Poliittista pohdintaa

[Hessu]

Poliittista pohdintaa 1

Kasasin tähän pitkään viestiin joitain sellaisia asioita, joita olen pyöritellyt päässä aina silloin tällöin. Kirjoitin tekstin jo eilen eli lauantaina. Piti vielä miettiä muutamaa asiaa yön yli. Nukkuminen järkiinnytti sen verran, että päätin pistää kirjoituksen kahteen osaan. Vaikka kirjoitukset ovat nyt erillisinä, niissä on ohut yhteinen teema. Jakaminen kahteen osaan johtuu ainoastaan lukuteknisistä seikoista.

Sen minkä tekstistä voi ajatella tulevaisuuden ennustamiseksi, on myös sitä eli tulevaisuuden ennustamista.

Kaikella musiikilla, jota olen sijoittanut kirjoituksen sekaan, on merkitystä kirjoituksen hahmottamisen kannalta. Esimerkiksi Eddie Cochranin esittämässä kappaleessa sanoitus iskee kuin tauti poliittisen todellisuuden ytimeen.

Ennen varsinaista tekstiä lainaus Timo Soinin IL-blogissa olleesta kommentista, jossa kuvaillaan hommalaisia:

"Hulluja hörhöjä. Suurin osa. Mutta vielä harmittomia ja yleensä huonosti historiaa, käytöstapoja ja länsimaista etiikkaa tuntevia miehiä syrjäytymisuhan alla.
Ns.normaali elämä tuntuu monella olevan hakusessa ja siksi kai hakevat itsetuntoa uhoamalla kuin mitkäkin alqaidalaiset arabimaailmassa."

Miehiä syrjäytymisuhan alla:
http://www.youtube.com/watch?v=4cvV6XeK09Q&feature=related Juice: Panomies
http://www.youtube.com/watch?v=j-CuPDYB9UM Juice: Sika

Puola ja Popieluszko; EU(internationalismi)

Puola ja Popieluszko

Ettei hulluus enää palaisi ja jotta nykyinen hölmöily joskus loppuisi.

Tiistaina (19.10.) tuli kuluneeksi 26 vuotta Jerzy Popieluszkon murhasta. Sattumusten seurauksena osallistuin hänen hautajaisiinsa syksyllä vuonna 1984.  

Taustaa

N-liitto oli vielä 1984 monikulttuurin mekka, jota silloinen suomalainen suvaitsevaisto kumarsi samalla tavoin kuin nykyinen uusi suvaitsevaisto kumartaa EU:ta.
Puola oli tuohon aikaan osa N-liiton etupiiriä eli käytännössä Puolassa tehtiin kaikki asiat juuri niin kuin Kremlistä määrättiin.

'We know only that four officers of communist regime killed him but up to now we don't know when or where and why. There are many theories about the death of Fr. Popieluszko. The first and the most popular theory is that Fr. Popie?uszko died because he was dangerous for communism. But in 2001, a prosecutor from Lublin working on the case discovered that Fr. Popie?uszko was tortured six days in a military bunker, and that officers of the secret police nad KGB wanted to have him as a spy in Rome next to John Paul II. We are almost sure that Fr. Popie?uszko refused to be a spy and that's why he was killed.'

'A lot of people still visit Fr. Popie?uszko's grave not only because he was martyred. He still is the symbol of bravery. Bravery, which we need not only in totalitarian countries. I think people want to remember him because also today we need brave bishops, brave priests and brave lay people who don't try to be politically correct stars, but real witnesses,'

(lay people=maallikkoja)
http://www.thenews.pl/news/artykul93994.html

Jerzy Popieluszkoa kidutettiin useita päiviä. Lopuksi hänet sidottiin ja säkitettiin (elävänä/kuolleena?) ja heitettiin jokeen. Jerzy Popieluszko oli mies, joka menehtyi kunniansa ja arvojensa vuoksi. Hän seisoi arvostamiensa asioiden takana yksin, vastassa valtava totalitaarinen järjestelmä ja sen lakeijat. Popieluszko kuoli tärkeimpien arvojensa, uskontonsa ja puolalaisten itsenäisyyden, tähden. Kunnian mies, joka on jäänyt aivan liian pienelle huomiolle Suomessa. Suomen poliittinen johto on pitänyt huolen, että matala profiili on säilynyt näihin päiviin asti. Minulla on tapana sytyttää kynttilä Jerzy Popieluszkon muistolle, vaikka en kuulukaan minkäänlaiseen kirkkokuntaan. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, omien arvojen ja oman kansan tinkimätön kunnioittaminen ansaitsisivat arvoisensa paikan historian sivuilla.



Kokemusmatka 26 vuoden takaa

Seurueesta

Osallistuin vuonna 1984 matkalle Varsovaan, Puolan pääkaupunkiin. Lähtöni perustui tuttavuuteeni muutamaan henkilöön, jotka työskentelivät tuolloin sos.dem. nuorisoliikkeessä. He tutustuivat minuun ollessani suurehkon ei-poliittisen yhdistyksen puheenjohtaja. Matkaseurueessa oli noin tusinan verran henkilöitä. Itseni lisäksi matkaan osallistui myös toinen ei-poliittinen henkilö. Mukana oli myös yksi SAK:n nykyisistä nokkamiehistä sekä muutama muukin politiikassa ajoittain vilahdellut henkilö.
Omista tuttavistani matkalla oli mm. Pelle Miljoonan mystisenä gurunakin tunnettu herra Parta, joka oli tuohon aikaan aktiivinen sosialidemokraatti.

Lähtö

Matka alkoi kangerrellen. Matkayhtiö ilmoitti seurueen johdolle epämääräisistä esteistä ja viivytystä tuli useita tunteja. Saimme luvan mennä nauttimaan evästä ja juomaa ravitsemusliikkeeseen. Astelimme legendaariseen Kosmos ravintolaan, joka oli tuohon aikaan kulttuuriväen ja poliittisen eliitin sekä monen pinnalle pyrkivän mediahenkilön kohtaamispaikka. Kosmoksessa oli paikalla Neuvostoliiton nuorisoliiton Komsomolin agentteja, joita kutsuttiin lähetystösihteereiksi. Todellisuudessa he olivat vakoilijoita, joiden tehtävä oli urkkia tietoja viinan ja muun ilonpidon voimalla napsuille alttiilta suomalaispoliitikoilta. Komsomolin edustajan tehtäväkenttä kosketteli erityisesti suomalaisten puolueiden (kok, kesk, sdp, skdl) nuoriso-osastoa ja niiden sisällä tapahtuvaa liikehdintää. Seurueemme johtajisto kävi tervehtimässä neuvostoveljiä, mutta mitään suurempaa sanavaihtoa ei käyty.

Ruokailun jälkeen matkatoimisto ilmoitti lähdön viivästyvän edelleen ja Kosmoksesta jatkoimme Vanhan Kellariin tuopin ääreen. Viimein puhelin pirahti ja toimisto ilmoitti aluksi ylipääsemättömiltä tuntuneiden esteiden olevan voitettu kanta. Saimme siinä vaiheessa kuulla, että koko matkan peruuntuminen oli ollut hiuskarvan varassa.

Usean tunnin viivytyksen jälkeen kone kohosi vihdoin ilmaan Seutulasta (Helsinki-Vantaa) suunnaten kohti Varsovaa. Lentomatka oli pelottavin koskaan kokemani. Koneen sisällä helisi, tärisi ja rämisi niin uskomattomasti, että oli pakko ottaa muutama vodkaryyppy, jotta pelko ei olisi kasvanut järjettömäksi.


Perillä

Varsovassa seuruetta odotti yllätys. Laskeutumisportaiden vieressä seisoi sotilas rynnäkkökiväärin kanssa ja lisää militaarimiehiä oli lentoaseman kaikilla oviaukoilla. Useita sotilasajoneuvoja oli pysäköitynä lentoaseman liepeillä. Tulijoita tarkkailtiin, mutta mitään sen aikaista itäblokkikontrollia suurempaa ei kuitenkaan tapahtunut.

Toisen yllätyksen kohtasimme linja-autossa, kun pientä ryhmäämme vastassa oli kaksi opasta. Puolan kommunistipuolueen virallinen opas sekä toinen opas, jonka matkan järjestäjä oli tilannut seurueen johdon esittämän toiveen mukaan. Lyhyen polemiikin jälkeen johtohenkilöt maksoivat kommunistipuolueen oppaan palkkion. Nähtävästi se riitti, koska hän jätti seurueemme samana iltana. Rohkea teko sinänsä, koska hän luotti, että paikallinen tarkastaja ei antaisi satikutia (sanan merkitys selviää myöhemmin tekstistä) kesken jätetyn tehtävän vuoksi.

Saatuamme matkatavarat huoneeseen herra Parta ja minä istahdimme hotellin alabaariin. Pöytäseurueeksemme ilmestyi muutamien suomalaisten medioiden Varsovassa asunut suomalainen kirjeenvaihtaja ja hänen kaksi ulkomaista ystäväänsä. Ostimme ns. pitkät drinkit ja välittömästi juomat saatuamme lähdin vessaan. Palattuani havaitsin, että herra Parta oli ajautunut lähelle sammumispistettä. Hämmästelin sitä, koska hän oli erittäin tottunut juhlija ja lähtötilanne oli hyvin kohtuullinen. Lähdin raahaamaan häntä kohti huonettamme. Se ei ollut mikään helppo tehtävä, koska herra Parta oli lähes tiedottomassa tilassa. Hän sai kuitenkin soperrettua, että nähtävästi lasissa oli ollut tyrmäystippoja. Oli minun onneni, että en ehtinyt maistaa pisaraakaan juomastani. Vein herra Parran hotellin 14. kerroksessa sijaitsevaan huoneeseemme, jossa hän uinui tokkuransa pois. Tyrmäystippaepäily kasvoi, koska levättyään vain muutaman hetken herra Parta oli koko loppuillan hyvässä kunnossa. Saimme myöhemmin kuulla viitteitä hieman samankaltaisesta toiminnasta muissa yhteyksissä.

Illastimme hyvin myöhäiseen ajankohtaan hotellin ravintolassa ja siellä meille selvisi, että Puolaan astuisi puolilta öin voimaan jonkinlainen sotatilaa vastaava tilanne (Isä Popieluszkon hautajaiset aiheuttivat voimakasta liikehdintää, http://fi.wikipedia.org/wiki/Jerzy_Popie%C5%82uszko )  ja sen seurauksena mm. alkoholin myynti Varsovan alueella on kielletty. Jälkiruuaksi sai kuitenkin tilata irish coffeeta.

Kiersimme myöhemmin alkoholin myyntiä koskevaa sääntöä ja tilasimme hotellihuoneeseen "herr Kellnerin", joka kiikutti tarjottimella juomaa seurueellemme vastoin maan hallituksen määräyksiä. "Herr Kellner"(suom. tarjoilija) suhtautui muiden peruspuolalaisten tapaan hyvin nuivasti maansa sotilasjohtoon. Hän tuntui nauttivan siitä, että sai protestoida sotilasjohdon määräyksiä vastaan. Maksoimme tietysti asiankuuluvan korvauksen hänen palveluksistaan.


Professorin kertomus

Seuraavana iltapäivänä vierailimme Varsovan yliopistolla, jossa paikallinen professori luennoi englanniksi aiheesta, jota en enää jaksa muistaa. Hän puhui hyvin rutiininomaisesti ja vältti ottamasta poliittisesti kantaa. Hän kysyi muutamaan otteeseen haluammeko esittää kysymyksiä. Minua hermostutti tilanne, koska aistin, että luennoitsija varoi jotain vastausten välttelevyydestä päätellen. Kun professori seuraavan kerran antoi tilaisuuden esittää kysymyksen, nostin käteni ylös ja kysyin, voisimmeko lähteä lähellä olevaan anniskelupaikkaan juomaan irish coffeeta. Koko seurue suuntasi hämmästellen katseensa minuun, osa tuimana ja osa huvittuneena. Professori oli hiljaa ja katsoi pitkähkön ajan minua suoraan silmiin ja totesi sitten selkeän innostuneena: loistava idea, voimme lähteä heti! Hän muuttui silminnähden hyvin eloisaksi.

Suuntasimme lähistölle huoltoaseman baaria muistuttaneeseen tilaan, jossa ostimme useita tarjottimellisia irish coffeeta. Totta kai myös miellyttävän avoimen oloiseksi muuttuneelle luennoitsijalle.

Ei kulunut montaa minuuttia, kun professori ryhtyi kertomaan hyvin epämiellyttäviä asioita.

Hänen mukaansa yliopiston seiniin on upotettu mikrofoneja, joiden avulla kommunistipuolue tarkkailee, että yliopistossa ei kerrota vääriä asioita. Hän kertoi, että jotkut luennoitsijat olivat puhuneet sivu suunsa ja joutuneet rangaistuksen kohteeksi. Hän sanoi itse saaneensa ensin varoituksen ja joutuneensa myöhemmin kuulusteluun. Lisäksi hänet oli pakotettu kujanjuoksuun, jossa sotilaspoliisit olivat pamputtaneet häntä perinteiseen malliin käytävän molemmilta puolilta. Lopputuloksena pahoinpitelystä oli fyysisiä vammoja (mm. ruhjeita pään alueelle) ja rikkoutuneet silmälasit. Pahimpana asiana professori piti rikkoutuneita silmälaseja, koska niiden puute esti häneltä käytännössä työn teon. Käyntimme ajankohtana hänellä oli jo ehjät lasit.
Myös hänen kotijoukkojaan oli kovisteltu ja uhkailtu.

