Ruokapankki-keräys Viron ystäville ja sinne matkustaville

[Jussi Halla-aho]

Virolaisen Teeme ära! -kansalaisjärjestön puuhanainen Kristi pyysi välittämään hommalaisille tiedon käynnissä olevasta kolikkokeräyksestä:

Vie tuliaisia, älä kolikoita!

Lokakuussa käynnistettiin Virossa Ruokapankin Kolikkokampanja. Kampanja kehottaa pudottamaan tarpeettomat kruunukolikot keräysastioihin ruoka-avun saamiseksi sitä tarvitseville.

Ruokapankin idea on yksinkertainen - yritykset, varastot ja myymälät lahjoittavat ylijäämäruokatavarat Ruokapankille, joka taas toimittaa ne eteenpäin joko yksittäisille tarvitsijoille tai toisille avustusjärjestöille - ruokaloihin, Pelastusarmeijaan ja muille vastaaville. Suomessa ruokapankit toimii esimerkiksi seurakuntien diakonien erityisyksiköiden kautta, vanhimmat niistä jo 1995-1996 lähtien.

Eri arvioiden mukaan Virossa on väliaikaisen ruoka-avun tarpeessa n. 100 000 ihmistä, heistä n. 20 000 on lapsia. Samanaikaisesti menee joka viikko hukkaan runsaasti hyvälaatuista ruokaa, ja tätä haaskausta koetaan vähentää Ruokapankin toiminnan avulla.

Viron Ruokapankki perustettiin 13. maaliskuuta 2010 Tallinnassa, ja kuukautta myöhemmin toiminta alkoi Tartossa. Nyt jaetaan joka viikko apua noin 200 perheelle, minkä lisäksi noin 50 laatikkoa apua menee yhteistyökumppaneille. Toimintaa on kuitenkin vielä varaa laajentaa, sillä on paljon yhteistyöhalukkaita, jotka ovat valmiita edistämään Ruokapankin toimintaa paikallisesti. Se onkin Kolikkokampanjan kohde, johon tulot käytetään.

Kuinka voin tukea Viron Ruokapankin toimintaa ja laajentumista?

* Voit laittaa kolikot virallisiin Kolikkokampanjan keräysastioihin, jotka tunnistat ulkonäöstä tai kampanjan tarrasta;

* Voit ilmoittaa kampanjasta niille, jotka ovat menossa Viroon ja luultavasti haluavat tuoda tuliaisiksi muuta kuin Viron kruunukolikoita;

* Voit aloittaa itse Kolikkokampanjan keräyksen;

* Voit tehdä lahjoituksen pankkitilille tai ottaa yhteyttä joko ruuan tai välineistön lahjoittamiseksi. Yhteystiedot löytyvät Ruokapankin kotisivulta.

Viron Ruokapankkia auttaa Kolikkokampanjan järjestelyissä Viron Pankkiliitto, Teeme ära! -kansalaisliike, Viron Kauppiaiden Liitto ja G4S Eesti AS.

Keräyksen tuloista 80% menee Viron Ruokapankille (Toidupank) sen toiminnan laajentamiseen ja 20% Teeme ära! -liikkeelle tulevien aloitteiden rahoitukseen. Kaikki lahjoitukset menevät KÜSK-in (Kodanikuühiskonna Sihtkapital) hallinnoimalle lahjoitustilille, joka on vastuussa rahojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Kampanja päättyy tammikuun lopussa.

Kampanjan viralliset keräysastioiden sijainnit ja osoitteet löydät tästä: http://www.toidupank.ee/kaart/

Voit tarkentaa aluetta valitsemalla kunnan, esimerkiksi Harjumaa, ja klikkaamalla karttaa.

Kolikkokampanjan keräysastiat tunnistat näin: http://www.toidupank.ee/annetusvoimalused-3/

Enemmän tietoa Viron Ruokapankista saatavissa kotisivulta: http://www.toidupank.ee/eesti-toidupank/
Kolikkokampanjan erityissivu: http://www.toidupank.ee/mundikampaania/
Ruokapankin lahjoitustilien yhteystiedot: http://www.toidupank.ee/annetuskontod/

Ruokapankin ja Teeme ära! -koordinaattoreiden yhteystiedot: http://www.toidupank.ee/kontakt/
Yhteistyökumppanit: http://www.toidupank.ee/partnerid/

Suomenkielinen versio Ruokapankin kotisivusta on tekeillä. Yksityiskohdista kiinnostuneet ja yhteistyöhaluiset voivat siihen asti ottaa yhteyttä sähköpostilla: [email protected]

Ruokapankki toimimaan ja vatsa täyteen!

[Turkulaine]

Hieno juttu.

Mainitun Teeme ära -liikkeen (vapaasti käännettynä "hoidamme pois") näkyvin toimintamuoto on järjestää suuria kansalaistalkoita, joilla siivotaan lähinnä taajamien ulkopuolelta roskia ja laittomia jätekasoja pois. Touhu on ollut menestys.

http://www.youtube.com/watch?v=jANOiYJVBPg

Homman henkeen ja nimeen voisi sopia järjestää jotakin vastaavanlaista talkoopuuhaa. Roskien kerääminen ei taida olla meillä yhtä ajankohtainen asia (eikä toivottavasti kauaa enää virolaisillekaan), mutta jotain luulisi aina olevan tehtävissä. Ideoita?

