Kirja: Sykettä ja suvaitsevaisuutta - Globaalin osaamisen kansalliset rajat

[Roope]

Forsander, Annika, Mika Raunio, Perttu Salmenhaara & Mika Helander (2004)
Sykettä ja suvaitsevaisuutta. Globaalin osaamisen kansalliset rajat.
(Sitra 262). Helsinki: Edita. (pdf)

Lehdistötiedote: Osaajat etsivät Suomesta sykettä ja suvaitsevaisuutta 14.5.2004

Kirja tuntuu summaavan virallisen näkökulman suomalaisen maahanmuuttopolitiikan kehittämisestä. Painopiste on ulkomaisten osaajien houkuttelussa, muu lisääntyvä maahanmuutto ja ongelmat katsotaan lähinnä seuraukseksi liian tiukasta maahanmuuttopolitiikasta. Kirjoittajat tietävät EU:n tarvitsevan enemmän työvoimaa kuin laillisia teitä on mahdollista saada, josta seuraa turvapaikkajärjestelmän kuormittuminen ja ihmissalakuljetuksen lisääntyminen, josta taas seuraa harmaan talouden kasvu. Ratkaisu on kuin suoraan Sinnemäeltä: lisätään laillisia väyliä päästä Eurooppaan, koska: 

Suomessa on tärkeää – erityisesti Euroopan unionin
suhteen ja kansallisella tasolla – ymmärtää, että
globaalitaloudessa eriarvoisten maiden välisiä muuttovirtoja ei voida
eikä kannata estää. Potentiaaliset maahanmuuttajat ja vastaanottavi-
en maiden työmarkkinat tarvitsevat toisiaan, ja mikäli maahanmuut-
toa yritetään padota ehkäisevällä kontrollilla jostain kohtaa, löytä-
vät maahanmuuttajat muita reittejä. Maahanmuuton hallinnoinnissa
onkin kyse lähinnä siitä, kuka nämä reitit avaa ja kuka niistä hyötyy:
maahanmuuttajat, maahanmuuttajia vastaanottavat maat vai ihmisten
salakuljettajat.

Muutamia otteita:

Ongelmana on se, että ulkomaisen työvoiman kysyntä EU-maissa on
jatkuvasti korkeammalla tasolla kuin sen tarjonta laillisten maahantuloka-
navien kautta. Tästä on seurannut turvapaikkajärjestelmän kuormittumi-
nen sekä harmaan talouden ilmiöiden kuten laittoman maahanmuuton
ja ihmissalakuljetuksen lisääntyminen. Jäsenmaat ovat reagoineet tilan-
teeseen lisäämällä ehkäisevää kontrollia eli heikentämällä turvapaikan-
hakijoiden oikeudellista asemaa. Laittoman maahantulon estäminen taas
on johtanut työmarkkinahäiriöihin etenkin eteläisissä jäsenmaissa, joiden
työmarkkinat ovat riippuvaisia ulkomaisesta kausityövoimasta.

Jäsenmaiden tapa reagoida ulkomaisen työvoiman kysynnän kasvuun
on pahentanut ongelmia, eivätkä nykyisen politiikan vähäiset muu-
tokset tai kontrollikeinojen lisääminen näytä auttavan. Kohdeilmiön
luonteen muuttuminen edellyttääkin hallintotapojen ja -rakenteiden
mukautumista uudenlaiseen tilanteeseen. Näyttääkin siltä, että 1960- ja
1970-luvuilta periytyvät kontrollirakenteet ovat vanhentuneet. Pääoman
ja tuotannon globaali liikkuvuus sekä humanitaarisista syistä tapahtu-
van muuton kohdistuminen länsimaihin ovat kriisiyttäneet vallitsevan
maahanmuuttoa ehkäisevän "kontrolliregiimin". "Maahanmuuttopo-
liittinen ongelma" onkin muodostunut pikemmin hallinnointitavan
tuottamana kuin siten, että ongelmana olisi hallinnoitava ilmiö sinän-
sä. Laillisten maahanmuuttoväylien ahtauden ja suorittavan työvoiman
kovan kysynnän välinen ristiriita on lisännyt turvapaikkajärjestelmän
kuormitusta ja painetta dokumentoimattomaan maahanmuuttoon.

