News:

Mikäli foorumi ei jostain syystä vastaa, paras paikka löytää ajantasaista tietoa on Facebookin Hommasivu,
https://www.facebook.com/Hommaforum/
Sivun lukeminen on mahdollista myös ilman FB-tiliä.

Main Menu

Historia ennen Ruotsin valtaa

Started by victoria, 25.03.2009, 10:11:40

Previous topic - Next topic

victoria

Oikeastaa sain kimmokkeen tuosta Jesse Vuolaston hienosta tekstistä.
Kuinka moni on tutkinut suomen historiaa muuten kuin peruskouluopetuksena? Tarkoittaen että internetin kiehtovassa mailmassa olen törmännyt teorioihin jotka pohjautuvat samoihin saagoihin jossa kerrotaan viikingeistä, näissä saagoissa kerrotaan Suomen kuninkaista jotka tunnettiin englannissa asti? Näiden saagojen mukaan moni 800-1000-luvulla hallinnut kuningas olisi ylpeänä kertonut olevansa Suomen ja Kainuun kuninkaitten jälkeläisiä?? Voiko olla että valloittajalla on ollut jo 1200-luvulla tehokas näkemys propagandasta ja kansallis(heimo)tunteen poispyyhkimisestä. Tuskin nykyisen Suomen alueella ollaan oltu sen surkeampia tai parempia kuin Norjassa, Ruotsissa tai Virossa? Siis kysyn että onko kukaan jäsenistä oikeasti tutkinut tätä, jos on niin lisätiedot olisivat paikallaan.

VonAdler

Mitään erityisen tarkkaa faktaa en osaa antaa, muisti on kuin reikäjuustoa.

Mutta Hermeetikon foorumeilla, etenkin Arkeologia-osastolla on näitä juttuja pohdiskeltu runsaastikin. Kunhan menee mukaan avoimella asenteella, osa teorioista on hyvinkin korkealentoisia :)

http://hermeetikko.com/yabb/YaBB.pl?board=eule1

Kami

#2
Huimin juttu mihin olen törmännyt oli se että suomalaiset olivat varangeja. Tosin siitä ei kait ole yksimielisyyttä. Ne kun on sellasia "kalavaleita" kait suurimmaksi osaksi nuo vanhat tarinat ja historiankuvaukset.

Tekstiä aiheesta.
Kaatukaa, oi kaikkivallat/näyttäkää, on teissä miestä/kapinoikaa kerran edes/uinumatta virran mukaan/menkää syyttäjäinne eteen/kerran silmät avoimina/myöntäkää se todeksi/ on valikoitu valheet vaan

CMX - Kansalaiset

EL SID

Quote from: victoria on 25.03.2009, 10:11:40
Oikeastaa sain kimmokkeen tuosta Jesse Vuolaston hienosta tekstistä.
Kuinka moni on tutkinut suomen historiaa muuten kuin peruskouluopetuksena? Tarkoittaen että internetin kiehtovassa mailmassa olen törmännyt teorioihin jotka pohjautuvat samoihin saagoihin jossa kerrotaan viikingeistä, näissä saagoissa kerrotaan Suomen kuninkaista jotka tunnettiin englannissa asti? Näiden saagojen mukaan moni 800-1000-luvulla hallinnut kuningas olisi ylpeänä kertonut olevansa Suomen ja Kainuun kuninkaitten jälkeläisiä?? Voiko olla että valloittajalla on ollut jo 1200-luvulla tehokas näkemys propagandasta ja kansallis(heimo)tunteen poispyyhkimisestä. Tuskin nykyisen Suomen alueella ollaan oltu sen surkeampia tai parempia kuin Norjassa, Ruotsissa tai Virossa? Siis kysyn että onko kukaan jäsenistä oikeasti tutkinut tätä, jos on niin lisätiedot olisivat paikallaan.

geenitutkimusten mukaan suomalaisille löytyy lähisukulaisiksi belgian flaamit. Mutta kuten muutkin euroopan kansat, myös suomalaiset ovat "sekakansaa" joten tutkimuksilla lienee vain viitteellinen arvo, joka osoittaa että kansa, toisinkuin suomalaisugrilainen kielemme, ei ole Uralin takaa.

Suomi on ollut yhtäjaksoisesti asuttu jääkaudesta asti, joten meidän esi-isämme vaelsivat tänne seuraten jään reunaa.
Kuten kartasta näkee:

http://www.kolumbus.fi/rastas/s_kartta/sk_090/kart_090.html

9000 ekr, eli 11 000 vuotta sitten lähes koko skandinaavia oli jään peitossa. Tuntuisi omituiselta, ettei jään reunaa seuranneet esi-isämme asuttaneet jään vallasta vapautunutta skånea, yhtäaikaa suomen asuttamisen kanssa. Niiden jäämistöä saattaa olla Ruotsin pohjois-osien suomalaisasutus.

Ennen ruotsin valtaa suomea hallinneista kuninkaista saa tietoa myös wikipediasta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaiset_kuninkaat

ongelmana muinaistutkimukselle on rahan puute. Voi olla, että joskus tulevaisuudessa tutkijat tioteavat suomalaisten olevan harvoja euroopan alkuperäiskansoja.

