Keskustelua aluepolitiikasta

[Pliers]

Alkuperäinen ketju (http://hommaforum.org/index.php/topic,44083.msg601532.html#msg601532) rupesi menemään OT:ksi, joten katkon aiheen tähän.

Viesti, johon vastaan on tässä:

Älkää viittikö. Tässä maassa joku omistaa joka neliön maata, tai vettä. Joka paikalla on omistaja, eikä periaatteessa kukaan ole saanut omistamaansa maapalaa ilmaiseksi, vaan kaikella on aina ollut hintansa, jos ei muuta, niin perintövero on ainakin langennut maksettavaksi.
Minusta perin typerää olla sitä mieltä, että maaseudulle kylvetään rahaa ja sen takia maalaisten pitäisi omalla kustannuksellaan luopua oikeuksistaan joidenkin ulkopuolisten tahojen vaatimksesta.
Pitäiskö kaupunkilaisilta saada kieltää jotain sillä verukkeella, että kaupunkeihin kylvetään asumistukia?

Ainakin toistaiseksi rahan kaatosuunta on aivan selvä:

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/10929-espoolainen-maksaa-maalaisserkun-etelanmatkat

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat nettomaksajien kärkeä valtionosuuksien tasauksia vertailtaessa.

Tuen saajien kärjessä on Pohjanmaa, jota on totuttu pitämään menestyvien yrittäjien kehtona.

Järjestelmän tavoitteena on saattaa kunnat samalle viivalle peruspalveluissa.

Koostuu valtionosuuksista ja niiden tasauksesta.

Valtionosuuksia maksetaan vuosittain 7,4 miljardia ja tasausta 800 miljoonaa euroa.

http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/

Käyttömenojen valtionosuus kuntien verotuloista ja valtionosuuksista vaihtelee Kuntaliiton tilastojen mukaan vuonna 2006 maakunnittain Uudenmaan 18 %:sta Kainuun 47 %:iin ja kunnittain Kauniaisten 5 %:sta Ranuan 68 %:iin. Valtionosuus koostuu pääosin sosiaali- ja terveystoimen tuesta, opetus- ja kulttuuritoimen tuesta ja verotulojen tasaukseen perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Viimeksi mainittu on suoraa köyhäinapua hyvin menestyviltä kunnilta huonommin pärjääville. Kuten arvata saattaa, kuntien menot asukasta kohden ovat pääsääntöisesti suuremmat niissä kunnissa, joiden valtionosuudetkin ovat suuret. Tehottomat kunnat ovat tyypillisesti syrjäalueilla sijaitsevia maaseutukuntia.

Tuki elinkeinoelämälle muodostuu lähinnä maataloustuesta.

3.5mrd.

Infrastruktuuriin liittyvät palveluvelvoitteet vaikuttavat lähinnä sähkö-, televisio-, puhelin- ja vastaavien verkkojen ylläpitäjiin. Näiden verkkojen rakentaminen ja ylläpitäminen on hyvin kallista haja-asutusalueilla käytön määrään nähden. Palveluja on ylläpidettävä pakosta, ja niitä ei aina ole sallittua hinnoitella kustannuksia vastaavasti, vaan tuloja kerätään enemmän sieltä, missä kustannukset ovat alhaisemmat ja käyttäjiä paljon. Pakkorakentamisen lopulta maksavat kaikki kuluttajat yhdessä korkeina hintoina.

Aluetuen vähentäminen edistäisi kaupungistumista ja johtaisi suuriin säästöihin. Jos lasketaan varovaisesti maakuntien luvuilla, että keskimääräistä suurempaa tulonsiirtoa valtiolta saavien maakuntien valtionosuus laskisi nykyisen keskiarvon tasolle, säästyisi koko tuo mainittu 3,5 miljardia euroa. Kuntakohtaiset erot ovat tietysti paljon suuremmat. Jos oletetaan, että jakauma olisi sama kuin edellä mainitussa Kuntaliiton valtionosuusanalyysissa, siirtosumma olisi todellisuudessa noin 4,4 miljardia. Jos lisäksi koko noin kolmen miljardin yritystuki, joka siis on suurimmaksi osaksi maataloustukea tai tukea maaseudun muille yrityksille, lopetettaisiin, muun aluetuen vähentämisestä saatava hyöty pienenisi laskennallisesti noin puolella miljardilla.

