2011-04-05 Mom: Huonosti hoidettu maahanmuuttopolitiikka on rahan tuhlausta

[Iloveallpeople]

Huonosti hoidettu maahanmuuttopolitiikka on rahan tuhlausta

Valinnan paikka – maahanmuuttajat äänessä –tilaisuus keräsi Helsinkiin lauantaina 2.4. sankan osanottajajoukon, tasavertaisesti maahanmuuttajia ja kantaväestöä.
Tilaisuudessa pureuduttiin ongelmiin, joita maahan muuttavat kohtaavat Suomeen tultuaan. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui kielitaito. Suomenkieli on vaikeaa ja sen opetuksen piiriin pääseminen työn takana.

Ongelmille löydettiin myös ratkaisukeinoja. Tärkeänä pidettiin, että maahanmuuttajia koskevat kirjaukset saadaan vaalien jälkeen laadittavaan hallitusohjelmaan.
...

Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari totesi, että ihmiskaupan markkinat ovat nykyisin laajemmat kuin orjuus aikanaan. Hän muistutti, että suomalaisilla on omakohtaista kokemusta maahanmuutosta. Puolitoista miljoonaa suomalaista on aikanaan lähtenyt etsimään parempaa elämää muualta. Maahanmuuttajat eivät vie suomalaisilta työtä, koska työ ei ole jotain, jota vain jaetaan, vaan työ luo uutta työtä. Työelämä muuttuu. Vuonna 2050 ei ole enää samanlaista yhtenäistä nuorta työvoimaa, joka rakensi hyvinvointivaltion, vaan työelämä koostuu eri ryhmistä ja maahanmuuttajilla on siinä tärkeä osa.
...

Norsunluurannikolta lähtöisin olevalle Sylvain Kipre´ ei useista akateemisista loppututkinnoista, ulkomaisista yliopisto-opinnoista ja kielitaidosta huolimatta löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä Suomesta. Hän olisi jo ollut valmis muuttamaan täältä pois, mutta perhe sitoi Suomeen. Yrittäjäksi ryhtyminen on monelle maahanmuuttajalle tie työelämään, niin myös Sylvainille. Hänet nimettiin v. 1999 Suomen Nuoreksi Yrittäjäksi. Kipre´ esitti monia keinoja nykytilanteen parantamiseksi.
...

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen kertoi, että Helsingissä on valtuuston päätöksellä alettu palkata kaupungin palvelukseen maahanmuuttajia samassa suhteessa, mitä heitä on kaupungin asukkaissa eli viisi prosenttia. - Meillä on kyllä liikaa ylikoulutettuja ihmisiä esimerkiksi siivoustyössä. Viranomaisten tehtävänä on kannustaa yrityksiä ottamaan töihin muualta tänne muuttaneita. Helsingin terveystoimen lääkäreistä vierasperäisiä on nykyisin viidennes, hän kertoi.
...

Tilaisuuden juontajana toiminut Jesca Muyingo listasi ongelmien ratkaisun avaimet

   1. Suomenkielen opetukseen on saatava riittävät resurssit.
   2. Kielenopetus on sidottava työelämään. Kieltä oppii työtä tehdessä.
   3. Kielen oppiminen on tuotava lähelle, että kaikki, myös kotona olevat pienten lasten äidit voivat siihen osallistua.
   4. Työntekijän oikeuksista on saatava tietopankki maahanmuuttajien käyttöön.
   5. EU:n ulkopuolisissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen on saatava järjestettyä.

Raportti tilaisuudesta kokonaisuudessaan: Meistä on moneksi

[Eino P. Keravalta]

Suomenkieli on vaikeaa

Ei ole. Tämä on myytti. Suomi ei ole sen vaikeampaa kuin kituba, mandinka tai swahili. Tietenkin täytyy ottaa huomioon sekin, että tutkimusten mukaan eri kansojen oppimiskyvyssäkin on valtavia eroja.

[Uuno Nuivanen]

5. EU:n ulkopuolisissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen on saatava järjestettyä.

Myös tekaistut tutkinnot ja cv on hyväksyttävä, sanoi Sylv Jesca.

[pelle12]

Suomenkieli on vaikeaa

Ei ole. Tämä on myytti. Suomi ei ole sen vaikeampaa kuin kituba, mandinka tai swahili. Tietenkin täytyy ottaa huomioon sekin, että tutkimusten mukaan eri kansojen oppimiskyvyssäkin on valtavia eroja.

Näin on näreet. Suomen kielen oppimismotivaatiota saattaa heikentää se, että suomea puhuu kuitenkin varsin harva globaalisti, mutta Suomessa pärjätäkseen olisi syytä osata suomea. Jos ei osaa, syyttäköön itseään, ei Suomea, suomalaisia tai suomen kieltä.

[Titus]

  1. Suomenkielen opetukseen on saatava riittävät resurssit.
  2. Kielenopetus on sidottava työelämään. Kieltä oppii työtä tehdessä.
  3. Kielen oppiminen on tuotava lähelle, että kaikki, myös kotona olevat pienten lasten äidit voivat siihen osallistua.
  4. Työntekijän oikeuksista on saatava tietopankki maahanmuuttajien käyttöön.
  5. EU:n ulkopuolisissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen on saatava järjestettyä.

