Kirja: Opinnäyte: Ouarab Belaid Sami: Muslimimiehet Suomessa

[MW]

Sami Quarab ilman lainausmerkintää:
***

Jos olisi enemmänkin aikaa, voisi tuolta googlailla muutaman muunkin lauseen ja katsoa kuinka paljon sitä omaa tekstiä tuossa on. Ehkä tämän takia vain haastateltujen osiossa on hirveitä kirjoitusvirheitä.

Tämmöinen hengentuote. Käsittääkseni kaikissa itseään kunnioittavissa oppilaitoksissa nämä copy-paste jutut jäävät seulaan aika äkkiä, mutta mutta. Joskus systeemi toimii kuin valvontakamerat Esbo steissillä, vai missä niitä tönimisiä esiintyy?

[Simo Hankaniemi]

Eihän tuo ole mikään tutkimus millään mittarilla mitattuna. Viisi haastateltavaa eivät ole edustava otos Suomen muslimimiehistä, pitäisi olla noin 400 vähintään ja tutkittavat pitäisi valita niin, että kenellä tahansa muslimimiehellä on periaatteessa mahdollisuus päästä otokseen. Kysymys-arsenaali on myös aivan lapsellinen. Tuollaisen kyhäelmän ei pitäisi mennä läpi edes peruskouluesitelmänä. Onko tämä muka mennyt läpi AMK-lopputyönä? Mikä vitsi.

[Malla]

Kuvatut syrjintäkokemukset ovat aika hurjia: yksi on joutunut jonottamaan poliisiasemalla, toiselle on on huutanut humalainen.
Jos tuo on syrjintää, aika moni suomalainenkin on kokenut sitä.
--
Jos lukiolainen jää kiinni kopipeistauksesta, seurauksena on armotta kurssin hylkääminen -> uusiminen. Korkeamman asteen opinahjossa moisella ei ilmeisesti ole enää niin väliä.
Noloa.

[M.]

Eihän tuo ole mikään tutkimus millään mittarilla mitattuna. Viisi haastateltavaa eivät ole edustava otos Suomen muslimimiehistä, pitäisi olla noin 400 vähintään ja tutkittavat pitäisi valita niin, että kenellä tahansa muslimimiehellä on periaatteessa mahdollisuus päästä otokseen. Kysymys-arsenaali on myös aivan lapsellinen. Tuollaisen kyhäelmän ei pitäisi mennä läpi edes peruskouluesitelmänä. Onko tämä muka mennyt läpi AMK-lopputyönä? Mikä vitsi.

Yleinen kommentti:

400:n ihmisen haastatteleminen ja moisen haastatteluaineiston analysoiminen laadullisesti on täysin mahdoton tehtävä. Tavanomaisesti laadullisessa tutkimuksessa haastatellaan n. 10-20 henkilöä. Edustavuus ei ole ongelma, jos tutkimuksen tuloksia ei ole tarkoituskaan yleistää (esimerkiksi koskemaan kaikkia muslimimiehiä). Jos tarkoitus on esimerkiksi selvittää millaisia kokemuksia muslimimiehillä Suomessa on, aineistossa voidaan periaatteessa saavuttaa saturaatiopiste jo viidelläkin haastateltavalla, vaikka tuo onkin aika epätodennäköistä.

Sinänsähän ko. opinnäyte vaikuttaisi olevan pelkkää paskaa jo AMK:n mittareillakin.

[Suomitalon renki]

Kirjoitusvirheillä yms. teknisellä asialla ei mielestäni ole mitään merkitystä vaan enmmänkin seuraavalla:

". 39-vuotias muslimimies Algeriasta, asunut Suomessa 13 vuotta.
1.Eronnut suomalaista
vaimosta... luottamus Suomalaiseen
yhteiskuntaan on hävinnyt.
2. Asunut Suomessa yli 20 vuotta, ikä on kertynyt 47. Avioero
oli hänelle kova palaa eikä hyväksyy Suomalaisten tapa erota... ...hän on löytänyt tien takaisin oman kulttuuriin ja uskontoaan.
3. Yli 16 vuoden Suomessa ja kolmen epäonnistuneiden avioliiton jälkeen, mies
kokee että hän ei ole tervetullut tänne asumaan."

