Julkaisu: Suomen tavoitteet eurooppalaisen romanipolitiikan edistämiseksi

[Iloveallpeople]

Suomen tavoitteet eurooppalaisen romanipolitiikan eduistämiseksi

Suomen eurooppalaisen romanipolitiikan käsikirja

TIIVISTELMÄ

Käsikirjan muotoon laadittu työryhmäraportti "Suomen tavoitteet eurooppalaisen romanipolitiikan edistämiseksi" vastaa valtioneuvoston periaatepäätöksellään joulukuussa 2010 hyväksymän Suomen romanipoliittisen ohjelman (ROMPO) ehdotukseen, että Suomelle laaditaan ulkoasiainministeriön johdolla kansainvälisen romanipolitiikan vaikuttamisstrategia.

Tavoitteeksi asetettiin, että Suomi vaikuttaisi aktiivisesti eurooppalaisen romanistrategian muovautumiseen tarjoamalla mallejaan ja kokemuksiaan romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä samalla oppien muiden maiden kokemuksista ja hyvistä käytännöistä. Tässä työssä Suomen edustajat, virkamiehet ja muut, saisivat tukea vaikuttamisstrategiasta.

Käsikirja jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen osa on ehdotusosa ja toinen osa taustaosio. Ehdotusosassa tuodaan esille Suomen näkemykset ja ehdotukset.
Visio Euroopan laajuisesta romanistrategiasta rakentuu Euroopan unionin romanistrategiasta, joka tukee ja täydentää sen jäsenvaltioiden kansallisia romanistrategioita, ja Euroopan neuvoston sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) samoja ihmisoikeudellisia ja sosioekonomisia tavoitteita ajavista koordinoiduista romanipoliittisista toimista.

Suomi voi vaikuttaa vision toteutumiseen tuomalla aktiivisesti ja johdonmukaisesti esiin edellä mainituissa järjestöissä, mutta myös kahdenvälisesti ja muissa romaniasioita käsittelevissä kansainvälisissä yhteyksissä (muun muassa eri YK-elimet, Maailmanpankki, kansalaisjärjestöt), näkemyksiään ja kokemuksiaan romaniasioiden hoidosta.

Vision ja tavoitteiden lisäksi on kirjattu Suomen omaksumat romanipoliittiset yleisperiaatteet. Niistä tärkein on, että romanien tulee voida osallistua ja tosiasiallisesti vaikuttaa heidän asemansa parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja seurantaan.

Käsikirjassa esitellään Euroopan unionin kymmenen romanien osallisuutta edistävää perusperiaatetta ja Suomen omiin kokemuksiin perustuvat linjaukset ja hyvät käytännöt eri romanipolitiikan lohkoilla, kuten koulutus, asuminen, terveys, aikuiskoulutus ja työllistyminen, kieli ja kulttuuri sekä yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän torjuminen. Näille hyville käytännöille perustetaan valtakunnallinen rekisteri romaniasiain neuvottelukunnan verkkosivujen yhteyteen. Erikseen on kirjattu linjaukset suhtautumisesta liikkuviin romaneihin EU:n sisällä ja romaneja koskevaan tilastointiin ja tutkimukseen.

Ensimmäisen osan täydentävät ehdotukset EU:n romanipolitiikan kehittämiseksi – muun muassa Roma Platformin kehittäminen ja rakennerahastojen hyödyntäminen, ehdotukset Euroopan neuvoston ja Etyjin romanitoimintojen kehittämiseksi ja ehdotukset romanikysymyksiin vaikuttamiseksi kahdenvälisissä yhteyksissä ja YK:n piirissä.

Käsikirjan toinen osa on taustaosio, jossa tarkastellaan romanien tilannetta Euroopassa ja luodaan katsaus EU:n, Euroopan neuvoston, Etyjin, YK:n ja Maailmanpankin romanitoimiin, perusoikeuslainsäädäntöön ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä esitellään tärkeimpiä kansainvälisiä ja kansallisia romanijärjestöjä.

Suomen tavoitteet eurooppalaisen romanipolitiikan edistämiseksi (pdf, 76s.

[Malla]

Hirveää kapulakieltä.
Käytännön ehdotukset?

[Jouko]

Tällaiseenhan aina riittää rahaa, resursseja ja aikaa. Ikäänkuin se nostaisi elintasoamme ja lyhentäisi velkaamme.

