2010-02-24 VU:Perussuomalaisten nuorten ohjelma: Kapitalismi on loisjärjestelmä

[pavor nocturnus]

Perussuomalaisten nuorisojärjestö pitää periaateohjelmassaan kapitalismia samanlaisena sairautena kuin kommunismi.

Perussuomalaisten nuorten periaatteet ovat herättäneet vilkasta keskustelua netissä. Ihmettelyä ovat herättäneet muun muassa ps-nuorten käsitykset erilaisuuden rangaistavuudesta.

Timo Soinin puolueen nuorisojärjestö määrittelee itsensä kansallismieliseksi ja kansallisvaltiokeskeiseksi. Heidän periaateohjelmansa retoriikka on useissa kohdin paitsi erikoista myös lähinnä äärivasemmistolaista.

Seuraavat ovat suoria lainauksia perussuomalaisten nuorten 2008 hyväksymästä periaateohjelmasta.

Yhteiskunnallisista suuntauksista pohjimmiltaan harvainvaltaisia järjestelmiä ovat mm. nykyinen globaali kapitalismi ja kommunismi. Kyseisissä järjestelmissä yksilön elämä ei ole käytännössä itseisarvo ja pyhä, vaan yksilö on valjastettu osaksi sellaista maailmankatsomusta, jossa ei ole sijaa inhimillisyydelle. (sivut 7-8)

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=49356:perussuomalaisten-nuorten-ohjelma-kapitalismi-on-loisjaerjestelmae&catid=1:politiikka&Itemid=30

[Jouko]

Sanoisi että kapitalismi tai oikeammin markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä.

[Jussi Halla-aho]

Verkkouutiset on persuja koskevissa asioissa suunnilleen yhtä luotettava lähde kuin Kansan Uutiset.

Se tosin on varmaankin totta, että talouteen liittyvissä asioissa on persujen sisällä huikeaa oikeisto-vasemmisto-hajontaa. Vaan missäpä puolueessa ei olisi.

[Rafael K.]

Hih hih, joku kunnon strasseristi päässyt kirjoittamaan ohjelmaa.

[Topelius]

Yhteiskunnallisista suuntauksista pohjimmiltaan harvainvaltaisia järjestelmiä ovat mm. nykyinen globaali kapitalismi ja kommunismi. Kyseisissä järjestelmissä yksilön elämä ei ole käytännössä itseisarvo ja pyhä, vaan yksilö on valjastettu osaksi sellaista maailmankatsomusta, jossa ei ole sijaa inhimillisyydelle. (sivut 7-8)

[/quote]

Yleisesti ottaen en pidä PS-nuorten meiningistä, mutta tässä sitaatissa ei ainakaan ole mitään mitä en voisi allekirjoittaa.

[normi]

markkinataloudessa ei ole mitään vikaa, nythän vika on siinä, että eri maat pelaavat eri säännöillä. Halpatuotantomaissa ei käytännössä työntekijöillä ole kunnon työehtoja eikä kunnon palkaa, joten tietenkin tuotteet kannttaa tehdä tuollaisissa maissa.

Euroopan talouden pelastamiseksi on 3 mahdollisuutta:

1. halpatuotantmaissa palkat, työehdot ja yhtiöiden verot saatetaan kohtuulliselle tasolle.
2. Euroopassa heikennetään työehtoja ja palkkoja
3. halpatuoantomaille mikäli ykköskohdassa ollaan takapajuisia asetetaan halpatuotantotullit

Markkinataloudessa ei ole vikaa, toisille ei vain pidä maratonissa antaa kymmene kilometrin etumatkaa lähdössä.

Älkää nyt PS nuoret tuollaisia idioottimaisuuksia höpiskö. Markkinatalous ja kapitalismi ei ole samalla tavalla mikään AATE kuten kommunismi ja puhdasta kapitalismiahan ei ole missään. Markkinatalouteen liittyy yhteiskunnan laatimat pelisäännöt ja ongelma on juuri tässä. Eri maissa on LIIAN erilaiset pelisäännöt ja kulttuuri ja se ei sovi yhteen vapaakaupan periaatteiden kanssa.