Turjalainen

Oma panokseni aiheeseen:

http://turjalainen.blogspot.com/2007/12/suomen-kristillinen-varhaishistoria-ja.html

"Suomen kristillinen varhaishistoria ja kuningasaika

Sain käsiini Turun yliopiston arkeologian emeritusprofessori Unto Salon kirjan "Risti ja Rauta" vuodelta 2004, sekä hänen artikkelinsa "Faravidin retket ja Satakunnan organisoituminen rautakaudella" (Faravid, osa 27, Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja 2003), sekä pari muuta muiden tutkijoitten tekemää koosteartikkelia aiheesta. Salo luultavasti tällä hetkellä elävistä tutkijoista ja asiantuntijoista tuntee parhaiten Suomen rautakauden ja pronssikauden arkeologian.

Näyttää erittäin vahvasti siltä, että käsitys jonka mukaan kristinuskon ja kulttuurin olisivat maahamme tuoneet ruotsalaiset, ei pidä uudemman tutkimuksen mukaan lainkaan paikkaansa. Kristinuskon kannalta merkille pantavaa on, että jo 900-luvun alussa, noin parisataa vuotta ennen väitettyä ensimmäistä ristiretkeä, noin 12% varsinais-suomalaisista oli arkeologian valossa kristittyjä, ja ilman miekkalähetystä (Suomen Historian Pikkujättiläinen 2004). On arveltu, että 1100-luvulla, siis väitetyn ensimmäisen ristiretken aikaan, Varsinais-Suomi ja Satakunta olisivat olleet jo pääosin kristittyä aluetta.

Emeritusprofessori Unto Salon mukaan kristinuskon historia Suomessa on vieläkin varhaisempaa perua. Arkeologian valossa kristinusko tuli Suomeen ennen Ruotsia. Ensimmäiset merkittävämmät arkeologiset merkit kristinuskosta Suomessa ovat 500-luvulta alkaen, ja ne ovat bysanttilaista alkuperää. Ensimmäiset merkit kristinuskosta Ruotsissa ovat vasta 600-luvulta, ja nekin bysanttilaista alkuperää. Kristinusko siis tuli idästä ja rantautui ensin Suomeen ja vasta myöhemmin Ruotsiin.

Salon mukaan kristinusko rantautui Kalantiin ja Satakunnan ydinalueille viimeistään 500-luvun lopulla, ja 600-luvun loppuun mennessä koko Satakunta, Kalanti, ja Etelä-Pohjanmaan rannikko sekä Lounais-Suomi olivat jo jossain määrin kristinuskon piirissä olevaa aluetta. Hämeeseen ja Karjalaan kristinusko levisi 800-luvulla, ja sielläkin se oli itäistä perua. Merkittävintä maamme kristillisen historian kannalta kuitenkin on, että bysanttilaisperäinen kristinusko oli 800-luvun loppuun mennessä levinnyt ja tunnettu koko suomalaisalueella, ja vanhaslaavilaisten kirkollisten lainasanojen, kuten suntio, perusteella Suomessa on ollut myös seurakuntia.

Suntio tulee muinais-venäjän tuomaria merkitsevästä sanasta. Tuohon aikaan sodija:n tehtävä ei suinkaan ollut "seurakuntapalvelija", vaan hän vastasi seurakunnan hallinnosta ja järjestyksestä, kun papit taas vastasivat hengellisestä toiminnasta. Unto Salon mukaan on arkeologisten esinelöytöjen perusteella on erittäin todennäköistä, että maassamme on ollut myös seurakuntia ja kirkkoja. Hän arvelee, että niiltä paikoilta Suomessa, jossa nimi kirkko-esiintyy paikannimessä, mutta joissa ei ruotsalaisvallan aikana eikä myöhemminkään ole tiettävästi kirkkoja ollut, voitaisiin ehkä löytää näiden varhaisten bysanttilaisten puukirkkojen jäänteitä.

Tähän vielä ote "Risti ja Rauta"-teoksen esipuheesta, liittyen ensimmäiseen ruotsalaisten ristiretkeen Suomeen:

"Käännytys oli kuitenkin aseellisen hyökkäyksen kaunis kristillinen verho, sillä suomalaiset olivat puoliksi kristittyjä jo vanhastaan. Kalmistojen kristilliset korut ja muinaisvenäjästä omaksutut kristinuskon perustermit osoittavat, että kristinusko tunnettiin yleisesti koko suomalaisalueella, joskin vanhoihin uskomuksiin yhdistyneenä (Oma huomatus: Ortodoksia on sallivampaa kansanuskomuksia kohtaan kuin katolisuus tai luterilaisuus, uhrattiinhan Itä-Karjalassa härkiä praasniekan yhteydessä vielä 1800-luvullakin). Se oli johtanut ilmeisesti kristillisiin sukuihin ja muihin yhteisöihin. Mutta Suomen varhainen kristillisyys oli ortodoksialkuista eikä Rooman kannalta juuri pakanuutta parempaa, poikkeuksena Kalannin seutu, joka lienee liittynyt Rooman kirkkoon jo 1000-luvun jälkipuolella."

Rautakautiset kuninkaat

Vanhojen kronikoiden ja saagojen mukaan Suomessa oli päällikkö-kuninkaita ja järjestäytyneitä heimovaltioita ennen ruotsalaisten tuloa. Suomen heimokuningasaika alkoi ilmeisesti merovingiajalla 500-luvun lopulla. Tuolloin Suomessa alkoi arkeologian kannalta hyvin vauras ja rauhallinen aika ja kauppayhteydet olivat vilkkaat niin itään, etelään kuin länteenkin.

