2010-02-19 KP24: Pietarsaari tuskin ottaa kiintiöpakolaisia tänä vuonna

[aethanol]

– Jos saamme kymmenen opettajaa, viisi terveydenhoitajaa, pari lääkäriä, viisi tulkkia ja viisi sosiaalihoitajaa, niin sitten pystymme ottamaan lisää maahanmuuttajia, lupaa Itälän koulun vararehtori Högdahl.

Aika mykistävää.

Tuohan vastaa noin 4000 - 5000 ihmisen kunnan terveydenhuollon henkilöstöä 

[Iloveallpeople]

Uusia pakolaisia Pietarsaaren seudulle

Pietarsaaren alueen kunnat ottavat vastaan tänä syksynä 50 kiintiöpakolaista. Pakolaisten kotouttamisen koetaan toimivan alueella hyvin.

Parin viime vuoden aikana Pietarsaaren seudulle on sijoitettu noin 170 kiintiöpakolaista. Tällä kertaa pakolaisia on 50 ja he tulevat Afganistanista.

- Olin hyvin iloinen kun kuulin että pääsen Suomeen, sanoo perheenisä Ebrahim tulkki Sediqi Miraghan välityksellä.

Ebrahim matkusti perheineen Teheranista Helsingin ja Amsterdamin kautta Kruunupyyhyn. Perheen uusi koti löytyy Luodosta.

Pakolaiskoordinaattori Ann-Bitt Kronqvistin mukaan aiemmin tulleiden pakolaisten kotoutuminen on sujunut erittäin hyvin. Myös alueen asukkaat ovat ottaneet pakolaiset hyvin mukaan esimerkiksi urheiluseuroihin ja yhdistystoimintaan. Myös ystäväperheitä on tullut lisää. 

YLE Pohjanmaa

[Roope]

YLE Pohjanmaa

Saapumisesta oli juttu myös ruotsinkielisissä tv-uutisissa.

Heti kärkeen toimittaja kertoi, että Suomi on sitoutunut ottamaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista, mutta kiintiö tulee täyteen vain harvoin, koska niin harva kunta on halukas ottamaan vastaan pakolaisia. Todellisuudessa kuntapaikkoja on tarjolla 750 kiintiöpakolaiselle enemmän kuin tarpeeksi, mutta ei sittenkään, koska oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kilpailevat samoista paikoista. Kiintiön täyttymättömyyteen on muita syitä. Esimerkiksi jos jo valittu kiintiöpakolainen peruuttaa tulemisensa, ei hänen paikalleen yleensä ehditä valitsemaan toista saman vuoden aikana, eikä paikkaa voi siirtää seuraavalle vuodelle. Lisäksi Suomi valitsee edelleen jostain syystä kiintiöpakolaisiksi sellaisia suurperheitä, joille ei tahdo löytyä mistään tarpeeksi isoa asuntoa.

Pakolaiskoordinaattori Ann-Britt Kronqvist puolestaan torjui väitteen, että kiintiöpakolaisten vastaanotto olisi kunnalle kallista. Kronqvistin mukaan on fakta, että valtio maksaa suuren osan kustannuksista ensimmäisen neljän vuoden ajan, ja sen jälkeen tulijat ovatkin jo toivon mukaan (hoppas, sanoi Ann-Britt) niin integroituneita, että menevät töihin tai koulutukseen. Ann-Britt vaikutti erittäin positiiviselta ihmiseltä.

Yle: Från Afghanistan till Österbotten 20.9.2012

[chacha2]

Tänä vuonna kiintiöpakolaisia ei oteta vastaan:
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/08/byrakrati-stoppar-flyktingmottagning

Moni jo vastaanotetuista kiintiöpakolaisista ovat jättäneet maaseudun rauhaa ja  muuttaneet Piersaareen.
Jonkun verran ongelmallista on ollut järjestää koulunkäyntiä kaikille:

Flyktingar och deras barn styrs till olika språkutbildningar i Jakobstad. Kvotflyktingar hamnar i en svensk skola, i praktiken i Lagmans skola, och de asylsökande i Itälä skola på finska.

Skoldirektör Jan Levander motiverar den här uppdelningen med att det är regionen, inte enbart Jakobstad, som årligen tar emot cirka 50 kvotflyktingar och eftersom landsbygden är svenskspråkig är det vettigt att också Jakobstad följer de övriga kommunerna i den här frågan säger han.Förra läsåret flyttade många av de kvotflyktingar som fått en kommunplats i kommunerna runt Jakobstad hastigt in till staden och det här ledde till kapacitetsproblem i Lagmans skola.

