuri tipu jne). Btw, se hokema, että "valtio ei voi mennä konkurssiin" syntyi aikana, jolloin yksi suvereenin valtion merkki oli oma setelipaino jolloin omassa valuutassa lainatut velat saattoi maksaa takaisin painamalla lisää rahaa. Euroalueella tähän on vähemmän mahdollisuuksia. (Tosin EKP tekee tätä keittiön kautta koko ajan ostamalla velallismaiden velkakirjoja ylihintaan painamalla lisää euroja. Tätä ei vain huomata, koska esim. USA on smaan aikaan tehnyt samaa Atlantin toisella puolella, jolloin euro ja dollari heikkenevät käsi kädessä.)  

"Akordi" on tosiaan yksi äärimmäisistä keinoista, jota on myös käytetty useinkin tämäntapaisissa tilanteissa, eivät valtiot mitään poikkeuksia ole. Ennen käsien nostamista pystyyn maksuvaikeuksissa oleva velallismaa pyrkii luonnollisesti kaikin keinoin pienentämään taakkaa, joka sille koituu velkojensa koroista ja lyhennyksistä. Eli vanhojen velkojen maksuaikoja voidaan pidentää, voidaan sopia (kuponki)korkojen alentamisesta, velkojat voivat rullata (siirtää) ongelmia eteenpäin myöntämällä uutta lainaa, jolla vanhoja velkoja maksetaan pois (tätähän kaikki valtiot tekevät koko ajan, koska juuri minkään valtion velat eivät ainakaan lyhene). Velkojat taas harvoin suostuvat mihinkään sovituista ehdoista helpottamiseen, ellei velallisen kuria lisätä. Historiassa uskottavinta kuria on tuonut nimenomaan IMF, joka on ollut "pelastamassa" hyvin monia banaanivaltioita vuosikymmenten mittaan.

Kun velkapotti kasvaa suhteessa (jollain lailla  arvioituun) maksukykyyn, rullattavista ja uusista veloista vaadittava korkoprosentti kasvaa markkinoilla siten, että siinä otetaan huomioon kasvava luottotappioriski. Siksi koronnousu voidaan tulkita oireeksi markkinoiden uskon loppumisesta velalliseen.

Valtioiden eripituisilla velkakirjoilla käydään koko ajan kauppaa jälkimarkkinoilla, jossa kaikilla osapuolilla on tieto velallisen tilanteesta ja hyvinkin monista velkakirjan hintaan vaikuttavista tekijöistä kuten senioriteetista eli etuoikeusjärjestystä "konkurssissa". Yksi tärkeä velkakirjan hinnoittelutekijä on sen nimellis(ns. kuponki-)koron ja samanpituisen markkinakoron ero. Se vaikuttaa diskonttauksen kautta hintaan, jolla sijoittaja on halukas ostamaan velkakirjan. Pitkällä laina-ajalla korkoeron diskonttauksen vaikutus nimellisarvoltaan 100 euron velkakirjan hintaan eli arvoon markkinoilla voi olla huomattava, helposti kymmeniä prosentteja. Velkojan saatavien arvo on markkinoilla siis jo joka tapauksessa alentunut mm. korkoeron kasvun takia.

Edellä kuvatusta syystä velkojien kannattaa joskus (kun on päästetty tilanne ensin liian pahaksi) suostua luopumaan suurestakin osasta saataviensa alkuperäisestä nimellisarvosta pelastaakseen loput. Ja pitääkseen samalla lypsävän lehmän hengissä niin kauan kuin siitä heruu edes vähän maitoa. Kyse on tosiaan akordeista ja muista helpotuksista, joiden jakautumisesta velkojien kesken ja suuruudesta velkoja- ja velallismaat, valtiot, pankit, IMF ja muut järjestöt ja velalliset ja vääntävät keskenään joskus vuosia tai vuosikymmeniäkin. Ja kun aikaa kuluu tarpeeksi eli jotain pari-kolmekymmentä vuotta, niin joskus voi käydä niinkin että suuri osa lopuistakin veloista annetaan lopulta anteeksi, niin kuin monen 1970-luvulla ylivelkaantuneen Etelä-Amerikan ja Afrikan maan tapauksessa tehtiin joitakin vuosia sitten.