Kokonaissäästö olisi siis noin seitsemän miljardia euroa.

Tosiasiassa pääkaupunkiseutu elättää muuta Suomea sieltä kerättävillä korkeilla verotuloilla, jotka kertyvät elinkeinoelämää ja hyvätuloisia tai varakkaita yksityishenkilöitä verottamalla.

Näin mökkiläisenä on pakko mainita vielä mökkien kiinteistöveroista, jotka ovat aivan poskettomia.

Palaan vielä alkuperäiseen:

Minusta perin typerää olla sitä mieltä, että maaseudulle kylvetään rahaa ja sen takia maalaisten pitäisi omalla kustannuksellaan luopua oikeuksistaan joidenkin ulkopuolisten tahojen vaatimksesta.

Se, että maaseudulle kylvetään rahaa, ei mielipide, vaan fakta. Mielipide taas on se, että tätä rahaa vastaan voidaan olettaa, ettei susia salamurhata, norppia hukuteta tai öljytynnyreitä ei dumpata Hiacen perästä mettään. Jos noita asioita pidetään maalaisten saavutettuina oikeuksina, niin kyllä, niitä oikeuksia pitää rajoittaa.

Pitäiskö kaupunkilaisilta saada kieltää jotain sillä verukkeella, että kaupunkeihin kylvetään asumistukia?

Mainitsemani asiat ovat muuten kiellettyjä kaupunkilaisiltakin.

[JR]

Entäpäs, jos se Saimaanrannan omistaja onkin kaupunkilaisserkku? Kannattaa muistaa, että joka penni, mitä yhteiskunta jollekin taholle antaa, on jollain tavalla kohdennettu. Käsitys siitä, että rahaa jollain menetelmällä "kylvetään" maaseudulle on väärä. Taitaa pikkuhiljaa olla kääntymässä sille kantille, että suomalainen metsänomistaja useimmiten asuukin kaupungissa.
Kannattaa muistaa myös se, että kaupunkien vauraus on maalaisten selkänahasta kiskottu, nyt ja aina.

[Pliers]

Entäpäs, jos se Saimaanrannan omistaja onkin kaupunkilaisserkku?

Kuten minä?

Kannattaa muistaa, että joka penni, mitä yhteiskunta jollekin taholle antaa, on jollain tavalla kohdennettu.

...ja jostain muualta pois. Tätä yritin sinulle edellisessä viestissä selittää. Kaupungista pois maaseudulle.

Käsitys siitä, että rahaa jollain menetelmällä "kylvetään" maaseudulle on väärä.

Perustele. Osoita lähteeni virheelliseksi.

Taitaa pikkuhiljaa olla kääntymässä sille kantille, että suomalainen metsänomistaja useimmiten asuukin kaupungissa.

Kuten minä?

Kannattaa muistaa myös se, että kaupunkien vauraus on maalaisten selkänahasta kiskottu, nyt ja aina.

Perustele. Osoitin juuri edellisessä viestissä, ettei näin ole.

[JR]

Höh, suurella todennäköisyydellä se Saimaanrannan omistaja ei ole koskaan saanut mitään yhteiskunnan tukia. Yhteiskunnan mitä erilaisimpia tukia ei voi käyttää mikäänlaisena tasa-arvoisena perusteena yhtään mihinkään muuhun, kuin siihen, mitä mahdolliset tuet itsessään velvoittavat. Ei yhteiskunta ole mikään punakaarti.

[Pliers]

Höh, suurella todennäköisyydellä se Saimaanrannan omistaja ei ole koskaan saanut mitään yhteiskunnan tukia. Yhteiskunnan mitä erilaisimpia tukia ei voi käyttää mikäänlaisena tasa-arvoisena perusteena yhtään mihinkään muuhun, kuin siihen, mitä mahdolliset tuet itsessään velvoittavat. Ei yhteiskunta ole mikään punakaarti.

En ole tosiaan saanut mitään tukia, mutta muistatko mistä keskustelu lähti liikkeelle?

Sinä kirjoitit:

Kalastukseenkin kait on omat ohjeistuksensa, en tunne niitä, mutta jos haluaa asioihin vaikuttaa, niin suosittelisin paksua setelinippua.