[KalleK]

Kiitos vinkistä!
Minullakin on aikamoinen kasa noita Viron kruunuja kotosalla, eikä niitä tule koskaan otettua mukaan sinnepäin mennessä. Nytpä täytyy muistaa pakata mukaan seuraavan kerran ja pudottaa koko läjä lähimpään keräysastiaan.
Särähtää aina ilkeästi korvaan tuollainen, että ruokaa "joudutaan" heittämään hukkaan. Eikö olisi mahdollista - jos nyt ei varsinaisesti kieltää ruoan pois heittämistä - niin ainakin luoda jonkinlaisia kannusteita isoja toimijoita kohtaan, jotta ravinnoksi kelpaava ruoka saataisiin käyttöön. Aina se jollekin kelpaa.

[Jussi Halla-aho]

Särähtää aina ilkeästi korvaan tuollainen, että ruokaa "joudutaan" heittämään hukkaan. Eikö olisi mahdollista - jos nyt ei varsinaisesti kieltää ruoan pois heittämistä - niin ainakin luoda jonkinlaisia kannusteita isoja toimijoita kohtaan, jotta ravinnoksi kelpaava ruoka saataisiin käyttöön. Aina se jollekin kelpaa.

Siinä tulee usein elintarvikelainsäädäntö eteen. Vanhaksi (tai "vanhaksi") menneen ruuan lahjoittaminen saattaa olla paljon vaikeampaa kuin sen pois heittäminen.

[Turkulaine]

Kaupoille asia on hankala joka tapauksessa, oli lainsäädännöllinen este tai ei. Tulee kalliimmaksi antaa ruoka pois kuin hävittää. Ruoan tuottaminen on maksanut joka tapauksessa ja ihmisten on syötävä joka tapauksessa. Kun ruoka hävitetään, se ei vähennä ostetun ruoan määrää. Jos ruoka lahjoitetaan, se on pois myytävästä ruoasta. Asia on jokseenkin analoginen monen muunkin talousasian kanssa. Jos mm. palkattomia harjoittelijoita ja tukityöllistettyjä työttömiä riittää jollekin alalle, niin hulluko alalle ketään palkkaa. Monelle vähävaraiselle kävisi varsin hyvin hakea kaikki ruokansa ilmaisjakelusta ja käyttää vähät rahat muuhun.

Tämän nyt ei kannata antaa hämätä ruokapankin osalta. Mutta aina välillä saa kuulla valituksia siitä kuinka ruokaa ei saisi heittää pois. Se ei ole markkinatalouden kannalta mahdollinen ratkaisu. Kollektiivisessa taloudessa se onnistuu, mutta kollektiivisessa taloudessa nälkä on silti yleisempää kuin markkinataloudessa.

[Totuus EPT]

Hieno juttu.

Mainitun Teeme ära -liikkeen (vapaasti käännettynä "hoidamme pois") näkyvin toimintamuoto on järjestää suuria kansalaistalkoita, joilla siivotaan lähinnä taajamien ulkopuolelta roskia ja laittomia jätekasoja pois. Touhu on ollut menestys.

http://www.youtube.com/watch?v=jANOiYJVBPg

Homman henkeen ja nimeen voisi sopia järjestää jotakin vastaavanlaista talkoopuuhaa. Roskien kerääminen ei taida olla meillä yhtä ajankohtainen asia (eikä toivottavasti kauaa enää virolaisillekaan), mutta jotain luulisi aina olevan tehtävissä. Ideoita?

Todella hyvä juttu tämä Teeme ärä -liike. Pitääpä ottaa mukaan kroonit kun menen mahdollisesti työreissulle Pärnuun loppuvuonna.

Roskien keräämisestä puheenollen. Kävin reilu parisen vuotta sitten Pärnussa toukokuussa ja en ole Suomessakaan nähnyt niin puhdasta aluetta kuin silloin oli Pärnun rannan puoleinen kaupunkialue. Ei nähnyt roskan roskaa missään ja kun olin
hotellin pihalla "suitsuttamassa" ja näin viereisen 20 metrin päässä olevan paikallisen kaverin tuovan varta vasten tumpin roskikseen. Olihan minunkin tehtävä samoin.

En tiedä onko katoavaa kansanperinnettä tämä koululaisten roskien keruupäivä keväisin, yleensä kävelytien reunat ovat kauhistus keväällä Suomessa.

Keväällä taajamien ulkopuolella isojen teiden tienvarret olivat kyllä jonkin verran roskaisia Virossakin.

[Väike Päike]

jos "viimeinen käyttöpäivä" on mennyt, ei sitä saa käyttää ja nyt ei myös "parasta ennen"-merkkauksella. jos maito pilaantu, saa sittenkin ihmetellä, että kuinka ne keksit tai säilyket sitä osaa: no jos ei 10 vuotta vanha lihasäilykke oo pilantunut tai II MS-aikainen saksalaisten leipäsäilykket ovat kelpoisia, onko tuossa ihan 100% järkeä?

tänään saisi "parasta ennen"-merkityksella leimautetusta lahjoitetusta ruuasta sakon. ja kun ei kunnon paikkaa, mihin viedä. ruokapankkia ei ole ollut...