Unto Salon mukaan nimi Satakunta tulee juuri sotilaallisesta organisoitumisesta. Satakunnan ja Kalannin alue oli jaettu 12 "Satakuntaan", joista jokaisen piti varustaa 100 tai 120 miestä sotaan kuninkaan (heimopäällikkö) niin vaatiessa tai vihollisen uhatessa. Salon mukaan tämä Kalannin ja vanhan Satakunnan alueen sotilaallinen ja hallinnollinen organisoituminen ja käytännössä siis "kuningaskunnan" perustaminen ajoittuu arkeologian valossa 600-luvun alkuun tai jopa 500-luvun lopulle.

Saagojen mukaan nykyisen Suomen alueella oli tuolloin kuningaskunta nimetä Kainuu eli Kvenaland. Nimi merkitsee alavaa, merestä noussutta maata, ja viittaa Pohjanlahden rannikko-alueeseen. Satakunta-organisaation piiriin kuului Unto Salon mukaan koko vanha Satakunta (Kokemäenkartanon lääni) sisältäen Kalannin, nykyisen Pohjois-Hämeen ja osan Etelä-Pohjanmaata. Tämän alueen kulttuurinen ydin 500-luvun lopulta alkaen oli Kalanti, jonka vanha nimi, Kainland eli Kainuland, tunnettiin ja muistettiin vielä 1500-luvulla (Agricola). Ilmeisesti Kokemäki oli jonkinlainen alueen keskuspaikka. Nimi Kainuu siirtyi myöhemmin 800-luvulla Torniojokilaaksoon ja Länsi-Pohjaan. Nykyinen Kainuu oli lähinnä vanhan kainulaisen eränautinta-alueen itärajaa.

Skandisaagoissa Suomea kutsutaan Jotunheimiksi, Jotunien maaksi. Nimi tulee siitä, että saagojen mukaan ensimmäinen ja Kainuun kuningas on nimeltään Fornjot eli "Vanha-Jotuni". Orkney-saarten jaarlien saagassa mainitaan 900-luvun paikkeilla elänyt historiallinen henkilö, jaarli Rongvald. Tästä taaksepäin laskien saagassa mainittuja sukupolvia tullaan Fornjótin, "Kainuun ja Suomen kuninkaan" nimen kohdalla juuri 500-luvulle.

Jotuneista ja Fornjot-nimen suhteen on mielenkiintoista, että erään tutkijan mukaan (puhuin hänen kanssaan puhelimessa) Saksilainen kronikka 600-luvulta mainitsee Suomen ja Karjalan olemassaolon tuohon aikaan kuningaskuntina, jotka olisivat olleet juuttien perustamia. Arvellaankin, että Jotunheim -nimi tulee juuri juutti-sanasta, ja Fornjótin nimi voidaan kääntää myös tarkoittavan "Muinais-Juuttia". Juutit lähtivät 500-luvulla nykyisen Tanskan alueelta yhdessä anglien ja saksien kanssa Britanniaan, ja perustivat Englannin. Ilmeisesti jotkut lähtivät myös itään(?).

Mutta tuliko "juutteja" myös etelämpää? Reininmaan piispankirja 600-luvulta kertoo, että sata vuotta aiemmin, siis 500-luvun alussa, alueelta oli muuttanut paljon ihmisiä "jonnekin hyvin kauas pohjoiseen". Yllättäen Euran kalmiston arkeologiset löydöt voivat vahvistaa tätä Reininmaan piispan kertomaa. Arkeologit ovat löytäneet 500-luvulta Suomessa esineistöltään erittäin rikkaita hautalöydöksiä, joiden esineistö; frankkilaiset miekat, keihäät, varusteet ja korut sekä muut esineet, haudattujen ohella ovat tulleet suoraan Keski-Euroopan sydämestä, Frankfurtin seudulta eli Reininmaalta. Salo tosin arvelee, että haudat kuuluivat Keski-Euroopassa palkkasotureina palvelleille ja kotiin palanneille suomalaisille, mitä vastaan tosin sotii haudattujen ihmisten pituus.

Nimi Fornjot voidaan nimittäin kääntää myös "Muinais-Jätiksi". Kotimainen ja skandinaavinen kansanperinne tunteekin paljon tarinoita jättiläisistä. Suomalainen kansanperinne puhuu Kaleva-jättiläisestä ja tämän pojista. Tutkija Martti Linna vetääkin yhtäläisyysmerkin Fornjotin ja Kalevan välille. "Jättiläisyys" voi selittyä sillä, että Euran hautalöytöjen luurankojen pituus on miehillä jopa yli 190cm, kun tuohon aikaan Suomessa ja Skandinaviassa ihmisten keskipituus oli n. 140 ja 160 cm (Tanskalaiset ja Saksalaisethan ovat edelleenkin tunnetusti pitempiä kuin me suomalaiset). Kaleva-nimeen liittyen onkin mielenkiintoista, että 600-luvulla kirjoitettu anglo-saksinen Widsith -kertomus kertoo, että "Caelic hallitsi suomalaisia". Linna pitää Caelic-nimeä germaanisena väännöksenä Kalevasta.