[thinkingmind]

Minulle on epäselvää, että mitä tuo "maiden velkasaneeraus" oikein tarkoittaa. Onko niin, että kuralla olevien talouksien velkoja leikataan, jossa velkojat jätetään "ota tai jätä" -tilanteeseen tarjotun akordin suhteen - jotenkin niin, että ota 60 % saatavistasi tai et saa mitään ? Vai pannaanko kuralla olevast maat raudankovaan valuuttarahaston ohjaukseen ? Vai onko kyseessä velkojen moratorio jossa maksuaikaa pidennetään ja siis näissä tapauksissa käytännössä loputtomiin ?

Tuo "velkasaneeraus" tai "velkojen leikkaaminen" kuulostaa epämääräiseltä, enkä oikein tajua mitä faktisesti tulisi tapahtumaan.

Velkasaneerauksessa pankit ja sijoittajat joilla on esim. portugalin lainoja ja obligaatioita muodostavat yleensä yhteenliittymän joka käy neuvottelut velallisen eli esim. portugalin kanssa.

Portugali katsoo mihin sen velanhoitokyvyt realistisesti riittävät ja ehdottaa velkojille pakettia jossa todennäköisesti alennetaan korkoa huomattavasti vaikkapa 3 prosenttiin, pidennetään laina aikaa ja leikataan pääomaa noin 45-50 prosenttia.
Pankit ja sijoittajat tekevät oman vastaehdotuksensa ja tehdään erilaisia laskelmia IMF:n ja muiden ekonomistien toimesta mihin portugalilla olisi oikeasti varaa.

Lopulta päädytään kompromissiin jossa korko on todennäköisesti noin 3,5-4% ja portugali saa veloistaan anteeksi 35-45%.

Jos kompromissia ei löydy niin portugali ei tule saamaan vuosikausiin mistään senttiäkään lainaa ja pankit ja sijoittajat kirjaavat tappioikseen 100%
Yleensä kompromissi aina löytyy niinkuin argentiinankin tapauksessa aikoinaan kävi.

[mustaviirus]

Lopulta päädytään kompromissiin jossa korko on todennäköisesti noin 3,5-4% ja portugali saa veloistaan anteeksi 35-45%.

Jos kompromissia ei löydy niin portugali ei tule saamaan vuosikausiin mistään senttiäkään lainaa ja pankit ja sijoittajat kirjaavat tappioikseen 100%
Yleensä kompromissi aina löytyy niinkuin argentiinankin tapauksessa aikoinaan kävi.

Käteisen ja Matti69:n mukaan nämä hätälainoitukset olivat hyvä business. Portugalin tilanteessa 1.2 Mrd e sisään ja 700M e ulos, ehkä. Kreikkaan ja Irlantiin uppos kaivoon jo jokunen sataa miljuunaa. Onhan meillä varaa - ottaa lisää velkaa. Siihen Kivisydän on myös valmis koska Jykä niin sanoo.

Kiitos. Oli helppoa kirjoittaa Helsingissä lappuun 1,2,7.

[thinkingmind]

Lopulta päädytään kompromissiin jossa korko on todennäköisesti noin 3,5-4% ja portugali saa veloistaan anteeksi 35-45%.

Jos kompromissia ei löydy niin portugali ei tule saamaan vuosikausiin mistään senttiäkään lainaa ja pankit ja sijoittajat kirjaavat tappioikseen 100%
Yleensä kompromissi aina löytyy niinkuin argentiinankin tapauksessa aikoinaan kävi.

Käteisen ja Matti69:n mukaan nämä hätälainoitukset olivat hyvä business. Portugalin tilanteessa 1.2 Mrd e sisään ja 700M e ulos, ehkä. Kreikkaan ja Irlantiin uppos kaivoon jo jokunen sataa miljuunaa. Onhan meillä varaa - ottaa lisää velkaa. Siihen Kivisydän on myös valmis koska Jykä niin sanoo.

Kiitos. Oli helppoa kirjoittaa Helsingissä lappuun 1,2,7.