[Roope]

Euroopan unionin perusoikeusvirasto on käsitellyt kokouksissaan ja tutkimuksissaan
suhtautumista liikkuviin romaneihin vastaanottajamaissa. Suhtautuminen liikkuviin
romaneihin on usein ollut lähtökohtaisesti turvallisuus- tai järjestyskysymyksiin
painottunutta, mutta joissakin maissa, kuten Espanjassa ja Isossa-Britanniassa tulijoihin on
suhtauduttu myös avoimemmin ja ryhdytty toimiin heidän integroimisekseen paikalliseen
yhteiskuntaan. Myös Ranskassa on kaupunkeja, joissa osa puretuissa romanileireissä
asuneista ulkomaalaisista romaneista on asutettu kaupunkeihin, joissa he ovat työllistyneet ja
laittaneet lapsensa kouluun. Suomessakin on joitakin onnistuneita kokemuksia maahan
saapuneiden romanien työllistymisestä.

Suomeen tulleista kaupunkikuvassa näkyvistä romaneista suurin osa on Romanian romaneja,
joiden näkyvin aktiviteetti on kaduilla kerjääminen. Keväällä 2008 Helsingin kaupungin
sosiaalivirasto pyysi Helsingin Diakonissalaitosta perustamaan projektin, jolla luodaan
lähikontakti romaneihin ja selvitetään heidän syitään maahantuloon. Projektin nimeksi tuli
Rom po drom ('romanit tiellä') ja se oli käynnissä kahden vuoden ajan.
Projektin loppuraportissa tärkeimmäksi tekijäksi romanien tilanteen parantamiseksi
osoitettiin heidän omissa kotimaissaan tapahtuva yhteiskunnallinen kehitys. Suomessa
tehtävän katutason työskentelyn tulisi vastata välitöntä humanitaarista tarvetta. Lisäksi
maahan tulleilla on paljon väärää tietoa ja vääriä käsityksiä ja odotuksia Suomen työ-,
koulutus- ja asumisoloista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta.

Rom po drom -projektin yhtenä havaintona oli, että kerjäläisiä, kaupustelijoita ja
katutaiteilijoita tulisi voida tavata sellaisessa paikassa, jossa heidän elämäntilannettaan
voitaisiin rauhassa pohtia. Tavoitteeksi asetettiin perustaa Helsingin kaupungin tiloihin
kohtaamispaikka, joka tarjoaisi seuraavia palveluita:
-luottamukselliset ja intiimit (esimerkiksi ehkäisyvalistus) keskustelut
-pienet sairaanhoidon toimenpiteet ja terveydentilan arviointi
-peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus
-keskustelu- ja ohjaustapaamiset
-informaatiomateriaalin jakaminen
-ryhmätilaisuudet (informaatio- ja verkostopalaverit)
-projektille lahjoitettujen vaatteiden ja lelujen jakaminen.

Helsingin Diakonissalaitos on hakenut lisäksi yhdessä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston
kanssa liikkuvan väestön olojen parantamiseen EU:n Interreg IV A Central Baltic -ohjelmasta
rahoitusta laajempaan projektiin (Human Rights of Roma and Other New Arrivals in Finland,
Estonia and Latvia). Tavoitteena on kiinnittää tämä kansainvälinen projekti kiinteään
yhteistyöhön romaneille ja muulle liikkuvalle väestölle tarkoitetun katutyön ja
kohtaamispaikan kanssa.

Työryhmä ehdottaa romanien liikkumiseen liittyen, että:
• EU:n tulisi tukea ja tarvittaessa painostaa jäsenvaltioitaan ryhtymään romanien
aseman parantamiseksi sellaisiin toimiin, joihin ne ovat EU-jäsenyyden myötä
sitoutuneet.
• Sekä kansallisen että kansainvälisen kolmannen sektorin toimintaa romanien
elinolojen parantamiseksi sekä lähtö- että tulomaissa tulisi tukea.
• Viranomaisyhteistyötä (esimerkiksi sosiaali- ja terveysala, poliisi ja
kouluviranomaiset) lähtö- ja tulomaiden välillä tulisi lisätä todenmukaisen kuvan
saamiseksi ja oikeanlaisen tiedotustoiminnan lisäämiseksi.
• Liikkuvia romaneja, jotka ovat EU-kansalaisia, tulisi tulomaissa kohdella yksilöinä ja
potentiaalisina työnhakijoina. Huolimatta siitä, että he kulkevat ryhmissä, kollektiivisia
ratkaisuja (kuten karkotuksia) ei tulisi tehdä.
• Mahdollisiin rikoksiin ja järjestyshäiriöihin tulisi puuttua ja niihin syyllistyneitä
kohdella samoin rangaistuksin kuin muitakin EU-kansalaisia.
• Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen sellaisten kuntien ja kaupunkien
välille, joilla on kokemusta lyhyt- tai pitempiaikaisesta romanisiirtolaisuudesta, olisi
kannatettavaa. Verkoston sisällä vaihdettaisiin hyviä käytäntöjä romanisiirtolaisten
kohtaamisesta, palveluiden järjestämisestä ja mahdollisesta integroimisesta. Lisäksi
verkosto voisi kehittää liikkuville romaneille suunnattua tiedotustoimintaa heidän
oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Erityisesti romaneihin kohdistuvat
ennakkoluulot, pelot ja kielteiset stereotypiat sekä yleinen vaikeus hyväksyä
monimuotoisuutta muodostavat asennekokonaisuuden, jota eurooppalaisissa yhteyksissä
nimitetään romanivastaisuudeksi, antigypsyismiksi, antitsiganismiksi tai romanofobiaksi.
Käsitteet ovat rinnakkaisia esimerkiksi antisemitismin ja islamofobian kanssa.