puhe tuosta, että lahjoitukset vähentäisi myymälän voittoa on tutut, mutta ei pitää paikkansa. ensiksi, ne ihmiset eivät ostaa sitä ruokaa, lahjoitukset tai ei: niillä ei oo jo nyt siihen varaa. toiseksi, ruokaa heitetiin ja edelleen heitetään roskikseen PALJON, kuin suomess noin virossakin - nimenomaan, kun ei ole laillista mahdollisuutta lahjoitta sitä tai se on hankala. ja jos joku nyt ostaa esim tupakan, kun säästyi viikon leipä - tuo ihminen olisi jo alussa ostanut sen tupakan, eikä leipän.

jos se olisi noin haittaallista lahjoittaa ruoka, sitten tuo 'ruokapankki'-formaatti ei olisi menestynyt nyt jo noin 40 vuotta ympäri maailmaa. eikä noin 15 vuotta suomessakin. tai nyt virossa - Prisma- ja Rimi-ketjut lisää lahjoituksia, eikä vähentää: http://www.toidupank.ee/toidupank-on-laiendamas-oma-tegevust/
asia ei riippuu noin paljon markkinataloudesta, on vaan mahdotonta täsmällisesti ennakoida etukäteen, kuinka paljon myydään ja kuinka paljon voisi tulla ylijäämää. suomalaisista ruokapankeista ja noiden perusteista (ihan samat) saa helposti lukea etsinnan jälkeen.

montako ihmista elää tallinnassa ja tartossa? ja ruokapankin kautta jaetaan apua nyt noin 200 perheelle - en sanoisi, että tuo olisi liian iso numero.
en muista, missä maassa/kaupunkissa on tapana, että ravintolat tuo päivän ylijäämät yhteen paikkaan, missä ihmiset saa vapaasti syödä. hyvä idea, kun ne pilaantu varmaan.
musta virossa ongelma ihmisten tottumattomuus hyväntekeväisyyteen, mutta tuntuu, että viime vuosilla asia on parantunut

[Väike Päike]

juu, vuodelta 2008 tuo oli ihan hyvä video - esim tuo, kuinka merkitti roskapaikkoja.

2009 teki Teeme ära!-aloitte Mõttetalgud - ajattelutalkot: http://www.minueesti.ee/ n 11 000 osallistui ja tuo ajattelu-kokouksen formaatti on keränyt vaan enemmän suosiota tuosta lähtien

2010 kevällä oli uudestaan talkopäivä, sivu on nyt jo tuollainen: http://www.teemeara.ee/ 07.05 sanoo, että oli 31 299
huom, että se sivu on edelleen käytettävissä, jos joku halua - vaan kirjaudu sisään ja tekoihin!
2010 oli samanaikaisesti (muistaekseen) mm suomessakin talkoja, kyllä en enää muistaa, montako ja missä

Teeme ära! liike on mm mennyt kansainväliseksi: http://www.letsdoitworld.org/

Siivottu on jo monessy maassa Let's do it!-yhteydesa - mm Intiassa...

tuolta sivulta vielä tälläinen tulos: http://www.letsdoitworld.org/news/cleanup-organized-in-helsinki-finland-by-8-year-old-girl

Frustrated with litter in her neighborhood in Haaga, western Helsinki, Kaisa-Sofia Häyhtiö, 8, decided to act and organized a cleanup on Sunday September 26th. ,,I just got fed up with the trash and thought that if people won´t clean up after themselves, someone else has to", says Kaisa-Sofia.

Obituary for Someone Else: http://www.letsdoitworld.org/lets-do-it/the-thought-behind/someone-else

Kauhea! Eikö?

[Väike Päike]

ja kiitokset mene kaikille, kuka pudottaa kolikot astioihin!

ja esim virossa on talkoina tehtyy kaikkea muutakin - remonteita, rakentamista, kyllä yleensä kunnostus. aina voi ensiksi ajatella, mitä tehdä - ajattelutalkoilla. niillä on yksi sääntö: kaikki kysymykset alkaa sanalla 'kuinka'

[_w_]

puhe tuosta, että lahjoitukset vähentäisi myymälän voittoa on tutut, mutta ei pitää paikkansa. ensiksi, ne ihmiset eivät ostaa sitä ruokaa, lahjoitukset tai ei: niillä ei oo jo nyt siihen varaa. toiseksi, ruokaa heitetiin ja edelleen heitetään roskikseen PALJON, kuin suomess noin virossakin - nimenomaan, kun ei ole laillista mahdollisuutta lahjoitta sitä tai se on hankala. ja jos joku nyt ostaa esim tupakan, kun säästyi viikon leipä - tuo ihminen olisi jo alussa ostanut sen tupakan, eikä leipän.

Myöskin ostavat esimerkiksi takin talveksi, jos säästynyt rahaa ruokamenoista. Kauppa sen takin myy kumminkin. Ei välttämättä sama kauppa joka lahjoitti ruokaa tietenkään mutta jokin kauppa. Varattomillahan menee kaikki rahat yleensä kulutukseen.

[Pöllämystynyt]

Kuulostaa kaikin puolin hyvältä 

Miten on Suomen laita? Tekeekö Suomessa samankaltaista toimintaa Punainen Risti? Kaikki mahdollinen hyväntekeväisyys pitäisi järjestää ilman SPR:ää välikätenä keräämässä moraalipisteitä ihmisyyden vastaiselle ristiretkelleen.