Pahimmillaan lainaamistamme/takaamistamme rahoista voi kadota 75% sillä Argentiina leikkasi lainapapereidensa ja obligaatioidensa pääomasta 65-75% vuonna 2006 ja suurin osa pankeista ja sijoittajista hyväksyi tämän eli heille jäi sijoittamistaan rahoista käteen obligaatiot joiden nimellisarvo oli 25%-35% alkuperäisestä pääomasta.

Jos tämä worst case scenario toteutuisi Kreikan kohdalla niin 1,6 miljardista saisimme takaisin 0,4 miljardia eli kreikkalaisia lainoittaneiden pankkien taskuihin jäisi 1,2 miljardia.
Irlannin kohdalla häviäisimme reilut 500 miljoonaa ja portugalin kohdalla noin 900 miljoonaa.

Jos väliaikainen vakuusrahasto tyhjennettäisiin kokonaan pankkiirien toimesta niinkuin epäilen käyvän niin nykyisillä 8 miljardin takauksilla Jyrki ja Mari tuhoaisivat 6 miljardia suomalaisten veronmaksajien rahaa ja jos takaukset tuplataan niin rahoja tuhoutuisi 12 miljardia.

Pysyvä vakuusrahasto on sitten erikseen ja luulen että siinäkin pankkien ja sijoittajien vastuu tehdään lähinnä kosmeettiseksi joten se on pankkien paisti vuodesta 2013 eteenpäin ja sinne Jyrki ja Mari ovat luvanneet reilut 12 miljardia eli 75% hävikillä siellä häviäisi suomalaisten rahoja 9 miljardia.

Näiden vastuiden päälle tulee vielä Suomen Pankin osuus EKP:n taseesta jonka Trichet on täyttänyt Kreikan, Irlannin ja Portugalin roskapapereilla ranskalaisia nimittäjiään miellyttääkseen ja ranskalaisia pankkeja pelastaakseen.

sitten päälle tulee vielä suomen osuus IMF rahoituksesta koska suomi on vastuussa tietystä prosenttiosuudesta IMF rahoituksesta ja IMF on jakanut rahaa kaikkiin kriisimaihin.

Korostettakoon että olen optimisti enkä usko 75% tappioihin vaan uskon että suomi menettää lainaamistaan ja takaamistaan rahoista 35-50% riippuen siitä kuinka korkeaksi velkapyramidit ehditään rakentaa.

Mitä korkeampi velkapyramidi niin sitä kovempi romahdus ja nyt Jyrkin ja Marin tyyliset pankkien ekonomisteja kuuntelevat hölmöt poliitikot ympäri eurooppaa rakentavat sellaista velkapyramidia että Lehman Brothersin aiheuttama lama tuntuu muutaman vuoden päästä vain pikku hikalta.

Pankkien ekonomistien kuunteleminen nykyisessä tilanteessa on kuin kuuntelisi tupakkayhtiöiden lobbareita kertomassa kuinka tupakan haitat ovat todella vähäisiä ja mitään tupakanpoltto kieltoja ei kannata säätää.

Vielä Alexander Stubbille tiedoksi että vaikka väitit tv:ssä että Lehman Brothers aiheutti laman niin oikeasti Lehman EI ollut laman syy.
Laman syy oli jenkeissä harrastettu holtiton luotonanto jossa velkakuplaa puhallettin cash out refinancingilla asuntojen paperi-arvojen noustessa ja myöntämällä liars loaneja joissa ihmiset ilmoittivat itse tulonsa ilman mitään tarkistuksia.
Ihmisten lainanhoitokyky loppui ja loppuvaiheissa lainanhoitokykyä ei ollut edes lainan myöntämisvaiheessa ja mm. laiton meksikolainen maahanmuuttaja joka tienasi mansikoita poimimalla 14 000 taalaa vuodessa sai 720 000 taalan lainan.

Lehman oli tulitikku pizzeriassa jonne oli roiskittu 40 litraa bensaa.
Syylisiä ovat poliitikot ja pankkiirit jotka rakensivat velkapyramidin eli ruiskuttivat bensaa eli velkaa joka paikkaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Argentine_debt_restructuring

http://homeguide123.com/articles/Top_5_Most_Ridiculous_Mortgage_Borrower_Stories_of_2007.html

[slobovorsk]

Viittasin männäviikolla ennen sitä vaalitenttiä  (ehkä ensimmäisenä täällä) juuri tuohon sattumalta lukemaani Economistin artikkeliin siksi, että siinä sanottiin lehdistössä ääneen yksi muukin uumoilemani toistaiseksi  vähemmälle huomiolle jäänyt ainakin minusta tärkeä seikka (johon joku muukin täällä Hommassa oli kyllä kiinnittänyt huomiota).