De asylsökande som har kommit till landet på egen hand är placerade i Oravais flyktingförläggnings filial i Jakobstad. De väljer själva finska som undervisningsspråk i de flesta fall och slussas därför till det finska skolväsendet och inleder sin skolgång med förberedande språkstudier i Itälä skola.

Den förberedande undervisningen i svenska för Larsmos, Pedersöres och Nykarlebys kvotflyktingar ordnas nu gemensamt i Pedersöre och eleverna skjutsas till skolan från de olika kommunerna.

Eleverna måste nu gå den förberedande undervisningen, 1000 timmar, i Pedersöre även om föräldrarna flyttat in till Jakobstad.

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/02/04/kvotflyktingar-och-asylsokande-styrs-till-olika-sprak alleviivaukset oma

[Iloveallpeople]

Pietarsaaren seutu valmistautuu Syyrian pakolaisiin

Viitisenkymmentä syyrialaispakolaista saapuu syyskuun alussa uuteen turvapaikkaansa Pietarsaaren seudulle. Pakolaiset odottelevat maahanmuuttoa parhaillaan Jordaniassa. Vastaanottavissa kunnissa taas koulutetaan ystäväperheitä ja valmistellaan pakolaisille asuntoja.

Suurin osa Syyriasta saapuvista on nuoria perheitä, joilla on pieniä lapsia. Kouluikäiset syyrialaislapset alkavat pian maahantulonsa jälkeen käydä koulua Pedersöressä. Aikuisilla alkavat kieliopinnot.

Punainen Risti kouluttaa Pietarsaaren seudulla ystäväperheitä pakolaisille. Ystävät tukevat maahanmuuttajia arjen asioinnissa ja suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumisessa. Mia Backlund Punaisesta Rististä toteaa, että tällä kertaa ystäväperheitä on ollut hiukan hankala löytää esimerkiksi Uudestakaarlepyystä.

YLE

[Professori]

Eikö voitaisi sijoittaa kaikki 500 syyrialaista yhdelle paikkakunnalle, jotta he tuntisivat olonsa kotoisaksi eivätkä pyrkisi etelän isoihin kaupunkeihin. Näin nämä pikkukaupungit hyötyisivät tulijoiden aiheuttamasta kulttuurin ja talouselämän virkistymisestä. Lieksahan on näyttänyt tässä suhteessa muille mallia.

[EL SID]

Eikö voitaisi sijoittaa kaikki 500 syyrialaista yhdelle paikkakunnalle, jotta he tuntisivat olonsa kotoisaksi eivätkä pyrkisi etelän isoihin kaupunkeihin. Näin nämä pikkukaupungit hyötyisivät tulijoiden aiheuttamasta kulttuurin ja talouselämän virkistymisestä. Lieksahan on näyttänyt tässä suhteessa muille mallia.

nimenomaan, nyt on kerrankin tilaisuus pakkåruåtsittaa kokonainen Suomeen tuleva kansanryhmä, joten en tajua miksi tämäloistava tilaisuus hukataan.

[Golimar]

Närpiöön koko sakki, sehän on Suomen monikulttuurisin kunta.

[Roope]

Noin vuoden ajan on tiedetty, että Pietarsaaren seudulle otetaan 50 pakolaista. Pari viikkoa sitten he tulivat.

- Saimme vahvistuksen tarkalle ajalle elokuun alussa, joten kuukauden ajan valmistelut olivat intensiivisiä, sanoo integraatiokoordinaattori Eva-Maria Emet.

Viiden hengen perhe tulee asumaan huoneistossa, jonka hän on pannut kuntoon.

Päästäkseen sisään yhteiskuntaan ja työmarkkinoille on osattava kieltä. Kysymys kuuluukin, onko kieli ruotsi vai suomi. Alexandr tuli poliittisena pakolaisena Oravaisiin ja muutti sitten Helsinkiin. Hän on halunnut alusta asti opetella ruotsia ensimmäisenä kielenään. Ely-keskus kuitenkin katsoo, että hänen pitäisi oppia ensin suomea, eikä maksa hänen ruotsin opintojaan.

- Ymmärrän ruotsia paremmin ja olen kiinnostunut skandinaavisesta kulttuurista. Ruotsin jälkeen voin opiskella norjaa tai tanskaa. Olen harkinnut Åbo Akademia.  (käännös)

Svenska Yle: Välkommen till oss! 15.9.2014