[Turkulaine]

puhe tuosta, että lahjoitukset vähentäisi myymälän voittoa on tutut, mutta ei pitää paikkansa.

En tarkoittanut, että juuri nämä talkoot kaikkein vähävaraisempien auttamiseksi olisivat häiriötekijä elintarvikekaupalle.

Tarkoitin sitä, että kaupat joutuisivat antamaan kaikki vanhenemassa olevat elintarvikkeet pois sen sijaan, että he voisivat heittää ne pois. Silloin kulutetun ruoan määrä ei vähenisi, mutta tuottajalle, kuljettajalle ja jälleenmyyjälle virtaava raha vähenisi. Ruoan hinta kasvaisi väistämättä, jolloin ilmainen vaihtoehto tulisi entistä houkuttelevammaksi. Jos taas annetaan sanktioita liikatuotannosta, on ruokaa tuotettava niin vähän että useat tuotteet väistämättä loppuvat ja kuluttajan on vähintäänkin ostettava jotakin muuta kuin mitä hän halusi. Tuttu juttu muissa kuin markkinatalousmaissa.

Jos joku epäilee tätä, niin voi suun pieksemisen sijaan ruveta tarjoamaan omia tuotteitaan ja palveluksiaan periaatteella, että jos et maksa määräpäivään mennessä, saat ilmaiseksi.

[Väike Päike]

Kuulostaa kaikin puolin hyvältä 

Miten on Suomen laita? Tekeekö Suomessa samankaltaista toimintaa Punainen Risti? Kaikki mahdollinen hyväntekeväisyys pitäisi järjestää ilman SPR:ää välikätenä keräämässä moraalipisteitä ihmisyyden vastaiselle ristiretkelleen.

Suomessa avustaa eniteen diakoniajärjestöt, tarkemmat tulokset saat hakusanoilla ruokapankki tai elintarviketuki tai ottaessaan yhteyttä kunnan sosiaaliviranomisiin. Saatavissa on lahjoituskasseja, EU-n ruoka-avun kasseja tai jonkinlainen kombinaatio niistä. (mun tietäekseen...)

[Väike Päike]

puhe tuosta, että lahjoitukset vähentäisi myymälän voittoa on tutut, mutta ei pitää paikkansa.

En tarkoittanut, että juuri nämä talkoot kaikkein vähävaraisempien auttamiseksi olisivat häiriötekijä elintarvikekaupalle.

Tarkoitin sitä, että kaupat joutuisivat antamaan kaikki vanhenemassa olevat elintarvikkeet pois sen sijaan, että he voisivat heittää ne pois. Silloin kulutetun ruoan määrä ei vähenisi, mutta tuottajalle, kuljettajalle ja jälleenmyyjälle virtaava raha vähenisi. Ruoan hinta kasvaisi väistämättä, jolloin ilmainen vaihtoehto tulisi entistä houkuttelevammaksi. Jos taas annetaan sanktioita liikatuotannosta, on ruokaa tuotettava niin vähän että useat tuotteet väistämättä loppuvat ja kuluttajan on vähintäänkin ostettava jotakin muuta kuin mitä hän halusi. Tuttu juttu muissa kuin markkinatalousmaissa.

Jos joku epäilee tätä, niin voi suun pieksemisen sijaan ruveta tarjoamaan omia tuotteitaan ja palveluksiaan periaatteella, että jos et maksa määräpäivään mennessä, saat ilmaiseksi.

miksi olisi kaupoilla *pakko* antaa vanhentuvat tarvikkeet pois? ja miksi olet NOIN varmaa, että tuosta syystä hinta kasvaisi? onko inflaatio suomessa tullut tuosta?

huomautaisin paikan, missä sanotaan *apua tarvitseville* - ei sitten esim. kansanedustajoilla olisi jonoon asiaa muuten, kun vaalikuvien vuoksi.

ja sitten sanotaan vielä, että ne nimet tulee sosiaaliviranomisten kautta.

ja sun viimeinen oli huono retoorikkaa. mun mielesta. on kyllä mahdollista, että ymmärsin ihan väärin.

[Väike Päike]

ja hyvä uutinen: Pieter Bjoerefin, kuka aloitti Viron Ruokapankin, on nimitetty Vuoden Kansalaiseksi: http://www.epl.ee/artikkel/587960

hänelle on jo aikaisemmin annettu Viron Punaisen Ristin IV luokan ansiomerkki

[xoxox]

Kampanja kehottaa pudottamaan tarpeettomat kruunukolikot keräysastioihin ruoka-avun saamiseksi sitä tarvitseville.

Ensi vuonnahan kaiketi myös kruunusetelit muuttuvat tarpeettomiksi.

[Turkulaine]

miksi olisi kaupoilla *pakko* antaa vanhentuvat tarvikkeet pois?

Jos olisi. Hetkel ei ole, aga kui tõesti olekski.

ja miksi olet NOIN varmaa, että tuosta syystä hinta kasvaisi? onko inflaatio suomessa tullut tuosta?

Tuottajalle ja myyjälle tulee tietty määrä rahaa. Jos osakin ihmisistä voi hakea leivät ilmaiseksi, on tämä raha pois tuottajalta ja myyjältä. "Virtaava raha" tähendab tootjatele ning vahendajatele sissetuleva raha kogusumma, mis loomulikult väheneb, kui osagi toidust annetakse ära tasuta. Inflatsiooniga pole tegemist. Kui sama hulk toodetakse, aga vähem raha voolab sisse näiteks üksiku leiva kohta, on vaja müüa kõrgema hinnaga.

ja sitten sanotaan vielä, että ne nimet tulee sosiaaliviranomisten kautta.