Nimittäin se, että pysyvää EVVVK-rahastoa odotellessa velkojille syntyy intressi ja Moral Hazard ajaa mahdollisimman monta hädässä olevaa euromaata nurin niin kauan kuin voivat väliaikaisen tukirahaston aikana, jolloin ei siis ole sijoittajan vastuuta. Pysyvässä rahastossa 2O13 kun olisi tulossa se paljon puhuttu sijoittajan vastuu eli luottotappion mahdollisuus, jota ne voivat koettaa välttää panemalla AAA-euromaiden ml. Suomi takaamat heikot euromaat letkuihin jo tänä ja ensi vuonna.

Ainakin minulle tämä olisi hyvä syy vastustaa myös  väliaikaisia järjestelyitä, joiden Käteinen viimeksi nyt illalla sanoi toivovansa estävän luottolaman kunnes saataisiin se pysyvä ratkaisu, jossa sijoittajan vastuu olisi mukana. Pysyvä ei ehdi edes syntyä kun markkinay jyräävät heikot maat ennen sitä.

Mitä mieltä, onko tässä Economistin takaperoisuusideassa järkeä? Ainakaa tästä ei vieläkään näy paljon juttua, syystäkin?

[thinkingmind]

Viittasin männäviikolla ennen sitä vaalitenttiä  (ehkä ensimmäisenä täällä) juuri tuohon sattumalta lukemaani Economistin artikkeliin siksi, että siinä sanottiin lehdistössä ääneen yksi muukin uumoilemani toistaiseksi  vähemmälle huomiolle jäänyt ainakin minusta tärkeä seikka (johon joku muukin täällä Hommassa oli kyllä kiinnittänyt huomiota).

Nimittäin se, että pysyvää EVVVK-rahastoa odotellessa velkojille syntyy intressi ja Moral Hazard ajaa mahdollisimman monta hädässä olevaa euromaata nurin niin kauan kuin voivat väliaikaisen tukirahaston aikana, jolloin ei siis ole sijoittajan vastuuta. Pysyvässä rahastossa 2O13 kun olisi tulossa se paljon puhuttu sijoittajan vastuu eli luottotappion mahdollisuus, jota ne voivat koettaa välttää panemalla AAA-euromaiden ml. Suomi takaamat heikot euromaat letkuihin jo tänä ja ensi vuonna.

Ainakin minulle tämä olisi hyvä syy vastustaa myös  väliaikaisia järjestelyitä, joiden Käteinen viimeksi nyt illalla sanoi toivovansa estävän luottolaman kunnes saataisiin se pysyvä ratkaisu, jossa sijoittajan vastuu olisi mukana. Pysyvä ei ehdi edes syntyä kun markkinay jyräävät heikot maat ennen sitä.

Mitä mieltä, onko tässä Economistin takaperoisuusideassa järkeä? Ainakaa tästä ei vieläkään näy paljon juttua, syystäkin?

Olen kirjoittanut asiasta muutamassa viestissä.

Ylivelkaisilla mailla on liikaa velkaa niiden velanhoitokykyyn nähden ja niiden velanhoitokyky tulee heikenemään entisestään tulevaisuudessa koska velkamäärä lisääntyy samaan aikaan kun talous menee kuralle austeriteetti toimien takia.

Velkoja joita ei pystytä maksamaan ei tulla maksamaan joten viisaimmat pankkiirit todennäköisesti rahastavat väliaikaisen vakuusrahaston tyhjäksi heti syksyllä kun takuut on tuplattu ja koko 440 miljardia on saatavilla ajamalla markkinat kriisiin. Pysyvässä vakuusrahastossa on jonkinlainen sijoittajien vastuu joten sitä ei kannata jäädä odottamaan ja todennäköisesti pysyvä vakuusrahastokin rahastetaan tyhjiin sitten 2013 jos siitä on saatavissa enemmän rahaa kuin velkajärjestelyistä joihin joudutaan kuitenkin ennenpitkää silloin kun Jyrki "niskalenkki markkinoista" Katainen on tuhlannut suomen rahat ja tappiot kaatuvat suomen veronmaksajien päälle pankkiirien nauttiessa suomen ja muiden hölmöläisten maksamien voittojen tuomista bonuksista.