Johon minä vastasin:

Alkaa kääntyä jo OT:ksi, mutta aika paksuja nippuja sinne maaseudelle jo heitellään. Olisiko toinen vaihtoehto se, että jollei suojelu kiinnosta, lopetetaan aluepolitiikka.

(7 mrd. on aika paksu nippu.)

Johon sinä:

Minusta perin typerää olla sitä mieltä, että maaseudulle kylvetään rahaa ...

Tämän jälkeen osoitin väitteeni todenperäisyyden täällä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,44502.msg603061.html#msg603061

Ymmärrätkö mitä sanon? Ehdotit, että maaseudulla voitaisiin ryhtyä kunnioittamaan uhanalaisia eläimiä, jos siitä vähän maksettaisiin. Me maksamme jo, joten voinemme odottaa, että niin todella tapahtuisi.

Lisäksi on huomattava, että verkkokalastuksen rajoittamisesta korvataan menetykset ammattikalastajille paksulla nipulla.
http://yle.fi/alueet/etela-savo/2010/09/50_000_euron_korvaukset_saimaannorpan_suojelusta_1949096.html

Lisäksi osakaskunnille korvataan verkkokalastuksen rajoittamisesta:
http://www.warkaudenlehti.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/norpan-suojelusta/524734

Metsähallitus Luontopalvelut maksaa osakaskunnalle verkkokalastuksen rajoittamisesta noin 170 euroa/neliökilometri. Korvaus on siis hehtaaria kohti 1,700 euroa.

Kyseinen lainaus on mielipidekirjoituksesta, jossa halutaan vastustaa verkkokalastuksen rajoittamista. Muutamia perusteluja:

On jotenkin kohtuutonta, että koko Itä-Suomen mökkikansa on ajettu oikean kalastuksen parista kesäkuun loppuun saakka näpertelemään katiskoiden kanssa.

Korvaus on todella pieni, jos sitä vertaa siihen minkä arvoisen määrän kalaa tällä verkolla voisi keväällä kalastaa.

Kaiken huipuksi tätä korvausta ei makseta edes osakaskunnan osakkaalle vaan osakaskunnalle. Osakaskunnat puolestaan käyttävät nämä vähäiset korvaukset kaikkeen yleishyödylliseen.

Osakkaille jaettavaksi korvaus on aivan liian pieni ja jos sen tekisi, olisi ensin varauduttava maksamaan 26 prosentin vero valtiolle. Ei siis pidä ihmetellä, jos monet verkkokalastusta harjoittavat eivät ihan niin innokkaasti ole norppaa suojelemassa.

Ihmisten ahneus on pöyristyttävää.


Tämä kirjoitus oli nyt kyllä OT tähän ketjuun 

[JR]

Metsähallitus Luontopalvelut maksaa osakaskunnalle verkkokalastuksen rajoittamisesta noin 170 euroa/neliökilometri. Korvaus on siis hehtaaria kohti 1,700 euroa.

No niin, siinä oli se kohdennettu raha. Juju on siinä, että jos haluaa rajoittaa maanomistajaa käyttämästä aluettaan, siitä pitää maksaa sopiva korvaus. Mikä sitten on sopiva korvauksen määrä, pitää neuvotella. Saneluratkaisu ei yleensä johda hyvään tulokseen.
Muistuttaisin vielä, että maaseudun erilaisen tukemisen historia on varsin lyhyt aika, maanomistus on usein sukupolvien mittainen juttu.
Ihan oikeasti on niinkin, että ne kaupunkilaismaanomistajat se hankalin kanto on joka kaskessa ja helsinkiläismaanomistajat erottuvat kyllä eritysvaativana ryhmänä.

[Rafael K.]

Jos ruvetaan miettimään, kuka hyötyy ja kuka kärsii valtion rahanjaosta, niin pitää muistaa koko kuva, eikä nostella esiin yksittäisiä ohjelmia. Valtio on niin suuri osa kansantaloudesta ja jakaa rahaa sinne ja tänne, että todellisten vaikutusten selvittäminen on vaikeaa.