Direktiivin 6 artiklan mukaan EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilla on oikeus oleskella toisessa
jäsenvaltiossa kolmen kuukauden ajan ilman mitään muuta edellytystä kuin se, että he voivat
esittää pätevän henkilöllisyystodistuksen tai passin. Artiklassa 7 puolestaan määritellään
edellytykset, joiden vallitessa EU:n kansalaiset voivat oleskella toisessa jäsenmaassa tämän
kolmen kuukauden aikarajan umpeuduttua. Perusteet tälle ovat:
-taloudellisen toiminnan harjoittaminen palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana
-riittävät varat ja sairausvakuutus, jotta henkilö ei oleskeluaikanaan joudu
turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään – jäsenvaltiot
eivät voi itse määritellä, minkä suuruisia varoja ne pitävät riittävinä, vaan niiden on
otettava huomioon asianomaisen henkilön henkilökohtainen tilanne
-osallistuminen opiskelijana ammatilliseen koulutukseen sekä riittävät varat ja
sairausvakuutus, jotta henkilö ei oleskeluaikanaan joudu turvautumaan
vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään
-kuuluminen sellaisen EU:n kansalaisen perheeseen, joka täyttää jossakin edellisistä
kohdista säädetyt edellytykset.

4. Romaniväestöön kohdistuvia erityisiä toimenpiteitä ja positiivista erityiskohtelua
tarvitaan tilanteissa, joissa he ovat muuta väestöä huonommassa asemassa.
Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan väliaikaisia epätasa-arvoisessa asemassa
oleviin henkilöihin tai ryhmiin kohdistuvia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on
tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen
ehkäiseminen. Tavoitteena tulee olla pysyvien parannusten aikaansaaminen.

Kyllä, suomalaisen romaniasiantuntemuksen mukaan kaikkiin Suomeen saapuviin romaneihin pitää suhtautua potentiaalisina työnhakijoina. Oleellisen tästä käsikirjasta kertoo kuitenkin se, että EU-alueella vaeltavien romanien tekemät rikokset mainitaan siinä vain kerran ohimennen, mutta heihin kohdistuvista rikoksista on tarinaa pitkät pätkät. Kummatkohan ovat oleellisempia suomalaisten kannalta?

[Fincum]

-riittävät varat ja sairausvakuutus, jotta henkilö ei oleskeluaikanaan joudu turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään – jäsenvaltiot eivät voi itse määritellä, minkä suuruisia varoja ne pitävät riittävinä, vaan niiden on otettava huomioon asianomaisen henkilön henkilökohtainen tilanne

Siis elinkustannuksiltaan yhteen maailman kalleimpaan valtioon saa tulla tyhjätaskuna. Samaa kaava seuraten sairasvakuutukseksi riittää, kun pitää mukanaan Punaisen Ristin postikorttia.

No onneksi tämä on vain pahaa unta, ja herään ihan kohta töihin ...  

[Veli Karimies]

Tässä todellisuus.