Viidestä haastatellusta ainakin kolmella ajatusmailma on negatiivinen suomalaista yhteiskuntaan. Epäonnistumisien myötä viha ja kauna suuntautuu suomeen ja suomalaisiin. Sanoisin prosentin olevan hemmetin suuri... Kysymys on juuri siitä, että noilla taustoilla sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on todella vaikeaa. Kysynkin olisiko laajempi otanta samankaltainen. Luulen että varmassti jokainen mokuttajakin  ymmärtää vastauksia lukemalla jonkin asian olevan persiillään ja se >EI ole raha.   

[MW]

Kirjoitusvirheillä yms. teknisellä asialla ei mielestäni ole mitään merkitystä vaan enmmänkin seuraavalla:
***
Kysynkin olisiko laajempi otanta samankaltainen. Luulen että varmassti jokainen mokuttajakin  ymmärtää vastauksia lukemalla jonkin asian olevan persiillään ja se >EI ole raha.   

Raha tietysti kelpaa, mutta tämäkin 'tutkimus' osoitti sen mikä on helvelvetin hyvin tiedossa.

Jostain syystä tämä tieto ei tavoita niiden tahojen vähäistä ymmärrystä, joiden pitäisi johtopäätökset tehdä ja jatkotoimenpiteisiin ryhtyä.

[Malla]

Kirjoitusvirheillä yms. teknisellä asialla ei mielestäni ole mitään merkitystä

On niillä hiukan merkitystä. Ne kertovat, että ko. tutkinnolla ei ole mitään arvoa, koska oppilaitoksessa viis veisataan työn jäljestä ja ohjaus on täysin retuperällä. Kyse on sentään ammattikorkeakoulusta. Jos esim. insinöörin opinnäytteessä kaikki laskut olisivat miten sattuu, olisiko sekin ihan sama?
Lisäksi: Kirjoitelman laatija on valmistunut ammattiin, joka edellyttää kommunikointia ja kielitaitoa.
Toivottavasti tämä on yksittäistapaus.

[Simo Hankaniemi]

Eihän tuo ole mikään tutkimus millään mittarilla mitattuna. Viisi haastateltavaa eivät ole edustava otos Suomen muslimimiehistä, pitäisi olla noin 400 vähintään ja tutkittavat pitäisi valita niin, että kenellä tahansa muslimimiehellä on periaatteessa mahdollisuus päästä otokseen. Kysymys-arsenaali on myös aivan lapsellinen. Tuollaisen kyhäelmän ei pitäisi mennä läpi edes peruskouluesitelmänä. Onko tämä muka mennyt läpi AMK-lopputyönä? Mikä vitsi.

Yleinen kommentti:

400:n ihmisen haastatteleminen ja moisen haastatteluaineiston analysoiminen laadullisesti on täysin mahdoton tehtävä. Tavanomaisesti laadullisessa tutkimuksessa haastatellaan n. 10-20 henkilöä. Edustavuus ei ole ongelma, jos tutkimuksen tuloksia ei ole tarkoituskaan yleistää (esimerkiksi koskemaan kaikkia muslimimiehiä). Jos tarkoitus on esimerkiksi selvittää millaisia kokemuksia muslimimiehillä Suomessa on, aineistossa voidaan periaatteessa saavuttaa saturaatiopiste jo viidelläkin haastateltavalla, vaikka tuo onkin aika epätodennäköistä.

Sinänsähän ko. opinnäyte vaikuttaisi olevan pelkkää paskaa jo AMK:n mittareillakin.