Professori lisäsi, että sillä hetkellä häntä pelotti seuraava päivä, jolloin Isä Popieluszkon hautajaiset pidetään.

On muuten vallan mainio juttu, että Rauhanpuolustajien sivulta löytyy nykyisin Isä Popieluszkoa arvostava kirjoitus. Siinä on se kummallisuus, että juuri Rauhapuolustajat (stal) oli järjestö, joka tuki kaikkia N-liiton toimia täysin sokeasti. "Neuvostoarmeija, rauhan armeija" ja sitä rataa. Nykyinen "ymmärtäminen" lienee Pontius Pilatus-efekti. Kieltäähän Vasemmistoliittokin kannattavansa sosialismiin liitettyä totalitarismia. Suloista itsepetosta.
http://www.youtube.com/watch?v=812bWRNmhYU&feature=related Robin Fowler: Pilate´s Dream

Hautajaistunnelmia

Hautajaiset ja niiden jälkilöylyt ovat syöpyneet mieleen loppuelämän ajaksi. Pienen kirkon (sisään mahtui ehkä promille osallistujista) ympärille kokoontuneessa väkijoukossa (100 000?) hallitsi valtava yhtenäisyyden tunne. Tilanne oli samalla pelottava ja mystinen sekä täynnä tunnetta, joka tunkeutui syvälle sieluun. Avoin kommunismin ja sotilasdiktatuurin vastaisuus näkyi ja kuului. Katolisen kirkon voimakas osallistuminen totalitarismin vastustamisessa antoi kansalle voimaa, rohkeutta ja uskoa paremmasta tulevaisuudesta. Ihmiset lauloivat. Heidän hyminää muistuttava ja uskonnolliselta liturgialta kuulostanut valtavaan mittaan kasvanut äänensä sai tunteet pintaan ja kyyneleet valumaan silmistä.
http://www.youtube.com/watch?v=aah_ITLw3R8 Gregorian Chant Kyrie Eleison from the Benedictine Monks of Santo Domingo de Silos
(Kyrie Eleison = Herra armahda)

En ole koskaan ennen tai jälkeen tuon tapahtuman kokenut mitään siihen verrattavaa. Kansa ilmoitti surunsa ja kapinahenkensä itseään sortavaa koneistoa kohtaan tavalla, joka upposi luihin ja ytimiin. Muistojumalanpalveluksen jälkeen väkijoukko siirtyi Varsovan keskusaukiolle.  Tankkeja, vesitykkejä, vankkuriautoja ihmisten kuljetukseen, konekiväärejä ja perusaseistusta, satoja sotilaita, kokoontumis- ja keskustelukielto (ei edes kaksi henkeä) kadulla. Sain itsekin maistaa kiväärin perästä, mutta siitä lisää ehkä joskus toiste.

Loppuun asti

Eräänä yönä matkan aikana sain kuulla myös surullisen kertomuksen keskitysleirielämästä ja siitä kuinka leiriltä selvinnyt puolalainen mies palasi asuinseudulleen kohdatakseen uuden vihollisen, kommunismin. Hän kertoi elämästään asunnossaan tyttärensä toimiessa tulkkina.

Matkan loppuosakaan ei mennyt aivan käsikirjoituksen mukaan. Lähdön lähestyessä lentoasemalla ilmoitettiin, että ryhmämme ei mahdu kokonaisuudessaan samaan koneeseen eikä seuraavasta lennosta ole tietoakaan. Kone oli ylibuukattu, koska Varsovassa oli hautajaisten ja mellakoiden vuoksi runsaasti kansainvälisen median uutis- ja kriisireporttereita. He olivat vallanneet suurimman osan koneen paikoista. Koneen ulkopuolelle jäivät lisäkseni herra Parta ja sos.dem. nuorisoliikkeen sen aikainen pääsihteeri, Senaattori.

Oma tilanteeni oli hankala. Varsovassa oli armeija liikkeellä. Lähes kaikissa keskustan risteyksissä päivysti aseistettu sotilasajoneuvo. Ihmisiä kuljetettiin kapinoinnin ehkäisemiseksi pois keskustan alueelta. Kadut loistivat tyhjyyttään, koska kukaan ei halunnut joutua rautasaappaan alle. Ja minulla oli passi vanhenemassa kahden päivän kuluttua. Loppujen lopuksi olin onnekas ja pääsin pois Varsovasta ennen passin voimassaolon umpeutumisaikaa. Reitti ei kulkenut aivan suoraan Helsinkiin, jonne päästiin kuitenkin lopulta pienten koukkausten jälkeen.

Puolan matka näytti pienen, mutta epämiellyttävän vilahduksen totalitaristisesta maailmasta. Kaiken muun lisäksi tuli täysin selväksi, että puolalaiset halveksivat sekä koti - että neuvostokommunisteja sydämensä pohjasta.


PS. Tutustukaa Markus Lehtipuun Matkalla-blogiin, sen Stalin sarja on avartavaa luettavaa ja katsottavaa.
http://travellerism.wordpress.com/

EU - itsenäisyyden ja demokratian tuhon tie

Yleistä

Kaikesta edellisestä ja paljon muusta johtuen on vuosien saatossa tullut mieleen seuraavia asioita.
Ei enää koskaan sosialismia, ei enää koskaan kommunismia, ei enää koskaan minkäänlaista totalitarismia.

EU:n nykyinen kehitys on johtamassa yhä kasvavaan käskytyspolitiikkaan, jossa itsenäiset valtiot menettävät vaikutusmahdollisuutensa omiin asioihinsa.

Suunnan täytyy muuttua. Kansallisvaltioille tulisi palauttaa niiden itsemääräämisoikeus omista asioistaan. Se olisi paras tapa säilyttää rauha ja riittävä elintaso Euroopassa. Kansojen pakkoyhdistämiselle ja keinotekoiselle maahanmuuttopolitiikalle täytyisi saada loppu. Talous – ja rahaliittona olisi hyvä jatkaa, mutta useimmista sisäisistä asioistamme meidän täytyy saada päättää itse.

Toivon mukaan mahdollisimman monet ihmiset ymmärtävät tämän ajoissa. Eurooppa roihuaa jo osittain, mutta johtajat jatkavat vanhaan malliin. Mistä se johtuu? Siitä, että suomalainen poliitikko ei voi koskaan myöntää erehtyneensä. Myös siitä, että sosialistit nimenomaan toivovat internationalistista kehitystä. Valitettavasti myös kotimainen keskusta-oikeisto (Vanhanen/Kiviniemi - Katainen/Stubb )tuntuu olevan sosialistien kanssa samaa mieltä.

EU:n lukittujen kahleiden katkaiseminen ratkaisisi monta ongelmaa, maahanmuuttopolitiikkaankin liittyvän hämmennyksen se jättäisi täysin itsemme ratkaistavaksi. Jokainen valtio määrittelisi kansallisen linjan, joka määräytyisi itse arvioidun kestokyvyn mukaan.
Tarkennan vielä, kannatan talous- ja rahaliittoa, mutta niitäkin vain tasavertaisten maiden kesken. Maailma on paha, ei sille mitään voi. Mieluummin sinä, minä ja muut suomalaiset, jos valintaa täytyy tehdä. Ja täytyyhän sitä, jos aiomme pysyä pinnalla.

http://www.youtube.com/watch?v=R2F9milTpVs  Sepi Kumpulainen: Armotonta menoa


Sdp, sosialismi ja internationalismi sekä Jari Tervon ja Taneli Heikan pieni ympyrä

Tähän väliin hieman vähäpätöisempi asia, joka kertoo omalla tavallaan siitä silmien ummistamisesta, mikä henkilölle tapahtuu, kun hän on suvaitsevaiston sokaisevassa suojeluksessa.
Jari Tervo ja Taneli Heikka kirjoittivat kumpikin pari kuukautta sitten (20.8, sattumoisin molemmat samana päivänä!), että Sdp ei ole enää sosialistipuolue. Sdp:n periaateohjelmassa mainitaan kuitenkin hyvin selkeästi pyrkimys internationalismiin. Kirjaimellisesti.

Heikalla ja Tervolla on mittakaavaharha. Sdp toimii Sosialistisen internationaalin (SI) ja ESP:n (Euroopan sosialistipuolue) kautta. He (Heikka ja Tervo) voisivat mennä kertomaan suomalaisten sosialidemokraattien eurooppalaisille ja eteläamerikkalaisille tovereille, että Sdp ei ole sosialistipuolue. Saattaa olla, että Urpilaisen ja Jungnerin puhelin alkaisi kilistä tiuhaan.

Alla on linkit Tervon ja Heikan kirjoituksiin, joissa he toteavat Sdp:n irtautuneen sosialismista. Niinpä, sana on vaihdettu internationalismiksi. Onhan meillä Vihreätkin, mutta mikä on todellinen väri? Sosialidemokraatit Tervo ja Heikka varmaan valistavat tässäkin asiassa.
http://jaritervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/42985-vaalivoitto
http://www.aamulehti.fi/teema/paivannopeat/politiikan-vihikoirien-lauma-on-liikkeella/187901

En ihmettelisi lainkaan, vaikka Jari Tervo asettuisi Sdp:n ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Onhan demareilla jo Isä Mitro ja "Lissu" Brysselissä meppeinä, Urpilainen puheenjohtajana ja Jungner puoluesihteerinä. Porukassa on sellaista pölhöpopulistista substanssia, että ylioppilas Heinäluomakin alkaa vaikuttaa älyköltä.

EU linjauksia

EU on kuljettamassa koko Eurooppaa ja siinä ohessa muutakin maailmaa uuteen totalitarismiin eli internationalismiin. Sen huomassa aito vapaan elämisen oikeus on vain niillä, jotka istuvat jo valmiiksi rahasäkin ja vallan päällä. Muut ovat tykinruokaa ja harmaata massaa, jota liikutellaan sen mukaan, missä väkeä kulloinkin tarvitaan toteuttamaan totalitaristien unelmia.

Uusimpana EU-ilmiönä on Olli Rehnin esittämä rangaistusmetodi taloutensa karille ajaville valtioille. Metodissa maata rangaistaan taloussanktiolla, jos se ei oikaise taloudenpitoansa EU:n käskyjen mukaiseksi. Valtiovarainministeri ultraliberaali (=itsenäisen valtion tuhoaja nro 1) Jyrki "monikulttuuri" Katainen on ilmoittanut tukevansa Rehnin ehdotusta, jonka mukaan ensin varoitetaan ja jos se ei tehoa viedään jo ennestään velkaisen valtion viimeisetkin rovot. EU-politiikkaa parhaimmillaan!
Viimeistään nyt olisi muistokynttilöiden sytyttämisen aika. Nykyisen kaltaisen EU:n hautajaiset taitavat tulla ennen kuin kukaan ymmärtääkään.

Saksa ja Ranska haraavat jo vastaan ja haluavat jäsenvaltioille enemmän päätösvaltaa omasta politiikastaan. Mitä tekee Suomi? Soinia lukuun ottamatta muut eduskuntapuolueiden johtajat jatkavat rähmällään oloa.  
Slovakia on edelleen hengissä ja EU:n jäsen, vaikka kieltäytyikin osallistumasta Kreikka-operaatioon! Kuka kertoisi Marille ja Jyrkille, että kielessä (elin) on muitakin kuin ruskean eri sävyjä? Tampereen muusikot olivat aikaansa edellä sanoituksissaan.

http://www.youtube.com/watch?v=SY2GcM-ZtDQ Kaseva: Mari
http://www.youtube.com/watch?v=i3HaP4a9sX4&feature=related Juice: Jyrki-boy


Ensi kevään vaalit

Vaaleissa ratkaistaan paljon muutakin kuin suhtautuminen järjettömään maahanmuuttopolitiikkaan. Mamupolitiikka on vielä toistaiseksi pieni, mutta tärkeä osa astetta merkittävämmästä asiasta eli suhteesta EU:hun.
Suomen olisi liityttävä EU-kriittiseen rintamaan, koska se on paras (ainoa?) pelastustie. Nyt olisi erityisesti syytä pitää huoli siitä, että meillä on tulevaisuudessa hyvät kahdenväliset suhteet merkittävimpiin valtioihin.

Seuraavissa vaaleissa on myös kyse Suomen itsenäisyydestä tai oikeastaan niistä rippeistä mitä meillä on jäljellä. Seuraavien vaalien jälkeen luodaan uusi linja tai jatketaan vanhaan malliin. Ainoa eduskuntapuolueen puoluejohtaja, joka on ottanut selkeän itsenäisyyden vahvistamista tukevan kannan, on Timo Soini. Alkaa jo kuulostaa Soinin ylistämiseltä, mutta minkäs todellisuudelle teet.

Montako vuotta ehti vierähtää siitä, kun esim. Kokoomus oli vielä suomalaiskansallinen puolue?

Oliko se Suominen, oliko se Salolainen, oliko se Niinistö, oliko se Itälä, oliko se Katainen vai kuka?
http://www.youtube.com/watch?v=BhJOpeXz_AQ  Sleepy Sleepers: Kuka, mitä, häh

Kokoomuksen nöyrtyminen sosialismin edessä sai alkunsa Juha Rihtniemen johdolla 1970-luvulla.