Vuoden 2007 aikana suurimpien kaupunkien katukuvaan ilmestyi ensimmäistä kertaa kerjäläisiä alkuvuonna tapahtuneen EU:n laajentumisen takia, jolloin Romania liittyi Euroopan Unioniin. Kerjäläisten saapuminen mahdollistui EU:n keskeisimpiin periaatteisiin kuuluvan vapaan liikkuvuuden johdosta. Erityisesti Romanian kansalaisten on todettu harjoittavat kerjäämistä. Sisäministeriö asetti vuonna 2008 työryhmän, joka arvioi Helsingissä olevan noin 40-50 kerjäläistä. Vuonna 2006 Romanian kansalaisten epäiltiin tehneen Suomessa 160 rikosta ja vuonna 2007 heidän epäiltiin tehneen 1071 rikosta. Ennen vuotta 2007 tehdyt rikokset olivat todennäköisesti suurimmaksi osaksi jo EU:n laajentumista ennen tänne muuttaneiden Romanian kansalaisen tekosia.

Vuoden 2010 kesäkuussa tehdyn Sisäministeriön uuden kerjäläisiä koskevan raportin poliisilta saatujen tietojen mukaan kerjäläisiä oli Helsingissä 220 ja koko maassa 300. Vuonna 2009 Romanian kansalaisten epäiltiin tehneen Suomessa 2634 rikosta. Kerjäläisiä pääkaupunkiseudulla arvioitiin vuonna 2009 olevan 150-200, koko maan arvioista ei ole tietoa. Romanian kansalaisten tekemien esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrät ovat siis lisääntyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Romanian kansalaisia on tullut Suomeen enemmän unionin vapaan liikkuvuuden perusteella.

Romanian kansalaisten tekemien rikosten suuri määrällinen kasvu johtuu omaisuusrikosten kasvusta. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen alueella Romanian kansalaisten tekemien omaisuusrikosten määrä oli vuonna 2006 yhteensä 27 kappaletta ja vuonna 2009 yhteensä 910 kappaletta. Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella Romanian kansalaiset tekivät vuonna 2006 yhteensä kolme omaisuusrikosta ja vuonna 2009 yhteensä 362 omaisuusrikosta. Siis Helsingin poliisilaitoksen alueella ~3370% kasvu ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella ~12070% kasvu Romanian kansalaisten osalta. Poliisin havaintojen mukaan kerjäämisilmiön saapumiseen paikkakunnalle on usein liittynyt näpistyksien ja varkauksien määrän lisääntyminen.

Romanian kansalaisten tekemien rikosten määrän kasvua ei toki voida suoraan kytkeä kerjäläisten määrään. Rikosilmoituksien tarkastelun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että osa kerjäläisistä syyllistyy kerjäystoiminnan ohella myös erityyppisiin omaisuusrikoksiin ja kerjääjien seurassa olevat henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin tai muuhun vilpilliseen toimintaan. Omaisuusrikokset voivat olla kerjäämisen ja muun toiminnan lisäksi osa henkilöiden tulonhankkimistavoista.

Helsingissä romanien leirien lähellä sijaitsevien asuntojen asukkailta ja yrityksiltä saadun palautteen mukaan leirit aiheuttavat ihmisissä turvattomuutta ja rikoksen pelkoa. Leirien läheisyydessä olevien yritysten tuotteita on käyty anastamassa toistuvasti ulkomaalaisten henkilöiden toimesta. Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli Helsingissä Kyläsaaren lähettyvillä noin 240 omaisuusrikosta ja vuonna 2008 omaisuusrikoksia oli noin 270. Vastaavalla alueella tehtiin vuonna 2009 noin 440 omaisuusrikosta ja vuonna 2010 tammi-elokuussa noin 340 omaisuusrikosta. Tämä on noin 100 kappaletta enemmän, kuin vastaavana aikana vuonna 2009. Erityisesti alueella tehdyt omaisuusrikokset ovat lisääntyneet selvästi.

Suuressa osassa näistä teoista tekijää ei ole tiedossa, mutta alueen yrittäjiltä saadun tiedon mukaan leirissä asuvat henkilöt käyvät liikkeissä ja hävikki on samalla kasvanut. Kyseisellä alueella poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset ovat vuosien 2007 ja 2009 välillä lisääntyneet noin 80 prosenttia, kun vastaavana aikana Helsingissä omaisuusrikokset lisääntyivät noin 8 prosenttia. Poliisin tietojen mukaan leirissä asuvien määrä on tänä aikana lisääntynyt. Ulkomaalaisia henkilöitä on leiriytynyt Kyläsaarentien varressa olevalla alueella vuoden 2008 syksystä alkaen.

Lähteet: Huom. osa tekstistä on lainattu suoraan loppuraportista.
1. Kerjäämisen kieltämistä selvittävän työryhmän loppuraportti
2. 08.07.2009 YLE: Poliisi otti kerjäläiset tehovalvontaan

(http://img34.imageshack.us/img34/8999/taulukot12.jpg)

Kirjoitus blogissani.