Valtion maksamista palkkatuloista varmasti suurin osa kohdistuu pääkaupunkiseudulle, jossa sijaitsevat ministeriöt yms. Tästä palkasta virkamiehet puolestaan maksavat kunnallisveroa, joka on tulonsiirto koko maalta Helsingille. Tähän voidaan laskea valtion maksamat vuokrat tiloistaan ynnä muuta. Voi myös miettiä, mikä osuus valtiolla on ollut siihen, että suomalaisten yritysten pääkonttorit siirtyivät 1900-luvun aikana muista kaupungeista Helsinkiin, poliittisen vallan keskukseen.

[Pliers]

No niin, siinä oli se kohdennettu raha. Juju on siinä, että jos haluaa rajoittaa maanomistajaa käyttämästä aluettaan, siitä pitää maksaa sopiva korvaus. Mikä sitten on sopiva korvauksen määrä, pitää neuvotella. Saneluratkaisu ei yleensä johda hyvään tulokseen.

Tämä on ihan totta. Toisaalta omistajalta on voitava odottaa, ettei hän aiheuta vakavaa haittaa käyttämällään maalla.

Muistuttaisin vielä, että maaseudun erilaisen tukemisen historia on varsin lyhyt aika, maanomistus on usein sukupolvien mittainen juttu.

Tämäkin on totta. Se ei silti tarkoita, ettei korjattavaa olisi.

Ihan oikeasti on niinkin, että ne kaupunkilaismaanomistajat se hankalin kanto on joka kaskessa ja helsinkiläismaanomistajat erottuvat kyllä eritysvaativana ryhmänä.

Voisitko selvittää näkemystäsi? Minulle ei nyt aukee, koska oma kokemukseni on päinvastainen. On toki niin, ettei kaupunkilaisomistaja laske onkimiaan kaloja rahassa tai luontoarvot ovat usein rahaa tärkeämpiä, mutta sen ei pitäisi kaiken järjen mukaan olla maalaiselta maanomistajalta pois.

[Pliers]

Jos ruvetaan miettimään, kuka hyötyy ja kuka kärsii valtion rahanjaosta, niin pitää muistaa koko kuva, eikä nostella esiin yksittäisiä ohjelmia. Valtio on niin suuri osa kansantaloudesta ja jakaa rahaa sinne ja tänne, että todellisten vaikutusten selvittäminen on vaikeaa.

Valtion maksamista palkkatuloista varmasti suurin osa kohdistuu pääkaupunkiseudulle, jossa sijaitsevat ministeriöt yms. Tästä palkasta virkamiehet puolestaan maksavat kunnallisveroa, joka on tulonsiirto koko maalta Helsingille. Tähän voidaan laskea valtion maksamat vuokrat tiloistaan ynnä muuta.

Onneksi tämänkin asian ovat itseäni älykkäämmät jo laskeneet valmiiksi:

Helsingissä on paljon valtion virastoja, ja niiden työntekijät maksavat veronsa sinne. Valtion työtuloveron osalta tämä lisää valtion tuloja Helsingissä. Mutta toisaalta kaikki näiden laitosten kulut kasvattavat valtion menoja Helsingissä. Tästä syystä valtion virastot heikentävät Helsingin asemaa tulonsiirtolaskelmissa.

Valtion menot asukasta kohti pääkaupunkiseudulla ovatkin melkein yhtä suuret kuin Kainuussa ja Lapissa. Pääkaupunkiseudun tehokkuus näkyykin valtiontaloudessa sieltä kertyvinä korkeina verotuloina, jotka kertyvät elinkeinoelämää ja hyvätuloisia tai varakkaita yksityishenkilöitä verottamalla.

Sitä paitsi esim. Kuopiossa ja Rovaniemellä on enemmän valtion palkollisia suhteessa kaikkiin työllisiin kuin Helsingissä.

http://www.eskoniemi.fi/aluepolitiikan_q_a/

Voi myös miettiä, mikä osuus valtiolla on ollut siihen, että suomalaisten yritysten pääkonttorit siirtyivät 1900-luvun aikana muista kaupungeista Helsinkiin, poliittisen vallan keskukseen.

...ja tämän.