Dokumentoimattoman maahanmuuton ympärille on kehittynyt
"siirtolaisuusteollisuus", rikollinen toiminta, jonka toimenkuvana on
salakuljettaa ihmisiä länsimaihin. Usein julkisessa keskustelussa kes-
kitytään paheksumaan ihmiskuljettajia sekä tällä keinolla muuttavia
henkilöitä. Salakuljettajia ja maahanmuuttajia itseään syytetään tois-
tuvista joukkokuolemista EU:n rajoilla.
...
Välimeren aaltoihin hukkuvat ovat kohtalotovereineen tavallisesti
työntekijöitä, joilla ei ole muuta keinoa päästä eteläisen Euroopan
maihin, jotka puolestaan tarvitsevat heidän työvoimaansa. Maahan
pyrkijöiden kohtaloihin vaikuttaa siis Euroopan vanhentunut maa-
hanmuuttopolitiikka, viranomaisten välinpitämättömyys sekä lähtö-
maiden epädemokraattisuus ja kyvyttömyys tarjota tulevaisuuden
mahdollisuuksia väestölleen (Harris 2002, xvii, BBC 16.6.2003).
Eurooppalaisten maiden maahanmuuttopolitiikka tekee monien ih-
misten työmatkat vaarallisiksi, sillä nykyisen hallintotavan pohjalta
ainoa keino estää maahanpääsy on antaa laivojen upota ja toivoa, että
ihmiset uisivat takaisin lähtösatamaan.

Tilanteissa, joissa maiden välillä on työvoiman muuttoa, mutta ei
avoimia maahanpääsyreittejä, ohjautuu työvoima maahan turvapaikka-
järjestelmän tai laittomien reittien kautta, jolloin seuraukset lisäävät
usein pimeän työn määrää työmarkkinoilla. Suomessa näistä ilmiöstä
ei ole juurikaan merkkejä, sillä turvapaikanhakijoiden määrät ovat
pieniä ja turvapaikka- ja oleskelulupakriteerit tiukkoja.

Kaikille maahanmuuttopolitiikan hallintomalleille on yhteistä se,
että maahan- ja maastamuuttoa pyritään hallinnoimaan siten, että sekä
lähettävän että vastaanottavan maan, sekä yksittäisen maahanmuutta-
jan ja työnantajan tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Samalla pyritään estä-
mään vastaanottavan maan viranomaisjärjestelmien kuormittumista
ehkäisemällä turvapaikkajärjestelmän käyttöä työvoimamuuttoon sekä
vähentämään työvoiman ja työpaikkojen valumista harmaille työ-
markkinoille. Näin pystytään myös vastaamaan nykyistä paremmin
pakolaisten turvan tarpeeseen. Maahanmuuton kestävällä hallinnoin-
nilla pystytään estämään inhimillisiä katastrofeja ja rikollista toimintaa,
jota laiton maahanmuutto tuottaa. Suomessa on tärkeää – erityisesti
Euroopan unionin suhteen ja kansallisella tasolla – ymmärtää, että
globaalitaloudessa eriarvoisten maiden välisiä muuttovirtoja ei voida
eikä kannata estää. Potentiaaliset maahanmuuttajat ja vastaanottavi-
en maiden työmarkkinat tarvitsevat toisiaan, ja mikäli maahanmuut-
toa yritetään padota ehkäisevällä kontrollilla jostain kohtaa, löytä-
vät maahanmuuttajat muita reittejä. Maahanmuuton hallinnoinnissa
onkin kyse lähinnä siitä, kuka nämä reitit avaa ja kuka niistä hyötyy:
maahanmuuttajat, maahanmuuttajia vastaanottavat maat vai ihmisten
salakuljettajat.

Suomessa maahanmuuttajat ja maahanmuuttopolitiikka herättävät
runsaasti kansalliseen identiteettiin ja itsetuntoon kietoutuvia emoo-
tioita. Kysymys Suomen vetovoimaisuudesta maahanmuuttajien nä-
kökulmasta tuntuu herättävän julkisuudessa kahtalaisia reaktioita.
Nationalistisessa puheessa pelotellaan sillä, että "kaikki" ryntäisivät
elämään herkkäuskoisten suomalaisten maksamilla yltäkylläisillä so-
siaalietuuksilla, mikäli rajoja avattaisiin nykyistä enemmän maahan-
muutolle. Säälittelypuhe taas vetoaa siihen, ettei kukaan voi muuttaa
Suomeen – onhan maa arktinen verohelvetti, jossa asuu käsittämä-
töntä kieltä puhuva umpimielinen kansa, joka ryyppää liikaa ja inhoaa
ulkomaalaisia. Näiden käsitysten molemmat ääripäät vetoavat natio-
nalistiseen lintukoto-ajatteluun, jolle ei löydy vastinetta tässä kirjassa
kuvattujen ulkomaalaisten asiantuntijoiden todellisuudesta.
...
Vastaavasti "yltäkylläiset sosiaalietuudet" eivät ole saaneet ketään
hakeutumaan Suomeen, ne eivät auta jäämään eivätkä toisaalta aja
ketään pois. Ensinnäkään Suomessa ei ole kansainvälisesti yltäkylläisiä
sosiaalietuuksia. Tosin Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, hy-
vinvointivaltio jakaa yhteisen hyvän tasaisemmin kuin monissa muissa
maissa. Osaavat maahanmuuttajat eivät kuitenkaan sosiaalietuuksista
– varsinkaan tulonsiirroista – juuri hyödy. Joko he eivät ole niiden
piirissä tai eivät niitä tarvitse. Sen sijaan he turvaavat osaltaan näitä
palveluita muille maksamalla kansainvälisesti korkeita veroja kansainvä-
lisesti vaatimattomasta palkastaan. Tämä yhtälö toimii monien kohdalla
Suomeen muuttoa estävänä tai Suomesta työntävänä tekijänä.