Ylivelkaantumista EI voi hoitaa lisävelalla niinkuin Jyrki Katainen ja muut globalisti valopäät nyt yrittävät tehdä.
Kun velka on paisunut tarpeeksi suureksi tilanteen korjaaminen on matemaattisesti mahdotonta ilman velkajärjestelyä.

Huvitti aika paljon kun Jyrki "kutosen lyhyt matikka" Katainen raivosi tänään kuinka suomen eläkerahastoista oli hävinnyt 17 miljardia Lehman-laman aikana ja tätä ei saa päästää tapahtumaan uudestaan.

Kuinka pihalla voi mies olla?

Ei se 17 miljardia ollut minnekään hävinnyt jos eläkerahastojen sijoitusvastaavat olivat ostaneet hyviä osakkeita jotka tuottivat edelleen osinkoja sillä hyvien osakkeiden arvo palautuu ja itseasiassa hetki oli loistava ostaa lisää hyvien ja edullisesti hinnoiteltujen yhtiöiden osakkeita ja parantaa suomalaisten eläkerahastojen tuottoa sillätavoin.
jos sen sijaan eläkerahastojen sijoitusvastaavat olivat ostaneet Goldman Sachsin ja Merrill Lynchin ja Lehmanin paketoimaa asuntolainapaskaa tai ylivelkaisten kreikkojen obligaatioita tai hype-osakkeita ilman kunnon kassavirtaa niin silloin kyseisille sijoitusvastaaville pitäisi antaa kenkää.

Pienenä huomiona vielä että kokoomuksen Sampsa Kataja on Kevan hallituksessa ja kevalla taitaa olla eniten kriisimaiden paskapapereita salkussaan joten Jyrki Katainen yrittää osittain ehkä pelastaa Katajaa tuhlaamalla suomalaisten rahat maailmalle.
Onhan kokoomuksessa vielä sitten Häkämies joka myi huoltovarmuuden kannalta elintärkeät Kemira Growhow:n lannoitteet pilkkahintaan norjalaiselle Yaralle vieläpä ilman kunnollista avointa tarjouskilpailua.
Niin kokoomuslaista talouspolitiikkaa myydä elintärkeä yritys pilkkahintaan koska ideologian mukaan yksityinen omistus on aina parempi vaikka sitten Yara saikin käytännössä monopolin ja nosti lannoitteiden hintaa ja sehän siirtyi sitten tietenkin ruuan hintoihin.

Kokoomus yksityistää kaiken voittoa tuottavan puhtaasti ideologisista syistä välittämättä pätkääkään siitä kuinka haitallista yksityistäminen on valtion taloudelle,maanviljelijälle,huoltovarmuudelle ja tavalliselle kansalle.

Vapaavuoresta en nyt viitsi sanoa muuta kuin että hän on kuin kommunistinen politbyroon jäsen joka suunnittelee tavalliselle kansalle kanikoppi asumista radan varressa kun samaan aikaan asuu itse töölössä.
Kanikoppirakentajien paras ystävä mutta Sukarin hehtaari hallien pahin vihollinen.

[TheJ]

Viittasin männäviikolla ennen sitä vaalitenttiä  (ehkä ensimmäisenä täällä) juuri tuohon sattumalta lukemaani Economistin artikkeliin siksi, että siinä sanottiin lehdistössä ääneen yksi muukin uumoilemani toistaiseksi  vähemmälle huomiolle jäänyt ainakin minusta tärkeä seikka (johon joku muukin täällä Hommassa oli kyllä kiinnittänyt huomiota).

Nimittäin se, että pysyvää EVVVK-rahastoa odotellessa velkojille syntyy intressi ja Moral Hazard ajaa mahdollisimman monta hädässä olevaa euromaata nurin niin kauan kuin voivat väliaikaisen tukirahaston aikana, jolloin ei siis ole sijoittajan vastuuta. Pysyvässä rahastossa 2O13 kun olisi tulossa se paljon puhuttu sijoittajan vastuu eli luottotappion mahdollisuus, jota ne voivat koettaa välttää panemalla AAA-euromaiden ml. Suomi takaamat heikot euromaat letkuihin jo tänä ja ensi vuonna.