"Kokoomuksen puheenjohtajaksi valittiin Juha Rihtniemi ja remonttimiehet alkoivat uudistaa puoluetta. Kokoomus hyväksyi poikkeuslain, jolla Kekkonen valittiin poikkeuslailla presidentiksi vuosiksi 1974–1978 ilman vaaleja. Nämä toimet aiheuttivat kokoomuskentän rakoilua, ja puolueen oppositio irtosi kokoomuksesta perustaen Perustuslaillisen Kansanpuolueen. Kekkosen valinta poikkeuslailla katsottiin periaatteessa perustuslain vastaiseksi toimeksi, vaikka muodollisesti kiireelliseksi julistamisen vaatimus täyttyi.
Keskustan ja vasemmiston näkemyksen mukaan kokoomus oli edelleen sisäpolitiikassa oikeistolainen ääriliike lukuun ottamatta kekkoslaista osaansa. Kokoomus yritti kaikin tavoin hankkia hyväksyntää ja hallituskelpoisuutta. Toukokuussa 1981 puoluekokouksessa puheenjohtaja Ilkka Suominen esitti, että noin kymmenen vuoden kuluttua umpeutuvaa YYA-sopimusta jatkettaisiin ja päätös siitä tehtäisiin ennen vuotta 1984. Näin kokoomus ehti ensimmäisenä puolueena esittämään YYA-sopimuksen jatkamista. Muutama päivä sen jälkeen eduskunnassa nousi kysymys siitä, kuinka suurella summalla valtio tukee Rauhanpuolustajien Ydinaseeton Pohjola -kampanjaa. Hallitus esitti 100 000 markkaa, mutta eduskunnan valtiovarainvaliokunta kokoomuslaisten tuella nosti määrärahan 200 000 markkaan. Kokoomus kuitenkin jätettiin oppositioon aina vuoteen 1987 saakka.

1970-luvulla kokoomus alkoi korostaa vapautta ja suvaitsevuutta. Perinteisen arvolinjan kannattajia meni muihin puolueisiin."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallinen_Kokoomus

Jyrki Katainen ja Alexander Stubb ovat suoraa jatkumoa tuolle linjalle. Kansallisen Kokoomuksen hautajaiset pidettiin jo muutama vuosikymmen sitten. Ainoastaan kulissit jäivät pystyyn, mutta nyt nekin huojuvat uhkaavasti. Ultraliberaalit multikulttimiehet jyräävät loputkin arvoihmiset ulos puolueen kannattajakunnasta ja kohta tapahtunee liikettä myös valtuutettujen ja kansanedustajien piirissä ellei suunta muutu.

Poliittinen herääminen?

Sauli Niinistön kunniaksi on sanottava, että hän puhuu useasti järkeviä.

"Eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön (kok) mukaan Eurooppaan ja euroalueelle on viime aikoina levinnyt "yhteisvastuun illuusio", joka mitä pikimmin pitäisi purkaa. Illuusiolla Niinistö tarkoittaa sitä, että euromaissa synnytettiin EU:n perussopimusten vastaisesti mielikuvaa euromaiden yhteisvastuusta rahaliiton jäsenmaiden talousvaikeuksien hoitamisessa."

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Niinist%C3%B6+ja+Rehn+erimielisi%C3%A4+ylivelkaisten+euromaiden+tukemisesta/1135260564045

Olli Rehnin perustelu Niinistöä vastaan HS:n artikkelissa on paljon puhuva.

"Olli Rehn kuittaa puhemies Niinistön kritiikin populismina. "Kuulostaa lähinnä Timo Soinilta", hän naurahtaa.

Juuri niin. Hyvä Olli. Sauli Niinistö kuulostaa Timo Soinilta, koska Timo Soini on ollut EU:n suhteen täysin oikeassa ja Niinistö hiipii hiljaa kohti samaa linjaa. Rehn toimii EU:ssa EU:n puolesta, Sauli Niinistöllä ei ole siihen tarvetta ja uudenlainen poliittinen herääminenkin taitaa olla aika lähellä. Niinistö on ehkä ymmärtänyt internationalismin vaarat. Toivotaan näin.

Niinistön suurin sammakko taitaa olla toive vaalien jälkeisestä kolmen suuren konsensushallituksesta. Sittemmin Niinistö on jo peruutellut puheitaan kolmen koplan yhteishallituksesta. Oletan hänen oivaltaneen asetelman luovan uskottavuusvajeen äänestäjille ja toisaalta Niinistö ymmärtänee, että murros tapahtuu, teki kolmen kopla mitä hyvänsä. "Vanhojen" viimeinenkin uskottavuus on huvennut lähelle nollaa Vanhasen, Urpilaisen, Kataisen ja Kiviniemen johdolla. Konsensuspolitiikka kabinettipäätöksineen ja kaksoisstandardeineen on vajoamassa. Niinistö ei aio vajota mukana. Miksi vajoaisi, fiksu mies kun on.

Niinistön alkuperäistä lausumaa on nyt toistanut Keskustan Hannes Manninen http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Manninen+ehdottaa+kolmen+suuren+hallitusta/1135260925416

"Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen (kesk) ehdottaa harkittavaksi kolmen suurimman puolueen yhteishallitusta."

Alkaako jo haista? Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...

Tulee väistämättä mieleen Eino Uusitalo (kesk), joka esitti Kekkoselle jatkokautta, vaikka tiesi, että Urkin yläkerta oli jo siirtynyt muistelemaan lapsuuden ja nuoruuden maisemia. Uusitalo oli jo aiemmin kunnostautunut ehdottamalla Suomelle uutta itsenäisyyspäivää miellyttääkseen N-liiton tovereita.

"Uusitalo jäi Suomen poliittiseen historiaan esitettyään vuonna 1974 keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana Suomelle uutta itsenäisyyspäivää jatkosodan jälkeen solmitun Moskovan välirauhan päivämäärälle 19. syyskuuta.
Uusitalo halusi uudella itsenäisyyspäivällä korostaa rauhanomaisen rinnakkaiselon merkitystä suhteessa Neuvostoliittoon. Ehdotusta on jälkikäteen pidetty yhtenä suomettumisen ajan räikeimmistä esimerkeistä. "

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Ex-ministeri+Eino+Uusitalo+Suomettumisen+aikaa+ei+pid%C3%A4+kritisoida/1135259864629
Eino Uusitalo oli siis sitä mieltä, että Suomi itsenäistyi kunnolla vasta silloin, kun kivakimppa N-liiton kanssa pantiin vireille jatkosodan päättäneessä Moskovan välirauhassa 19.9.1944.

Politiikan aktiivisille seuraajille lienee itsestään selvää, että asiaa (kolmen koplan hallitus) on puitu jo hyvin vakavissaan taustalla.

Tässä yhteydessä on syytä vielä muistaa, mitä Liisa Jaakonsaari (sdp) kirjoitti viime keväänä.
http://liisajaakonsaari.b...-oli-jo-hengityskoneessa/

"Suomessa asiasta kehkeytyi kummallinen näytelmä. Matti Vanhasen hallitus teki ison virheen kieltäytymällä keskusteluista sosialidemokraattien kanssa. Olisi kannattanut kutsua Eero ja Jutta Kesärantaan kahville. Suomalaiseen konsensusperinteeseen kuuluu toimia samaan suuntaan kriiseissä.  Asiantuntijoiden piirissä Nordic Model on esimerkki kriiseistä selviytymisestä."

Ensi keväänä kannattaa ihan oikeasti miettiä mille taholle aikoo äänensä luovuttaa. Vihjaus kolmen koplan hallituksesta on esitetty jo kaikkien niiden suunnalta. Heinäluoman ja Kiviniemen ulostulo asian tiimoilta (osittainen kiistäminen) ei herättänyt luottamusta. He jättivät lausunnossaan takaportin, jossa annettiin ymmärtää, että vaihtoehto on mahdollinen.

Suomessa on ennenkin tehty kassakaappisopimuksia tulevista hallituksista. http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=38696:kassakaappisopimus-vuodettiin-koivistolle&catid=1:politiikka&Itemid=3

"Kassakaappisopimuksen allekirjoittivat kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Ilkka Suominen, ruotsalaisen kansanpuolueen Christoffer Taxell ja keskustan puheenjohtaja Paavo Väyrynen."

Kekkosen kausilla hallituksen kokoonpano (punamulta eli sdp, keskusta ja skdl+rkp+ajoittaiset säälijäsenet) tiedettiin lähes aina ennen vaaleja. Kokoomus pidettiin N-liiton toiveiden mukaisesti hallituksen ulkopuolella muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Olemme nyt palaamassa takaisin suomettuneen ajan käytäntöihin. Ainoastaan kolmen suuren selvä tappio estää varmuudella vanhan kertauksen.

Niinistön poliittisen elämän suurin erhe taitaa olla lipposlaisen talouspolitiikan tukeminen. Oletan, että hän toimisi nykyisellä viisaudella hieman toisin. Lipposen ideana vaikuttaa olleen valtion kaiken omaisuuden myyminen, jotta internationalistinen kehitys saataisiin taattua. Mikä taho ohjeisti Paavoa? Bilderberg, SI, PES/ESP?

Olen aavistavinani, että Niinistö tajuaa EU: n olevan haudan partaalla. Ei hän sokea ole kuten puolueen nykyjohto.

Ensin Sauli Niinistö, kuka astuu esiin seuraavaksi? Vai olisiko sittenkin annettava nuorisolle (alle 40-vuotiaat) lisää valtaa ja jatkettava vanhaan malliin? Jyrki, Alex, Anni, Ville, Jutta, Eero, Mari, Stefan, Astrid ja Paavo A joukolla vallan kahvaan? C´mon everybody
http://www.youtube.com/watch?v=ZA-5r4x-tJI Eddie Cochran: C´mon Everybody

[_  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _]
I got some money in my jeans and I'm really gonna spend it right
[_  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _  _]
Ooo C'mon everybody

Well my baby's number one but I'm gonna dance with three or four
And the house'll be shakin' from my bare feet slapping on the floor
When you hear that music you can't sit still
If your brother won't rock then your sister will
Ooo C'mon everybody


Well we'll really have a party but we gotta put a guard outside
If the folks come home I'm afraid they gonna have my hide
There'll be no more movies for a week or two
No more runnin' 'round with the usual crew
Who cares C'mon everybody

Onko kukaan ajatellut, että miten on, jos Suomea ajetaankin ihan tietoisesti selvitystilaan (Bilderberg-sopimus?)? Se olisi helppo tie saattaa meidät velkavankeuteen. Kihlat vaihtuisivat lopullisesti vainotun kahlekarkurin rooliin. Pieni kasvoton talousklikki saisi täydellisen otteen valtiosta (=totalitarismi).

Kaikkea sitä tulee mieleen salaliittoteorioiden luvattuna aikana.

[Hessu]

Poliittista pohdintaa 2

Puolueiden maahanmuuttopolitiikkaa, Soinin setä yms.

Otteita puolueiden ohjelmista (maahanmuutto, internationalismi)

Yleistä

Painotan, että seuraavat otteet ovat irrallisia lauseita, jotka olen valinnut poimimalla ne nopean lukemisen jälkeen. Ne ovat suoria lainauksia eli en ole muuttanut mitään yhdenkään puolueen kohdalta. Useiden puolueiden maahanmuuttopoliittiset ohjelmat ovat todella pitkiä ja monitahoisia. Niiden koko sisällön analyysi vaatisi aikaa viikkoja. Jos aiheet kiinnostavat, kaikki tarvittava tieto löytyy kunkin puolueen nettisivuilta. En ole lisännyt linkkejä, koska oletan kiinnostuneiden löytävän puolueiden sivut omaehtoisesti.
Otin nämä linjaukset esiin, jotta uusimmille foorumin lukijoille selviäisi muutama perusasia ja että "vanhatkin" muistaisivat miltä pohjalta puolueiden politiikkaa on viime vuosina tehty.
Ohjelmat ovat viime vaaleja ennen tehtyjä, jos ei toisin ilmoiteta.

Sdp:n ohjelmista:

"Sosialidemokratia on yhteiskunnallista uudistustyötä sosialismin arvojen perustalta. Sosialismi korostaa yksilöiden yhteisvastuuta toisistaan ja yhteisöstään. Sosialismin humaanit arvot ovat juurtuneet syvälle koko demokraattiseen Eurooppaan."
*****
"Maailmanlaajuinen yhteisöllisyys, internationalismi, on solidaarisuutta sorrettujen hyväksi. Se on myös rauhantyötä; rajat ylittävää yhteisöllisyyttä."
*****
"Sosialismin arvojen mukaisesti yhteiskunnalla on oikeus vaikuttaa tuotantovälineistä saatavaan hyötyyn, niiden käyttöön, sijoittumiseen ja omistukseen."
*****
"Suomi toimii Euroopan integraation syventämiseksi ja vahventamiseksi. Parlamentin ja
neuvoston rooli kaikessa päätöksenteossa on tasavertainen. Unioni on kehittynyt kohti
täysimääräistä poliittista yhteistyötä, jolla on vahva sosiaalinen ulottuvuus."

Viimeinen lainaus on Sdp:n tulevaisuusohjelmasta vuodelta 2010. Muut lainaukset ovat Sdp:n voimassa olevasta periaateohjelmasta vuodelta 1999.
Sdp on tyytyväinen nykyiseen sosialistiseen kehitykseen. Se todetaan aivan selkeästi heidän periaateohjelmassaan, kuten yllä olevasta tekstistä näkyy. Monikulttuurisuuden laajamittainen tukeminen ja pakkosyöttö ovat osa internationalismia tukevaa työtä.