Tämä onkin ihan hyvä idea. Tämänhetkinen apu kai menee juuri nimenomaan vähävaraisille perheille, ei jaettavaksi kenelle hyvänsä. Olenko ymmärtänyt oikein?

[Väike Päike]

Tuottajalle ja myyjälle tulee tietty määrä rahaa. Jos osakin ihmisistä voi hakea leivät ilmaiseksi, on tämä raha pois tuottajalta ja myyjältä. "Virtaava raha" tähendab tootjatele ning vahendajatele sissetuleva raha kogusumma, mis loomulikult väheneb, kui osagi toidust annetakse ära tasuta. Inflatsiooniga pole tegemist. Kui sama hulk toodetakse, aga vähem raha voolab sisse näiteks üksiku leiva kohta, on vaja müüa kõrgema hinnaga.
/.../
Tämä onkin ihan hyvä idea. Tämänhetkinen apu kai menee juuri nimenomaan vähävaraisille perheille, ei jaettavaksi kenelle hyvänsä. Olenko ymmärtänyt oikein?

2. jep, ihan kuin suomessa ja muuallakin, ja vaan murto-osalle. kyllä täytyy sanoa, että tuon kampanjan avustamana on ruokapankkin edistus ollut mahtava (jos vielä ajatellan, että perustettiin 2010...). kampanjan vaikutus on jo tuo, että aiheesta OIKEASTI puhutaan - jo se on virossa aikaansaannos, kun tavallinen käytös on tuo, ettei mistä saa puhua mitään.

1. oli sitten 'jospas... sittenpas' teoretisointi.
ainakin markkinataloudeella en näe mahdollisuutta tuon kuvion käyttämiseksi. musta sun perustelu on väärässä: ei oo mahdollista sanoa, että ne ihmiset sittenkin ostaisivat nimenomaan tuon leivän, lahjoitettu ruoka ei välttämättä pienentää tuloksia ja mm leivän hintaa tulisi määrän pienessa nostaa VAAN sitten, jos voitto ei saisi laskea.
no... milloin olet esim itse kaupassa ottaneet kohta tulevan määräaikan merkilla tuotteen ennen myöhempaa?

musta kaikki ne perustet olivat virheellisia ja siksi niihen ei saa perustaa ainoakaa vahvaa teoriaa. jos varmaasti haluat, olisi hyödyksi paperi ja kynä
-----------
sivusta: noin kolmannen kerran viestin luettuna viimeiksi hokasin, mikä tuntui hieman... oudolta. tuosta saat plussaan.

[Turkulaine]

Ok, Päike, me emme varmasti pääse yhteisymmärrykseen tästä raha- ja markkina-asiasta. Minulla on kuitenkin jonkinlainen käsitys siitä, kuinka huonosti joillain perheillä menee Eestissä, kun monilla joilla on työtäkin, on todella tiukkaa rahan kanssa. En todellakaan kritisoi näiden perheiden auttamista, ja välitinkin heti tiedon ruokapankkikeräyksestä ystävilleni jotka olivat siellä päin reissussa. Teete toredat tööd, soovin teile edu ja kõike kaunist!

[Väike Päike]

onneksi eletään vielä riittävän demokraattiseissa yhteiskunnissa, missä saa nauttia ero mielipideista kyllä ymmärsin idean, ei nyt vaan niillä perusteillä

tiedon välityksest isot kiitokset! aurinkoa tuollepäin tulossa

[Väike Päike]

http://news.err.ee/Culture/4497d3cf-e196-411a-82b7-dfce8a55cf9a

hieman Pietista ja hänen tekoista englanniksi, epämukavaa totuutta.

[Totuus EPT]

Hupsista, unohtui kertoa että laitoin Pärnun Rimissä toidupank:iin omat loput kroonini viime joulukuussa. Toivottavasti apu menee perille oikeille ihmisille  

Viron kaupoissa shoppaillessa pyrin ostamaan "Eestiläisiä" tuotteita vaikkakin muun balttian maan tuotteet ovatkin monesti halvempia. Virossakin osassa elintarvikkeiden hinnasta osanen menee johonkin esim, virolaisten vähempiosaisten apuun.
Autan mielelläni vähempiosaisia Virolaisia enemmän kuin Suomeen eu:n ulkopuolelta tulevia sossun kanta-asiakkaita.


Muul viisil, Eesti must leib on väga hea.

[Väike Päike]

Hupsista, unohtui kertoa että laitoin Pärnun Rimissä toidupank:iin omat loput kroonini viime joulukuussa. Toivottavasti apu menee perille oikeille ihmisille  

Viron kaupoissa shoppaillessa pyrin ostamaan "Eestiläisiä" tuotteita vaikkakin muun balttian maan tuotteet ovatkin monesti halvempia. Virossakin osassa elintarvikkeiden hinnasta osanen menee johonkin esim, virolaisten vähempiosaisten apuun.
Autan mielelläni vähempiosaisia Virolaisia enemmän kuin Suomeen eu:n ulkopuolelta tulevia sossun kanta-asiakkaita.