Ai miten niin 400 aineiston analysoiminen olisi mahdoton tehtävä? Koko ajanhan sitä tehdään sosiologiassa, antropologiassa ynnä muissa tieteissä. Tilastotieteellisesti viiden henkilön tutkimuksella, joita ei edes ole valittu satunnaisotannalla, ei voi saavuttaa yleistämiskelpoista tietoa. Parempi vaihtoehto olisi ollut sitten haastatella vain yhtä henkilöä ja tehdä hänen näkemyksistään hiukan syvällisempi monografia. Siinä olisi ollut ainakin inhimillistä kiinnostavuutta enemmän kuin po. leikkitutkimuksessa.

[Suomitalon renki]

Kirjoitusvirheillä yms. teknisellä asialla ei mielestäni ole mitään merkitystä

On niillä hiukan merkitystä. Ne kertovat, että ko. tutkinnolla ei ole mitään arvoa, koska oppilaitoksessa viis veisataan työn jäljestä ja ohjaus on täysin retuperällä. Kyse on sentään ammattikorkeakoulusta. Jos esim. insinöörin opinnäytteessä kaikki laskut olisivat miten sattuu, olisiko sekin ihan sama?
Lisäksi: Kirjoitelman laatija on valmistunut ammattiin, joka edellyttää kommunikointia ja kielitaitoa.
Toivottavasti tämä on yksittäistapaus.

Ensinnäkään ei varmasti ole yksittäistapaus. Itse kommentoin lähinnä sitä, että tässä ketjussa käsitellään pilkkujen ja pisteiden paikkaa, kun se sama "tutkimus" antaa kuitenkin tietoa haastatellujen aseenteesta suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.

[törö]

"Tutkimustyöprosessini ja ohjaamieni miesryhmien kautta olen yhä vakuuttuneempi
siitä, että muslimimiesten on vaikea sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.
He tarvitsevat apua, jotta voivat oppia ymmärtämään uutta ympäristöään.
Rasismilla ja kielteisillä kuvilla islamista on myös osuutta integroitumiseen.
Uusien rasismia mittaavien tutkimusten mukaan 28 % suomalaisista on ainakin
osittain sitä mieltä, että islam uhkaa suomalaista kulttuuria."

Syynä tähän eivät voi olla ääri-islamin uhka, taipumus hoitaa asioita äbäläwäbälällä ja naisien alistaminen.

Hymyile ja ole kohtelias niin sinulle hymyillään ja ollaan kohteliaita. Hypi muiden silmille niin sinun silmillesi hypitään.

[pelle12]

Hirmuinen määrä on kirjoitusvirheitä jäänyt lopulliseen...

1. 39-vuotias muslimimies Algeriasta, asunut Suomessa 13 vuotta. Eronnut suomalaista
vaimosta... luottamus Suomalaiseen
yhteiskuntaan on hävinnyt.

2. Asunut Suomessa yli 20 vuotta, ikä on kertynyt 47. Avioero
oli hänelle kova palaa eikä hyväksyy Suomalaisten tapa erota... ...hän on löytänyt tien takaisin oman kulttuuriin ja uskontoaan.

3. Yli 16 vuoden Suomessa ja kolmen epäonnistuneiden avioliiton jälkeen, mies
kokee että hän ei ole tervetullut tänne asumaan.

...

Suomalaiset naiset - kotoutumisen este?  


---------
Valitettavasti, jos tuo tutkimus on mahdollistanut tradenomin pahvit, on kyseessä ns. positiivinen syrjintä.

Minäkin tunnen tuollaisen tapauksen. Ettei vain olisi haastateltuna.

[M.]

Ai miten niin 400 aineiston analysoiminen olisi mahdoton tehtävä? Koko ajanhan sitä tehdään sosiologiassa, antropologiassa ynnä muissa tieteissä. Tilastotieteellisesti viiden henkilön tutkimuksella, joita ei edes ole valittu satunnaisotannalla, ei voi saavuttaa yleistämiskelpoista tietoa. Parempi vaihtoehto olisi ollut sitten haastatella vain yhtä henkilöä ja tehdä hänen näkemyksistään hiukan syvällisempi monografia. Siinä olisi ollut ainakin inhimillistä kiinnostavuutta enemmän kuin po. leikkitutkimuksessa.