Ongelma maailmantaloudessa on sama kuin maahanmuutossa. Liiallinen erilaisuus yhdistettynä aivan liian vapaaseen liikkuvuteen.

Eri kulttuureilla on eri pelisäännöt. pelistä ei tule mitään, jos pelaajilla ei ole yhteisiä sääntöjä. Jos samoista säännöistä ei päästä diiliin, niin sitten pitää pelata eri kentillä.

Tämä on NIIN päivänselvää, että on vaikea käsittää miksei tätä tajuta.

[Eino P. Keravalta]

Tottakai kapitalismi on loisjärjestelmä. Mutta niin on kommunismikin ja sosialismi ja kaikki ihmisen luomat järjestelmät. Loisinnan kohteena on tavallisesti työtätekevä keskiluokka. Kapitalismissa loiset ovat kapitalisteja, jotka saavat hyötyä keskiluokan työstä. Kommunismissa loiset ovat sosiaalipummeja, jotka saavat hyötyä keskiluokan työstä. Suomi monen muun maan tavoin on sijoittunut jonnekin sosialismin ja kapitalismin välimaastoon, joten Suomessa loiset ahdistelevat työtätekevää kahdelta puolelta: toisaalta ovat sosiaalipummit ja toisaalta suurpääoma. Suomessa yhdistyvät kapitalismin ja sosialismin huonot puolet.

Miksi siis kaikki ihmisen luomat järjestelmät ovat loisjärjestelmiä?

Se johtuu siitä, että me ihmiset olemme keskenämme erilaisia ja erilaisin kyvyin varustetut. Joillekin kertyy resursseja väistämättä enemmän tai jotkut ovat kyvykkäämpiä niitä hankkimaan. Joillakin ei ole laisinkaan kykyä hankkia resursseja. Siksi he loisivat resursseja hankkimaan kykenevien kustannuksella. Tätä kutsutaan hyvinvointivaltioksi. Loisimista voidaan siis pitää jopa ihanteena. Mutta jos kapitalisti loisii, se onkin paha asia, vaikka kapitalisti on siitä mielenkiintoinen loinen, että se myös luo resursseja ja omalta osaltaan mahdollistaa muiden loisimisen esimerkiksi maksamiensa verojen kautta. Moni kommunistikin loisii kapitalistin tuottamien resurssien varassa tuottamatta itse mitään resursseja, mutta jostain syystä kommunisti ei tuollaista loisimista paheksu laisinkaan.

[Rafael K.]

Eino P:lle voisin huomauttaa, että määritelmän mukaisesti vapaa markkinatalous ei olisi loisjärjestelmä, jos sellaisen voisi toteuttaa, jos kysyntä ja tarjonta määräisivät ihmisten kanssakäymisen (toki loisia eli esimerkiksi kerjäläisiä voisi silti olla, koska ihmisten tarve olla jalomielisiä loisi heille kysyntää).

Kapitalismin arvostelijat usein unohtavat, että pääoma ei tuota minkään matemaattisen lain mukaisesti: pääoma on laitettava tuottamaan, ja siihen liittyy aina riskejä. "Finanssikapitalismin" luonne loisjärjestelmänä liittyy tähän ilmiöön, kapitalistit yrittävät keksiä erilaisia keinoja lisätäkseen pääoman tuottoa tai vähentääkseen riskejä. Yksi merkittävä keino on nykyinen pankkijärjestelmä, jossa pankeilla on oikeus luoda rahaa, mutta keskuspankki pelastaa hädästä, jos tappioita tulee. Tämä on selvä loisjärjestelmä ja toistuvien finanssikriisien syy (katso Ludwig von Mises tai Friedrich Hayek).

Valtion jatkuva velka nähtiin myös 1800-luvulla hyödylliseksi kapitalistisen järjestelmän kannalta: valtio saattoi luvata jatkuvan tuoton ilman riskejä, koska työtä tekevä veronmaksaja maksaisi kapitalistille koron. Tällaisin keinoin kapitalistinen luokka pystyisi pysymään korollaeläjinä ja keskiluokan jäsenille pääomien kasaaminen tulisi vaikeammaksi.