Muul viisil, Eesti must leib on väga hea.

iso kiitos sulle! muuten, et ollut ainoa suomalaisten edustaja
kyllä se menee niille, kenelle tarpeen.

[Väike Päike]

Eilen oli päivällä lehdistötilaisuus ja illalla ns synttäritapaus. Laitan tänne tiedotuksen, jos on hankaluuksia, kyllä googletranslate auttaa (ja nopeammin, kun että kääntäisin itse, lukuisten virheiden kanssa)

Pietin sanoilla - olisi ollut hyvä, jos joka vuosi olisi lisääntynyt yksi ruokapankki, mutta nyt, vajan vuoden mennessä niitä onkin 9...

Koko kampanja on ollut menestys, en osaa sanoa muuta.

PRESSITEADE
31.03.2011

Toidupanga mündikampaania kogus 1226054 krooni

Täna toimunud pressikonverentsil avalikustati Toidupanga mündikampaania lõplik annetuste koguarv, milleks kujunes 1226054 krooni. Kogutud raha kasutab Toidupank kohalike Toidupankade tegevuse toetamiseks.

Raha koguti oktoobrist kuni jaanuari lõpuni kestnud kampaania käigus kokku rohkem kui 800 erinevas annetuspaigas ning annetusi tegi 167 erinevat ettevõtet. Toidupangale tulid appi kampaaniat korraldama Eesti Pangaliit, AS G4S Eesti, Eesti Kaupmeeste Liit ja Teeme Ära kodanikuliikumine. Kogutud rahast 80% läheb Eesti Toidupanga laienemise toetuseks ning 20% edasiste Teeme Ära algatuste toetuseks.

"Meil on äärmiselt hea meel, et saime omalt poolt Teeme Ära toimkonnaga selle kampaania organiseerimisel ja Toidupanga laiemal tutvustamisel Eestis kaasa lüüa. See laiendas kõvasti meie kõigi silmaringi ja soovime omalt poolt kogu südamest Toidupangale tuult tiibadesse," sõnas Teeme Ära eestvedaja Eva Truuverk.

Toidupanga juht Piet Boerefijn hindas nii mündikampaaniat kui esimest tegevusaastat igati kordaläinuks ning usub, et areng siin ei peatu, vaid läheb hooga edasi: "Kui 2010 aastal jagasime Tallinnas ja Tartus laiali 10 000 toidukastitäit toiduaineid, siis 2011. aastal loodame suurendada seda numbrit veel kolm korda."  Tuues välja ka selle, et toidupanga meeskond tegutseb selle nimel, et järgmise kolme aasta jooksul oleks Eestimaa igas maakonnas
üks toidupank. "Ida­Virumaa ja Harjumaa vajaks isegi kaht või kolme toidupanga filiaali," lisas Boerefijn.

Aastale tagasi vaadates tõstis Boerefijn esile ka edukat toiduannetuskampaaniat koostöös Rimi ja Prisma kauplustega, mille käigus pakuti kõigile Eesti inimestele võimalus Toidupanga kaudu puudustkannatavatele peredele ise toidupakke koostada ja annetada. Nõnda kogunes kokku 25 500 ühikut erinevaid toiduaineid, nagu näiteks konservid, kommipakid, kuivained, õli või mesi, mis kõik puudustkannatavatele peredele üle Eesti laiali jagati.

Mündikampaania raames kogutud raha eest plaanib Toidupank soetada kohalikele Toidupankadele olulisi abivahendeid oma igapäevase töö tegemiseks:

Tallinna Toidupank vajab suurt kaubikut. Rakvere Toidupank loodab peagi saada arvuti (koos tarkvaraga). Puudu on veel suuri riiuleid ning samuti väike kaubik toidukaupade vedamiseks. Narva Toidupangas on vaja kontoritehnikat – tarkvaraga varustatud arvutit ja printerit. Tartu Toidupank oleks samuti rõõmus tarkvaraga varustatud arvuti ning printeri üle, kuid peale selle on puudus suurtest külmikutest, kaanega plastmasskastidest ning suurest kaalust, millega saaks toitu täis kaste hiljem kaaluda. Viljandi Toidupank on otsimas väikest kasutatud kaubikut. Põlva Toidupank vajaks kaubakärusid, riiuleid, külmkappi ja külmkirstu ning 140­liitrilist prügikonteinerit. Pärnu Toidupank ootab pikisilmi paari külmkappi, samuti oleks neil vaja väikest kaubikut. Jõhvi Toidupangas oleks vaja paari suurt kaubakäru, külmikuid, riiuleid ja 140­liitrilist prügikonteinerit. Haapsalu Toidupank otsib omale samuti väikest kaubikut.

"Meie eriline tänu kuulub kõikidele koostööpartneritele ja vabatahtlikele, kes on Toidupanka selle esimese tegevusaasta jooksul märganud, oluliseks pidanud ning nõu ja jõuga appi tulnud. Partnerid ei varusta Toidupanka mitte üksnes toiduga, vaid aitavad samuti tegutsemiseks vajalike rahaliste ressursside, transpordi ja ruumidega. Partnerite kaudu leiame sageli uusi vabatahtlikke – inimesi, kes ei pea paljuks kord nädalas appi tulla. Seetõttu täname siinkohal südamest kõiki meie vabatahtlikke, kellest paljud pärast töö­ või koolipäeva järjekindlalt abis käivad," sõnas Toidupanga koostöövõrgustiku juht Piet Boerefijn.