1. Lisää rahaa
2. Kiintiöitä työelämään ja koulutukseen(+työntekijä tekemään oikeasti kiintiön työt ja suomalainen paikkansa menettävä opiskelija)
3. Lisää rahaa ja etuoikeuksia
4. Lisää rahaa ja etuoikeuksia
5. Suomalaisella koulutodistuksella voi kohta pyyhkiä persettä koska somalitohtori etc


Niin, oliko tuo lista sitä huonosti ja epätasa-arvoisesti toteutettua mamupolitiikkaa ?

[Jouko]

   1. Suomenkielen opetukseen on saatava riittävät resurssit.
   2. Kielenopetus on sidottava työelämään. Kieltä oppii työtä tehdessä.
   3. Kielen oppiminen on tuotava lähelle, että kaikki, myös kotona olevat pienten lasten äidit voivat siihen osallistua.
   4. Työntekijän oikeuksista on saatava tietopankki maahanmuuttajien käyttöön.
   5. EU:n ulkopuolisissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen on saatava järjestettyä.

1. Lisää rahaa
2. Kiintiöitä työelämään ja koulutukseen(+työntekijä tekemään oikeasti kiintiön työt ja suomalainen paikkansa menettävä opiskelija)
3. Lisää rahaa ja etuoikeuksia
4. Lisää rahaa ja etuoikeuksia
5. Suomalaisella koulutodistuksella voi kohta pyyhkiä persettä koska somalitohtori etc

Uskoisin että mm. Princetonin, Berkeleyn ja Harvardin tutkinnot eivät ole ongelma tunnustaa päteviksi nytkään.

[RP]

Tilaisuuden juontajana toiminut Jesca Muyingo listasi ongelmien ratkaisun avaimet

Koknaisuutena lista ei ole huonompia mitä olen nähnyt

1. Suomenkielen opetukseen on saatava riittävät resurssit.

Tuota kai voisi pitää jopa truismina, toinen asia on sitten implisiittisesti siihen usein liitetty ajatus, että puutteelliset resurssit (yhteiskunnan puolelta) olisivat ainakaan se tärkein syy myksi kielten opiskelu ei kaikilta suju.

2. Kielenopetus on sidottava työelämään. Kieltä oppii työtä tehdessä

Kielitaito kasvaa käytettäessä, totta. Jos puhutaan työntekijöistä, ei harjoittelijoista, niin työnantaja tosin yleensä haluaa, että työntekijä on pääasiassa työtä tekemässä ei oppimassa.

3. Kielen oppiminen on tuotava lähelle, että kaikki, myös kotona olevat pienten lasten äidit voivat siihen osallistua.

Mitähän lähelle tuominen oikeastaan tarkoittaa? Puoliorpoja lukunnottamatta lapsilla on myös isät, joilta ei ole liikaa vaadittu, että hoitavat lapsia osan illoista, vaikka heillä päiväsaikaan työpaikka olisikin

4. Työntekijän oikeuksista on saatava tietopankki maahanmuuttajien käyttöön.

Kannatettava ajatus.

5. EU:n ulkopuolisissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen on saatava järjestettyä.

Virallista tutkintojen tunnustamista (muuten kuin jatko-opsikelijoiden osalta) ei useimmilla aloilla edes käytetä. Lääkärillä pitää olla lääkärin paperit, insinöörillä useimmiten ne paperit vain antavat viitteen siitä, selviäisikö kandidaatti suunnitellussa tehtävässä, ilman että ne olisivat muodollinen juridinen edellytys palkkaamiselle. Mitä tälläisellä alalla paperieden tunnustaminen julkisen vallan taholta edes muuttaisi?

[caprifolium]

1. Suomenkielen opetukseen on saatava riittävät resurssit. 
   2. Kielenopetus on sidottava työelämään. Kieltä oppii työtä tehdessä.
   3. Kielen oppiminen on tuotava lähelle, että kaikki, myös kotona olevat pienten    lasten äidit voivat siihen osallistua.
   4. Työntekijän oikeuksista on saatava tietopankki maahanmuuttajien käyttöön.
   5. EU:n ulkopuolisissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen on saatava järjestettyä.

Kukahan kertoisi, mitä nämä riittävät resurssit ovat, kun vaikuttaa siltä, että mikään ei riitä.
Ja taas kaikki vaatimukset kohdistuvat suomalaisiin ja yhteiskuntaan, muttei yhtään vaatimusta, mm. kielen oppimiseen osallistumista maahanmuutajielle.

[Alkuasukas]

+1 koska Sylvain.

[Ur-ho-man]

Ulkomaisten tutkintojen hyväksilukemiseen liittyy suuria väärinkäytön mahdollisuuksia, kyllä kaikki varmasti sen ymmärtävät. Ongelmahan eivät luonnollisestikaan ole länsimaiset tutkinnot vaan jotkin ihan muut..