Olennaista on, että toiminnot ja työpaikat ovat siellä, missä yrityksillä ja muilla organisaatioilla on luontaiset edellytykset toimia. Tehtaiden ei yleensä kannata sijaita kaupunkien keskustoissa, mutta pääkonttoreiden nähtävästi kannattaa, koska niitä on siellä. Pääkonttorit tuottavat oman osuutensa lisäarvosta siinä missä tehdas, tukkuvarasto tai vähittäiskauppakin. Kaikkia tarvitaan, eikä voida väittää, että yksi osa elää toisen siivellä. Jonkin toimijan tukeminen yhteiskunnan varoista sen sijaan oikeuttaa tällaisen väittämän.

http://www.eskoniemi.fi/aluepolitiikan_q_a/

Nokian pääkonttori ei vaan yksinkertaisesti voisi olla Kajaanissa. Tiedän, että jopa Turku on kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle haasteellinen paikka toimia.

[JR]

Voisitko selvittää näkemystäsi? Minulle ei nyt aukee, koska oma kokemukseni on päinvastainen. On toki niin, ettei kaupunkilaisomistaja laske onkimiaan kaloja rahassa tai luontoarvot ovat usein rahaa tärkeämpiä, mutta sen ei pitäisi kaiken järjen mukaan olla maalaiselta maanomistajalta pois.

En oikeastaan viitsisi enempää vastakkainasettelua harrastella. Sähköyhtiön linjamieheltä paloi kerran päreet: "Helsinkiläinen kun saa perseenalan maata jostain, niin kukaan ei saa tulla kahtasataa metriä lähemmäksi". Vissiin oli ollut hiukan sovittelemista piuhojen kanssa.
Ainahan se: Maalainen kaupungissa/kaupunkilainen maalla, aiheuttaa hauskoja sattumuksia, se on kuitenkin vain rikkautta....

[Pliers]

En oikeastaan viitsisi enempää vastakkainasettelua harrastella. Sähköyhtiön linjamieheltä paloi kerran päreet: "Helsinkiläinen kun saa perseenalan maata jostain, niin kukaan ei saa tulla kahtasataa metriä lähemmäksi". Vissiin oli ollut hiukan sovittelemista piuhojen kanssa.
Ainahan se: Maalainen kaupungissa/kaupunkilainen maalla, aiheuttaa hauskoja sattumuksia, se on kuitenkin vain rikkautta....

En osaa sanoa, miten tuo liittyi väitteeseesi, mutta...

Vaikeaa ottaa kantaa tapaukseen, josta en mitään tiedä. Tosin viiksetti minuakin, kun mökkinaapuri halusi sähköt mökilleen ja sähköyhtiö olisi halunnut vetää linjan lyhintä mahdollista reittiä oman mökkini pihan yli, jonne en suurin surminkaan sähköä halua. Niille oli kovin vaikeaa ymmärtää, että jotkut kokevat tarpeelliseksi elää osan vuotta primitiivisissä oloissa vettä kantaen ja puita pilkkoen.

Kaikki päättyi kuitenkin hyvin. Naapuri sai sähkönsä, kun linja vedettiin maitteni poikki (tosin ei pihan yli).

En tiedä kertooko sähkömiehen kommentti yleisesti maaseudulla asuvien asenteesta, mutta varsin moni kaupunkilainen mökin omistaja haluaa pitää omistamansa metsän melkoisen luonnontilaisena, jossa saa olla rauhassa luonnon keskellä. Sinne ei todellakaan haluta merkkejä urbaanista elämäntavasta. Ehkä maalaiset haluaisivat niitä merkkejä, eivätkä ymmärrä kaupunkilaisten tarvetta päästä niitä pakoon. Jos noin, niin kyseessä on tietysti sovittamaton ristiriita, eikä siitä selviä kuin muuttamalla kaupunkiin, jossa niitä on. Maaseutukodin voi sitten pitää mökkinä, jonne voi mennä turvaan kaupunkielämää. Ennen kuin hermostut, niin huomautan, että noin todella monet nykyiset kaupunkilaiset tekevät omasta vapaasta tahdostaan.