Mielenkiintoista on se, että virallisesti Englannin vanhat kuninkaat ja iso osa muutakin Länsi-Euroopan aatelistoa johtaa sukupuunsa tästä Fornjótista, Suomen ja Kainuun kuninkaasta. Saagojen mukaan Norri, joka oli Fornjotin jälkeläinen viidennessä polvessa, tuli veljensä ja miestensä kanssa Skandien yli, valtasi Trondheimin vuonon alueen ja perusti Norjan. Vielä nykyistenkin "virallisten" sukupuiden mukaan vanhat Norjan kuninkaat, Orkney-saarten jaarlit ja Normandian herttuat kuten Wilhelm Valloittaja polvetuvat hänestä. Wilhelmistä taas Englannin ylä-aateli ja vanhat kuninkaat. Näin ollen, jos sukupuu pitäisi paikkansa, vanha suomalainen Fornjotin/Kalevan dynastia istui Englannin valtaistuimilla vielä ennen kuin nykyiset Tudor-sukuiset (alk. Sachsen-Coburg-Gotha) kuninkaat tulivat Britannian valtaistuimelle pari sataa vuotta sitten.

Karjalan perustaminen ja suomalainen Rurik

Karjalan perustamisesta olen lukenut väitteen jonka mukaan Tatishtshevin Venäjän Historian kronikan ensi painos 1740-luvun alussa kertoisi, että kuningas Fornjótin poika, Kari (saagojen mukaan Norrin isoisoisoisä) tuli ja perusti Laatokan rannalle Karila-nimisen kauppapaikan, venäjäksi "Korela", josta Karjala ja karjalaiset olisivat saaneet nimensä. Tämä "Korela" tunnetiin ennen viime sotia Käkisalmen kaupunkina. Jos Kainuu perustettiin 500-600-lukujen taitteessa, ja saksilainen kronikka mainitsee Karjalan 600-luvulla, niin sen perustamisen on täytynyt tapahtua 600-luvun alkupuoliskolla. Skandisaagojen mukaan Kari oli Suomen ja Kainuun kuningas isänsä Fornjótin jälkeen. Arkeologian kannalta asutus Laatokan pohjois- ja länsirannoilla tosin tihenee vasta 800-luvulla.

Novgorodiin liittyen on mielenkiintoista, että Rodslagenin "ruotsalainen" viikinkinkuningas Rurik, josta tuli Novgorodin ensimmäinen hallitsija 900-luvulla, oli suomalaista alkuperää. Tämän todistaa moderni DNA-tutkimus. Rurikin jälkeläisten geneettinen isälinja on nimittäin suomalaista/Pohjois-Euraasialaista N3 Y-DNA-haploryhmää. Kaikki DNA-testatut Rurikin jälkeläiset, mukaan lukien vanhaan venäläiseen aateliin kuuluvat ruhtinaat, ruhtinas Gagarin ja Pariisissa asuva ruhtinas Dmitri Shahavskoi, ovat Y-DNA -haploryhmältään Suomalais-ugrilaista eli Pohjois-Euraasialaista N3 isälinjaa, ei siis kumpaakaan läntistä, ei germaanista I-ryhmää, eikä Länsi-Eurooppalaista R1b:täkään, saatikka että slaavilaista R1a:ta. Lisäksi venäläiset kronikat kertovat, että Rurikin kruunajaisissa (kun hänestä tuli Novgorodin hallitsija) oli läsnä Suomen ja Karjalan kunikaat.

Venäjän keisarinna Katariina Suuri ei tykännyt suomensukuisten heimojen liian suuresta osuudesta Venäjän historiassa, erityisesti Novgorodin perustamisessa, ja hän käski poistaa edellä mainitut kohdat Tatishtshevin kronikan myöhemmistä painoksista. Ilmeisesti asenne vaivaa vielä nykyäänkin. DNA-tutkimuksissa nimittäin löytyi geneettisesti kaikkein lähintä sukua Rurikille oleva henkilö Suomesta, mikä on järkyttänyt venäläisiä, jotka eivät ole halunneet uskoa edes sitä, että Rurik olisi ollut viikinki, vaan halunneet pitää häntä slaavina, saatika sitten sitä että hän paljastuikin suomalais-sukuiseksi.

DNA-tutkimus ja lännestä tullut maahanmuutto

Liittyen 500-luvun migraatioihin Tanskan ja Saksan suunnalta on mielenkiintoista se, että DNA-tutkimus näyttäisi tukevan arkeologian ja vanhojen lähteiden kertomaa rautakautisesta germaanien maahanmuutosta. Nimittäin huomattavan suuri osa suomalaisten läntisistä Y-DNA -isälinjoista on paljon vanhempaa perua, kuin ruotsinvallan ajalta. Skandinaavista eli pohjois-germaanista I1a Y-DNA haploryhmää esiintyy Suomessa suhteessa kaikkein eniten juuri Satakunnassa (52% miehistä) ja suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla (47%). (Lähde: Lappalainen, T. et al. Regional differences among the Finns: A Y-chromosomal perspective. Gene). Merkittävää tässä on se, että Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tätä pohjois-germaanista esi-isälinjaa ei ole paljonkaan enempää kuin sisämaassa Hämeessä (Ruotsink. Pohjanmaa 36%, Häme 35%), ja Varsinais-Suomessa, missä maamme historiallisella ajalla olisi pitänyt olla kaikkein suurin ruotsalaisen maahanmuuton vaikutus, I1a -haploryhmää on vain 28%:lla miehistä. Yllättäen itäinen N3 haploryhmä on Varsinais-Suomessa yleisempi kuin missään muualla Länsi-Suomessa. Sitä edustaa 60% varsinais-suomalaisista miehistä (Lappalainen et al.)