Vasemmistoliiton ohjelmasta:

"Maailman ihmisten ja kansakuntien keskinäistä solidaarisuutta on vahvistettava. Se tarkoittaa yhteistyötä rauhan, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden puolesta."
*****
"Euroopan unionin on edistettävä näiden tavoitteiden toteutumista koko maailmassa. Vasemmistoliitto tahtoo EU:n olevan vahva rauhan, demokratian ja oikeudenmukaisen maailmantalouden rakentaja."
*****
"Solidaarisen maailman rakentaminen perustuu vahvistuvaan ihmiskuntatietoisuuteen."
*****
"Haluamme purkaa sotilasliitot, edistää yleistä aseidenriisuntaa ja Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteiden kunnioittamiseen perustuvaa maailmanrauhaa ja kansainvälistä turvallisuutta."
*****

"Suomen on edistettävä YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden toteutumista ja oltava mukana kehittämässä YK:sta tehokasta globaalipolitiikan foorumia. Suomen on toimittava muidenkin ylikansallisten järjestöjen demokratisoimiseksi."
*****
"Vasemmistoliitto edistää Suomen kehitystä monikulttuuriseksi maaksi. Kaikilla Suomessa pysyvästi asuvilla on oltava samat kansalaisoikeudet ja kansalaisvelvollisuudet. Toivotamme maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen ja maamme täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Maahanmuuttajat, siirtolaiset ja pakolaiset tuovat Suomeen uutta elinvoimaa ja kulttuurista rikkautta. Myös maahanmuuttajat ovat yksilöitä ja heidän muuttamisensa taustalla on erilaisia lähtökohtia, elämäntilanteita ja syitä."
*****

"Aatteellisesti Vasemmistoliiton ohjelma samastuu sosialistiseen ajatussuuntaan. Sanoudumme irti sosialismiin liitetystä totalitarismista."
*****
"Feministinen ajattelu ja ympäristötietoisuus ovat keskeisessä asemassa kolmannen vasemmiston aatemaailmassa. Kolmas vasemmisto on puoluerajat ylittävä uusi punavihreän ajattelun ja toiminnan tie."

Vasemmistoliitto sanoutuu irti sosialismiin liitetystä totalitarismista!! Tuossa kohdassa ei tiennyt itkeekö vai nauraako.
Tuosta vaan simsalabim irtisanoudutaan siitä, mihin sosialismissa (=internationalismi) väistämättä ajaudutaan, koska sen onnistuminen edellyttää kansalaisilta lähes täysin samansuuntaista ajattelua (=totalitarismin perusta). Poikkeavat "koulutetaan uudelleen" (=esim. Irlanti äänesti jo uudelleen) tai siirretään syrjään tavalla tai toisella.
On vain yksi tie.

Vihreiden ohjelmasta :

"Solidaarisuuden on ylitettävä valtioiden rajat, ja konfliktit on ratkaistava jo ennalta. "
*****
"Vihreä liitto ajaa reilua muutosta. Maailmanlaajuista vihreää liikettä tarvitaan tässä ajassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin."
*****
"Maailmanlaajuinen kansalaisyhteiskunta vahvistuu tuoden tahtoa ja keinoja poliittisten ratkaisujen löytämiseksi."
*****
"Vihreä feminismi korjaa rakenteita siten, että syntyy kaikille reilumpi, syrjinnästä ja yleistyksistä vapaa yhteiskunta."
*****
"Jotta ihmisten välinen oikeudenmukaisuus voi toteutua, tarvitsee maailmanlaajuinen talous ohjausta."
*****
"Demokratiaa tarvitaan yhä enemmän myös valtiovallan ulkopuolella - maailman ongelmia ei ratkaista vain kabineteissa. Aktiivisen kansalaisuuden on oltava kaikkien ulottuvilla, ja kansalaisuuden kynnystä on madallettava."
*****
"Suomen tulee luopua yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyä valikoivaan asepalvelukseen."
*****
"Kansalaisuuden saamista on helpotettava, ja muiden maassa asuvien osallistumisen mahdollisuuksia on lisättävä."

Vasemmistoliiton ja varsinkin Vihreiden ohjelmista löytyisi ammennettavaa sivukaupalla, mutta nämä lainaukset riittävät antamaan hieman kuvaa siitä, mitä ne pitävät sisällään.
Kummankin ohjelma viittaa hyvin voimakkaasti internationalismiin.

Vihreät ja Sdp toimivat aivan saman kuvion mukaan eli ne antavat ymmärtää tukevansa liberaalia porvarillista talouskehitystä, mutta todellisuudessa niiden tavoite on internationalistinen maailma. 

Rkp tykittää omissa ohjelmissaan (vuodelta 2008):

"Suomi kehittää toiminta- ja suorituskykyään pystyäkseen paremmin osallistumaan kansainväliseen kriisinhallintatyöhön. Saamme aikaan monikulttuurisen yhteiskunnan, jossa etnisiltä ja uskonnollisilta taustoiltaan erilaiset miehet ja naiset elävät tasa-arvoisina käyden aitoa vuoropuhelua keskenään. Maahanmuuttajia sopeutetaan paremmin Suomen ja Euroopan oloihin."


"Seuraavien kymmenen vuoden aikana Suomi tarvitsee vähintään satatuhatta uutta maahanmuuttajaa, koska yli satatuhatta henkeä poistuu ikärakenteen takia monilta tärkeiltä yhteiskunnan sektoreilta. Mutta jotta maahanmuutto olisi kestävää, asenteiden tulee muuttua. Meidän täytyy muuttaa itseämme ja asenteitamme työmarkkinoilla, arjessa ja korvien välissä."
*****
"Monikulttuurinen yhteiskunta on tosiasia. Kulttuurien kohtaaminen asettaa vaatimuksia viranomaisille ja asukkaille."
*****
"Pelkkä suvaitsevaisuus ei riitä, tarvitaan aktiivista rasismin ja syrjinnän vastaista taistelua sekä aktiivista tasa-arvon, yhtäläisen kohtelun ja moninaisuuden edistämistä."
*****
"Rkp:n mielestä yksilön vapaampi liikkuvuus on globalisaation eräs ulottuvuus."
*****
"Yhteiskunnan kasvavan monikulttuurisuuden takia on yhä tärkeämpää etsiä yhtäläisyyksiä eri kulttuurien välillä. Siksi on levitettävä positiivista tietoa yhteisistä pyrkimyksistämme, mikä puolestaan luo yhteenkuuluvuutta monikulttuurisessa yhteiskunnassa."
*****
"Kotoutus ei koske vain maahanmuuttajia, myös suomalaisia on integroitava maahanmuuttajiin."
*****
"Kansalaisuuden hakeminen on merkki siitä, että hakija haluaa sitoutua siihen maahan, jossa hän asuu. Yhteiskunnan kannalta on myönteistä, että hakijalla on tämä tahto. Tästä syystä kansalaisuudelle asetettujen vaatimusten on oltava tasapainossa. Vaatimukset ovat olemassa sen takaamiseksi, että hakija todella tahtoo sitoutua uuteen kotimaahansa. Jos vaatimukset ovat liian korkeita, ne toimivat tarkoitustaan vastaan. Vaatimusten täyttymisen todistamista ei myöskään saa tehdä liian hankalaksi. Siksi on perusteltua jatkuvasti tarkkailla vaatimuksia kriittisesti. Ennen kaikkea täytyy jatkuvasti tarkistaa kriittisesti vaatimusta Suomessa oleskelun pituudesta ja vaatimusta jommankumman kansalliskielemme hallinnasta. Konkreettinen ongelma on, että järjestetään liian vähän tilaisuuksia, joissa hakija voi todistaa kielitaitonsa."

Kokoomuksen ohjelmasta:

"Aidon monikulttuurisuuden toteutuminen edellyttää suvaitsevaisuutta kaikilta osapuolilta."
*****
"Monikulttuurisuus on rikkaus, joka omalta osaltaan kehittää yhteiskuntaa."
*****
"Suomea on kehitettävä suvaitsevassa ilmapiirissä, jossa tunnetaan vastuuta myös ihmisistä oman maan ulkopuolella. Suomalaisen pakolais- ja ulkomaalaispolitiikan on oltava humaania ja suunnitelmallista."
*****
"Globaaleja kysymyksiä on käsiteltävä yhdessä selkeillä säännöillä."

Jyrki Katainen 10.10.2010 Savon Sanomat

"Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttoa. Se tarkoittaa monikulttuurisempaa Suomea. Se on erittäin myönteinen asia."

Kristillisdemokraattien ohjelmasta:

"Maahanmuuttajat tuovat yhteiskuntaan inhimillistä, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, kielitaito mukaan lukien. Väestörakenteen vinoutuessa ja työvoimapulan uhatessa maahanmuuttajista tulee entistäkin tärkeämpi voimavara."
*****
"Julkisen sektorin työnantajien tulee näyttää esimerkkiä monikulttuuristen työyhteisöjen luomisesta palkkaamalla aktiivisesti maahanmuuttajia."
*****
"Maahanmuuttajataustaisille lapsille on pyrittävä antamaan heidän äidinkielensä opetusta."
*****
"Maahanmuutto on tarpeen, koska oma väestömme vanhenee, työikäisten suhteellinen osuus pienenee ja ajan mittaan väkiluku alkaa laskea."
*****
"Maahanmuuttajien kotouttamisen tueksi ja väestön keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi on tarpeen perustaa kunnallinen maahanmuuttajapoliittinen neuvottelukunta niihin kuntiin, joissa asuu merkittävä määrä maahanmuuttajia."

Keskustan maahanmuuttopoliittisia tavoitteita en ota tässä esiin, koska niitä on puitu Hommassa aivan viime aikoina. Lyhyesti sanoen Keskustan ohjelma oli pelkkää sanahelinää. Tyypillistä jargonia, jossa pyrittiin kulkemaan kieli keskellä suuta sanomatta mitään.
Mari Kiviniemi on jatkanut Vanhasen linjoilla ollen ehkä vielä astetta "suvaitsevaisempi". En tiedä millaisille barrikadeille Mari olisi valmis nousemaan puolustaessaan nykyistä mamupolitiikkaa, mutta rasistikortin hän otti välittömästi käyttöön saatuaan hieman valtaa. Keskustan kenttäväen on reagoitava vaaleissa tai muussa tapauksessa heidän on turha valittaa. Itse te olette puheenjohtajanne valinneet. Kapinoikaa edes kerran elämässänne. Ensi kevään vaaleissa siihen olisi tilaisuus.


Ohjelmaosion loppuun muutama ote "aidan toiselta puolelta" Perussuomalaisten vuoden 2007 vaaliohjelmasta eli Soinin sedän mietteitä maahanmuuttopolitiikasta.

"Pakolaispolitiikassa perussuomalaiset vaativat tiukkaa linjaa. Sellaiset perusteettomat "pakolaiset",
jotka tulevat Suomeen saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen jo jossakin toisessa EU-maassa, olisi pikakäännytettävä välittömästi."
*****
"Median harjoittamasta käsitehämmennyksestä huolimatta Suomessa ei ole käytössä pikakäännytysmenettelyä."

*****
"Pakolaispolitiikka olisi kokonaisuudessaan siirrettävä sisäministeriön alaisuuteen..."

*****
"Maassamme rikoksen tehneet pakolaiset tulisi mielestämme karkottaa takaisin kotimaahansa riippumatta heidän kotimaansa turvallisuustilanteesta. Ei ole hyväksyttävää, että kotimaan turvattomuuteen vedoten voi luoda turvattomuutta johonkin toiseen maahan."

*****
"Maahanmuuttopolitiikassa keskeinen asia on mielestämme se, että tänne tulevat pyritään
integroimaan järjestelmään kunnolla ja järjestämään heille koulutusta ja töitä. Koska resurssit ovat
kuitenkin pienet, ei ole tarkoituksenmukaista ottaa maahan ihmisiä ikään kuin työvoimareserviksi
nostamaan erilaisia tukiaisia, ja siten heikentämään yhteiskunnallista moraalia."

*****

"Ei ole järkevää luoda sellaisia järjestelmiä kuten nyt, että Suomeen tullaan ikään kuin viettämään aikaa ja etsimään onnea, viranomaisten samalla pyrkiessä keinotekoisesti säilyttämään maahanmuuttajien omaa kulttuuria. Maahanmuuttajien oman kulttuurin säilyttäminen on heidän oma asiansa, eikä siihen pidä käyttää valtion varoja, koska se ei suoranaisesti edesauta maahanmuuttajien kotoutumista Suomessa. Sen suuntaisia päätöksiä, joissa kantaväestöä vieläpä kehotettaisiin luopumaan omista perinteistä vieraiden kulttuurien takia, emme voi missään nimessä hyväksyä. Monikulttuurisuutta ei pidä vaalia väheksymällä omaa kulttuuriamme."

*****

"Koska nykyisiä maahanmuuttajiakaan ei edes yritetä integroida kunnolla yhteiskuntaamme vaan
Ruotsin malliin alkaa muodostua kulttuureita kulttuurissa, niin suuressa mittakaavassa maahanmuutto myös ajaisi alkuperäisen suomalaisen kulttuurin lopulta uhanalaiseen asemaan."

*****

"Euromääräinen kehitysapu on noussut hurjaa vauhtia. Perussuomalaisten mielestä on ehdottomasti
tingittävä 0,7 prosentin BKT-tasotavoitteesta."