Taloudellisista suhteista itsenäisesti voi tietysti käsitellä sitä kysymystä, minkä verran elämässä onnistuneiden tai vastuulliseen asemaan päässeiden kuuluu ottaa huomioon yhteisön (paikkakunnan tai kansan) edut ja odotukset. Siinä keskustelussa markkinatalouden voi sitten laittaa rengin asemaan, kunhan ensin on kaikille suhteellisen selvää, miten järjestelmä toimii.

[citizen]

Minkä takia tämä on nyt otsikoissa, jos se on vuodelta 2008? Kapitalismi ei ole mikään ongelma, vaan poliitikot jotka eivät anna sen toimia.

[Eino P. Keravalta]

Eino P:lle voisin huomauttaa, että määritelmän mukaisesti vapaa markkinatalous ei olisi loisjärjestelmä, jos sellaisen voisi toteuttaa, jos kysyntä ja tarjonta määräisivät ihmisten kanssakäymisen..

Vapaa markkinatalous ei poistaisi ihmisten erilaisuutta eli kykyjen vaihtelevuutta. Siksi pelkästään kysyntä ja tarjonta eivät määräisi ihmisten kanssakäymistä, vaan erilaiset kyvykkyyden asteet heijastuisivat resurssien kasautumisessa, mikä puolestaan vaikuttaisi kysyntään ja tarjontaan. Lopulta kasaantuvien resurssien epäsuhta johtaisi siihen, että eräille toimijoille tulisi mahdollisuus loisia toisten kustannuksella tai ainakin käyttää taloudellisesti alisteisessa asemassa olevia toimijoita hyväkseen hankkiakseen itselleen vieläkin enemmän resursseja.

Itse en ole kapitalisti, kommunisti tai sosialistikaan. En tiedä, onko sellaista talousjärjestelmää keksittykään, mitä voisin varauksetta kannattaa. Mielestäni kuitenkin markkinatalouden hyvä puoli on se, että se asettaa ihmisille kannusteita. Tämä on yhteiskunnan parhaaksi. Tosin sosiaalinen rahan jakaminen taas poistaa kannusteita. Samaan aikaan olisi kuitenkin pidettävä huolta yhteiskunnan heikoista ja samaan aikaan olisi pidettävä mielekästä kannustinjärjestelmää yllä. Tämän balanssin löytäminen voi olla haastavaa.

[Rafael K.]

Eino P:lle voisin huomauttaa, että määritelmän mukaisesti vapaa markkinatalous ei olisi loisjärjestelmä, jos sellaisen voisi toteuttaa, jos kysyntä ja tarjonta määräisivät ihmisten kanssakäymisen..

Vapaa markkinatalous ei poistaisi ihmisten erilaisuutta eli kykyjen vaihtelevuutta. Siksi pelkästään kysyntä ja tarjonta eivät määräisi ihmisten kanssakäymistä, vaan erilaiset kyvykkyyden asteet heijastuisivat resurssien kasautumisessa, mikä puolestaan vaikuttaisi kysyntään ja tarjontaan. Lopulta kasaantuvien resurssien epäsuhta johtaisi siihen, että eräille toimijoille tulisi mahdollisuus loisia toisten kustannuksella tai ainakin käyttää taloudellisesti alisteisessa asemassa olevia toimijoita hyväkseen hankkiakseen itselleen vieläkin enemmän resursseja.

En varsinaisesti ymmärrä, mitä tällä on tekemistä kapitalismin kanssa järjestelmänä. Jos olisit ainoa ihminen maapallolla, olisiko maapallo silloin loisjärjestelmä, kun kaikki hedelmät puissa kasvaisivat vain sinulle ja eläimet hyppisivät syötäviksi?

Vapaassa vaihdannassa jokainen pystyy hyödyntämään kykyjänsä parhaassa käytössä työnjaon ansiosta:
http://mises.org/daily/3015/Cooperation-How-a-Free-Market-Benefits-Everyone

Vapaa markkinatalous ei tietenkään poista ihmisten eroja, ei poista epäonnistumisen riskiä elämässä tai huono-osaisten kateutta tai katkeruutta ja mahdollisuutta yrittää ottaa väkivalloin mitä muutoin ei saanut. Se ei myöskään poista rikkaiden yhteiskunnallista valtaa ja mahdollisuutta käyttää sitä oman aseman parantamiseen.