Tämän valossa on mielestäni selvää, että ruotsinvallan ajalla maahamme lännestä tullut maahanmuutto on ollut väestön kokonaisuuden kannalta vähemmän merkityksellistä kuin aikaisempi rautakautinen ja sitä edeltänyt maahanmuutto, joka ei arkeologiaa ja varhaisaikoja käsittelevien lähteiden valossa ehkä tullutkaan maahamme Ruotsista vaan todennäköisesti etelämpää, Tanskasta ja Pohjois-Saksasta."
"Sotilaspapin puheen jälkeen koko miesjoukko seisoi hiljaisena pidätellen tunnevyöryä. Siellä täällä pari liikutuksen kyyneltä tipahteli rynnäkkökiväärin kylmälle teräkselle, valuen siitä asetta puristavalle kädelle ja tippuen lopulta maahan - isiltä perittyyn ja isien verellä lunastettuun maahan"

EL SID

ja tässä olisi sitten Mauri Rastaan näkemystä suomalaisesta muinaishistoriasta.

ei vastaa täysin "nykyistä" käsitystä.

http://www.kolumbus.fi/rastas/suomsynt.html

Aware

Kyllä on vaikea hyväksyä virallista totuutta historian opetuksessa(kin).
Lähinnä siitä syystä, että kun ihmettelee museoissa ja kuvissa esiintyviä tietoja Suomen menneisyydestä tulee väkisinkin mieleen, että pissitäänkö tässä(kin) asiassa linssiin.

Esimerkiksi Susiluolasta tapeltiin pitkään ja vasta kun paikalla kävi ulkomaan elävät ja tutkivat itse saatiin osa uskomaan, että "hei täällähän on ollutkin asutusta jo kauan sitten". Itse Lahtelaisena kiinnoistuin asiasta kun täältä löytyi kivikautisia jäänteitä https://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m1/1_3_4_2.htm

Ihan rehellisesti eihän kukaan kai usko, että jos täällä on ollut yhtäjaksoista asutusta noinkin pitkään niin mitään itsenäistä kehitystä ei olisi tapahtunut? Onko kukaan tutustunut etelänaapurin kirjalliseen klassikkoon Kalevi- Poeg? Siinäkin kerrotaan asioita, jotka vahvistavat osittain Kalevalaa. Esimerkiksi sankarit kävivät hakemassa Pohjoisesta (nykyisestä Suomesta) sepältä aseita.

Olen vakaasti sitä mieltä, että ruotsalaistumisen aikana kirjoitettiin historiamme uusiksi. Samalla tavalla on aina tehty ja tullaan myös tekemään. Vai mitä mieltä olette Neuvostohistoriasta? On olemassa todisteita siitä, että Suomalaisten riimukirjoitukset hävitettiin systemaattisesti. Jäljellä on vain joitan tuohelle tehtyjä, jotka on löydetty itä-Karjalasta.

Uskon, että parhaat vinkin tosiaan voi saada noista saagoista, joihin sentään on jäänyt jotain merkintöjä meidänkin historiasta. En yhtään kyseenalaista tutkimusten pohjalta sitä, että täälläkin olisi ollut kuninkaita. Tosin heidän vaikutus on saattanut olla pientä, mutta kuitenkin.

Luin myös kirjan Suomen muinaislinnoista, jotka puoltavat tätä näkemystä. Suomen läpi kulki puolustuslinja, joiden rauniot ovat vieläkin näkyvissä ja tutkittavissa ja tämä kauan ennen Ruotsin vallan aikaa. http://www.juhasinivaara.fi/mlinnat/linnake.htm
On esitetty myös viitteitä muinaisesta asevelvollisuudesta, minkä johdosta viikingit eivät koskaan saaneet juurikaan mitään aikaiseksi täällä. Asevelvollisuus sitten rappeutui joko sisäisestä erimielisyydestä tms.


Hauki

#7
En väitä olevani mikään historiantutkija, mutta jotain tietoa on aiheesta tarttunut.

Quote from: victoria on 25.03.2009, 10:11:40
Näiden saagojen mukaan moni 800-1000-luvulla hallinnut kuningas olisi ylpeänä kertonut olevansa Suomen ja Kainuun kuninkaitten jälkeläisiä?
Kuninkaita eli heimopäälliköitä taisi ollakin, Hämeen, Karjalan jne kunikaita. En kuitenkaan usko keskusvallan olleen erityisen vahvaa.

Quote from: victoria on 25.03.2009, 10:11:40
Voiko olla että valloittajalla on ollut jo 1200-luvulla tehokas näkemys propagandasta ja kansallis(heimo)tunteen poispyyhkimisestä.
En usko. Ei tuohon aikaan ollut samanlaista propagandaa kuin nykyään. Toki ruotsalaiset lähteet olivat puolueellisia, mutta että ne olisivat jättäneet mainitsimatta Suomen mahtavan kuningaskunnan? Tuskin, kirjasivathan ne tappioitakin ylös.