Toidupanga mündikampaania annetustünnidest aga avastasid inkasseerijad suure hulga eksootilisi münte, millest AS G4S Noorteklubi liikmed tegid eraldi näituse, uurides välja pea kõikide müntide päritolumaad. Teiste hulgas avastati annetustünnidest münte, mis pärit Mauritiusel, Namiibiast, Kaimaani saartelt, Singapurist, Bangladeshist, Uus-Meremaalt, Peruust, Brasiiliast, Jugoslaaviast, Hong Kongist, Pakistanist, Tsiilist, Hiinast ja mujalt - kokku leiti 68st erinevast riigist pärit münte. Osad annetused olid ka väga eakad - pärinedes rohkem kui sajandi tagant Venemaalt, või esimese Eesti Vabariigi päevilt. Toidupank ootab ettepanekuid avalikelt kohvikutelt ja asutustelt, kes oleksid valmis näitust enda juures võõrustama, et rohkem eestimaalasi sellest osa saaksid.

Toidupank on asutatud 2010. aasta märtsis Eesti-Hollandi Heategevusfondi Päikeselill ja Swedbanki poolt. Toidupanga tegevust toetab 2010. ja 2011. aastal Avatud Eesti Fond.

[Make M]

Roskien keräämisestä puheenollen. Kävin reilu parisen vuotta sitten Pärnussa toukokuussa ja en ole Suomessakaan nähnyt niin puhdasta aluetta kuin silloin oli Pärnun rannan puoleinen kaupunkialue. Ei nähnyt roskan roskaa missään ja kun olin
hotellin pihalla "suitsuttamassa" ja näin viereisen 20 metrin päässä olevan paikallisen kaverin tuovan varta vasten tumpin roskikseen. Olihan minunkin tehtävä samoin.

Sattuneesta syystä tiedän hyvin, kuinka Eestissä juuri puhtauden suhteen on erittäin selvästi näkynyt kulttuuriero kahden etnisen ryhmän - eestiläisten ja venäläisten  - välillä. Niillä asuinalueilla ja taloissa, joissa on ollut ja on valtaosa venäläisiä, asuinpaikat ja niiden ympäristö on lähes järjestään siivotonta.

Suomessakin venäläisten siivottomuudesta saatiin hyvää näyttöä Porkkalan vuokrauksen päätyttyä. Olen kuullut useiden ennen vuokra-aikaa Porkkalassa asuneiden kertomuksia siitä, kuinka (kirjaimellisestikin) paskaan kuntoon venäläiset tuolloisen asuinympäristönsä saivat.

[Totuus EPT]

Olen samaa mieltä kanssasi. Pärnussakin huomasi miten virolaisen piha ja talo oli siisti ja hoidetun näköinen, kun taas Ryssän talossa oli maalaus rapistunut ja piha oli kuin kaatopaikka.

[Human people]

Stereotypioita.

[Väike Päike]

Stereotypioita.

Olisitko kiltti ja tarkentaisit, minkälaisista steretyypeistä puhut ja miksi ne on mielestäsi sitä?

[Vartiotorni]

Vähän asian sivusta, mutta kysymys ilmeisesti virolaiselle Väike Päikelle:
En ole enää pariin vuoteen nähnyt teillä piimää eli hapu piim.
Joku väitti, että sitä ei enää valmisteta. Ja joku toinen lisäsi, että "EU-direktiivien vuoksi". Sitä en usko, koska Suomestakin piimää saa.
Toiseksi: myöskään HYVÄÄ kotikaljaa ei hyllyistä enää löydy. Ja mitä tähän asti olen huomannut, lukee kotikalja-merkin alanurkassa "Coca Cola Co."
Hapan ruisleipäkin on kiven takana. Etelä-Virossa asuva tuttavakin saa sitä vain tullessani Suomesta tai Riikasta, mikäli hänellä sinne muuten on asiaa.
Oletteko myyneet kulttuurinne, josta olitte ylpeä ja  joka kesti niin Baltian saksalaisten kuin kommunistienkin painostuksen amerikkalaisuudelle? Sitä se EI kestä.
Muuten toimitin joitakin avustuseriä Viroon, kuten mm. hyviä vaatteita,  kenkiä, luistimia, leikkitavaroita ja pehmoleluja lapsille, mutta jo muutama vuosi sitten annettiin ymmärtää, että tarvetta ei enää ole.
Ja hyvä tietysti niin. Lupasivat toimittaa tavarat kuitenkin Valko-Venäjälle, jossa hätää vielä on. Kuten Venäjälläkin, avustuskohteeni nr. 1 (Romania on nr. 2).
Viime vuosina olen avustanut Virossa enää vain rahallisesti. Varojeni mukaan esim. arvokkaiden rakennusten restaurointia (kuten kommunistien? hävittämät luterilaiset kirkot). Myös ortodoksisen vähemmistön kirkkoja olen vähän avustanut eli kuten kerran sikäläinen pappi sanoi, niin "10 kruunullakin saa taas metrin uutta vesiränniä tai pari lautaa lattiaan".