Ainakin minulle tämä olisi hyvä syy vastustaa myös  väliaikaisia järjestelyitä, joiden Käteinen viimeksi nyt illalla sanoi toivovansa estävän luottolaman kunnes saataisiin se pysyvä ratkaisu, jossa sijoittajan vastuu olisi mukana. Pysyvä ei ehdi edes syntyä kun markkinay jyräävät heikot maat ennen sitä.

Mitä mieltä, onko tässä Economistin takaperoisuusideassa järkeä? Ainakaa tästä ei vieläkään näy paljon juttua, syystäkin?

Täysin looginen päättelyketju ja hyvinkin mahdollista. Kukaan politikko ei sitä tietenkään myönnä - tämähän tarkoittaisi että pankkiirit yrittäisivät vain kaikin keinoin maksimoida voittonsa välittämättä pitkän tähtäimen haitoista tai inhimillisestä kärsimyksestä.

Mutta hei, nehän ovat liikeyrityksiä... olen kuullut että liikeyritysten ainoa tehtävä on takoa omistajilleen voittoa.

Siispä on hyvinkin todennäköistä että näin on. Eli EU-tunarien "tilanteen parantaminen" johtaa epäsuorasti tilanteen pahentumiseen... ja kun tiedetään että tämä pysyvä mekanismi-2013 juttu on taatusti pankkilobbareiden kirjoittamaa tekstiä, herää kysymys onko koko juttu järjestetty... :tinfoilhat:

[Jouko]

Kuka on uskonutkaan että velkaa lisää antamalla ja ottamalla mitään velkaongelmaa ratkaistaisiin. Sama tilanne on Suomessakin. Tuloja pitää saada lisää ja menoja karsia. Niistä olisi alettava puhua.

Perussuomalaiset ovat esittäneet mistä lisätuloja on saatavilla ja mistä voidaan leikata ilman että hyvinvointi kärsii. Taitaa kyllä painottua meneoleikkaiusten puolelle.

[Köyhä kylddyyri]

Iltalehti on ollut ristiriitainen: Haukkunut perussuomalaisia, mutta toisaalta kirjoittanut realistisesti ulkomaalaiskysymyksestä ja nyt eurokriisistä.

Sitä kutsutaan journalismiksi. Arvostellaan kun siihen on aihetta ja ollaan samaa mieltä kun aihetta on.
Meinaatko että Iltalehden tulisi olla Persujen äänenkannattaja ja puolueen virallinen äänitorvi ? Vai mitä tuolla kommentilla ajat takaa ? Persuja ei saa missään mediassa, missään olosuhteissa , arvostella ? Ei ainakaan jos on kehunut ?

[Kipling]

Perussuomalaisten riepottelu Iltalehdessä on ollut Katja Boxbergin allekirjoittamaa tekstiä suurimmaksi osaksi... Ainakin itsestä tuntuu, että kaikkein naurettavimmissa jutuissa on Boxbergin nimi.

Viimeinen kukkahattutäti 

[l'uomo normale]

Iltalehti on ollut ristiriitainen: Haukkunut perussuomalaisia, mutta toisaalta kirjoittanut realistisesti ulkomaalaiskysymyksestä ja nyt eurokriisistä.

Sitä kutsutaan journalismiksi. Arvostellaan kun siihen on aihetta ja ollaan samaa mieltä kun aihetta on.
Meinaatko että Iltalehden tulisi olla Persujen äänenkannattaja ja puolueen virallinen äänitorvi ? Vai mitä tuolla kommentilla ajat takaa ? Persuja ei saa missään mediassa, missään olosuhteissa , arvostella ? Ei ainakaan jos on kehunut ?

Iltapäivälehtien ja journalismin välisestä kytkökestä filosofoikoot kykenevämmät.

Iltalehti on nostanut esille persuja hyödyttäviä teemoja ja sitten ryhtynyt läpinäkyvään persu-bashingiin á la Boxberg.
Totta kai Soinista kirjoitelulla saa lukijoita, mutta tendenssi on viime päivinä  mielestäni ollut selvä. Iltalehti ei mielestäni koskaan ole persuja kehunut.