Kapitalismissa käytävässä keskustelussa näkyy usein tämä piirre, että valistuksen edistysajattelun hengessä on pakko yrittää tarjota jokin poliittinen tai taloudellinen järjestelmä, joka ratkaisee poliittiset ristiriidat ja johtaa kaikkien onneen. Tätä unelmaa ovat viime aikoina tarjonneet uusliberalistit ja Tony Blairin tapaiset sosialidemokraatit, ja ehkä perusnuorten ohjelmassa puhutaan tästä angloamerikkalaisesta järjestelmästä nimityksellä globaali kapitalismi.

Tällaista järjestelmää voi tietenkin kritisoida epäinhimillisenä, niin kuin kaikenlaista poliittista keskustelua, jossa yksi asia kuten talous tai materiaalinen hyvinvointi on kaikki kaikessa.

[normi]

Eino P:lle voisin huomauttaa, että määritelmän mukaisesti vapaa markkinatalous ei olisi loisjärjestelmä, jos sellaisen voisi toteuttaa, jos kysyntä ja tarjonta määräisivät ihmisten kanssakäymisen..

Vapaa markkinatalous ei poistaisi ihmisten erilaisuutta eli kykyjen vaihtelevuutta. Siksi pelkästään kysyntä ja tarjonta eivät määräisi ihmisten kanssakäymistä, vaan erilaiset kyvykkyyden asteet heijastuisivat resurssien kasautumisessa, mikä puolestaan vaikuttaisi kysyntään ja tarjontaan. Lopulta kasaantuvien resurssien epäsuhta johtaisi siihen, että eräille toimijoille tulisi mahdollisuus loisia toisten kustannuksella tai ainakin käyttää taloudellisesti alisteisessa asemassa olevia toimijoita hyväkseen hankkiakseen itselleen vieläkin enemmän resursseja.

Itse en ole kapitalisti, kommunisti tai sosialistikaan. En tiedä, onko sellaista talousjärjestelmää keksittykään, mitä voisin varauksetta kannattaa. Mielestäni kuitenkin markkinatalouden hyvä puoli on se, että se asettaa ihmisille kannusteita. Tämä on yhteiskunnan parhaaksi. Tosin sosiaalinen rahan jakaminen taas poistaa kannusteita. Samaan aikaan olisi kuitenkin pidettävä huolta yhteiskunnan heikoista ja samaan aikaan olisi pidettävä mielekästä kannustinjärjestelmää yllä. Tämän balanssin löytäminen voi olla haastavaa.

Nythän on käynyt niin, että täällä saa töitä vain palvelualoilta tai sitten oltava tosi pro. Heikkolahjaiselle suomalaiselle, joka ennen saattoi mennä tuotantolinjalle töihin tai viljellä vaikka maata jne. ei enää ole töitä. Tämä johtuu siitä, että tällaiset työt ovat siirtyneet yksimkertaisemmasta päästä halpamaihin. Se taas johtuu siitä, että halpamaissa on eri pelisäännöt kuin täällä, siksi ne ovat halpamaita.

Eurooppalainen yhteiskunta ei tarjoa ihmiselle joka ei ehkä ole kaikkein terävin (tai ei viihdy koulunpenkillä) muuta kuin uudelleen koulutuksen uudelleen koulutusta. No tätä uuskurjalistoa tuotetaan aktiivisesti lisää maahan.

On selvää, että enemmin tai myöhemmin syntyy vakaviakin levottomuuksia myös meillä.