Quote from: victoria on 25.03.2009, 10:11:40
Tuskin nykyisen Suomen alueella ollaan oltu sen surkeampia tai parempia kuin Norjassa, Ruotsissa tai Virossa?
Valitettavasti oltiin. Suomi oli pohjoisemmassa, etäisyydet suurempia ja väki harvempaa. Tavallaan tämä oli onni, sillä suomalaisten kukistaminen oli täten vähemmän veristä kuin virolaisten.



Quote from: Aware on 25.03.2009, 12:51:14
Kyllä on vaikea hyväksyä virallista totuutta historian opetuksessa(kin).
Lähinnä siitä syystä, että kun ihmettelee museoissa ja kuvissa esiintyviä tietoja Suomen menneisyydestä tulee väkisinkin mieleen, että pissitäänkö tässä(kin) asiassa linssiin.
Joka asiasta ei kannata etsiä suurta peiteltyä totuutta. En keksi mitään tahoa, joka ideologisista syistä pyrkisi peittelemään Suomen suurta historiaa. Ei, en usko ruotsalaissalaliittoihin.

Quote from: Aware on 25.03.2009, 12:51:14
Esimerkiksi Susiluolasta tapeltiin pitkään ja vasta kun paikalla kävi ulkomaan elävät ja tutkivat itse saatiin osa uskomaan, että "hei täällähän on ollutkin asutusta jo kauan sitten". Itse Lahtelaisena kiinnoistuin asiasta kun täältä löytyi kivikautisia jäänteitä https://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m1/1_3_4_2.htm

Ihan rehellisesti eihän kukaan kai usko, että jos täällä on ollut yhtäjaksoista asutusta noinkin pitkään niin mitään itsenäistä kehitystä ei olisi tapahtunut?
Vaikka ne Susiluolan hiilijäänteet olisivatkin merkkejä neantherdalin ihmisen asutuksesta, niin tuskinpa kukaan täysjärkinen on väittänyt täällä olevan yhtäjaksoisesti 100 000 vuotta asutusta. Muutaman kilometrin jääpeite olisi voinut tuottaa ongelmia parhaallekin pilkkijälle. Eivätköhän suomalaisten geneettiset (eivät kielelliset) esi-isät tulleet etelästä noin 10 000 vuotta sitten.

Quote from: Aware on 25.03.2009, 12:51:14
Onko kukaan tutustunut etelänaapurin kirjalliseen klassikkoon Kalevi- Poeg? Siinäkin kerrotaan asioita, jotka vahvistavat osittain Kalevalaa. Esimerkiksi sankarit kävivät hakemassa Pohjoisesta (nykyisestä Suomesta) sepältä aseita.
Vaikka 1800-luvulle koottujen ja osaksi sepitettyjen saagojen historiallinen todistusarvo lähenee nollaa, niin ovat virolaiset hyvinkin voineet käydä Suomessa sepällä.

Quote from: Aware on 25.03.2009, 12:51:14
Olen vakaasti sitä mieltä, että ruotsalaistumisen aikana kirjoitettiin historiamme uusiksi. Samalla tavalla on aina tehty ja tullaan myös tekemään. Vai mitä mieltä olette Neuvostohistoriasta?
Mihin moinen vakaus perustuu? Mutu-tuntumaan? Neuvostoliitto on modernia historiaa, eikä sen järjestelmällistä propagandaa ainakaan esiintynyt. Periaatteessa tällaista olisi saattanut tapahtua keskiajan alussa, mutta myöhemmin, kun suomalaiset miellettiin ruotsalaisiksi, niin ei varmasti. Ruotsalaisilla nimittäin oli taipumus suurennella historiaansa. Myös "Itä-Ruotsin" suuri historia olisi sopinut goottitarujen kanssa yhteen.

Wiki väittää näin:
QuoteVanhimmat käsitykset suomalaisten alkuperästä olivat samankaltaisia kuin muidenkin Euroopan kansojen valistusajan alkupuolella. Suomalaiset olivat sukua kreikkalaisille tai heprealaisille, jotka olivat heti vedenpaisumuksen ja Baabelin tornin kieltensekoituksen jälkeen asuttaneet maansa. Nämä kertomukset olivat ajan oppineiden muoti-ilmiö. Tavallinen rahvas oli niistä tuskin kuullutkaan.
Eli ruotsalaiset olisivat 1200-luvulla hävittäneet nopeasti suur-Suomen historian, jolloin sitä ei oltaisi muistettu, kun suomalaisille alettiin taas keksiä kunniakasta historiaa? Teoria tuokin. Asia erikseen on se, mikseivät ruotsalaiset, eli sveanmaalaiset tuolloin hävittäneet myös göötanmaalaisten historiaa.

Quote from: Aware on 25.03.2009, 12:51:14
On olemassa todisteita siitä, että Suomalaisten riimukirjoitukset hävitettiin systemaattisesti. Jäljellä on vain joitan tuohelle tehtyjä, jotka on löydetty itä-Karjalasta.
Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä viitteitä näihin todisteisiin.