[Whomanoid]

Iltalehti on ollut ristiriitainen: Haukkunut perussuomalaisia, mutta toisaalta kirjoittanut realistisesti ulkomaalaiskysymyksestä ja nyt eurokriisistä.

Sitä kutsutaan journalismiksi. Arvostellaan kun siihen on aihetta ja ollaan samaa mieltä kun aihetta on.
Meinaatko että Iltalehden tulisi olla Persujen äänenkannattaja ja puolueen virallinen äänitorvi ? Vai mitä tuolla kommentilla ajat takaa ? Persuja ei saa missään mediassa, missään olosuhteissa , arvostella ? Ei ainakaan jos on kehunut ?

Iltapäivälehtien ja journalismin välisestä kytkökestä filosofoikoot kykenevämmät.

Iltalehti on nostanut esille persuja hyödyttäviä teemoja ja sitten ryhtynyt läpinäkyvään persu-bashingiin á la Boxberg.
Totta kai Soinista kirjoitelulla saa lukijoita, mutta tendenssi on viime päivinä  mielestäni ollut selvä. Iltalehti ei mielestäni koskaan ole persuja kehunut.

Puolueisiin sitoutumattomien lehtien tai median tehtävä ei ylipäänsä ole minkään puolueen kehuminen, vaan päinvastoin, sen tulee räksyttää kuin rakkikoira ja välillä puraistakin kaikkea, mikä haiskahtaa epäilyttävältä. Sitä kutsutaan journalismiksi. Se ei aina ole tasapuolista, laadukasta eikä johdonmukaista, mutta kyllä jutuissa esiintyvät antipatiat jotain puoluetta kohtaan koskevat pääsääntöisesti yksittäisiä toimittajia. Media tai yksi viestinkään ei ole mikään poliittinen salaliitto.

Soinista ja persuista kirjoitetaan yksinkertaisesti siksi, että aihe kiinnostaa juuri nyt yleisöä ja sillä saadaan myytyä lehteä. Tosin kirjoitetaan usein negatiivisesti, mutta niinpä kirjoitetaan muistakin puolueista.

[JPU]

Kyllä. Kun Boxberg vaihtaa kantaansa, on lehtikin muuttanut suuntaa. Pakko se on uskoa:

Boxberg: Kusetettu kansa

Persujen nousu voi olla parasta, mitä politiikassa on pitkään aikaan tapahtunut. Se pakottaa muutokseen, kirjoittaa Iltalehden Katja Boxberg.

Koko teksti täällä.

Jokohan se pelkän negatiivisen ja sensaatiohakuisen persu-uutisvyörytyksen aika on pikkuhiljaa ohi?

[slobovorsk]

Kiitos thinkingmind, TheJ  ja muut!

Teiltä ja muiltakin on tullut tekstiä, joka vähintäänkin vahvistaa omia käsityksiäni, oikeita tai vääriä.
Edelliseen juttuumme viitaten  Keillä olisi kykyä viedä läpi kuvailtu häikäilemätön strategia dumpata euromaa toisensa jälkeen? Euroopassa tuskin kellään yksinään, luulen. Yhdessä amerikkalaisten kanssa ehkä, mutta sielläkin pelimerklit vähissä.  Ajatus kulkee siis Aasiaan ja Kiinaan päin ,jonne pääomat nykykmenolla ovat kasautumassa. Siellä voisi löytyä hallitsijoilta halu
a ja kykyä tarttua tilaisuuteen pitkällä aikavälullä taloudellisesta ennemmin tai myöhemmin poliittiseksi muutuvan vaikutusvallan hankkimiseksi dumppaamalla euromaita ja tarjoamalla apua myöhemmin.

Mitä siis ehdoitettaidiin taloudellis-poliittiseksi vastatoimeksi moiselle foliohattuiselle ajattelulle? Jos näin olisi , niin voitaisiinko pitää euroa yhtenäisenä ja hoitaa nykykriisi pois ikään kuin euroitsenäisesti painamalla nyt euroja tarpeeksi ja siirtymällä tiukkaan anglosaksiseen monetary squeezeen pari vuotta myöhemmim väistämättö
män inflaaton hillitsemiseksi?