Tämä melko lyhyellä selaamisella. Puutteistaan huolimatta kirjassa on asiallistakin taustoitusta, joka tekee siitä lukemisen tai ainakin selailemisen arvoisen. Kirja avaa virallisia argumentteja maahanmuuton rajoitusten poistamisesta. Vaikka perustelut jäävätkin heppoisiksi (no, tekijöinä mm. Annika Forsander ja Perttu Salmenhaara), niin ainakin jonkinlaisia perusteluja esitetään, joten niihin voi käydä halutessaan käsiksi.

Nyt seitsemän vuotta kirjan kirjoittamisen jälkeen hallitus aikoo toistaa Ruotsin virheen poistamalla työlupien myöntämisestä harkinnanvaraisuuden. Siihen ei kai ole tarvittu tässä kirjassa esitettyjä kummempia perusteluja, vaikka Ruotsin kokemukset puhuvat vahvasti työlupien täydellistä vapauttamista vastaan. Ainakin se on onneksi muuttunut, että aika harva kehtaisi enää kirjoittaa, että "Suomessa...turvapaikanhakijoiden määrät ovat pieniä ja turvapaikka- ja oleskelulupakriteerit tiukkoja".

[Roope]

Sykettä ja suvaitsevaisuutta - Globaalin osaamisen kansalliset rajat

SISÄLLYS

1 MIKSI PELLE PELOTON EI MUUTTANUT ESPOOSEEN?
Kansainvälinen kilpailukyky ja hyvinvointivaltion muutos
Aivokierrätys osaamisstrategiana
Ulkomaalaiset osaajat Suomessa
Miksi suomalaisissa organisaatioissa on niin vähän ulkomaalaisia?
Maahanmuuttajat työmarkkinoilla
Ulkomaalaisista opiskelijoista aivoreservi?

2 KANSAINVÄLISESTÄ YLIKANSALLISEEN TALOUTEEN
Yritykset uudenlaisen yhteiskuntajärjestyksen luojina
Innovaatiot veturina – työmarkkinoiden kehittämisen ydin
Yrityksen yhteiskuntavastuu

3 GLOBAALITALOUDEN INSTITUTIONALISOINTIA
Kansantaloudesta globaalitalouteen
Globalisoituva omistus ja tuotanto
Globaalien työmarkkinoiden rakentamista
Verkostoituvat "yritysvaltiot"

4 KANSALLISET RAJAT JA MAAHANMUUTTAJATYÖVOIMA
EU kansallisten maahanmuuttopolitiikkojen ohjaajana
Laajenevat työmarkkinat, EU ja maahanmuuttopolitiikka
Portinvartijoista sisäänheittäjiksi
Maahanmuuttopoliittista sääntelyä
Portinvartijana ammattiyhdistysliike

5 AVATAAN RAJAT OSAAJILLE – ONKO TULIJOITA?
Vetovoimaiset mielikuvat, huippuyritykset ja tähtitutkijat
Luovan luokan transnationaalit valintojen kentällä
Virallisen Suomen portinvartijat

6 SUOMALAINEN TYÖYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA
Globaalitalouden työyhteisöt
Tasa-arvoisuutta työ- ja uramahdollisuuksiin

7. HYVINVOINTIVALTION LUPAUKSET – MITÄ MAAHANMUUTTAJAT HYÖTYVÄT?
Suomalainen hyvinvointivaltio elintason muovaajana
Hyvinvointivaltio ottaa – verotus ja palkkaus
Hyvinvointivaltio antaa yhteiskuntarauhan

8 SYKETTÄ JA SUVAITSEVAISUUTTA SUOMALAISITTAIN
Kaupunkiseutujen kansainvälistyvä pinta
Kaunista, karua ja kylmää
Paikalliskulttuurina pikkukaupunkimaisuus

9 MILLÄ SUOMI VETÄÄ, SITOUTTAA TAI TYÖNTÄÄ POIS GLOBAALEJA OSAAJIA?
Brändättyjä mielikuvia
Työympäristö ja "seudun laatu"
Action! Strategioista toimintaan

[PaulR]

En kommentoi. En, vaikka mieli tekisi. Syön vaan sapuskan ja rauhoitun.