[JR]

Kyllä meillä maalla on erilaisiin hulluihin totuttu, ainakin meilläpäin suhtaudutaan huumorilla erilaisuuteen, vähän erilaisia kun ollaan kaikki itsekin.
Meillä oli täällä ihan oma maallemuuttaja prätkäjengiläinenkin, kunnes poliisi teki rynnäkön ja vei kaverin vankilaan. Hyvin sopi joukkoon ituhippimökkiläisten seassa.
Olen jäävi puhumaan, koska asun tiheään asutulla maaseudulla, missä on ihan katuvalotkin, eikäpä täällä ole päätoimisia maatilojakaan, kuin muutama jättiläinen. Lehmiä ei ensimmäistäkään, mutta hevosia kiusaksi asti. Kehä kolmoselle ajaa tunnissa. Vähän toista, kuin Saimaan rannoilla, mutta silti puolustan syrjäseudun ihmisiä siellä, ne ovat tosi sissejä.
Olen minä kerran Saimaalla käynyt, jollain turistiristeilyllä oikein. Norpankin näin, kaukaa tosin. En olisi huomannut, mutta opas näytti paikan.

Haaveilen, että voisin joskus pitää oikean kesäloman ja lähteä moottoripyörällä kiertämään maata pikkuteitä pitkin. Kaupungit kaukaa kiertäen.

[Kommeli]

Vastaan tuolta toisesta ketjusta aloitamaasi aiheeseen:

Tartu vain. Kommenttini aiheeseen voit lukea täältä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,44502.msg603061.html#msg603061

eli kyllä minulle tuollainen 7,5mrd. säästö maistuisi hyvinkin.

Onhan tämä kai ollut nähtävissä mutta tietoisen eriarvoistamisen seurauksena on tietysti helppo naureskella.
Soininvaara:Virastojen hajasijoitus
Vapaavuori:Helsingin seudun kohoava asuntojen hintataso ja useimpien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteiden hajautumisen haasteet liittyvät ennen muuta epäonnistuneeseen kaupungistumisen hallintaan
Pääkaupunkiseudun alueuutiset:HSY tj.Raimo Inkinen:"Joillekin tahoille on eduksi pantata maata käyttämättömänä."alkaa kohdasta 4:15
Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa rakennusmaata monen vuoden tarpeeseen
Tälle on nimikin... En nyt vain muista millään miksi sitä kutsutaan... 

Helsingin ydinkeskustaan luksusasuntoja
Koulutetun eliitin hyvävelikerhot ja sisarseurat lujittuvat Helsingin yliopistossa ja sen osakunnissa.
Eliitin jälkikasvu hakee pääkaupunkiseudun yliopistoihin
Pk-seudun asuntomarkkinat kuumina - uudet asunnot viedään käsistä
Asunnot kallistuivat yhä pääkaupunkiseudulla

[Pliers]

eli kyllä minulle tuollainen 7,5mrd. säästö maistuisi hyvinkin.

Tälle on nimikin... En nyt vain muista millään miksi sitä kutsutaan... 
[/quote]

Voin auttaa. Sana, jota et nyt muista on alue- tai siltarumpupolitiikka, ja se maksaa noin 7,5mrd, kuten jo tuossa mainitsin.

[Kommeli]

Tälle on nimikin... En nyt vain muista millään miksi sitä kutsutaan... 

Voin auttaa. Sana, jota et nyt muista on alue- tai siltarumpupolitiikka, ja se maksaa noin 7,5mrd, kuten jo tuossa mainitsin.

Ei kyllä se oli keinottelu se sana mitä etsin. 7,5miljardia on pieni hinta siitä, mitä stadin borhot vetää tiliä. Pitää kohta alkaa soveltamaan omaa verotusta pääkaupunkiseudun mökkiläisiin.

[Pliers]

Tälle on nimikin... En nyt vain muista millään miksi sitä kutsutaan... 

Voin auttaa. Sana, jota et nyt muista on alue- tai siltarumpupolitiikka, ja se maksaa noin 7,5mrd, kuten jo tuossa mainitsin.

Ei kyllä se oli keinottelu se sana mitä etsin. 7,5miljardia on pieni hinta siitä, mitä stadin borhot vetää tiliä. Pitää kohta alkaa soveltamaan omaa verotusta pääkaupunkiseudun mökkiläisiin.

Mahdoitko olla tietoinen, mutta niin tehdään jo. Kesämökistä maksetaan korkeampaa kiinteistöveroa.

[Kommeli]

Tälle on nimikin... En nyt vain muista millään miksi sitä kutsutaan... 