*****
"Suomen kehitysapupolitiikasta on tullut punavihreä puuhamaa ja poliittisen korrektiuden suojissa lymyävä asia, josta ei saa sanoa mitään kriittistä. Tosiasia kuitenkin on, että monet kehitysavun kohdemaat eivät ole kehittyneet parempaan suuntaan vaikka apua on virrannut kymmeniä vuosia. Lisäksi suuri osa varoista menee toiminnan byrokraattiseen pyörittämiseen, matkoihin ja kokouksiin."

*****

"Korruptoituneiden ja omaa kansaansa sortavien hallitusten avustaminen tulee lopettaa kokonaan. Kansalaisjärjestöt voisivat edelleen toimia kuten parhaaksi näkevät, mutta veronmaksajien rahoja ei saa syytää gebardihatuille. Jos kehitysapu katsotaan osaksi maailmanlaajuista turvallisuuspolitiikkaa, kuten usein kehitysavun nostamista vaativat toistavat, niin mielestämme erilaisista rauhanturvaoperaatioista Suomelle koituvat kulut tulisi laskea kehitysavun piiriin."

Hyh, hyh, kyllä on paha tuo Soinin setä, sillä kai hän on tuon ohjelman yksin luonut, hyväksynyt ja aikoo vielä toteuttaakin varmaan ihan yksin. On se niin yksinvaltias. Näin minä olen ymmärtänyt sen kritiikin perusteella, jota saa lukea kohtalaisen useasti vähän sieltä sun täältä.


http://www.youtube.com/watch?v=psHiq_a-pYw Ihme ja kumma


Tässä yhteydessä on syytä muistaa myös 13 perussuomalaisen ehdokkaan laatima vaalimanifesti.
http://www.vaalimanifesti.fi/


Hiukan tulevaisuudesta

HS "paljasti" 17.10.2010 Krp:n tutkijan kaivamien tietojen avulla vanhan säätiön, jonka avulla ehkäistiin aivojen täydellinen sumentuminen suomalaisessa koulumaailmassa.

"Joukko tuttuja poliitikkoja ja yli 300 valtion ja kuntien virkamiestä toimi salaisessa porvarien säätiössä vuosien 1971 ja 1991 välisenä aikana.
Vapaan koulutuksen tukisäätiön (VKTS) tavoitteena oli kamppailla kouluihin tunkeutuvaa sosialismia vastaan. "

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tuttuja+politiikkoja+toimi+porvarien+salaisessa+s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6ss%C3%A4/1135260949157

Sivusin tuota HS:n artikkelissa esiin nostettua toimintaa puolitoista vuotta sitten Hommassa http://hommaforum.org/index.php/topic,4229.msg65481.html#msg65481

"70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa opetustoimen taustavaikuttajat saivat koululaitoksen kelkan kääntymään pois joukko-opin ja muun hömpän maailmasta."

En tunne dosentti Jari Leskistä. En ole ollut edes tietoinen siitä, että joku kaivelee arkistoja tältä osin. Minulla ei ole myöskään ollut mitään tekemistä ko. säätiön kanssa.

Nyt olisi taas tarvetta kurssin reivaukseen peruskoulussa. Opetukseen on tungettu punavihreää hömppää kuin huomaamatta jo usean vuoden ajan. Herätys! Olisi aika tehdä töitä siellä taustalla, jotta emme hukkuisi tulevaisuudessakaan. Olette varmasti havainneet, että EU ei olekaan sitä, mitä kuvittelitte vielä silloin, kun olimme juuri vapautuneet YYA:n velvoittavuudesta. EU on nykyisin yhä enemmän juuri sitä, mistä piti päästä irti. Onko pakko, jos ei taho?

http://www.youtube.com/watch?v=qjlAjzvSUIA&p=B2B0908650DC24D9&playnext=1&index=2 Jope: Pakollinen joulu

Loppulauseet ja tuumaustauko

Suomalainen politiikan teko on tienhaarassa.

Ensimmäinen merkittävä valinta tulevassa poliittisessa toiminnassa on a) kabinettipolitiikan jatkaminen tai b) avoimemman ja rehellisemmän poliittisen kulttuurin aloittaminen. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että irrottautuisimme jo viimein Kekkosen ajalta periytyneestä poliittisesta kähminnästä ja kaksoisstandardeista. Suvereenissa ja itsenäisessä valtiossa tulisi noudattaa politiikkaa, jonka perustana ei toistuvasti ole ajatus siitä, mitä muut meistä ajattelevat. Meidän on ajateltava itseämme, ei kukaan muu aja meidän etuamme.

Toinen merkittävä jakopiste on suhde Suomen itsenäisyyteen. Jatkammeko yhä hullummaksi käyvää EU:n myötäilyä vai ryhdymmekö ajamaan itsenäisten valtioiden vahvaa Eurooppaa, jossa kauppa käy lähes rajattomasti samalla valuutalla? Ensi keväänä suomalaiset antavat äänensä joko "uuden itsenäisyyden" tai EU:n puolesta. Se on vaalien tärkein teema.

Nykyisen mallin mukaisessa EU:n täyspuristuksessa jäsenvaltioiden osana on jatkaa ontuvan mammutin harhaista retkeä kohti elefanttien hautausmaata.

Tuumaustauko

Tämä on toistaiseksi viimeinen kirjoitukseni Hommaan. Pidän taukoa ainakin kuukauden verran. En kuvittele, että tämä olisi erityisen merkittävä asia tiedotettavaksi, mutta koska olen saanut melkoisesti henkilökohtaista palautetta kirjoituksistani, ajattelin ilmoittaa, että tauko on vain väliaikainen.

Uusi aurinko nousee vielä ja sen myötä on hyvä jatkaa tulevaisuudessa.
http://www.youtube.com/watch?v=W4ga_M5Zdn4&feature=related The Byrds: Turn, Turn, Turn

Tauko ei tarkoita sitä, että mieli olisi muuttunut. Olosuhteet ovat tällä hetkellä sellaiset, että kiireet kutsuvat hieman toisaalle. Kiitos kaikille niille, jotka ovat lähestyneet minua ystävällisten ja kannustavien puheluiden, yksityisviestien ja s-postien välityksellä. 

Uskon, että asioiden ytimen näkee riittävän hyvin vain pitämällä välillä hieman etäisyyttä kaikkiin mahdollisiin ryhmiin ja kerhoihin. Elävä elämä on paras todistusaineisto, mutta sen kokeminen vaatii aktiivista kuulemista, kulkemista ja näkemistä. Pelkästään lähipiirissä hyöriminen sokaisee ja supistaa ymmärtämistä. Eduskunta on malliesimerkki siitä kuinka ajatukset kalkkeutuvat pienessä ja ummehtuneessa piirissä.

Homma ei ummehdu koskaan, koska sen jäsenistön koostumus, elinolosuhteet, ammattien moninaisuus ja elämänkatsomukselliset eroavaisuudet pitävät huolen siitä, että yksikään lehti ei jää tarvittaessa kääntämättä.

Rehellisyyteen pyrkiminen on terveen yhteiskunnallisen kehityksen elinehto. Toivon mukaan se on myös hommalaisten kirkkain johtotähti.

http://www.youtube.com/watch?v=UiPKJHRZ1_Q&feature=related Chick Corea, Return to forever: What game shall we play today

Hyvää loka-marraskuun loskaa! Taivaalta sataa paskaa, eduskunnassa sitä sitten jauhetaan.

Tämän kirjoituksen viimeinen musiikkikappale on kaikille niille joiden elämässä riittää tavalla tai toisella tuulta ja tuiverrusta.
http://www.youtube.com/watch?v=Wl8fKAYQuPk  Dusty Springfield: Windmills of Your Mind

Kovat kundit eivät tanssi tai kirjoita runoja. Löysin arkistojen kätköistä repullisen runoja ja liitän loppuun yhden. Kirjoitin sen aikanaan eräänä yönä monien rakkaiden ihmisten poistuttua muihin maisemiin lyhyen ajan sisällä.
Runo sopii mielestäni tähän päivään ja aikaan monestakin syystä.

Muisto

Yön hiljaisena hetkenä
tunnen sinut
vartalosi läheisyyden
käteni etsii sinua

yön hiljaisena hetkenä
vain sinä ja minä
anna minulle viime kosketus
yksi pieni katse

yön hiljaisena hetkenä
tunnen rakkautesi voiman
sinä täytät minut
kuvasi sieluuni kaiverrettuna

yön hiljaisena hetkenä
minulla on sinut
muistona rakkautesi avaruus

[Ammadeus]

Aivan.

[dothefake]

Ja muviem tilko po polsku eli tuli siellä vietettyä joitakin kotvia, kommunisti en silti ole ollut koskaan,
en lähelläkään. Kirjoituksesi on niin mielenkiintoinen, etten pysty sitä vielä kommentoimaan, täytyy lukea
uudestaan muutamaan kertaan. On taukosi syy mikä tahansa, toivotan terveyttä ja onnea.

Korjaus, muisti petti, sehän ei ole tylko vaan malo.

[PMH]

Alkaa haiskahtaa Orwellita 1984 ja George Lugasin Star Warrsilta Illuminaatin salaliitto Eurostoliiton luomiseksi, uskottaavaa ja totta

[tarhuri]

Amen.

[_w_]

Komsomolin edustajan tehtäväkenttä kosketteli erityisesti suomalaisten puolueiden (kok, kesk, sdp, skdl) nuoriso-osastoa ja niiden sisällä tapahtuvaa liikehdintää. Seurueemme johtajisto kävi tervehtimässä neuvostoveljiä, mutta mitään suurempaa sanavaihtoa ei käyty.

Pöytäseurueeksemme ilmestyi muutamien suomalaisten medioiden Varsovassa asunut suomalainen kirjeenvaihtaja ja hänen kaksi ulkomaista ystäväänsä. Ostimme ns. pitkät drinkit ja välittömästi juomat saatuamme lähdin vessaan. Palattuani havaitsin, että herra Parta oli ajautunut lähelle sammumispistettä. Tyrmäystippaepäily kasvoi, koska levättyään vain muutaman hetken herra Parta oli koko loppuillan hyvässä kunnossa. Saimme myöhemmin kuulla viitteitä hieman samankaltaisesta toiminnasta muissa yhteyksissä.

Tuttavallisia agentteja lienee riittänyt niin paljon että jokainen siellä käynyt suomalainen on heihin saanut tutustua, monikohan heistä ollut suomalainen?
Ja poliitikot kilvan itäisissä maissa tahtoi vierailla ja samat sekä samojen valitsemat jatkajat yhä ovat puolueitten johdossa.

[Hessu]

Poliittista pohdintaa 3

Kirjoituksen kimmokkeena toimi nimimerkki JR:n vanha kommentti, kiitosta vaan Dallasin miehelle. Kommentti jäi kytemään pääkoppaan ja eilisiltana näppäimistö sai kyytiä. Kirjoitus venähti ja laajeni perinteisesti, mutta keskenkään ei voinut jättää.

"En kai minäkään persuja sosialistipuolueena pidä, mutta politiikassa saattaa käydä niinkin, että Persut ja demarit löytävät toisensa ja tällä keinoin demarit pääsevät persujen myötä hallitukseen. Pahin kauhukuva minulle."

JR:n varoittelu Sdp:n toiminnasta ei ole tuulesta temmattu juttu. Demareille on samantekevää, onko kyseessä kaveri, kilpaileva puolue tai vaikka oman puolueen jäsen. He (demarit) katsovat kaikkea puhtaasti vallan tavoittelun ja sen säilyttämisen näkökulmasta.

Havainnollistan asiaa parilla esimerkillä.

Urpo Leppäsen ja SMP:n keilaaminen paitsioon mediamyllytyksen avulla

Urpo Leppänen mahdollisti työministerinä ollessaan ns. Rinteen mallin toteuttamisen. Mallin avulla pyrittiin työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Mallista hyötyivät paitsi työttömät myös pk-yritykset, joiden toimintaa tuettiin niiden työllistäessä pitkään työttömänä olleen henkilön. Malli toimi erinomaisesti ja sen avulla saatiin varsinaisen kohderyhmän eli pitkäaikaistyöttömien määrä selvään laskuun.

Tästä huolimatta media kuulutti jatkuvasti, että Leppänen on epäonnistunut työssään, koska Suomessa on vielä työttömiä.
Mallista luovuttiin myöhemmin lamaan vedoten. Lama oli kuitenkin pelkkä tekosyy lopettaa tehokas menetelmä.
Suurimpana syynä alasajoon oli se, että Sdp vastusti sitä kulisseissa, vaikka sen oma mies Heikki Rinne oli mallin kehittäjä ja käytännön toteuttaja. Vastustuksen yksi taustavaikuttaja oli Sdp:n hallitsema ay-liike. Malli tuki pk-sektorin yritysten toimintaa ja se ei sopinut silloiseen sosialidemokraattiseen ajatusmalliin. Yksityisyrittäjien tukeminen oli myrkkyä Sdp:n sosialisteille. Omat koirat purivat Rinnettä ja samalla saatiin Leppänen sekä SMP nollattua.

Sosialidemokraatit hallitsivat 1980-luvulla julkista mediaa (=Yle paikallistoimituksineen, osa HS:n väestä ja puoluelehdet) yhdessä Keskustan ja Skdl:n kanssa. Puolue (sdp) kykeni sille alisteisten toimittajien avulla mustaamaan yksittäisiä henkilöitä tai sellaista poliittista ajattelua, joka ei sopinut sen ideologiaan. Toisaalta, jos puolueessa haluttiin nostaa jonkun henkilön profiilia, sekin sujui helposti sdp-uskollisten toimittajien avulla. Demareille oli huomattavan paljon omia miehiä ja naisia kaikissa vaikutusvaltaisissa medioissa.