jos "viimeinen käyttöpäivä" on mennyt, ei sitä saa käyttää ja nyt ei myös "parasta ennen"-merkkauksella. jos maito pilaantu, saa sittenkin ihmetellä, että kuinka ne keksit tai säilyket sitä osaa: no jos ei 10 vuotta vanha lihasäilykke oo pilantunut tai II MS-aikainen saksalaisten leipäsäilykket ovat kelpoisia, onko tuossa ihan 100% järkeä?

tänään saisi "parasta ennen"-merkityksella leimautetusta lahjoitetusta ruuasta sakon. ja kun ei kunnon paikkaa, mihin viedä. ruokapankkia ei ole ollut...

puhe tuosta, että lahjoitukset vähentäisi myymälän voittoa on tutut, mutta ei pitää paikkansa. ensiksi, ne ihmiset eivät ostaa sitä ruokaa, lahjoitukset tai ei: niillä ei oo jo nyt siihen varaa. toiseksi, ruokaa heitetiin ja edelleen heitetään roskikseen PALJON, kuin suomess noin virossakin - nimenomaan, kun ei ole laillista mahdollisuutta lahjoitta sitä tai se on hankala. ja jos joku nyt ostaa esim tupakan, kun säästyi viikon leipä - tuo ihminen olisi jo alussa ostanut sen tupakan, eikä leipän.

jos se olisi noin haittaallista lahjoittaa ruoka, sitten tuo 'ruokapankki'-formaatti ei olisi menestynyt nyt jo noin 40 vuotta ympäri maailmaa. eikä noin 15 vuotta suomessakin. tai nyt virossa - Prisma- ja Rimi-ketjut lisää lahjoituksia, eikä vähentää: http://www.toidupank.ee/toidupank-on-laiendamas-oma-tegevust/
asia ei riippuu noin paljon markkinataloudesta, on vaan mahdotonta täsmällisesti ennakoida etukäteen, kuinka paljon myydään ja kuinka paljon voisi tulla ylijäämää. suomalaisista ruokapankeista ja noiden perusteista (ihan samat) saa helposti lukea etsinnan jälkeen.

montako ihmista elää tallinnassa ja tartossa? ja ruokapankin kautta jaetaan apua nyt noin 200 perheelle - en sanoisi, että tuo olisi liian iso numero.
en muista, missä maassa/kaupunkissa on tapana, että ravintolat tuo päivän ylijäämät yhteen paikkaan, missä ihmiset saa vapaasti syödä. hyvä idea, kun ne pilaantu varmaan.
musta virossa ongelma ihmisten tottumattomuus hyväntekeväisyyteen, mutta tuntuu, että viime vuosilla asia on parantunut

[Nauris]

En ole enää pariin vuoteen nähnyt teillä piimää eli hapu piim.

Kun katsoo Viron suurimpien maidonjalostusyritysten sivuilta on niillä tuotannossa myös piimää. Voihan se olla niin, että virolaiset eivät piimästä yhtä paljon tykkää kuin suomalaiset, jonka takia ei kyseistä juomaa kaupanhyllyiltä löydy vaikka muista happamista tuotteista tykkäävät, kuten hapukooresta eli smetanasta, hapankurkuista ja hapankaalista, joita suomalaiset eivät taida yhtä paljon syödä, koska eivät ole niihin kulttuurillisista syistä tottuneet.

Tere hapupiim
FARMI hapupiim
Kirnupiimä, minne kadonnut kauppojen hyllyiltä??
Keefir

Toiseksi: myöskään HYVÄÄ kotikaljaa ei hyllyistä enää löydy. Ja mitä tähän asti olen huomannut, lukee kotikalja-merkin alanurkassa "Coca Cola Co."

Ainakin Linnuse kali, jota monet pitävät hyvän makuisena on nykyään Coca-Colan tuottamaa, mutta harva yritys Virossa on täysin virolaisten omistuksessa. Ulkomaalaisesta omistuksesta huolimatta on hienoa, että tuotteita ei ole lähdetty suuremmin muuttamaan esim. suomalaisiksi vaan Rakveren Lihakombinaatin tuotteet ovat mm. maultaan erilaisia verrattuna HK:n Suomessa tuottamiin. Olisi myös hienoa, jos näitä Rakveren tai muiden tuottamia ruokia saisi suurista suomalaisista kaupoista. Nyt hyllyt on täynnä mm. HK:n ja Atrian tuotteita.

Enpä tiedä, onko hyvien kaljojen määrä vähentynyt, mutta huomattavasti suurempi ja parempi valikoima Virossa on kuin Suomessa, joka on valitettavaa.

Milline on parim Eestis müüdav kali?
Naturaalne kali või kaljamaitseline jook?

Hapan ruisleipäkin on kiven takana. Etelä-Virossa asuva tuttavakin saa sitä vain tullessani Suomesta tai Riikasta, mikäli hänellä sinne muuten on asiaa.

Virossa myytävä tumma leipä taitaa enimmäkseen olla maultaan limppumaista. Johtuisiko tuo kiven takana oleminen siitä, että virolaiset eivät yhtä lailla suomalaisen tumman leivän mausta tykkää ja myös siitä, että tietääkseni ruisviljan saatavuus on vähentynyt.

Rukkileivad
Statistikaameti andmed

Eestin extrat
Virolaisia ruokakauppoja Suomessa
Venäläinen ruokakauppa löytyi Itä-Helsingistä