Voin auttaa. Sana, jota et nyt muista on alue- tai siltarumpupolitiikka, ja se maksaa noin 7,5mrd, kuten jo tuossa mainitsin.

Ei kyllä se oli keinottelu se sana mitä etsin. 7,5miljardia on pieni hinta siitä, mitä stadin borhot vetää tiliä. Pitää kohta alkaa soveltamaan omaa verotusta pääkaupunkiseudun mökkiläisiin.

Mahdoitko olla tietoinen, mutta niin tehdään jo. Kesämökistä maksetaan korkeampaa kiinteistöveroa.

Ohjausryhmä sulkisi Kouvolasta...yhdeksän museota
Helsinki saattaa saada Guggenheimin
?

[Pliers]

?

Haluaisitko kukkenhaimin kouvolaan? Ostovoima on helsingissä. Ei sitä kukkenhaimia helsinkiin kouvolalaisten rahoilla olla tuomassa, ole huoleti.

[Pliers]

En olisi huolissani.

  1. Perusmetalli, kone- ja kulkuneuvoteollisuus 31,1 %
  2. Sähkötekninen teollisuus 28,0 %
  3. Puu- ja paperiteollisuus 20,3 %
  4. Kemian teollisuus 13,3 %
  5. Muut 7,4 %

...ja näistä tuotetaan Tampereen eteläpuolella minkä verran...?

http://tilastokeskus.fi/til/atoi/2004/atoi_2004_2006-02-23_kar_002.html

Tuosta pääset kärryille.

[Kommeli]

?

Haluaisitko kukkenhaimin kouvolaan? Ostovoima on helsingissä. Ei sitä kukkenhaimia helsinkiin kouvolalaisten rahoilla olla tuomassa, ole huoleti.

Mutta Suomen (ei siis Helsingin) kulttuurirahasto oli muistaakseni yksi Guggenheimin 2miljoonan euron tutkimuksen rahoittajista.

Yritän vain havainnollistaa, miksi se rahavirta on pääkaupunkiseudulta "maalle" päin.

[M.K.Korpela]

Nokian pääkonttori ei vaan yksinkertaisesti voisi olla Kajaanissa. Tiedän, että jopa Turku on kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle haasteellinen paikka toimia.

Aikanaan Jörn Donnerhan ehdotti Helsingin itsenäistymistä. Mutta ...

Ne ongelmat, joita Muu Suomi kokisi Helsingin (Vara-Moskovan) väitetyn korvaamattomuuden edessä, ovat mitätön asia siihen verrattuna että Helsinkiin pitäisi yhtäkkiä perustaa vientiteollisuus.

Lopputulos olisi aivan varmasti, että Helsingin korvaamattomuus pääkonttorien sijoituspaikkana osoittautuu myytiksi, mutta vientiteollisuuden esiinnostamat fyysiset tosiasiat kivikoviksi.

[Pliers]

Yritän vain havainnollistaa, miksi se rahavirta on pääkaupunkiseudulta "maalle" päin.

Siksi, ettei Kepu kokonaan katoaisi puoluekartalta. Aluepolitiikka on valtapolitiikkaa.

[Kommeli]

Yritän vain havainnollistaa, miksi se rahavirta on pääkaupunkiseudulta "maalle" päin.

Siksi, ettei Kepu kokonaan katoaisi puoluekartalta. Aluepolitiikka on valtapolitiikkaa.

Niin tai ehkä niitä laitoksia, museoita ja huippuyliopistoja pitäisi alkaa hajasijoittamaan.

[Pliers]

Nokian pääkonttori ei vaan yksinkertaisesti voisi olla Kajaanissa. Tiedän, että jopa Turku on kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle haasteellinen paikka toimia.

Aikanaan Jörn Donnerhan ehdotti Helsingin itsenäistymistä. Mutta ...

Ne ongelmat, joita Muu Suomi kokisi Helsingin (Vara-Moskovan) väitetyn korvaamattomuuden edessä, ovat mitätön asia siihen verrattuna että Helsinkiin pitäisi yhtäkkiä perustaa vientiteollisuus.

Lopputulos olisi aivan varmasti, että Helsingin korvaamattomuus pääkonttorien sijoituspaikkana osoittautuu myytiksi, mutta vientiteollisuuden esiinnostamat fyysiset tosiasiat kivikoviksi.