Poliittisessa retoriikassa tulee tietenkin esittää ymmärrystä asialle mutta kyllä pitää hyvin varovainen olla jos tuon pandoran lippaan avaa. Muuten meillä on kohtaa maassa ennätysmäärä nigerialaisia ydinfyysikkoja.

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttaja törmää yhä kovaan kielimuuriin

Maahanmuuttajien ongelmat Suomessa kilpistyvät kieliongelmiin ja muuta väestöä suurempaan työttömyyteen. Myös aikaisemman osaamisen ja tutkintojen tunnustamisessa on edelleen ongelmia.

Tätä mieltä oltiin Vasemmistoliiton, SDP:n eri ammattiliittojen yhteisessä maahanmuuttajien vaalijuhlassa Helsingissä lauantaina 2.4. Valinnan paikka – maahanmuuttaja äänessä -tilaisuuden tavoitteena oli saada maahanmuuttajien tarpeet ja toiveet esiin ja innostaa vaikuttamaan vaaleissa.
...

– Kielikysymys on todella tärkeä, korosti Nazima Razmyar.

Hän kertoi työssään Monika-Naiset Liitossa törmäävänsä usein naisiin, jotka eivät 10–15 vuodenkaan maassa oleskelun jälkeenkään vielä osaa suomea. Razmyar vaati, että kotiäidit on otettava nykyistä vahvemmin mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
...

Aiempi koulutus ei kelpaa

Suomessa maahanmuuttajien on vaikea jatkaa kotimaassaan aloittamiaan korkeakouluopintoja. Omista kokemuksistaan paneelissa olivat kertomassa turkkilaissyntyinen Volkan Aktas ja somalialaissyntinen Elmi Salahudin.

Aktas vaihtoi kotimaassaan aloittamansa englannin kielen opettajan opinnot tehdastyöhön ja hakeutui sittemmin opiskelemaan hierojaksi.

Salahudiin oli aloittanut lääketieteen opinnot kotimaassaan. Koulutukseen ja työelämään pääsy Suomessa vei sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta 10 vuotta. Yliopisto-opintoihin oli lähes mahdotonta päästä, mutta onneksi tie avautui ammattikorkeaopintoihin. Tällä hetkellä Salahudin työskentelee proteesiteknikkona.
...

Useamman yliopiston läpikäynyt ja useamman korkeakoulututkinnon omaava Sylvain Kipré työskentelee tällä hetkellä tutkijana, mutta tie nykyiseen asemaan ei ollut helppo. Vuoden 1993 nuoreksi yrittäjäksikin valittu Kipré peräänkuulutti hyvää kielenopetusta, nykyistä vahvempaa valtion tukea yrittämisen aloittamiseen. Hän kritisoi myös Suomen liian tiukkaa yrittäjäverotusta.
...

Kansan Uutiset

[Erik Herrmann]

Maahanmuuttaja törmää yhä kovaan kielimuuriin

kova kielimuuri? suomessa voi asioida ja opiskella kolmella kielellä. voiko ranskassa tai saksassa hoitaa kaikki viranomaiskontaktit englanniksi?

Maahanmuuttajien ongelmat

ei semmoisia ole. ei ole ongelmia jotka jotenkin yhdistäisi kaikki maahanmuuttajat.

Myös aikaisemman osaamisen ja tutkintojen tunnustamisessa on edelleen ongelmia.

hm, onko nuo ongelmat tunnustamisessa vai tutkinnoissa? mitä "osaamiseen" tulee, niin miten sitä voi mitata ilman tutkintoa? pitäisikö suomalaisten vain uskoa mitä etälän tarinakansat satuilee? jos sitä osaamista oikeasti on, niin tuskin suomalainen tutkinto mikään suuri ongelma voi olla.

Hän kertoi työssään Monika-Naiset Liitossa törmäävänsä usein naisiin, jotka eivät 10–15 vuodenkaan maassa oleskelun jälkeenkään vielä osaa suomea.

ja tästä on jotenkin suomalaiset vastuussa? sori, mutta 10 vuodessa oppii kielen kyllä ilman ensimmäistäkään kielikurssia (jos siis haluaa).

Razmyar vaati, että kotiäidit on otettava nykyistä vahvemmin mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

voihan sitä vaatia. mutta mitä jos nämä "kotiäidit" jostain syystä ei pääse pois kotoa?

Suomessa maahanmuuttajien on vaikea jatkaa kotimaassaan aloittamiaan korkeakouluopintoja. Omista kokemuksistaan paneelissa olivat kertomassa turkkilaissyntyinen Volkan Aktas ja somalialaissyntinen Elmi Salahudin.

saksalaissyntyinen e.h. taas osaa kertoa että omat opinnot heidelbergin yliopistosta hyväksittiin hy:ssä mukisematta. mistäköhän tämä johtuisi?

Useamman yliopiston läpikäynyt ja useamman korkeakoulututkinnon omaava Sylvain Kipré...

ei saatana... vasemmistoliiton oma chuck norris. tai ehkä sittenkin münchhausen.