Quote from: Aware on 25.03.2009, 12:51:14
Uskon, että parhaat vinkin tosiaan voi saada noista saagoista, joihin sentään on jäänyt jotain merkintöjä meidänkin historiasta. En yhtään kyseenalaista tutkimusten pohjalta sitä, että täälläkin olisi ollut kuninkaita. Tosin heidän vaikutus on saattanut olla pientä, mutta kuitenkin.
Tarkoitatko siis tätä Friedrich Kreutzwaldin pääosin 1800-luvulla sepittämää Kalevipoegia? Ei valitettavasti kelpaa lähteeksi. Kuningas-käsityksesi taas vaikuttaa tietojeni valossa uskottavalta.

Quote from: Aware on 25.03.2009, 12:51:14
On esitetty myös viitteitä muinaisesta asevelvollisuudesta, minkä johdosta viikingit eivät koskaan saaneet juurikaan mitään aikaiseksi täällä. Asevelvollisuus sitten rappeutui joko sisäisestä erimielisyydestä tms.
Viikingit tuskin yrittivätkään Manner-Suomea valloittaa sen enempää kuin Viroa, mutta asevelvollisuus on saattanut olla. Keskiaikaisten Novgorodin kronikoiden mukaan "jemeillä", eli luultavasti hämäläisillä, oli jopa kahden tuhannen miehen armeija, mikä oli paljon Suomen oloissa.

Taina Lintula

Keräsin blogilleni viikinkiajasta Suomessa ja Skandinaviassa sekalaisen infopaketin, jossa mielenkiintoista tietoa myös Suomen viikinkikulttuurin ajasta ja hautalöydöistä sekä viikinkien saagoista tullutta tapakulttuuritietoa. Tässäpä aiheesta kiinnostuneille pohdittavaksi  :)

http://tainalintula.blogit.fi/hei-maailma/

Ohessa lähteet, joista tietoja tuohon infopakettiin on kerätty:

Lähteet:
Viikingeistä ja vähän Horneteistakin, STT argeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander
Viikinkiaika-sivusto, Jussi Katajala
Suomalainen muinaispuku, Jenny Kangasvuo
Historian elävöittämisyhdistys Harmaasudet ry./ Nina Talvela ja Inka Harju
Muinaiset skandinaavit jättivät jälkensä moniin asioihin, Turun Sanomat – Irmeli Haapanen
The Viking Age -sivusto
Wikipedia (Skandinavien mytologia)

Nikopol

Turhan tiedon ensyklopediani kertoo että Englannin valtaistuimella on Windsor-suku. Alkuperäinen saksalainen sukunimi muutettiin WWI:n aikaan saksalaisvastaisen mielialan vallitessa.

Englantiahan on siis hallinnut englantilainen dynastia viimeksi joskus 900-1000-luvulla. Saksalaisia, hollantilaisia, walesilaisia, skotlantilaisia, normanniranskalaisia ja tanskalaisia on pörrännyt vallassa. Normandian herttua, Plantagenetit (Anjou), Plantagenetit (Lancaster), Plantagenetit (York), Tudor, Stuart, Hannover, Wettin, Windsor. Väliin on kyllä ruiskautettu anglosaksiverta kun kuninkaalliset ovat kuksineet ristiin.

Muta onhan Ruotsinkin kuningassuku ranskalainen. Venäjän tsaareissakin oli enemmän saksalaista verta kuin venäläistä.

Juu ei liittynyt yhtään mihinkään.
"[romanianromani]kopla valitsi uhreiksi iäkkäitä naisia välttyäkseen yhteenotoilta miesten kanssa." Keski-Uusimaa
"Kenet Jeesus hakkaisi?" kmruuska 2012

PK

Jos kerta saagat yms. historiankirjoitus on ollut kuninkaita ylistävää propagandaa, niin on kai propagandaa voitu kohdisua myös viholliskansojen fyysisiin kohteisiin. Jo muinaiset Roomalaisetkin tuhosivat epäsuosioon joutuneita keisareita historiasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Damnatio_memoriae
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Roman_emperors_to_be_condemned

Raamatun Vanhasta testamentista kehoitetaan tuhoamaan valloitetun kansan uskonnollinen materiaali, etteivät juutalaiset alkaisi palvoa näitä:

Quote12 Varokaa tekemästä mitään liittoa sen maan asukkaiden kanssa, johon olette matkalla. Jos liittoudutte heidän kanssaan, te joudutte heidän pauloihinsa.
13 Repikää maahan heidän alttarinsa, murskatkaa heidän kivipatsaansa ja hakatkaa poikki heidän asera- paalunsa*

51 "Sano israelilaisille: Kun olette menneet Jordanin yli Kanaaninmaahan,
52 hävittäkää tieltänne kaikki sen maan asukkaat. Hävittäkää heidän kiveen veistetyt epäjumalansa, samoin kaikki heidän valetut jumalankuvansa, ja tuhotkaa heidän uhrikukkulansa

3 Älkää avioituko näihin kansoihin kuuluvien kanssa. Älkää myöskään antako tyttäriänne heille vaimoiksi älkääkä ottako heidän tyttäriään vaimoiksi pojillenne,
4 sillä he viettelisivät poikanne luopumaan Herrasta ja palvelemaan vieraita jumalia. Jos annatte tämän tapahtua, Herra vihastuu teihin ja tekee teistä heti lopun.
5 Tehkää sen sijaan heille näin: repikää maahan heidän alttarinsa, murskatkaa heidän kivipatsaansa, hakatkaa poikki heidän asera- paalunsa* ja polttakaa heidän jumalankuvansa

yms.