Oh mother tell your children
Not to do what I have done
Spend your lives in sin and misery
In the House of the Rising Sun

http://www.youtube.com/watch?v=mmdPQp6Jcdk Animals: The house of The Rising Sun


Martti Ahtisaaren mustamaalaus

Martti Ahtisaaren valinta presidentiksi oli myrkkyä Sdp:n johdolle. Ei niinkään muille puolueille vaan nimenomaan demarien johdolle. Kalevi Sorsa oli jo muutamaa vuotta ennen presidentinvaaleja siirtynyt silloisen ja osin nykyisenkin tavan mukaan Suomen Pankkiin odottamaan poliittisen kuningastien lopullista niittiä eli valintaa Suomen Tasavallan presidentiksi.

Sorsan takana seisseet sosialistit katkeroituivat perinpohjaisesti Ahtisaaren valinnasta ja he aloittivat  määrätietoisen jahdin Ahtisaaren kaatamiseksi. Puoluejohdon taustalla toimi henkilöitä, jotka ryhtyivät aktiivisesti harjoittamaan mustamaalausta. 

Kentällä hyöri lauma demaritoimittajia ja heidän lakeijoitaan levittämässä huhuja, joilla pyrittiin lyömään kapuloita Ahtisaaren presidenttitaipaleelle. Taustajoukot onnistuivat toimissaan hyvin, koska propaganda upposi median kautta myös kansan keskuuteen.

Ahtisaari ei kuulunut puolueen sisäpiiriin vaan ilmestyi kuin taikaiskusta poliittiselle kentälle. Tunnen Ahtisaaren valintaan liittyvää historiaa kohtalaisen hyvin. Kävin mm. keskusteluja Ahtisaaren ehdokkuudesta muutamien asiaan vaikuttaneiden henkilöiden kanssa ennen kuin aihe nousi julkisuuteen.

Ahtisaaren ehdokkuuden taustalla oli käsitys siitä, että kansa oli saanut tarpeekseen omaa etua tavoittelevista aktiivipoliitikoista. Ahtisaaren katsottiin edustavan uutta poliittista kulttuuria. Tämä "uuden poliittisen kulttuurin" edustaminen ja lähes täydellinen kokemattomuus suomalaisesta sisäpolitiikasta olivat loppujen lopuksi sekä hänen etunsa että hänen presidenttiuransa tuho.

Ahtisaari toimi irrallaan puolueesta ja pyrki tulemaan lähelle kansaa sekä kuuntelemaan kansan ääntä. Tämä toiminta oli liikaa Sdp:n ja osin muutamien muidenkin puolueiden poliittiselle johdolle.

Ahtisaaresta haluttiin päästä eroon, koska hän oli liian rehellinen mies. Pelättiin, että toiselle kaudelle päästessään hän olisi uinut vallan ytimeen ja pyrkinyt muuttamaan korruptoitunutta poliittista järjestelmää.

Ahtisaari oli sisäpoliittisesti huomattavasti mainettaan parempi presidentti, mutta hänet kyettiin suistamaan sivuraiteelle, koska valtaosa Suomen poliittisesta eliitistä ei hyväksynyt hänen "populistista" linjaansa. Ahtisaari oli itse asiassa ensimmäinen suuren vallan äärelle päässyt persoona, jolla oli vahva aikomus huomioida enemmän kansan mielipiteitä ja toiveita.

Ahtisaaren ulkopoliittinen toiminta ja maailmanhalaus ovat oma lukunsa, niiden pohtiminen ei ole relevanttia tämä kirjoituksen lähtökohtien kannalta. Ulkopolitiikka tai maailmanhalaus ei ollut se syy, minkä vuoksi Ahtisaaresta haluttiin päästä eroon.

http://www.youtube.com/watch?v=yZuXl57sy20 Laila Kinnunen: Tuhon tietä kuljen

Media (ja mafia) hallitsee

Kummassakin tapauksessa (Leppänen, Ahtisaari) Sdp onnistui mediamahtinsa avulla tyrkkäämään syrjään miehet, joiden toiminta poikkesi huomattavasti perinteisestä kabinettipolitiikasta. Apuna molemmissa tapauksissa oli aina altis Keskusta, joka hyötyi tästä konsensuksesta säilyttämällä omat etupiirinsä. Juuri ne piirit, joita varsinkin Ahtisaaren syvempi tuntemus suomalaisen politiikan sisäpiiristä olisi oletettavasti murtanut toisella presidenttikaudella.

Nykyisin Sdp on erittäin tyytyväinen Tarja Halosen toimintaan. Halosen kaudella vanhat venkulat ovat voineet luottaa, että ainakaan presidentin taholta kieroutuneeseen vallankäyttöön ei puututa.

http://www.youtube.com/watch?v=FYPv4ttwYXg Manipulation  (aivan hillitöntä kamaa!!! Sitkeä sissi ei luovuta koskaan)

Puhdasta politiikkaa ja ministerimenoa

Ahtisaaren ja Sorsan väliseen taistoon Sdp:n presidenttiehdokkuudesta liittyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kerron eräästä tapauksesta, josta ei ole käsitykseni mukaan kirjoitettu koskaan julkisuudessa.

Osto- ja myyntiliike Sorsa astui voimakkaasti kuvaan erään suurelle yleisölle tarkoitetun hengennostatustilaisuuden yhteydessä. Tilaisuuteen piti saapua kyseisen alueen kärkiedustajan pitämään puhe Ahtisaaren valinnan puolesta. Vain muutamaa vuorokautta ennen tilaisuutta pääpuhujaksi lupautunut naispoliitikko kuitenkin ilmoitti, että hän ei osallistu tilaisuuteen.
Viidakkorumpu (=myyrä) lauloi kieltäytymisen syyn. Sorsan leiristä oli luvattu ministeripaikka seuraavasta hallituksesta, jos puhuja luopuisi tukipuheensa pitämisestä ja muusta julkisesta tuesta Ahtisaarelle.

Vaalit tulivat, Ahtisaaresta tuli Sdp:n ehdokas ja 1.3.1994 hän astui presidentin virkaan. Tukipuheensa perunut naispoliitikko vastaanotti ministerinpestinsä Lipposen I hallituksessa 3.4.1995. Puoluetoimisto piti lupauksensa, vaikka Sorsa joutui jäämään Suomen Pankkiin vuoteen 1996 eläkkeelle jäämiseensä asti.

Tapaus kertoo hyvin siitä, millainen valta Sdp:n puoluetoimistolla oli tuohon aikaan. Ministerinpaikka tupsahti palkinnoksi ohjeiden mukaisesta toiminnasta. Tapahtumasarja kertoo myös siitä, että Sdp:n sosialistien leiri ei missään vaiheessa tukenut Ahtisaarta.  Vähälle huomiolle ei jää myöskään politiikan moraalinen aspekti naispoliitikon käyttäytymisen vuoksi. Vallan kiima otti selkävoiton moraalista. Sama henkilö on sanonut julkisuudessa useaan otteeseen, että politiikka on reilua peliä, jossa hoidetaan kansalaisten yhteisiä asioita. Hän on edelleen vaikuttajana aktiivipolitiikassa.

Episodi on vain pieni esimerkki poliittisten kieroilujen sarjasta. Poliittinen vastuun kanto ja poliittinen moraali ovat olleet Suomessa neuvostoliittolaista tasoa jo vuosikymmeniä. Korjausliikettä ei ole tehty vieläkään. Miksi olisi, kun kansa on antanut täyden tuen.

17.4.2011 olisi tilaisuus muuttaa poliittisen historian kulkua. Toistaiseksi ainakaan minulle ei kannata edelleenkään ryhtyä selittämään politiikan avoimuudesta ja rehellisyydestä. Olen vahvasti sitä mieltä, että seuraavissa vaaleissa mitataan myös kansalaisten moraalin ja oikeustajun syvyyttä.

Toivottavasti suomalainen neuvostoliitto katoaa historiaan seuraavan eduskuntakauden aikana. Se vaatii kuitenkin merkittävää muutosta ihmisten äänestyskäyttäytymisessä.

http://www.youtube.com/watch?v=oRdSIOdWet0&feature=related Carola&Lasse: Mä lähden stadiin


Juuri nyt

Näiden ajatusten pohjalta ajatus virtasi miettimään Kokoomuksen nykyistä tilaa.

Kokoomuksesta on kasvanut Sdp:n kaltainen joka suuntaan kumartava jättipuolue. Osa puolueen kannattajista on sairastunut sdp-syndroomaan. Taudin oireina on silmien sulkeminen puolueen todelliselta toiminnalta. Samalla he (syndroomasairaat) pyrkivät uskottelemaan itselleen ja muille, että kyllä tämä tästä kun jaksatte odotella.

Juuri samalla tavoin demarit pitivät valtaa vuosikymmeniä. Uskolliset kannattajat sijoitettiin sopiville paikoille mediaan ja valtion hallintoon. Heidän avullaan Sdp:n valta on kestänyt näin pitkään. Nyt se valta murtuu, mutta lopullinen niitti sille tulee vasta, kun virkamiesten joukkoon astuu kansalaisten palvelijoita poliitikkojen palvelijoiden sijaan. Työtä riittää ja tarkkana täytyy olla, jotta historia ei toistaisi itseään.

Kokoomukselle ei saa antaa samanlaista valtakirjaa, jolla Sdp, Keskusta ja osin Vasemmistoliiton ja Vihreiden edeltäjä Skdl, tuhosivat viiden – kuuden vuosikymmenen aikana demokraattista kehitystä korruptoimalla koko valtiokoneiston omiksi etupiireikseen.

this is the last time I'll abandon you
and this is the last time I'll forget you
I wish I could

look to the stars
let hope burn in your eyes
and we'll love
and we'll hope
and we'll die
all to no avail
all to no avail

http://www.youtube.com/watch?v=XPYLIy3FWpk Muse: Stockholm Syndrome


Miten vallan rakenteita voi muuttaa

Vallan rakenteiden muuttamiseksi on vain yksi tie. Valtaan täytyy nousta henkilöitä, joilla ei ole konsensuksen ja korruption perimää sielussaan. On löydettävä mahdollisimman pyyteettömiä persoonia, joiden ensimmäinen ajatus ei ole oma etu vaan koko Suomen etu.

Tässä kohdin tulee mieleen Mika Waltarin "Valtakunnan salaisuus", uskonnollinen kirja ilman uskonnon pakkosyöttöä, Waltarin mielikuvitusmatka ajanlaskumme alkuhetkille! 

Täydellisen pyyteetöntä nykypäivän Jeesusta ei varmaan löydy mistään. On kuitenkin pyrittävä valitsemaan päättäjiksi sellaisia henkilöitä, jotka ovat osoittaneet tinkimättömällä ja pitkäjänteisellä toiminnallaan olevansa sanojensa mittaisia. Oman maan ja sen kansalaisten etua ajavia miehiä ja naisia tarvitaan enemmän kuin koskaan sitten jatkosodan päivien.

Täytyy muistaa, että nykyisessä eduskunnassa istuu jo muutamia henkilöitä, jotka eivät hyväksy hyvien veljien ja siskojen toimintaa.

Kevään vaaleissa on kyse todella suurista asioista. Maahanmuuttopolitiikka muuttuu muiden toimien ohessa, mutta ei ilman henkilöitä, joille maahanmuuttopolitiikka edustaa merkittävää poliittista teemaa. Tulevan eduskunnan tärkeimpiä asioita ovat suhde EU:hun, talouspolitiikka ja työllisyyden hoito. Kaiken ylitse nousee kuitenkin Suomen valtion itsenäisyyden vaaliminen niin, että säilytämme samalla kiinteät ja hyvät yhteydet perinteiseen Eurooppaan unohtamatta naapuriamme idässä.
Vahvojen itsenäisten valtioiden olemassaolo Euroopassa on yhteiskuntarauhan ja hyvien kauppasuhteiden tae.

Maahanmuuttopolitiikka sivuaa kaikkia edellä mainittuja keskeisiä kysymyksiä ja sillä on lisäksi merkittävä rooli yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä tai tuhoajana.

Maahanmuuttopolitiikka ei ole yhden asian politiikkaa, kuten jotkut kapeakatseiset henkilöt yrittävät väittää.


Millaisia poliitikkoja ja toimittajia

Vanha sanonta, että ihmiset eivät todellakaan tiedä, kuinka vähällä järjellä tätä maata johdetaan, ei ole aivan tuulesta temmattu. Minulla ja Sukarin Topilla on ainakin yksi yhteinen asia, jonka perusteella kumpikin meistä voi väittää tietävänsä jotain aktiivipoliitikkojen toiminnasta. Topin tavoin olen kohdannut elämän varrella vapaa-ajan, tuttavuuden, työn tai opiskelun merkeissä useita (kymmenkunta) edelleen vaikuttajina toimivia ministereitä, yhden presidentin sekä kymmeniä kansanedustajia ja kunnanvaltuutettuja. Uskon tietäväni jotain heidän järjenjuoksustaan.

Joukkoon mahtuu kansalaisten edun mukaista ajattelua, mutta huomattavasti suurempi määrä ajattelemattomuutta, jonka ainoana perustana on haave vallasta ja henkilökohtaisesta edusta.