Suomalaiset nuoret tarvitsevat normaaleja matalampaakin osaamista edellyttäviä töitä. Yksinkertaisempaa tuotantoa on siirrettävä takaisin eurooppaan tavalla tai toisella. (Ja uusien osaamattomien/haluttomien päästäminen mantereellemme lopetettava)

Markkinatalous ainoa tehokkaasti toimiva talousjärjestelmä. Liian vähäisessä säätelyssä ja liiallisessa säätelyssä on omat ongelmansa molemmissa. Markkinataloudessa on oleellista, että työtä tekemällä tai sijoittamalla saat ITSELLESI suuremman tilipussin ja hyvinvointia. Tätä perimmäistä kannustinta ei pidä liikaa vaikkapa verotuksella tasata. Ei ole mielekästä painaa duunia, jos se tarkoittaa sitä että valtio siirtää sinun palkasti yhä suuremman siivun vaikkapa maahanmuuttajien diskorahaksi.

[Rafael K.]

Eino P:lle voisin huomauttaa, että määritelmän mukaisesti vapaa markkinatalous ei olisi loisjärjestelmä, jos sellaisen voisi toteuttaa, jos kysyntä ja tarjonta määräisivät ihmisten kanssakäymisen..

Vapaa markkinatalous ei poistaisi ihmisten erilaisuutta eli kykyjen vaihtelevuutta. Siksi pelkästään kysyntä ja tarjonta eivät määräisi ihmisten kanssakäymistä, vaan erilaiset kyvykkyyden asteet heijastuisivat resurssien kasautumisessa, mikä puolestaan vaikuttaisi kysyntään ja tarjontaan. Lopulta kasaantuvien resurssien epäsuhta johtaisi siihen, että eräille toimijoille tulisi mahdollisuus loisia toisten kustannuksella tai ainakin käyttää taloudellisesti alisteisessa asemassa olevia toimijoita hyväkseen hankkiakseen itselleen vieläkin enemmän resursseja.

Itse en ole kapitalisti, kommunisti tai sosialistikaan. En tiedä, onko sellaista talousjärjestelmää keksittykään, mitä voisin varauksetta kannattaa. Mielestäni kuitenkin markkinatalouden hyvä puoli on se, että se asettaa ihmisille kannusteita. Tämä on yhteiskunnan parhaaksi. Tosin sosiaalinen rahan jakaminen taas poistaa kannusteita. Samaan aikaan olisi kuitenkin pidettävä huolta yhteiskunnan heikoista ja samaan aikaan olisi pidettävä mielekästä kannustinjärjestelmää yllä. Tämän balanssin löytäminen voi olla haastavaa.

Nythän on käynyt niin, että täällä saa töitä vain palvelualoilta tai sitten oltava tosi pro. Heikkolahjaiselle suomalaiselle, joka ennen saattoi mennä tuotantolinjalle töihin tai viljellä vaikka maata jne. ei enää ole töitä. Tämä johtuu siitä, että tällaiset työt ovat siirtyneet yksimkertaisemmasta päästä halpamaihin. Se taas johtuu siitä, että halpamaissa on eri pelisäännöt kuin täällä, siksi ne ovat halpamaita.

Kyllähän niitä töitä olisi, työttömät miehet voisivat hyvin olla puutarhahommissa tai muussa maisemanhoitotyössä, kalastaa, paimentaa karjaa tai purkaa betonikuutioita ja rakentaa niiden tilalle puisia omakotitaloja. Joka tapauksessa työttömät tai vähän työllistetyt elätetään jo nyt, joten tuotannon kannalta mitään haittaa ei olisi siitä, että näitäkin töitä joku tekisi.

En tiedä mistä pitäisi aloittaa, jos tällaiseen "työllistämiseen" haluttaisiin päästä. Yksi tapa olisi käskeä ja pakottaa, kuten ennen vanhaan rattijuopot tietyömaalle. Itse aloittaisin varmaan siitä, että poistaisin valtion rahoittaman koulutuksen ja sosiaaliturvan: yhteiskunta muuttuisi paternalistisemmaksi eli vanhempien tai muiden käskyjä kuunneltaisiin vähän paremmin, ja jotakin olisi pakko tehdä elatuksen eteen.

[Kipling]

Muistan kuinka kritisoin nuorissa persuissa tämän ohjelman "populismia"... Taisi olla aika paljon Saarakkalan käsialaa, joka on valitettavasti Soinin lojaali seuraaja jä äärikeskustalainen. Persujen Stubb.