Kristittyt ja islamilaiset valloittajat taas eivät halunneet tuhota kansoja, vaan käännyttää heidät alamaisiksi. Tällöin tietenkin uskonnolla perustelulla alistettujen alamaisten vanhojen perinteiden tuhoaminen (tai uudelleenmäärittely) oli erityisen tärkeää. Keskiajan paavit keskittyivätkin irstailun ohessa propagnadan tuottamiseen ja vääräuskoisten kirjojen ja lukijoiden polttamiseen.

Tuskin tämä käytäntö Suomessakaan oli tuntematonta, mutta toinen kysymys siten onkin, missä määrin historiaa oli Suomessa tuhottavana, ja miten sen tuhoamisessa onnistuttiin.

EL SID

tuossa olisi aika hyvä paketti peräpohjolan muinaishistoriasta.

http://finnpro2000.netfirms.com/kainuunmaa.htm#Pohjan%20per%C3%A4n%20esihistoriaa



jos ei olsi näin kiire, niin ehtisin vastaamaan tuolla valtakunnan vahtikoirallekin


EL SID

#12
Quote from: Turjalainen on 25.03.2009, 12:07:09

Karjalan perustaminen ja suomalainen Rurik

Karjalan perustamisesta olen lukenut väitteen jonka mukaan Tatishtshevin Venäjän Historian kronikan ensi painos 1740-luvun alussa kertoisi, että kuningas Fornjótin poika, Kari (saagojen mukaan Norrin isoisoisoisä) tuli ja perusti Laatokan rannalle Karila-nimisen kauppapaikan, venäjäksi "Korela", josta Karjala ja karjalaiset olisivat saaneet nimensä. Tämä "Korela" tunnetiin ennen viime sotia Käkisalmen kaupunkina. Jos Kainuu perustettiin 500-600-lukujen taitteessa, ja saksilainen kronikka mainitsee Karjalan 600-luvulla, niin sen perustamisen on täytynyt tapahtua 600-luvun alkupuoliskolla. Skandisaagojen mukaan Kari oli Suomen ja Kainuun kuningas isänsä Fornjótin jälkeen. Arkeologian kannalta asutus Laatokan pohjois- ja länsirannoilla tosin tihenee vasta 800-luvulla.

Novgorodiin liittyen on mielenkiintoista, että Rodslagenin "ruotsalainen" viikinkinkuningas Rurik, josta tuli Novgorodin ensimmäinen hallitsija 900-luvulla, oli suomalaista alkuperää. Tämän todistaa moderni DNA-tutkimus. Rurikin jälkeläisten geneettinen isälinja on nimittäin suomalaista/Pohjois-Euraasialaista N3 Y-DNA-haploryhmää. Kaikki DNA-testatut Rurikin jälkeläiset, mukaan lukien vanhaan venäläiseen aateliin kuuluvat ruhtinaat, ruhtinas Gagarin ja Pariisissa asuva ruhtinas Dmitri Shahavskoi, ovat Y-DNA -haploryhmältään Suomalais-ugrilaista eli Pohjois-Euraasialaista N3 isälinjaa, ei siis kumpaakaan läntistä, ei germaanista I-ryhmää, eikä Länsi-Eurooppalaista R1b:täkään, saatikka että slaavilaista R1a:ta. Lisäksi venäläiset kronikat kertovat, että Rurikin kruunajaisissa (kun hänestä tuli Novgorodin hallitsija) oli läsnä Suomen ja Karjalan kunikaat.

Venäjän keisarinna Katariina Suuri ei tykännyt suomensukuisten heimojen liian suuresta osuudesta Venäjän historiassa, erityisesti Novgorodin perustamisessa, ja hän käski poistaa edellä mainitut kohdat Tatishtshevin kronikan myöhemmistä painoksista. Ilmeisesti asenne vaivaa vielä nykyäänkin. DNA-tutkimuksissa nimittäin löytyi geneettisesti kaikkein lähintä sukua Rurikille oleva henkilö Suomesta, mikä on järkyttänyt venäläisiä, jotka eivät ole halunneet uskoa edes sitä, että Rurik olisi ollut viikinki, vaan halunneet pitää häntä slaavina, saatika sitten sitä että hän paljastuikin suomalais-sukuiseksi.



haluaisin puuttua tuohon viikinkinkuningas Rurikin tapaukseen: pohjois-Venäjällä oli alkuaan (vain=?) suomensukuisia kieliä puhuvaa väkeä, joiden joukkoon vasta tuohon aikaan työntyi slaavilaisia kieliä puhuvaa väestöä. Eli jos Rurik oli kotoisin Novgorodin huitteilta, hän saattoi hyvinkin olla "suomalais"peräinen.
Jos Rurik oli Ruotsista/Roslagenista lähtöisin, "suomalaisuus"-todennäköisyys heikkenee (vain=?) hieman, sillä mahdollista on, että Ruotsissa asui "suomalais"sukuisia kieliä puhuvaa väestöä ennen germaanikieliä puhuvaa väestöä.

Suoraan hän tuskin oli Suomalainen, siis nykyisen suomen alueella syntynyt




Edit: Jos haluat kommentoida vain yhtä kohtaa pitkästä viestistä, ole ystävällinen ja lainaa siitä vain ne kohdat joita kommentoit.