Osalle politiikkaan ajautuminen on tapahtunut ikään kuin vahingossa, muiden toimien ohessa tai niiden seurauksena. Tässä ryhmässä on paljon sellaisia, jotka ainakin yrittävät toimia järjellisesti.
Joillekin politiikan valokeilaan nousuun on riittänyt fraasien viljely ja ruskea kieli. Ruskean kielen ja lipevän mielen omaava henkilö on valitettavan tyypillinen kuva nykyisestä poliitikosta.

Mielikuvapolitiikkaa on harrastettu iät ja ajat. Mielikuvapoliitikkojen nousun on mahdollistanut heille suosiollinen media, joka ei piittaa tosiasioista vaan toteuttaa politiikan kärjen kanssa etukäteen sovittua agendaa.

Maahanmuuttopolitiikka on erinomainen esimerkki median ja poliittisen eliitin luomasta mielikuvamaailmasta. Media on noudattanut hallinnon luomaa strategiaa sellaisella orjallisuudella, että välillä on muodostunut käsitys, jonka mukaan kaikkien medioiden maahanmuuttopoliittiset jutut olisi kirjoittanut sama henkilö. Kriittistä tekstiä on saanut etsiä suurennuslasin kanssa.

Nykyinen toimittajasukupolvi ei tunne käsitteitä henkilökohtainen moraali ja ammattiylpeys. Valtaosasta toimittajia on kasvanut kilttejä koneen osia.


Listan kärki

En malta olla jälleen mainostamatta kaikille helsinkiläisille mielestäni parhaiten sopivaa ehdokasta, jonka suhteen ei tarvitse epäröidä, eikö hän tietäisi, mitä nappia tulee painaa, kun aika koittaa. Painotan, että kyseessä on oma subjektiivinen mielipiteeni, joka perustuu niihin faktoihin, joita olen saanut lukemalla hänen tekstejään, tutustumalla hänen poliittiseen henkilöhistoriaansa ja käymällä keskusteluja hänen kanssaan.

Kyseessä on tietysti Jussi Halla-aho. Jussi ei vakaan käsitykseni mukaan huoju eikä heilu vaan kaatuu sitten kunnolla, jos kaatua täytyy. Hänen pääteemojensa linjan pitämisestä ei ole pienintäkään epäilystä.

Olen vajaat 40 vuotta politiikkaa kohtalaisen aktiivisesti seuratessa harvoin, jos koskaan, törmännyt yhtä määrätietoiseen persoonaan, jolla on ihailtava rohkeus toimia sanojensa mittaisesti poliittisessa päätöksenteossa.

Jo Ian Anderson tiesi, että on hyvä kulkea omaa tietään historia huomioon ottaen.
http://www.youtube.com/watch?v=EgO7MamJnqM Jethro Tull; We used to know
(Kappale, josta Eagles väänsi oman hienon "versionsa" nimellä Hotel California.)


Pätevyydestä

Epäilyt siitä, onko esimerkiksi PS:n joukoissa riittävän päteviä henkilöitä johtamaan tai yleensä osallistumaan hallitusneuvotteluihin, voi heittää romukoppaan. Kaikissa puolueissa on hyvät ja heikot kohtansa.

Se kuva, mikä julkisuudessa syntyy eri puolueista, riippuu hyvin pitkälle siitä, minkä puolueen kannattajia eri medioiden päättäjinä ja toimittajina toimii.

Yleisen käsityksen ja yhden kyselyn (AL) perusteella voi päätellä, että mediassa näkyy selkeästi punavihreän politiikan suosiminen. Yleisradiossa se on ollut itsestään selvyys jo vuosikymmeniä. Oikeastaan Ylen kohdalla voisi sanoa, että se on kääntynyt punaruskeasta punavihreään, jos miettii Keskustan sisällä tapahtunutta murrosta internationalismin ja viheraatteen suuntaan. Huvittavaa kyllä, myös entiset ns. porvarilliset mediat, kuten MTV3 ja Alma-media, ovat nykyisin punavihreän paatoksen mädättämiä.

Onneksi on internet, jonka välityksellä saatavan tiedon totuudenmukaisuus peittoaa HS:n, Ylen ja MTV3:n tunteikkaat toimitustyöt mennen tullen.
Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että kaikissa em. medioissa työskentelee myös faktoihin ja niiden tasapuoliseen esittelyyn pyrkiviä journalisteja. Heidän kommentointinsa ei nouse kovin useasti etusivulle. Faktat ovat liian tylsiä postmoderniin elämäntapaan kasvaneelle nuorisolle. Nuorisollehan tämä nykyinen ohjelma – ja tiedotuspolitiikka pyritään hyvin pitkälti suuntaamaan.

Nuorisossa on tulevaisuus! Katsokaa vaikka Jyrkiä, Maria, Alexia, Paavoa, Juttaa, Annia ja Stefania.
Vaadin ehdottomasti, että äänestysikä lasketaan 7 – vuoteen. Täytyyhän toki peruskoululaisten saada päättää omista asioistaan.

http://www.youtube.com/watch?v=7V21y_G8EQU Nuorison marssi



Presidenttipeliä ja pääministerihuumaa

Sauli Niinistö on Suomen seuraava presidentti, jos hän itse niin haluaa. Niinistö ei tarvitse viran tavoitteluun Kokoomusta eikä mitään muutakaan puoluetta. Hän saa taakseen laajan kannatusyhdistyksen aivan milloin itse niin haluaa. Kokoomus on tässä mielessä Niinistölle tyhjä kortti. Niinistö ei tarvitse ryhtyä Kokoomuksen johdon aisankannattajaksi eikä kenenkään muunkaan kepin pystyssä pitäjäksi.

Niinistölle saataisiin oiva aisapari pääministeri Soinista vaikka vain Suvin (Lindén) iloksi. Suvihan ennakoi jo presidentin virkaa Soinille, mutta tottahan toki pääministerin paikka olisi huomattavasti sopivampi pesti PS:n nousun moottorille.

Vakavasti ottaen. Soini on täysin valmis ottamaan pääministerin viran vastaan. Väitän, että hän on Suomelle huomattavasti parempi henkilö kuin pöyhkeä ja ylimielinen Jyrki Katainen. Soini kykenee kertomaan myös huonoja uutisia pelkäämättä suosion menettämistä.

Soini olisi hyvin erilainen pääministeri kuin "kalajuttuja" kertova savolaisjuppi.

http://www.youtube.com/watch?v=yPC3WdvL5OE&NR=1 Kummeli: Pääministeri, Nato-kanta


Soini on myös kielitaitoinen kotimaan ja kansainvälisen politiikan tuntija sekä kotimaataan suuresti arvostava kansanmies.
Hänellä ei ole internationalistisia tavoitteita toisin kuin Kokoomuksen Kataisella.

Olisihan se hupaisaa seurattavaa, kun media kiemurtelee tuskaisena väitettyään ensin kiven kovaa, että PS kuolee ja kuopataan, kun Soini siirtyy Brysseliin. Jos tämä Brysseliin puoluettaan tappamaan lähtenyt virtuoosi on Suomen seuraava pääministeri, on se melkoinen itsetutkiskelun paikka median "journalisteille".

Tuulahdus lapsuudesta

Taidan tänä iltana palata lapsuuteen ja ristiä käteni yhteen. Rukoilen Kaikkivaltiaalta ihmisille viisautta ja voimaa, jotta he ymmärtäisivät äänestää vaaleissa oikein. Kyllä Jumala ymmärtää, jos oikein hyvin selitän, että muussa tapauksessa hukka perii tämän maan.

Tällainen rukousteko on aika hurja sitoumus ottaen huomioon, että en ole kuulunut minkäänlaiseen kirkkokuntaan 40 vuoteen. En siitä huolimatta lue itseäni ateistiksi. Henget puhuvat, kuten intiaanit tapaavat sanoa.

Crow has brought the message
to the children of the sun
for the return of the buffalo
and for a better day to come

You can kill my body
You can damn my soul
for not believing in your god
and some world down below
etc.

http://www.youtube.com/watch?v=9N-hCr8bgiY&feature=related Robbie Robertson: Ghost dance

Intiaanien kohtalona on toimia varoittavana esimerkkinä sille, että oman maan tulevaisuutta ei saa luovuttaa käärmeen kielellä puhuvien "sovittelijoiden" käsiin.

[Sivusta seuraaja]

Heikki Porkan kirjoitukset ovat ehdottomasti Homman parasta antia, kiitos.

[Hessu]

Tarkalleen vuosi sitten kirjoitin vuoden 1984 Puolan matkasta. Vaiherikkaalla matkalla sattui monenlaisia asioita, mm. tyrmäystippaepisodi, poikkeustila, mellakka, Puolan armeijan kurinpitotoimia, professori kertoi sosialistisesta yliopistoelämästä ja Isä Popieluszko haudattiin.

Lukemalla tämän ketjun ensimmäisen kirjoituksen saa tarkemmin selville mitä oikein tapahtui ja samalla saattaa oivaltaa, millaiseen tilaan valtio voi sisäisesti ajautua, kun ideologiana on totalitaristinen aate.

Puolassa aatteena oli kommunismi. Käytännössä maata johtivat sotilaat, jotka puolestaan toteuttivat N-liiton vaatimuksia.

Katoliset kirkonmiehet eivät taipuneet kaikkeen mitä kommunistihallinto edellytti. Rauhanomainen vastarinta ja vankkumaton kansan edun puolustaminen koitui Isä Popieluzskon kohtaloksi.

Jerzy Popieluszkon viimeisistä hetkistä on ilmestynyt nettiin yksityiskohtaisempaa tietoa, johon voi tutustua Popieluszkon muistoksi perustetuilla nettisivuilla. Linkki sivustolle on alla olevan lainauksen yhteydessä.

Isä Jerzy Popieluszkon viimeisen saarnan  (Bydgoszcz 19.10.1984) viimeiset sanat kuuluivat: "Let us pray to be free from fear and fright but first of all from desire of revenge and violence."
Vapaasti suomennettuna: "Rukoilkaamme ja anokaamme, että voisimme elää ilman pelon, kauhun, koston ja väkivallan läsnäoloa."

(Ääri)Vasemmistolainen hallitus oli eri mieltä ja Jerzy Popieluszko poistui elävien kirjoista oletettavasti 19.10.1984.

"On the way to Toru? near Górsk Security Service (SB) officials wearing uniforms of traffic policemen stopped his car, driven by Waldemar Chrostowski. They forced the driver to hand them the car keys and took him to the police car, where he was handcuffed. Two SB officials, Grzegorz Piotrowski and Waldemar Chmielewski, made Father Jerzy step out of the car. They stunned him by hitting hard on his head, gagged and threw him into the boot. After they set off, Waldemar Chrostowski managed to fling himself out of the moving car and immediately sought help."

Koko teksti: http://www.popieluszko.net.pl/english/xjerzy_en/meczenstwo_en.php

Kuten Popieluszkon viimeisistä hetkistä kertovan kirjoituksen lopussa todetaan, ei vieläkään ole saatu selville, kuka antoi vangitsemis- ja surmaamiskäskyn.


Kerron vielä lyhyesti tapahtumista, jotka ajoittuvat hautajaisten jälkeisiin hetkiin. Kuten alussa mainitsin, ymmärtääkseen kokonaisuuden, kannattaa lukaista ketjun ensimmäinen kirjoitus.

Olin liikkeellä kahden herra Parran kanssa. Päädyimme Varsovan keskusaukion vieressä olleen hotellimme ravintolaan ja tilasimme suoraan jälkiruuan eli Irish Coffeen, totta puhuen tilasimme kummallekin kaksi annosta.
Istuimme ikkunan vieressä olevaan pöytään. Viereisessä pöydässä nautti omaa juomaansa lehtimies, jonka kansallisuutta en muista, mutta puolalainen hän ei ollut. Hän kertoi olevansa ns. sotakirjeenvaihtaja ja vain pikavisiitillä Varsovassa papin hautajaisten vuoksi.
Kesken keskusteluamme ulkoa kuului laukauksia. Mr. sotakirjeenvaihtaja totesi, että nyt ei kannata mennä ulos. Hän sanoi, että täytyy odottaa hetki, koska laukaukset kajahtivat aivan läheltä. Hänen sanansa olivat kuin lähtölaukaus minulle ja herra Parralle. Juomat jäivät pöytään ja kiirehdimme ulos. Näky oli häkellyttävä. Ilta oli jo hämärä, keskusaukio oli täynnä väkeä. Useita tuhansia kansalaisia oli marssinut hautajaisten jälkeen osoittamaan mieltään kommunistihallinnolle. Aukiolle tulevia katuja pitkin ajoi kuomulavoin varustettuja kuorma-autoja ja useita vesitykkiautoja joiden joukossa näimme myös konekiväärillä varustetun ajoneuvon. Valtava määrä sotilaita liikkui viiden miehen partioina. Näytti siltä, että maassa olisi puhkeamassa sota.