Tähdennän nyt, etten minä halua, että Suomi jaetaan kahteen osaan. Haluan vain, että maala pieni vähemmistö, joka kohtelee eläimiä kaltoin, laitetaan ruotuun.

Itse väitteeseen sen verran, että pääkonttorit pysyisivät niillä sijoillaan. Näkemykseni johtuu lähinnä siitä, että yritykset pystyttävät pömpelinsä paikkaan, joka on heille tarkoituksenmukaisin. Jos maan jako suoritettaisiin, voi etelä puolittaa veronsa, kun pohjoisen olisi tuplattava veronsa. Tämä ei varmaankaan varsinaisesti kannustaisi yrityksiä muuttamaan pääkonttoriaan pohjoiseen. Mutta kuten sanottu, tämä on sivuseikka.

[Pliers]

Niin tai ehkä niitä laitoksia, museoita ja huippuyliopistoja pitäisi alkaa hajasijoittamaan.

Julkisia laitoksia ja yliopistoja on jo hajasijoitettu. Museoista ei ole juuri kuin kuluja.

Lääkelaitos hajasijoitettiin Helsingistä Kuopioon, ja nyt siellä kamppaillaan, kun ihmisiä ei saada rekrytoitua, kun Kuopioon ei haluta muuttaa, eikä paikkakunnalla ole osaavaa työvoimaa.

[M.K.Korpela]

Jos maan jako suoritettaisiin, voi etelä puolittaa veronsa, kun pohjoisen olisi tuplattava veronsa.

Näinhän ei kävisi, sillä etelä alkaa hyvin nopeasti kuihtua jo aiemmin mainitun laadultaan geriatrisen demografian kautta, minkä johdosta etelän eläkekustannukset räjähtävät käsiin.

[Kommeli]

Niin tai ehkä niitä laitoksia, museoita ja huippuyliopistoja pitäisi alkaa hajasijoittamaan.

Julkisia laitoksia ja yliopistoja on jo hajasijoitettu. Museoista ei ole juuri kuin kuluja.

Lääkelaitos hajasijoitettiin Helsingistä Kuopioon, ja nyt siellä kamppaillaan, kun ihmisiä ei saada rekrytoitua, kun Kuopioon ei haluta muuttaa, eikä paikkakunnalla ole osaavaa työvoimaa.

Eli haluatko sinä hajasijoittaa?

[Pliers]

Jos maan jako suoritettaisiin, voi etelä puolittaa veronsa, kun pohjoisen olisi tuplattava veronsa.

Näinhän ei kävisi, sillä etelä alkaa hyvin nopeasti kuihtua jo aiemmin mainitun laadultaan geriatrisen demografian kautta, minkä johdosta etelän eläkekustannukset räjähtävät käsiin.

Monta asiaa saattaa hypoteettisessa tilanteessa tapahtua. Saattaa tapahtua myös niin, että työperäinen maahanmuutto pohjoisesta ratkaisisi etelän geriatrisen ongelman, kuten tähänkin saakka.

[Pliers]

Niin tai ehkä niitä laitoksia, museoita ja huippuyliopistoja pitäisi alkaa hajasijoittamaan.

Julkisia laitoksia ja yliopistoja on jo hajasijoitettu. Museoista ei ole juuri kuin kuluja.

Lääkelaitos hajasijoitettiin Helsingistä Kuopioon, ja nyt siellä kamppaillaan, kun ihmisiä ei saada rekrytoitua, kun Kuopioon ei haluta muuttaa, eikä paikkakunnalla ole osaavaa työvoimaa.

Eli haluatko sinä hajasijoittaa?

Kyllä ja ei. Ei valtion laitosten, eikä virastojen ole mitään järkeä olla Helsingin keskustan kalleimmissa neliöissä, kuten tällä hetkellä. Tämän sanottuani, minusta ei ole myöskään järkevää sijoittaa laitosta paikkaan, joka ei ole sille tarkoituksenmukainen. Vantaa, Kerava, Hyvinkää... jokin tuollainen paikka olisi hyvä julkisille yleishyödyllisille laitoksille.

[Kommeli]

Eli haluatko sinä hajasijoittaa?

Kyllä ja ei.

Minä olen absolutisti, vegaani ja nettomaksaja. Minulle on ihan sama.