[Marius]

Jos minä törmään huomenna marketinjonossa portugalilaiseen,
niin onko poliittisesti korrektia sanoa: "Maksa velkas, eli minunkin ostokseni?".

[Tasapainorealisti]

Jos minä törmään huomenna marketinjonossa portugalilaiseen,
niin onko poliittisesti korrektia sanoa: "Maksa velkas, eli minunkin ostokseni?".

Ei ole, koska olet väärässä maassa tuon mielipiteesi kanssa. Demokratia Suomessa on näin päättänyt, kuulut demokratian alaisuuteen ja sen vallan alle - halusit, taikka et.

[Marius]

Mutta minä joudun kuitenkin maksamaan portugalilaisen
markettilaskusta osan, oli hän väärässä maassa tai ei,
eikä multa paljon kysellä, demokratioista...

[Tasapainorealisti]

Ongelma on se, että poliittinen nationalismi (ja miksei fasismi) on luonnontilassa käytännössä kuollut ilmiö Suomessa. Nyt sitten näitä ex-IKL-aktiiveja, ynnä muita Kuismia ja Siitoimiä kaivataan Persujen kautta taas viimein esille, milloin missäkin muodossa ja millaisena tuotteena hyvänsä.

[Marius]

Tarkoitat tietenkin portugalilaista IKL-aktiivia?

Nähdäkseni hän on vaatimassa, eikä peittele kansallisuuskynttiläänsä vakan alle.

[Tasapainorealisti]

Tarkoitat tietenkin portugalilaista IKL-aktiivia?

Nähdäkseni hän on vaatimassa, eikä peittele kansallisuuskynttiläänsä vakan alle.

Siis vaatimassa hyväntekeväisyyttä, vai ihan normaalia lainasijoitusta Suomelta julkisista eläkerahastovaroista? Näitä asioita on helppo yksinkertaistaa ja kuvitella, että Portugali 100% siihen suuntaan tai 100% toiseen suuntaan, mutta kasvullahan Suomi asiansa hoitaa, talous kasvaa tällä hetkellä ennätysvauhtia, ja kohta tulee olemaan taas sellainen kiito, että ennen yllättää vauhtisokeus, kuin se, että 1% julkisista BKT-varoista liikahtaa sinne tai tänne Euroopan mielialoja ja paniikkinappulasormia vakauttavina takauksina.

[aea]

Siis vaatimassa hyväntekeväisyyttä, vai ihan normaalia lainasijoitusta Suomelta julkisista eläkerahastovaroista? Näitä asioita on helppo yksinkertaistaa ja kuvitella, että Portugali 100% siihen suuntaan tai 100% toiseen suuntaan, mutta kasvullahan Suomi asiansa hoitaa, talous kasvaa tällä hetkellä ennätysvauhtia, ja kohta tulee olemaan taas sellainen kiito, että ennen yllättää vauhtisokeus, kuin se, että 1% julkisista BKT-varoista liikahtaa sinne tai tänne Euroopan mielialoja ja paniikkinappulasormia vakauttavina takauksina.

"Siis vaatimassa hyväntekeväisyyttä, vai ihan normaalia lainasijoitusta Suomelta julkisista eläkerahastovaroista?"? Vaatimassa normaalia lainasijoitusta?!? Häh? Siis tarkoitatko todella, että lainaa pyytävä osapuoli on oikeutettu päättämään, saako hän lainan vai ei? Siis lainanpyytäjäkö määrää mahtikäskyllään, että rahojen omistajan/haltijan on sijoitettava rahansa pyytäjälle myönnettävään lainaan?

Minä kun olen tähän saakka luullut, että sillä lainaajalla olisi rahojensa käytön suhteen jotakin sananvaltaa, mutta ilmeisesti sitten ei...täytyykin tästä lähteä pankkiin vaatimaan pankilta "ihan normaalia lainasijoitusta"  

Ja että kohta tulee oikein sellainen nousukiito, että vauhtisokeus uhkaa yllättää? Jaa, vai niin. Ja tämä huikea nousukiito on tietystikin totuttuun tapaan aivan kulman takana   ?