Etenimme muutaman kymmenen metriä hotellin pääovelta, jolloin eteen astui sotilas eräästä viiden hengen ryhmästä. Hän sanoi jotain puolaksi. En ymmärtänyt ja vastasin hänelle selvällä suomen kielellä "en ymmärrä". Hän tuijotti hetken, kääntyi ja meni takaisin ryhmänsä luo. Ryhmänjohtaja tuli luoksemme ja huitoi käsillään puhuen samalla englantia. Hänen sanansa olivat hieman epäselvät, mutta olin kuulevinani sanat "go away". Siinä vaiheessa ymmärsin, että olisi parempi poistua paikalta. Nuorena miehenä luonne on kuitenkin mitä on ja kun alla oli hautajaisten luoma voimakas inho totalitaristeja kohtaan, suusta pääsivät sanat "en ymmärrä". Ryhmänjohtaja ei enää arponut kieliopin ja ymmärryksen kanssa vaan tempaisi kiväärin käteensä ja löi minua poikittaisella aseella rintaan.  Siinä vaiheessa ymmärsimme kääntyä kantapäillämme ja palasimme hotelliin. Hivuttauduimme siellä paikkaan, josta näki aukiolle ja näimme kuinka ihmisiä pakotettiin vankkuriautoihin, jotka täytyttyään ajettiin pois aukiolta. Jälkikäteen kuulimme, että autot ajoivat kaupungin eri laidoille, jonne lavalla ollut väki jätettiin.

Kuulimme myös, että sotilaille oli annettu ohjeeksi estää kaikenlainen kokoontuminen kaupungin keskustan kaduilla, edes kaksi ihmistä ei saanut pysähtyä keskustelemaan keskenään. Tästä syystä myös minä ja hra Parta saimme edellä kuvaamani kohtelun.

Seuraavan yön vietin eräässä puolalaisessa asunnossa keskustellen keskitysleiriltä selvinneen puolalaisen vanhan miehen kanssa. Hänen suomenkieltä taitanut tyttärensä, joka oli ryhmämme opas, toimi tulkkina. Mies oli kokenut keskitysleirin kurjuuden ja pelon. Selvittyään leiriltä hengissä, hän joutui elämään totalitaarisen vihahallinnon alaisena. Yön aikana minulle tulkattiin keskitysleirillä kirjoitettuja kirjeitä ja esiteltiin muutamia leirin aikaisia tavaroita, kuten saippuaa ja vanhat kengät.

Popieluzskon surman aikaan Puolan johdossa oli kommunisti, kenraali Wojciech Jaruzelski.

"Jaruzelski edusti kovaa linjaa Puolan usein toistuvien työläislevottomuuksien käsittelyssä. Vuonna 1970 työläisten levottomuuksien kukistamisessa sai surmansa 45 ihmistä, mistä Jaruzelski sai syytteen vuonna 2000. Vuonna 1976 hän kuitenkin käytti veto-oikeuttaan estämään armeijan käytön lakkoilijoita vastaan.
Puolan kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri Stanis?aw Kania nimitti Jaruzelskin pääministeriksi 11. helmikuuta 1981, kun vuonna 1980 perustettu Solidaarisuus-ammattiyhdistysliike alkoi vaatia kommunistisen diktatuurin lopettamista ja rauhanomaista siirtymistä demokratiaan. Jaruzelski yritti neuvotella lakkoilijoiden kanssa vaatimuksista muttei saavuttanut tuloksia. 18. lokakuuta 1981 hän seurasi Kaniaa puolueen ensimmäisenä sihteerinä. Jaruzelski julisti 13. joulukuuta 1981 pääministerinä sotatilan ja murskasi Solidaarisuuden ja muun opposition "pelastaakseen maan kuilun partaalta". Lukuisia opposition edustajia vangittiin ja Solidaarisuus siirtyi maanalaiseen toimintaan."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wojciech_Jaruzelski

"Wojciech Jaruzelski sai Suomen korkeimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjulla 1989. Venäjän presidentti Vladimir Putin myönsi muistomitalin Jaruzelskille 2005, mitä arvosteli muun muassa Tsekin presidentti Václav Klaus pitäen Jaruzelskia Tsekkoslovakian miehityksen 1968 symbolina. Kotimaansa presidentti Lech Kaczy?ski myönsi hänelle Siperiaan karkotettujen mitalin 2006, jonka Jaruzelski palautti arvostelun jälkeen Kaczynskin sanottua sen myöntämistä "virheeksi."
31. maaliskuuta 2006 Jaruzelski sai syytteen laittomasta sotatilan asettamisesta vuonna 1981. Pahimmillaan hän voi joutua kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Jaruzelski on välttänyt oikeudenkäyntejä huonon terveydentilansa vuoksi."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wojciech_Jaruzelski

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves kommentoi aihetta sivuten vuonna 2008 seuraavasti:

"En tiedä, tunteeko Helmut Schmidt häpeää siitä, että hän päivä sotatilanteen julistamisen jälkeen Puolassa 1981 ilmoitti, että kenraali Jaruzelski on todellinen puolalainen patriootti."

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/17207-viro-90-presidentti-toomas-hendrik-ilveksen-haastattelu

Puolan tapahtumista on vasta 27 vuotta. Samaan aikaan [1980-luvulla] Suomen äärivasen laita jatkoi kommunismin ja sosialismin tuputtamista maahamme. Puolueen nimi oli Skdl. Vasemmistoliitto on Skdl:n jatko-osa.

[kelloseppä]

Etenimme muutaman kymmenen metriä hotellin pääovelta, jolloin eteen astui sotilas eräästä viiden hengen ryhmästä. Hän sanoi jotain puolaksi. En ymmärtänyt ja vastasin hänelle selvällä suomen kielellä "en ymmärrä". Hän tuijotti hetken, kääntyi ja meni takaisin ryhmänsä luo. Ryhmänjohtaja tuli luoksemme ja huitoi käsillään puhuen samalla englantia. Hänen sanansa olivat hieman epäselvät, mutta olin kuulevinani sanat "go away". Siinä vaiheessa ymmärsin, että olisi parempi poistua paikalta. Nuorena miehenä luonne on kuitenkin mitä on ja kun alla oli hautajaisten luoma voimakas inho totalitaristeja kohtaan, suusta pääsivät sanat "en ymmärrä". Ryhmänjohtaja ei enää arponut kieliopin ja ymmärryksen kanssa vaan tempaisi kiväärin käteensä ja löi minua poikittaisella aseella rintaan.  Siinä vaiheessa ymmärsimme kääntyä kantapäillämme ja palasimme hotelliin. Hivuttauduimme siellä paikkaan, josta näki aukiolle ja näimme kuinka ihmisiä pakotettiin vankkuriautoihin, jotka täytyttyään ajettiin pois aukiolta. Jälkikäteen kuulimme, että autot ajoivat kaupungin eri laidoille, jonne lavalla ollut väki jätettiin.

Sotilaat taisivat olla parikymppisiä asevelvollisia varusmiehiä.

Useimmat heistä olivat perheissään omaksuneet perinteisen katolisen kasvatuksen, joten ristiriita koulun tarjoaman sosialistisen paatoksen välillä oli jokin sellainen olotila, johon oli kasvettu vain sisään.

Koulussa iän myötä oppi sitten, että reaalisosialismi arkipäivässä kutistuikin monesti vain piilossa pidettävien inhorealististen palvelusten- ja vastapalvelusten verkoksi, jossa tapaa tosin aina myös ihan positiivisia tyyppejäkin, vaikka ne ovatkin vähemmistönä. Sen vuoksi ei siihen keskinäisten palvelusten verkkoon ihminen turru, kaalikeiton ja tumman limpun syömiseen ja laihaan kaljaan turtuu, mutta turtuuko tähän kaikin alati jatkuvaan henkiseen tahmaannuttavan likaiseen epärehellisyyteen, jota ylläpitää "isoveli"? Sitä et tiedä, mutta tiedät, ettei juuri sitä kysymystä kannata keneltäkään ääneen edes kysyä! Puolue on läsnä kaikkialla, ei siten, että itse sen aina havaitset, mutta koskaan et voi luottaa siihen, ettei puolue ole omassa tavallisessa arkipäivässäsi "isoveljenä" jollakin täysin odottamattomalla ja kierolla tavalla läsnä.

Sitten teini-iän kynnyksellä, kun uudet asiat alkaa kiinnostaa, kuulit, että länsimaisten rokkiäänitteiden hallussapitokin riitti koulusta erottamiseen ja tulevaisuutesi tuhoutumista, ainakin, jos johonkin korkeaa koulutusta vaativa ammatti oli haaveena. Miksi se rokki, farkut, sukkahousut niin kovasti kuitenkin kiehtovat? Pystyt näyttämään puolueelle ja "isoveljelle" mielipiteesi heistä ilman itsellesi siitä suoranaisesti ja välittömästi koituvia seurauksia. No ainakin, jos et ihan friikiksi tai diileriksi rupea tai jos ei nyt ihan kohtuullisen huonoa tuuria vain yksinkertaisesti satu kohdalle. Riski on kuitenkin ihan todellinen, joten saavutat katu-uskottavuutta jonkin verran, vaikka alati kiihtyvä tämänkin alan "kilpavarustelu" hivenen tätä piirrettä häiritseekin. Alakulttuuriin kuulumisella on siis hintansa, mutta pikkuhiljaa sieltä löytyykin sen ulkoisia piirteitä paljon tärkeämpi piirre. Siellä löydät pikkuhiljaa, vähitellen, varovaisin vauvan askelin myös puolueesta ja "isoveljestä" ja jopa vanhemmistasi riippumattoman keskinäisen luottamuksen ja veljeyden; et sellaista mielen vapautta ole koskaan aiemmin tuntenutkaan. Odottamatta, yht´äkkiä koittaakin se päivä, jolloin kaalikeitto ja tumma leipä ei enää turrutakaan. Huomaatkin, että ne antavat välttämättömän ravinnon, jotta ajatuksissasi voisit olla vapaa.

Vapaa!!!

Walesa ja Solidarnosc tarjoavat yht´äkkiä rokkia kaikille, koko kansalle, avoimesti keskellä kirkasta päivää kadulla, työpaikoilla, kouluissa, kaikkialla! Ei puolue ja "isoveli" saanutkaan niitä hiljaiseksi!

Vapaus ja veljeys ovatkin tässä ja nyt!

Vihdoinkin voimme elää!!!

Sitten menet armeijaan. Maan sisäisen tilanteen vuoksi ideologisen kasvatuksen määrää ja laatua on korotettu; "liberaaliksi tiedettyä" kantahenkilökuntaa on siirretty vaivihkaa muihin tehtäviin, pois varusmiesten päivittäisestä koulutuksesta ja sotilaspiirit sekä yleisesikunnan koulutusosasta ovat huolestuttavan kiinnostuneita perustahvo varuskunnankin harjoittamasta alokkaiden ideologisesta koulutuksesta; menneiden vuosien "pysähtyneisyyden" tarjoamat lokoisat kissanpäivät olivat mennyttä. Koulutus on järjetöntä, sotilastaitojen osuus koulutuksesta häviävän pieni, ideologinen simputus hirmuista; mutta fyysinen simputus useimmiten kohtuullisen siedettävällä tasolla; kiitos sen, että jokaista käskyjen antajan toimia seuraa nyt poikkeuksellisesti joku ylempi käskyjen antaja herkeämättä hirvittävän tarkasti. Juuri tämän aina vaan, loputtomasti jatkuvan "tehotarkkailun" vuoksi tunnet sisäisesti kuolevasi pikkuhiljaa. Vähitellen, saatakin todeta, että jos tätä kestää riittävän kauan, muutut tunteettomaksi koneeksi ... siihenhän ne saatanat tietenkin pyrkivätkin tällä kaikella ... ei edes pientä "viraabelia" voi edes oman henkisen virkeyden säilyttämisen vuoksi tehdä, niin kyttäävät ... miten ne perkeleet aina vaan jaksavatkin ... tukahdut ...

Sitten eräänä iltapäivänä tulee hälytyskäsky!

Patruunoita lipastaessasi mietit, että mitä ihmettä???

Klik!

Pitäisi päästä livahtamaan soittamaan perheelle ja/tai ystäville ... Taitaa olla aivan mahdotonta nyt!

Klik!

Mitä, jos minun pitäisi ampua tällä aseella ihmisiä?

Klik!

Entä, jos käsketään ampumaan ihan tavallisia ihmisiä, samanlaisia kuin vanhempani, sukulaiseni, ystäväni?

Klik!

Äiti on kuitenkin kiukkuisena solidarnosc –aktiivina aina eturivissä, niin kuin ennekin; jos siellä on joku mielenosoitus ja velipoika isona korstona on siellä heilumassa mukana niin kuin aina aiemminkin ...

Klik!

Entä, jos kieltäydyn nousemasta kuorma-auton lavalle?

Klik!

Tai tapan itseni tähän paikkaan?

Klik!

Mutta jos meidät viedäänkin jonnekin muualle? Vaikka vain vahtimaan jotain lentokenttää tai terästehdasta ...

Klik!

Ja sitten huomaatkin olevasi keskellä katua selittämässä jollekin typerälle ulkomaalaiselle, että häipyisi nyt vain ihan kiltisti pois paikalta. Ettei vaan sivullisille, etenkään ulkomaalaisille, siviileille nyt mitään sattuisi tapahtumaan, vaikka joku hullu sattuikin ampumaan kadulla. Perkele, millainen tutkinta siitä nyt syntyisi, jos joku ulkomaalainen tähän nyt ammuttaisiin. Montako vuotta istuisin siitä hyvästä? Liian monta. Syntipukin ne aina tarvitsee kuitenkin ja varsinkin juuri nyt ...

Ja sitten heilahti kivääri ...

Heikki Porkka,

Pidän erittäin hyvänä, että koit henkilökohtaisesti totalitarismin löyhkäävän saastan ihollasi, kuten myös koit ikiaikaisen vapauden tunteen lentävän hetken vierelläsi. Liian harva enää elossa oleva suomalainen on kokenut samaa ...