Vastasit kysymykseesi itse. Sosiologiassa ei todellakaan käytetä rutiininomaisesti neljän sadan hengen näytteitä laadullisessa tutkimuksessa. Ei kukaan pysty haastattelemaan neljääsataa ihmistä ja analysoimaan syntynyttä haastatteluaineistoa riittävän syvällisesti sellaisessa ajassa, joka tutkijalla on tyypillisesti käytössään. Parinkymmenen hengen näyte on vielä analysoitavissa suhteellisen järkevässä ajassa (n. vuosi), jos haastattelut ovat pituudeltaan jotain puolen tunnin luokkaa. Laadullista tutkimusta ei tule arvioida samoilla mittareilla kuin kvantitatiivista, kun niillä tyypillisesti pyritään selvittämäänkin eri asioita. Laadullisella tutkimuksella pyritään selvittämään jotain ilmiötä syvällisesti muttei sanomaan mitään sen yleisyydestä tai jakautumisesta jossain populaatiossa.

[sluippa]

Minäkään en pysty käsittämään, miten tällainen tuotos on hyväksytty mistään suomalaisesta oppilaitoksesta. Pelkästään kielivirheet ovat sitä luokkaa, että tuota on vaikea ottaa tosissaan.

Kerran kävelin lapseni kanssa ostarilla, ja yksi humalainen huusi
minulle tosi pahasti, mutta mitä voi tehdä tässä tilanteessa? Leikin
etten kuullut mitään!

Jos haastatellut ovat asuneet Suomessa vähintään 10 vuotta, niin olen positiivisesti yllättynyt, että tänä aikana henkilö on kohdannut vain yhden kerran känni-idiootin.

Miehet painottivat myös, että työn hakeminen ei onnistu, jos oma nimi kuulostaa
ulkomaalaiselta, varsinkin jos on muslimi, työnantaja löytää aina selityksen siihen,
miksi ei palkata.

Kannattaako työhakemuksessa korostaa sitä, että on muslimi? Olisiko parempi, ettei työnantaja antaisi mitään selitystä, miksi henkilöä ei palkattu? Tuliko mieleen, että ehkä nämä selitykset ovat ihan todellisia ja työnanantaja valitsi työtehtävään paremman henkilön?

Siinä missä muslimimies katsoo, että roolimallit omassa perheessä ovat mallillaan, Suomalainen virkailija taas katsoo, että nainen on alistettu, kuten kävi ilmi haastattelussa. Mies katsoo, että jos sosiaalityöntekijä haluaa jututtaa muita perheen jäseniä ilman miehen lupaa, se on tunkeilua yksityiseen elämään. Kuin yhdestä suusta kaikki miehet halusivat viestittää varsinkin sosiaalialan työntekijöille, että perhe on pyhä ja perheenpää islamin kulttuurissa on mies. Jotta viesti pääsisi perheen emännälle tai lapsille on kuljettava miehen kautta, toisin sanoen miehen pitäisi olla aina läsnä asioimassa eri virastoissa, kun käsitellään perheen asioita.

Tätä ei vaan voi hyväksyä! Suomessa ihmiset ovat tasa-arvoisia, eikä kukaan voi päättää asioita toisen täysivaltaisen ja täysi-ikäisen henkilön puolesta tai vaatia saada puuttua jokaiseen asiaan. Islamin kulttuurissa olkoon miten on, mutta suomalaisessa kulttuurissa tämä tuntuu aivan järjettömältä. En voi mitenkään hyväksyä!

[Hommelitäti]

Tämän opinnäytetyön haastatellut ovat yksittäistapauksia. Minä ainakin luotan Egypt Today-lehteen ja sen käsitykseen Suomesta muslimien taivaana.

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/77741-arabilehti-ylistaa-suomea-muslimien-taivas